Talousarvioesitys 2011

Transkriptio

1 1. Yhteenveto Kansainvälinen talousmaailmantalous on toipunut finanssikriisiä seuranneesta pudotuksesta ja maailmantalouden kasvu on varsin nopeaa seuraavien kahden vuoden aikana. Nopean kasvun taustalla ovat osaltaan voimakkaat tuki- ja elvytystoimet, joilla hallitukset ovat paikanneet lamassa supistunutta yksityistä kysyntää, mutta erityisesti kehittyvissä maissa myös yksityinen kysyntä tulee olemaan vahvaa. Maailmankaupan kasvu jatkuu nopeana. Suomi on menettänyt markkinaosuuttaan vientimarkkinoilla jo ennen finanssikriisiä, mutta myös sen viimeaikaisessa ripeässä toipumisessa.suomen tärkeimmän vientimarkkinan euroalueen kasvu jää vaatimattomammaksi kuin muiden isojen markkinaalueiden kasvu. Kasvuksi ennustetaan v puolitoista prosenttia ja v noin kaksi prosenttia. Myös tuonti euroalueelle jää heikoksi. Tänä ja ensi vuonna talouskasvua hidastavat julkisten vajeiden vakautustoimet. Keskipitkällä aikavälillä julkisen talouden vakautustoimet kuitenkin parantavat euroalueen näkymiä, kun syntyy paremmin tilaa yksityisille investoinneille ja kun kotitaloudet rohkaistuvat kuluttamaan.rahoitusmarkkinat ovat rauhoittuneet kesän 2010 mittaan mutta muodostavat edelleen selvän riskin ennusteelle. Myös talouskasvun hauraus ja työttömyyslukujen hidas korjaantuminen sekä julkisen sektorin velkaantumineen ovat riskitekijöitä maailmantalouden ennusteessa. Suomen kansantalous Suomen talouden ennustetaan lähtevän kasvu-uralle v ja BKT:n nousuksi arvioidaan n. 2 % vuoden 2009 kahdeksan prosentin pudotuksen jälkeen. Ennuste pitää sisällään näkemyksen talouden ripeästä kasvusta vuoden 2010 jälkipuoliskolla. Vuonna 2011 talouden kasvuksi ennustetaan vajaat 3 % mm. viennin ja investointien vahvan kehittymisen myötä. Yksityinen kulutus notkahti alkuvuonna Kevään aikana kuluttajien luottamus on kohentunut ja kotitalouksien tulojen kasvun nopeutuessa on kulutus kääntynyt takaisin kasvu-uralle. Erityisesti kestokulutus on lisääntynyt ja päivittäistavaroiden hankinnat ovat jatkuneet vilkkaina. Viime vuotta vilkkaamman asuntokaupan seurauksena myös puolikestävien tavaroiden kulutus kasvaa. Alkuvuoden heikosta kehityksestä huolimatta yksityinen kulutus kasvaa tänä vuonna pari prosenttia. Vuonna 2011 palkkatulojen kasvu nopeutuu työllisyyden kasvun myötä, joten kulutuksen kasvulle on hyvät perusteet ja kasvun arvioidaan pysyvän samalla tasolla kuin v Työllisyyden kehitys on ollut alkuvuonna 2010 odotettua parempi. Työttömyyden kasvuvauhti on hidastumassa ja merkkejä työpanoksen kysynnän elpymisestä on jo nähtävissä. Koko vuoden tasolla työllisyystilanne heikkenee kuitenkin edelleen viime vuoteen verrattuna. Talouskasvun käynnistyminen vaikuttaa vasta viiveellä työllisyyteen, koska yrityksissä työllistetään ensin oma, mahdollisesti lomautettu, työvoima ja vasta sen jälkeen käynnistetään uusrekrytoinnit. Työttömyysasteen odotetaan nousevan 8,6 prosenttiin v ja työllisyysasteen olevan hieman yli 68 prosenttia. Talouden vähittäinen elpyminen ja sitä tukenut finanssipolitiikka alkavat v vaikuttamaan työmarkkinoilla. Työttömyysaste alenee 8,2 prosenttiin ja työllisyysaste nousee yli 69 prosenttiin. Työikäisen vuotiaiden väestön määrä on nyt kääntymässä laskuun, ja vuodesta 2011 lähtien väheneminen on noin henkilöä vuodessa maahanmuutosta riippuen. Väestökehityksen käänne voi johtaa työvoiman niukkuuteen joillakin aloilla ja alueilla. Talouspolitiikan linja Suomea kohdannutta historiallisen syvää taantumaa on hoidettu