Talousarvioesitys 2012

Transkriptio

1 1. Yhteenveto Kansainvälinen talousmaailmantalouden ripeimmän kasvun kausi on ohi, vaikka maailmantalouden kasvu on keskimäärin noin 4 % vuosina 2011 ja Kasvun painopiste on kehittyvissä maissa. Kasvun hiipumisen taustalla ovat useiden teollisuusmaiden hallitusten ja keskuspankkien tuki- ja elvytystoimien päättyminen sekä yksityisen kysynnän hauraus. Lisäksi monen teollisuusmaan julkisen talouden, kotitalouksien ja rahoituslaitosten on yhtä aikaa vahvistettava rahoitusasemaansa, jolloin kysyntä heikkenee ja teollisuusmaiden kasvu hidastuu.yhdysvaltain talous toipui pankkikriisistä varsin nopeasti, mutta kasvu on kuitenkin hidastunut ja on ensi vuonna n. 2 %. Euroalueen ja EU:n kasvu on hidasta, kasvua syntyy tänä ja ensi vuonna vajaa 1 ½ %. Kasvu vaihtelee maittain voimakkaasti. Laman jälkeinen nopea kasvupyrähdys näkyy myös kiihtyneenä inflaationa. Inflaatio-odotukset ovat kuitenkin viime kuukausina madaltuneet.kansainvälisen talouden ennusteeseen sisältyvät riskit ovat pääsääntöisesti negatiivisia ja ne liittyvät talouskasvun haurauteen teollisuusmaissa, julkisen sektorin velkaantumiseen ja rahoituksen epätasapainoon sekä työttömyyden pitkittymiseen. Julkisten talouksien laajat ja yhtäaikaiset vakautustoimet saattavat lyhyellä aikavälillä supistaa kysyntää ja pahentaa työttömyyttä ennustettua enemmän, mutta toisaalta saattavat keskipitkällä aikavälillä kohentaa kuluttajien ja yritysten luottamusta ja luoda ennustetta parempia edellytyksiä yksityisen kysynnän kasvulle. Erityisesti Euroopassa riskinä ovat valtioiden korkea velkaantuminen ja pankkisektorin taseiden laatu. Vielä ei ole selvää millaiselle tasolle mm. pankkijärjestelmän riskilisät asettuvat lähivuosina ja miten pankki- ja vakausongelmien hoitaminen heijastuu reaalitalouden aktiviteettiin euroalueella. Suomen kansantalous Vuonna 2010 Suomen talous kasvoi 3,6 % ja kasvu oli laajapohjaista. Kuluvan vuoden alkupuolella kansantalouden kasvu jatkui ja näkymät loppuvuodelle olivat vielä alkukesästä hyvät. Talouden ilmapiiri on kuitenkin heikentynyt nopeasti ja epävarmuus tulevasta talouskehityksestä on vallannut alaa niin Suomessa kuin muissakin kehittyneissä talouksissa. Vuoden 2011 kokonaistuotannon kasvuksi ennustetaan 3,5 %, kaikkien kysyntäerien vaikuttaen kasvuun positiivisesti. Kasvun painopiste on kuitenkin yhä enenevässä määrin siirtymässä kotimaiseen kysyntään. Kansainvälisen talouden kasvun hidastuminen ja edelleen heikkenevä vaihtosuhde vaikuttavat jo v Suomen vientiin. Talousarviovuonna 2012 kasvu jää 1,8 prosenttiin johtuen osittain kansainvälisen kaupan kasvun hidastumisesta. Talouskasvu vaimenee Suomelle tärkeissä vientimaissa. Lisäksi epävarmuuden lisääntyminen näkyy erityisesti investoinneissa, joiden kasvuvauhti hidastuu selvästi. Myös yksityisen kulutuksen kasvun ennustetaan hidastuvan. Kuluvana ja ensi vuonna inflaation ennustetaan pysyvän yli kolmessa prosentissa. Merkittävä osa siitä selittyy ulkomaisesta hintakehityksestä sekä veroperusteisiin tehdyistä ja tehtävistä muutoksista. Kustannuskierteen voimistaminen kotimaisin toimenpitein olisi haitallista kilpailukyvyn kannalta. Työllisyys kasvaa melko hitaasti lähivuosina. Hidastuneen talouskasvun ja epävarmojen tulevaisuuden näkymien takia yritykset rekrytoivat uusia työntekijöitä yhä varovaisemmin. Työllisyyden kasvu on tänä vuonna noin prosentin alkuvuoden suhteellisen hyvän työllisyyskasvun ansiosta. Seuraavina vuosina työllisyyden kasvuvauhti hidastuu puolen prosentin tuntumaan. Työllisyyden ja talouden kasvun hidastuessa myös työttömien määrän lasku vaimenee lähivuosina. Työttömyys kääntyi laskuun jo vuoden 2010 aikana ja kehitys jatkui suhteellisen hyvänä myös alkuvuonna Vuoden loppua kohden työttömyyden aleneminen kuitenkin hidastuu siten, että koko vuoden työttömyysaste jää 7,9 prosenttiin. Vuonna 2012 työttömyysaste laskee 7,6 prosenttiin. Talouskasvuun kohdistuu tällä hetkellä riskejä poikkeuksellisen monelta taholta. Suuri osa niistä on meidän toimintamme ulottumattomissa. Kansainvälisen kaupan pysähtyminen näkyisi välittömästi ja vaikutukset olisivat merkittävät johtuen Suomen talouden avoimuudesta. Myös talouspoliittiset päätökset, jotka rajoittavat markkinaehtoisen kasvun edellytyksiä meille tärkeissä vientimaissa, ovat haitaksi. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Talouspolitiikan linja Tuloarviot Hallitusohjelman mukaiset veroperustemuutokset Hallituksen talouspolitiikka tähtää talouden kasvupotentiaalin vahvistamiseen kestävällä tavalla, työllisyysasteen nousuun, kotitalouksien ostovoiman myönteiseen kehitykseen sekä kansainvälisen kilpailukyvyn ja teollisuuden toimintaedellytysten kohentamiseen. Suomen kannalta on tärkeää parantaa talouden kilpailukykyä ja pitää yllä luottamusta julkisen talouden kykyyn hoitaa velvoitteensa kaikissa tilanteissa. Konkreettinen tavoite on säilyttää valtion luottoluokitus nykyisellä parhaimmalla mahdollisella tasolla. Julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi hallituksen tavoitteena on valtion velkasuhteen kääntäminen selkeään laskuun vaalikauden loppuun mennessä. Tavoitteeseen pääsemiseksi hallitus tavoittelee valtiontalouden tasapainoa sekä talouden voimistuvaa kasvua. Vaalikauden aikana tehtävillä menojen ja tulojen sopeutustoimilla sekä rakenteellisilla toimilla vahvistetaan julkista taloutta. Yhteensä valtion menoja ja tuloja on määrä sopeuttaa hallitusohjelman mukaisesti nettomääräisesti 2,5 mrd. eurolla vuositasolla vuoteen 2015 mennessä. Vuoden 2012 talousarvioesitykseen sisältyy hallituksen päättämiä menoleikkauksia 1,1 mrd. euroa ja veronkorotuksia 1,1 mrd. euroa, verrattuna edellisen hallituksen tekemään viimeiseen kehyspäätökseen Toisaalta esitykseen sisältyy myös menolisäyksiä n. 410 milj. euroa ja verokevennyksiä 0,9 mrd. euroa (ml. inflaation ja ansiotulon nousun johdosta tehtävä veroperustemuutos sekä korotetut yhteisöveroosuudet) lähinnä työllisyyden ja kasvun parantamiseksi sekä syrjäytymisen ja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Sopeutustoimista huolimatta valtiontalous pysyy alijäämäisenä v Finanssipolitiikka on kasvua rajoittavaa valtiontalouden sopeutustoimien vuoksi. Vuonna 2012 valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan 45,3 mrd. euroa. Tuloista n. 85 % on veroja ja veronluonteisia tuloja. Sekä budjettitalouden varsinaisten tulojen että verotulojen arvioidaan v kasvavan n. 7 % verrattuna vuoden 2011 varsinaiseen talousarvioon. Verotulokertymiä kasvattavat työllisyyden ja kotimaisen kysynnän kasvu sekä hallituksen veropoliittiset toimet valtiontalouden tasapainon vahvistamiseksi. Verotuloarvioon liittyy kuitenkin tavanomaista enemmän epävarmuutta. Verotulojen pohjana toimivia talouden kehitysnäkymiä varjostaa kesällä lisääntynyt kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden epävakaus ja yleisen talousluottamuksen heikkeneminen. Verrattuna vuoden 2011 tuloarvioon (ml. vuoden 2011 aikana annetut kaksi lisätalousarviota ja vuoden kolmas lisätalousarvioesitys, joissa varsinaisten