suunnitelmallisesti. Talouskriisin aikana finanssipolitiikan mitoituksessa on korostunut huoli työllisyydestä ja taloudellisesta toimeliaisuudesta. Hallitus on vastannut nopeasti heikentyneeseen taloustilanteeseen elvyttävillä toimenpiteillä, joilla on pidetty yllä kuluttajien luottamusta. Valitun talouspolitiikan linjan ansiosta työttömyys on pysynyt selvästi alhaisempana kuin 1990-luvun lamavuosina. Taantuman ja sen vaikutusten lievittämiseksi harjoitetun talouspolitiikan seurauksena valtiontalouden ja koko julkisen talouden rahoitusasema on heikentynyt merkittävästi. Julkinen talous on entistä haavoittuvammassa asemassa vastaanottamaan väestön ikääntymisestä aiheutuvat menopaineet ja veropohjan kapenemisen. Heinäkuussa 2010 toteutettu Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Tuottavuuden parantaminen Tuloarviot arvonlisäverokantojen korotus ja talousarvioesitykseen sisältyvä energiaverojen korotus ovat ensimmäisiä askeleita kohti julkisen talouden tasapainottamista. Samalla menoista poistuu vähitellen määräaikaisten elvytystoimien vaikutus. Finanssipolitiikka muuttuu vähitellen elvyttävästä kiristävään suuntaan. Vuonna 2010 julkisen talouden alijäämän arvioidaan syvenevän yli Euroopan unionin kasvu- ja vakaussopimuksen kolmen prosentin alijäämärajan. Hallitus sitoutuu v supistamaan julkisen talouden alijäämän reilusti alle kasvu- ja vakaussopimuksessa asetetun kolmen prosentin rajan. Hallituksen tavoitteena on, että Suomen julkisen talouden tila on euroalueen parhaimpia v Väestön ikääntymisestä seuraava palvelutarpeen kasvu ja siitä aiheutuva paine julkisiin menoihin sekä heikkenevä veropohja edellyttävät julkisen hallinnon sekä julkisten palveluiden tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämistä. Taantuman seurauksena heikentynyt julkisen talouden tila ja pitkän aikavälin kestävyysongelmien kärjistyminen lisäävät näiden toimien tarvetta. Julkisen sektorin tuottavuutta kohennetaan uudistamalla toimintatapoja ja palvelurakenteita hyödyntäen tässä muun muassa tietotekniikkaa ja kehittämällä tietojärjestelmiä. Myös työhyvinvoinnin varmistaminen ja työtehtävien tehokas organisointi parantavat tuottavuutta. Hyvinvointipalvelujen tuottavuuden nostaminen on yksi avaintekijöistä niin koko julkisen talouden kuin kuntataloudenkin kestävyysongelman ratkaisemisessa. Kunta- ja palvelurakenneuudistus tulee jatkossa painottumaan tuottavuuden ja toimintojen tehostamiseen. Kuntasektorin tuottavuuden kehittämisen käytännön työ tehdään kunnissa. Hallitus on tukenut tätä työtä käynnistämällä 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmatyön. Valtion osalta hallitus on sitoutunut siihen, että valtion työvoiman tarve on vuonna 2011 kaikkiaan henkilötyövuotta (n. 8 %) pienempi kuin vuonna Työurien pidentämisen tukemiseksi valtion tuottavuusohjelman toimenpiteiden toteutumisen seurannassa voidaan henkilötyövuosien kokonaismäärässä lukea hyväksi se henkilötyövuosimäärä, joka aiheutuu virastoissa henkilökohtaisen eläkeikänsä jälkeen työuraansa jatkavien työpanoksesta. Hallituksen kehyspäätöksessä linjaamat uudet tuottavuustavoitteet ja niiden edellyttämät toimenpiteet kootaan hallinnonaloittain seurattaviksi hankekokonaisuuksiksi. Toimenpiteiden henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus on henkilötyövuotta vuosina Eläkkeelle siirtyminen ja muu henkilöstön poistuma ovat kuitenkin suurempia kuin tuottavuusohjelmassa sovitut henkilötyövuosivähennykset. Vuonna 2011 valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan 41,9 mrd. euroa. Tuloista n. 85 % on veroja ja veronluonteisia tuloja. Budjettitalouden varsinaisten tulojen arvioidaan v kasvavan 12 % ja verotulojen 14 % verrattuna vuoden 2010 varsinaiseen talousarvioon. Verrattuna vuodelle 2010 budjetoituun (ml. lisätalousarviot, joissa tuloarviota on korotettu nettomääräisesti 1,7 mrd. eurolla) varsinaisten tulojen arvioidaan v kasvavan 7 % ja verotulojen 8 %. Valtion sekalaisten tulojen arvioidaan vähenevän 2 % ja korkotulojen ja voiton tuloutusten kasvavan runsaalla kymmenyksellä. Verotulojen 2,8 mrd. euron kasvusta vuodelle 2010 budjetoituun verrattuna 0,9 mrd. euroa aiheutuu veroperustemuutoksista ja loppu on seurausta veropohjien kasvusta. Talouden supistumisen sekä elvyttävän veropolitiikan seurauksena valtion verotulot putosivat vuonna 2009 yli 15 % vuoteen 2008 verrattuna. Kokonaistuotannon elpymisen sekä heinäkuussa toteutetun arvonlisäverokantojen korotuksen seurauksena verotulojen arvioidaan vuonna 2010 kasvavan n. 4 %. Vuonna 2011 talouskasvun arvioidaan nopeutuvan ja tämä yhdessä ennustetun työllisyystilanteen tuntuvan paranemisen kanssa vahvistaa veropohjia merkittävästi. Veropohjien kasvun ohella vuoden 2011 verotulokertymää lisää ehdotetut veroperustemuutokset. Verotulot jäävät silti v ,7 mrd. euroa alle vuoden 2008 tason. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Määrärahat Energiaverotuksessa siirrytään ympäristöohjausta korostavaan energiasisältöön ja hiilidioksidipäästöihin perustuvaan veroon kaikkien polttoaineiden osalta turvetta lukuun otamatta. Lisäksi liikennepolttoaineiden verotasoissa otetaan huomioon terveydelle haitalliset lähipäästöt. Dieselpolttoaineen veroa korotetaan vuoden 2012 alusta lukien ja samalla alennetaan henkilö- ja kuorma-autoista kannettavaa ajoneuvoveron käyttövoimaveroa. Energiaveroja korotetaan rakennemuutoksen yhteydessä n. 700 milj. eurolla vuoden 2011 alusta työnantajan kansaneläkemaksun poistamisesta aiheutuvien verotuottomenetysten korvaamiseksi. Tämä korotus ei koske liikenteen polttoaineita. Turpeen verotasoa on tarkoitus korottaa asteittain vuosina 2013 ja Ansiotulojen verotusta ehdotetaan muutettavaksi siten, että ansiotason ja palkansaajamaksujen nousu ei keskimäärin kiristä työn verotusta ja että eläketulon veroaste pysyy korkeintaan vastaavan palkkatulon veroasteen tasolla. Tämä vähentää verotuottoa vuositasolla 430 milj. euroa, josta valtion osuus on 300 milj. euroa. Lisäksi pienituloisimpien ostovoiman turvaamiseksi kunnallisverotuksen perusvähennystä korotetaan 50 eurolla, mikä vähentää vuositasolla kuntien, seurakuntien ja Kansaneläkelaitoksen verotuottoa 16 milj. euroa. Hallitusohjelmassa työn verotuksen aitoon keventämiseen varatusta milj. eurosta jätetään käyttämättä 240 milj. euroa. Vuonna 2011 otetaan käyttöön makeisilta, jäätelöltä ja muilta niiden kaltaisilta tuotteilta kannettava vero ja korotetaan virvoitusjuomien veroa. Jäteveron veropohjaa laajennetaan ja veroa korotetaan. Tuloarvioissa on otettu huomioon toteutettu arvonlisäverokantojen korotus prosenttiyksiköllä. Arvonlisäverokantojen korotus lisää verotuottoa n. 470 milj. eurolla v ja vuositasolla n. 700 milj. eurolla. Talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 50,3 mrd. euroa, mikä on lähes yhtä paljon kuin vuoden 2010 varsinaisessa talousarviossa mutta yli 2 mrd. euroa vähemmän kuin vuodelle 2010 on budjetoitu. Hintatason nousu ja talousarvioesityksen rakennemuutokset huomioiden hallinnonalojen määrärahat vähenevät reaalisesti n. 