tulojen arviota on korotettu nettomääräisesti n. 0,6 mrd. eurolla) varsinaisten tulojen arvioidaan v kasvavan 5,0 % ja verotulojen 5,7 %. Verotulojen n. 2,1 mrd. euron kasvusta verrattuna vuodelle 2011 budjetoituun 160 milj. euroa on seurausta edellisen hallituksen päättämistä veroperustemuutoksista, loput nyt ehdotetuista veroperustemuutoksista sekä veropohjien kasvusta. Valtion sekalaisten tulojen arvioidaan kasvavan n. 2 % ja korkotulojen ja voiton tuloutusten vähenevän n. 1 %. Verotuksen perustavoitteena on hyvinvointipalveluiden rahoituksen turvaaminen samalla kun hallitus tavoittelee valtiontalouden tasapainoa. Valtiontalouden vahvistamiseksi veropohjaa laajennetaan ja veroperusteita muutetaan. Verotuksen painopiste siirtyy talouskasvulle haitallisemmasta työn ja yrittämisen verotuksesta kohti ympäristö- ja terveysperusteista verotusta. Ansiotuloverotukseen tehdään tarkistus, jolla pyritään estämään työn verotuksen kiristyminen kaikilla tulotasoilla inflaation ja ansiotason nousun vuoksi. Pieniä ansiotuloja saavien verotusta kevennetään korottamalla kunnallisverotuksen perusvähennystä ja työtulovähennystä. Vuokra- ja omistusasumisen verokohtelun yhtenäistämiseksi asuntolainojen korkojen vähennyskelpoisuutta kavennetaan maltillisesti ja asteittain vaalikauden aikana. Kotitalousvähennystä pienennetään. Verotuksen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja veronmaksukyvyn huomioimiseksi pääomatulojen verokanta nostetaan 30 prosenttiin ja vero muutetaan progressiiviseksi siten, että verokanta on 32 % pääomatulojen euroa ylittäviltä osin. Listautumattomien yritysten jakamien osinkojen verovapaan määrän Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Määrärahat raja alennetaan euroon. Ansio- ja pääomatuloverotukseen esitettävät veroperustemuutokset vähentävät nettomääräisesti valtion verotuottoa n. 210 milj. eurolla v Veroperustemuutoksista aiheutuvat kuntien verotulomenetykset, yhteensä n. 260 milj. euroa, kompensoidaan täysimääräisesti. Yritysten työllistämis-, kasvu- ja investointimahdollisuuksien parantamiseksi yhteisöverokantaa alennetaan yhdellä prosenttiyksiköllä 25 prosenttiin. Tästä aiheutuva kuntien verotuottomenetys kompensoidaan korottamalla kuntien yhteisövero-osuutta ja alentamalla valtion osuutta vastaavasti. Näiden muutosten arvioidaan alentavan valtion verokertymää n. 190 milj. euroa v Kuntien osuutta yhteisöverosta korotetaan edelleen väliaikaisesti 5 prosenttiyksiköllä ja seurakuntien 0,4 prosenttiyksiköllä. Perintö- ja lahjaverotukseen lisätään uusi porras ja arpajaisveroa korotetaan. Arvonlisäveropohjaa laajennetaan sanoma- ja aikakauslehtien tilauksiin. Valmisteverotuksessa sekä ympäristön että terveyden kannalta haitallisten tuotteiden verotusta korotetaan. Alkoholin ja tupakan aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi niiden verotusta kiristetään, mikä yhteensä lisää valtion verotuloja n. 165 milj. eurolla. Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteveron korottaminen lisää verotuloja n. 50 milj. euroa. Liikenteen polttonesteiden verotasoa on määrä nostaa hallituskaudella kahdessa vaiheessa yhteensä n. 10 prosentilla, lisätuottovaikutus v on n. 125 milj. euroa. Ajoneuvoveroa korotetaan ja autoveron asteikkoa tarkistetaan ympäristöohjauksen vahvistamiseksi. Talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 52,4 mrd. euroa mikä on 1,8 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2011 varsinaisessa talousarviossa ja 1,0 mrd. euroa enemmän kuin vuodelle 2011 on arvioitu