2 % vuoden 2010 varsinaisesta talousarviosta ja n. 6 % vuodelle 2010 budjetoidusta. Hallinnonalojen määrärahojen vähenemiseen vaikuttaa muun muassa elvytysluonteisten menojen asteittainen poistuminen. Kehysten ulkopuolelle jäävien menojen arvio on n. 1,2 mrd. euroa alempi verrattuna vuoden 2010 varsinaiseen talousarvioon selittyen pääosin elvytysluonteisten finanssisijoitusten poistumisella. Myös työttömyysturvan ja asumistuen menot ovat alentuneet yhteismäärältään. Kehyksen ulkopuolisia menoja lisää veroperustemuutosten 129 milj. euron kompensaatio kunnille. Taulukko 1. Budjettitalouden tuloarviot, määrärahat ja tasapaino, milj. euroa 2009 tilinpäätös 2010 varsinainen talousarvio 2011 esitys Muutos, % Ansio- ja pääomatulovero Yhteisövero Arvonlisävero Muut verot Muut tulot Yhteensä Nettolainanotto ja velanhallinta 1) Tuloarviot yhteensä ) Sisältää nettoutettuna velanhallinnan menoja -18 milj. euroa v. 2009, 50 milj. euroa v ja 50 milj. euroa v Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Kulutusmenot Siirtomenot Sijoitusmenot Muut menot Määrärahat yhteensä Tilinpäätösylijäämä 901 Jakamaton varaus Menojen uudelleenkohdennukset Uusiutuva energia Väylähankkeet Harmaa talous Opintojen etenemistä vauhditetaan Talousarvioesityksen kehykseen kuuluviksi määrärahoiksi vuodelle 2011 ehdotetaan milj. euroa, jolloin niin sanotuksi jakamattomaksi varaukseksi jää 99 milj. euroa 300 milj. euron lisäbudjettivarauksen lisäksi. Riittävän liikkumatilan luomiseksi ja painopistemuutosten mahdollistamiseksi hallitus valmisteli eri hallinnonaloille kohdistuvat reilun 50 milj. euron uudelleenkohdennukset. Talousarvioesityksessä jatketaan myös vuoden 2010 talousarvioon sisältyneitä toimintamenosäästöjä yhteensä n. 46 milj. eurolla. Lisäksi kevään 2010 kehyspäätöksessä päätettiin alentaa kehitysyhteistyömäärärahojen tasoa edelliseen kehyspäätökseen verrattuna. Tämän mahdollisti bruttokansantulon heikko kehitys ja kehitysyhteistyövarojen tavoitteeksi vuodelle 2011 asetettu 0,58 % bktl:sta. Ensi vuodeksi tavoiteltu kehitysyhteistyövarojen bktl-osuuden nousu johtaisi jatkuessaan tasaisella vauhdilla 0,7 % saavuttamiseen vuonna Säästöstäkin huolimatta kehitysyhteistyövarat lisääntyvät 108 milj. euroa vuoden 2010 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Euroopan unionin tavoitteiden ja hallituksen ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti uusiutuvan energian käyttöä lisätään. Talousarvioesityksessä osoitetaan 55 milj. euroa uusiutuvan energian tuotantotukeen, jota on tarkoitus maksaa tuulivoimalla ja biokaasulla, metsähakkeella sekä puupolttoaineella tuotetulle sähkölle. Energiatuen myöntämisvaltuutta ehdotetaan korotettavaksi n. 85 milj. eurolla vuoden 2010 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Energiatuen lisävaltuudella rahoitetaan muun muassa liikenteen biopolttoaineiden demonstraatiolaitosten tukemista. Uusiutuvaan energiaan siirtymistä öljy- ja sähkölämmitteisissä asuintaloissa ehdotetaan nopeutettavaksi rakennusten energia-avustuksiin ehdotettavalla 30 milj. euron lisäyksellä. Hallitus valmistelee edelleen uutta pienpuun energiatukea, jota on tarkoitus käsitellä talousarviota täydentävässä esityksessä. Perusväylänpidon menoihin osoitetaan määräraha- ja tulorahoitusta n. 966 milj. euroa. Vuonna 2011 käynnistetään seitsemän uutta liikennehanketta: E18 Haminan ohikulkutie, vt 8 Sepänkylän ohikulkutie, vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie, Seinäjoki Oulu rataosan palvelutason parantaminen II vaihe, Rovaniemi Kemijärvi rataosan sähköistys, Uudenkaupungin meriväylän syventäminen sekä yhteishankkeena Kemi Äkäsjoki -radan perusparantaminen ja Muonionjoen siltahanke. Lisäksi vt 12 Tampereen rantaväylän suunnittelua jatketaan ja varaudutaan hankkeen aloittamiseen viimeistään v Valtio osallistuu myös Länsimetron rakentamisen kustannuksiin aiemmin sovitun mukaisesti. Hallitus toteuttaa harmaan talouden torjuntaohjelmaa käännetyn arvonlisäverojärjestelmän kautta ja perustamalla Harmaan talouden selvityskeskuksen. Lisäksi syyttäjille, tuomioistuimille, konkurssiasiamiehen toimistolle ja ulosottoon osoitetaan yhteensä n. 4 milj. euroa ja poliisille 2 milj. euroa talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentämiseksi. Talousarvioesitys sisältää toimenpidekokonaisuuden, jolla työuria pidennetään niiden alkupäästä. Kokonaisuuden kustannus valtiolle v on yhteensä nettomääräisesti n. 14 milj. euroa. Opintojen ohjaukseen panostetaan kaikilla koulutusasteilla. Tähän kohdennetaan yhteensä reilut 6 milj. euroa. Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamiseksi käynnistetään ohjelma, jonka kustannus on vuosittain 5 milj. euroa. Korkeakoulujen opis- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Sosiaalietuudet ja -palvelut Työllisyys- ja koulutustoimenpiteet Kuntatalous Valtiontalouden tasapaino kelijavalinnat uudistetaan ja yhteinen sähköinen hakujärjestelmä otetaan käyttöön v Opintotukea kehitetään päätoimiseen opiskeluun kannustavaksi. Opintotuen myöntäminen korkeakouluopinnoissa muutetaan kaksiportaiseksi ja asumislisäkuukaudet lasketaan tukiaikaan. Opintolainaa ja koulumatkatukea kehitetään, minkä lisäksi korkeakouluopiskelijoiden ateriatukea korotetaan. Pienempien eläketulojen varassa elävien toimeentulo turvataan ottamalla käyttöön takuueläke Takuueläke nostaa erityisesti pienituloisten naisten eläkkeitä. Takuueläkkeen käyttöönotosta aiheutuu valtiolle lisämenoja 93,6 milj. euroa v Perusturvaetuudet sidotaan kuluttajahintojen muutosta kuvaavaan kansaneläkeindeksiin lukien. Indeksiin sidotaan vähimmäismääräiset kuntoutusrahat sekä sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainraha sekä erityishoitorahat, lapsilisät, kotihoidontuki ja yksityisen hoidon tuki. Etuuksien tason tarkistamisesta koituu lisäkustannuksia v n. 11,1 milj. euroa. Harkinnanvaraisena kuntoutuksena annettu psykoterapia siirretään Kansaneläkelaitoksen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaksi lakisääteiseksi toiminnaksi alkaen. Muutos lisää kuntoutusmenoja 6,6 milj. euroa, josta valtion osuus on 3,3 milj. euroa v Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimenpiteiden määrärahat laskevat vuoden 2010 talousarvion 552 milj. eurosta 530 milj. euroon v työllisyystilanteen paranemisen seurauksena. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä arvioidaan v olevan keskimäärin henkilöä mukaan lukien Euroopan sosiaalirahastosta rahoitettavat toimenpiteet ja omaehtoinen koulutus. Tämä vastaa n. 24,5 prosentin aktivointiastetta. Kuntatalouden tila heikkeni v. 2009, mutta huomattavasti pelättyä vähemmän ottaen huomioon kokonaistuotannon jyrkkä pudotus. Useiden tekijöiden, kuten valtion kuntataloutta vahvistaneiden mittavien toimenpiteiden, odotettua suotuisamman työllisyyskehityksen, kustannustason nousun hidastumisen sekä kuntien omien menokasvua hillitsevien säästötoimenpiteiden, yhteisvaikutus näkyi jo vuoden 2009 selvästi ennakoitua paremmissa tilinpäätöksissä. Kuntatalouden velkaantuminen jatkui