kolmas lisätalousarvioesitys mukaan lukien. Menojen kasvua vuodesta 2011 selittää hintatason muutoksen lisäksi muun muassa korkomenojen nousu. Myös eräät automaattiset tekijät, kuten valtion eläkemenojen kasvu, lisäävät määrärahoja. Lisäksi menotasoa nostaa edellisen hallituksen tekemät ratkaisut, kuten uusiutuvan energian paketti sekä liikennehankkeisiin kohdistetut määrärahat. Toisaalta hallitusohjelman mukaiset menosäästöt julkisen talouden tasapainottamiseksi sekä finanssisijoitusmenojen aleneminen hillitsevät menojen kasvua. Hintatason nousu ja talousarvioesityksen rakennemuutokset huomioiden hallinnonalojen määrärahat alenevat reaalisesti n. ½ % vuoden 2011 varsinaisesta talousarviosta ja n. 2 % vuodelle 2011 budjetoidusta. Korkomenojen arvioidaan olevan 2,2 mrd. euroa v. 2012, missä on kasvua n. 200 milj. euroa vuodelle 2011 arvioituihin korkomenoihin verrattuna johtuen valtionvelan määrän kasvusta. Taulukko 1. Budjettitalouden tuloarviot, määrärahat ja tasapaino, milj. euroa 2010 tilinpäätös 2011 varsinainen talousarvio 2012 esitys Muutos, % Ansio- ja pääomatulovero Yhteisövero Arvonlisävero Muut verot Muut tulot Yhteensä Nettolainanotto ja velanhallinta 1) Tuloarviot yhteensä Kulutusmenot Siirtomenot ) Sisältää nettoutettuna velanhallinnan menoja 234 milj. euroa v. 2010, -50 milj. euroa v ja -50 milj. euroa v Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Sijoitusmenot Muut menot Määrärahat yhteensä Tilinpäätösylijäämä (ml. edelliset vuodet) Vaalikauden kehys ja jakamaton varaus Hallitusohjelman mukaiset muutokset määrärahoissa Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden torjunta Perusturvan parantaminen Perusopetuksen laadun parantaminen Työllisyyttä ja kasvua edistävät toimet Vastuullisen, pitkäjänteisen ja taloudellista vakautta edistävän menopolitiikan varmistamiseksi hallituksen ohjelmaan sisältyy budjettitalouden menojen kehitystä ohjaava koko vaalikauden kattava menosääntö. Hallitusohjelmassa on sovittu kehyksen piiriin kuuluvien menojen tason laskevan vuoden 2015 tasolla 1 215,5 milj. eurolla verrattuna maaliskuun 2011 kehyspäätökseen. Hallituksen ensimmäinen kehyspäätös, vaalikauden kehys vuosille annetaan eduskunnalle Talousarvioesityksen kehykseen kuuluviksi määrärahoiksi vuodelle 2012 ehdotetaan milj. euroa, jolloin niin sanotuksi jakamattomaksi varaukseksi jää 57 milj. euroa. Lisäksi vuodelle 2012 on kehyksessä varattu 200 milj. euroa lisätalousarvioita varten. Kehysten ulkopuolelle jäävien menojen arvio on n. 10,3 mrd. euroa. Suhdanneluonteiset menot nousevat vuoden 2011 tasolta. Kehyksen ulkopuolisia menoja lisää myös veromuutosten kompensaatiot kunnille. Hallitusohjelman mukaisesti kehysjärjestelmään on tehty eräitä mm. kehyksen ulkopuolisiin menoihin vaikuttavia muutoksia, joista tarkemmin luvussa 5. Julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi hallitus toteuttaa menojen sopeutustoimia. Talousarvioesitykseen sisältyy yhteensä 1,1 mrd. euron menoleikkaukset hallitusohjelmassa liitteessä 2 esitetyissä kohteissa. Hallitusohjelmassa päätettiin myös menojen lisäyksistä mm. nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan, perusturvan parantamiseen, työllisyyttä ja kasvua edistäviin toimiin sekä ympäristön ja luonnonsuojelua edistäviin toimiin, joihin talousarvioesityksessä kohdennetaan yhteensä n. 410 milj. euroa. Nuorten yhteiskuntatakuu, joka saatetaan voimaan täysimääräisesti vuoden 2013 aikana, tarkoittaa että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja-, tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen aloitetaan v ja tähän tarkoitukseen ehdotetaan 55 milj. euroa. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi käynnistetään hallituskauden kestävä määräaikainen kokeilu, jossa viimeistään 12 kuukauden työttömyyden jälkeen työllisyyden hoidon päävastuu siirtyy kunnalle tai kunnille yhteisvastuullisesti. Jokaisen työttömän työllistymismahdollisuudet kartoitetaan ja edistymistä seurataan aktiivisesti. Talousarvioehdotuksessa osoitetaan tähän tarkoitukseen 5 milj. euroa. Lisäksi pitkäaikaistyöttömien osallistumista palkkatukityöhön, koulutukseen ja muihin palveluihin lisätään kohdistaen tähän 20 milj. euron lisämääräraha. Perusturvan varassa olevien aseman kohentamiseksi työttömän peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea sekä asumistuen tulorajoja esitetään korotettavaksi lukien sadalla eurolla kuukaudessa, mikä sisältää indeksikorotuksen. Toimeentulotuessa perusosaa esitetään korotettavaksi 6 prosentilla ja yksinhuoltajien toimeentulotukea korotetaan lukien. Perusturvan korotuksista koituu valtiolle lisäkustannuksia v n. 248 milj. euroa. Esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä taiteen perusopetuksen laadun parantamiseen ehdotetaan 10 milj. euron lisämäärärahaa. Hallitus jatkaa talousrikollisuuden viidennen torjuntaohjelman toimeenpanoa ja aloittaa välittömästi kuudennen toimenpideohjelman valmistelun. Harmaan talouden torjunta vaati laaja-alaista yhteistyötä. Harmaan talouden torjuntaan panostetaan yhteensä 20 milj. euron lisämäärärahalla, joka kohdistetaan oikeus-, sisäasiain-, valtiovarain-, työ- ja elinkeinosekä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonaloille. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Ympäristön ja luonnon suojelua edistävät toimet Kuntatalous Valtiontalouden tasapaino Finnveran riskinottomahdollisuuksia lisätään. Vihreän talouden edistämiseen kohdennetaan 8,5 milj. euron lisämääräraha. Tutkimusinfrastruktuurin parantamista tuetaan 8,5 milj. euron lisärahoituksella. Perusväylänpidossa raideliikenne asetetaan etusijalle hallitusohjelman mukaisesti ja siihen kohdistetaan 20 milj. euron lisärahoitus. Hallitus tehostaa suojelutoimia Itämeren tilan parantamiseksi sekä kansallisesti että yhteistyössä muiden Itämerivaltioiden kanssa. Itämeren suojelutoimien kansallista rahoituspohjaa ehdotetaan vahvistettavaksi talousarvioesityksessä 1 milj. euron määrärahalisäyksellä v Metsähallituksen luontopalveluiden alueiden hoidon ja virkistyskäytön voimavaroja ehdotetaan vahvistettavaksi 1 milj. eurolla, ja ympäristöministeriön ohjauksessa toteutettaviin Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin ehdotetaan rahoitusta kaikkiaan 26,9 milj. euroa. Lisäksi luonnonsuojelualueiden hankintaan ehdotetaan 15 milj. euron lisämäärärahaa. Kuntatalouden kehitys v oli ennakoitua myönteisempi, mikä johtui lähinnä kuntien verotulojen odotettua nopeammasta kasvusta. Tänä vuonna kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan 4½ %. Kunnallisveron tuoton arvioidaan kasvavan runsaat 3½ % työllisyyden kehittyessä suotuisasti. Valtionosuudet kasvavat 3½ % mm. indeksikorotusten ja veronkevennysten kompensaatioiden seurauksena. Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen arvioidaan kasvavan vuoden 2010 tapaan suhteellisen maltillisesti. Arvio perustuu siihen, että kunnat joutuvat hillitsemään menojensa kasvua taantuman jälkiä korjatakseen sekä varautumaan hidastuvaan tulokehitykseen ja yleisen taloustilanteen epävarmuuksiin. Vuosikatteen hyvästä kehityksestä huolimatta kuntien lainakanta kuitenkin kasvaa, sillä nettoinvestointien ennakoidaan pysyvän korkealla tasolla. Vuonna 2012 kuntatalouden arvioidaan kiristyvän. Kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan vain vajaalla prosentilla johtuen sekä hallitusohjelman verolinjauksista että veropohjien kasvun hidastumisesta. Yhteisöveron jako-osuuden 10 prosenttiyksikön korotus päättyy v. 2011, mutta korotusta jatketaan puolet pienempänä vielä vuosina 2012 ja Kuntien vuoden 2012 valtionavut ovat yhteensä 10,463 mrd. euroa, josta laskennalliset valtionosuudet ovat 9,479 mrd. euroa. Valtionavut kasvavat 368 milj. eurolla vuodesta 2011, eli n. 4 %. Valtionosuuksia alentavat hallitusohjelman mukainen peruspalvelujen valtionosuuksien 631 milj. euron leikkaus ja mm. oppilaitosten perustamiskustannuksiin, ammattikorkeakoulutukseen, vapaaseen sivistystyöhön sekä kulttuuriin kohdistuvat säästöt. Toisaalta valtionosuuksia kasvattavat mm. kustannustenjaon tarkistus (412 milj. euroa), veromenetysten kompensaatiot (263 milj. euroa) sekä lisäykset koulutuksen laadun kehittämiseen, nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpanoon, työllistämistukeen ja maahanmuuttajakorvauksiin. Lisäksi indeksikorotus nostaa kuntien ja kuntayhtymien valtionosuuksia 341 milj. eurolla ja ikärakenteen ja väestön määrän muutos 68 milj. eurolla. Kuntien menopaineet ovat suuret, ja investointien on arvioitu pysyvän korkealla tasolla myös v Kuntien vuosikatteen arvioidaan jäävän lähivuosina selvästi nettoinvestointeja alhaisemmaksi, mikä tarkoittaisi käytännössä kuntatalouden velkaantumisen jatkumista ja painetta kunnallisveroprosenttien korotuksiin. Kuntatalouden vakauden turvaaminen ja tarvittavien investointien toteuttaminen ilman velan jatkuvaa kasvua edellyttää sitä, että toimintamenojen kasvu pysyy tulokehityksen asettamissa rajoissa. Menokasvun hillitsemiseksi on myös toteutettava tuottavuutta parantavia uudistuksia. Valtion talousarvioesitys vuodelle 2012 on 7,1 mrd. euroa alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla lisävelkaa. Valtion talousarvion ulkopuolinen rahastotalous on v ,3 mrd. euroa ylijäämäinen (ml. Valtion eläkerahasto). Kansantalouden tilinpidon käsittein valtiontalouden alijäämän arvioidaan olevan v n. 3½ % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 Taulukko 2. Budjettitalouden ja rahastotalouden tasapaino, milj. euroa 2010 tilinpäätös 2011 budjetoitu 2) 2012 esitys Muutos, % Budjettitalous Tulot ,0 Menot ,0 Varsinainen ali/ylijäämä Velanhallinnan menot (-) Nettorahoitusjäämä Rahastotalous Tulot ,3 Menot ,5 Nettorahoitusjäämä Budjetti- ja rahastotalous yhteensä 3) Tulot ,4 Menot ,0 Nettorahoitusjäämä Valtionvelka Vuoden 2012 lopussa valtionvelan (ml. rahastotalouden velan) arvioidaan olevan n. 89 mrd. euroa, mikä on n. 44½ % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Velkasuhteen arvioidaan kasvavan vajaalla kahdella prosenttiyksiköllä vuodesta Valtionvelan korkomenoiksi arvioidaan 2,2 mrd. euroa, eli runsaat 0,2 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2011 varsinaisessa talousarviossa. Korkomenojen nousuun vaikuttaa viime vuosina voimakkaasti kasvanut valtionvelan määrä. Kuvio 1. Valtionvelan kehitys, mrd. euroa ja % suhteessa BKT:een 2) Ml. kolmas lisätalousarvioesitys ilman kumulatiivisen ylijäämän käyttöä. 3) Budjettitalouden ja rahastojen tuloja ja menoja ei voi sellaisinaan laskea yhteen keskinäisten siirtojen vuoksi. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6