kuitenkin voimakkaana. Talouden kääntyminen kasvuun v ja kasvun voimistuminen v luo edellytykset kuntien verotulojen suotuisalle kehitykselle. Kun otetaan lisäksi huomioon kuntien vuodelle 2010 tekemät kunnallis- ja kiinteistöveroprosenttien korotukset ja maltillinen työmarkkinaratkaisu, kuntatalouden näkymiä voidaan luonnehtia huomattavasti aiemmin arvioitua myönteisimmiksi. Vuosikatteen arvioidaan pysyvän vakaana vuosina 2010 ja 2011 mutta lainakannan kasvun jatkuvan. Vaikka synkimmät ennusteet eivät näyttäisikään toteutuvan, kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden pitäminen vakaana edellyttää jatkossa tiukkaa menokuria. Kuntien verotulojen ennakoidaan kasvavan lähivuosina keskimäärin n. 3½ % eli selvästi taantumaa edeltänyttä poikkeuksellista aikaa hitaammin. Kuntatalouden positiivinen kehitys vaarantuukin heti, mikäli toimintamenojen kasvu ei sopeudu tulokehityksen asettamiin rajoihin. Keskeistä on palkkamenojen hallinta ja tuottavuutta parantavien toimenpiteiden läpivieminen. Kansantalouden toipumiseen liittyy yhä myös kansainvälisestä taloudesta kumpuavia epävarmuuksia, jotka saattavat toteutuessaan vaikuttaa nopeastikin työllisyyteen ja siten heikentää kuntien verotulokehitystä. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tulee hallitusohjelman mukainen 21,25 milj. euron lisäys sosiaali- ja terveyspalvelujen parantamiseksi. Talousarvioesitykseen sisältyvien valtion toimenpiteiden arvioidaan menojen, tulojen ja veroperustemuutosten kokonaisvaikutuksena heikentävän kuntien rahoitusasemaa vuoteen 2010 verrattuna nettomääräisesti 42 milj. eurolla. Valtion talousarvioesitys vuodelle 2011 on 8,3 mrd. euroa alijäämäinen. Alijäämä katetaan ottamalla lisävelkaa. Valtion talousarvion ulkopuolinen rahastotalous on v n. 1,1 mrd. euroa ylijäämäinen (ml. Valtion eläkerahasto). Kansantalouden tilinpidon käsittein Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 valtiontalouden alijäämän arvioidaan olevan v n. 4,3 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Taulukko 2. Budjettitalouden ja rahastotalouden tasapaino, milj. euroa 2009 tilinpäätös 2010 budjetoitu 2) 2011 esitys Muutos, % Budjettitalous Tulot ,1 Menot ,2 Varsinainen ali/ylijäämä Velanhallinnan menot (-) Nettorahoitusjäämä Rahastotalous Tulot ,1 Menot ,0 Nettorahoitusjäämä Budjetti- ja rahastotalous yhteensä 3) Tulot ,0 Menot ,1 Nettorahoitusjäämä Valtionvelka Vuoden 2011 lopussa valtionvelan (ml. rahastotalouden velan) arvioidaan olevan n. 85 mrd. euroa, mikä on noin 45½ % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtionvelan korkomenoiksi arvioidaan 1,9 mrd. euroa, eli velan kasvusta huolimatta vähemmän kuin vuoden 2010 varsinaisessa talousarviossa. Valtionvelka on kasvanut talouskriisin seurauksena voimakkaasti ja valtionvelkaa arvioidaan vuoden 2011 lopussa olevan 30 mrd. euroa enemmän kuin kriisiä edeltäneenä v Kuitenkin valtionvelan korkomenojen arvioidaan v olevan selvästi alemmat kuin v johtuen historiallisen matalasta korkotasosta. Yleisen korkotason palatessa lähemmäksi pitkän aikavälin keskiarvotasoa on oletettavissa mittava korkomenojen kasvu kasvaneen velkakannan myötä. 2) Ml. kolmas lisätalousarvio ilman kumulatiivisen ylijäämän käyttöä. 3) Budjettitalouden ja rahastojen tuloja ja menoja ei voi sellaisinaan laskea yhteen keskinäisten siirtojen vuoksi. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 Kuvio 1. Valtionvelan kehitys, mrd. euroa ja % suhteessa BKT:een Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7