Talousarvioesitys 2008

Transkriptio

1 Tuottavuuden edistäminen 1. Yhteenveto Suomen talouden kuten maailmantaloudenkin kasvu on jatkumassa vahvana. Maailman tuotannon kasvu pysyi viime vuonna nopeana ennätyskorkeasta raakaöljyn hinnasta huolimatta, ja viiden prosentin kasvuvauhdin odotetaan jatkuvan kuluvana ja ensi vuonna. Yhdysvaltojen talouskasvun hidastuminen näkyy kansainvälisen talouden kasvussa vain lievänä, sillä Aasiassa nopea tahti jatkuu ja Suomen viennille tärkeässä Euroopassa talouskasvu on vahvistuvalla pohjalla. Euroalueella kasvun ennakoidaan jatkuvan viimevuotisella tasolla 2½ prosentissa myös kuluvana ja ensi vuonna. Erityisesti investoinnit lisääntyvät nopeasti, ja työllisyyden elpyminen jatkuu. Euron vahvistuminen on lievittänyt tuontihinnoista aiheutuvaa kustannuspainetta. Kotimaassa kokonaistuotannon arvioidaan kasvavan työvoimakapeikkojen yleistymisestä huolimatta tänä vuonna 4,4 %. Kasvu hidastuu 3,3 prosenttiin v. 2008, sillä hinta- ja kustannuspaineet sekä kansainvälisen talouden lisääntyneet epävarmuudet lisäävät huolta toimintaedellytysten säilymisestä. Talouden kasvu on saanut tukea sekä ulkomaisesta kysynnästä että etenkin kotimaisesta kulutus- ja investointikysynnästä. Yritysten ja kuluttajien luottamus talouskehitykseen on vahvaa ja perustekijät kasvua tukevia, joten kysyntänäkymät tukisivat nopeampaakin tuotannon lisäystä. Työllisyyden vahva kohentuminen jatkuu tänä vuonna ja työllisyysaste kohoaa 70 prosenttiin. Vuonna 2008 työllisyys paranee edelleen mutta hidastuen. Vaikka suuri osa työllisyyden paranemisesta on seurausta työvoiman tarjonnan kasvusta, laskee työttömyysaste kuluvana vuonna 6,7 prosenttiin ja ensi vuonna 6,3 prosenttiin. Työvoimakapeikot ovat alkaneet yleistyä ja rajoittavat jatkossa enenevässä määrin tuotannon kasvua monella toimialalla. Samaan aikaan kustannus- ja hintapaineet ovat lisääntyneet ja uhkana on, että teollisuuden hintakilpailukyky alkaa heiketä. Kuluttajahintojen nousu on nopeutunut yli 2 prosenttiin. Talouspolitiikan linja Hallituksen tavoitteena on lisätä suomalaisten hyvinvointia parantamalla edellytyksiä työllisyyden tuntuvalle kohentumiselle ja tuottavuuden kasvun nopeutumiselle. Tavoitteena on vahvan talouskasvun ylläpitäminen, joka määrätietoisen työllisyyspolitiikan tukemana voi aikaansaada uutta työpaikkaa vaalikauden loppuun mennessä. Näin voimakas työllisyyden kasvu edellyttää työvoiman tarjontaa tukevia ja tuottavuutta vahvistavia toimenpiteitä sekä suotuisaa kansainvälistä talouskehitystä. Tässä talousarvioesityksessä erityinen painopiste on työmarkkinoiden kohtaanto-ongelman lievittämisessä. Julkisen talouden kestävyyden vahvistamiseksi tavoitteena on yhtä prosenttia bruttokansantuotteesta vastaava rakenteellinen valtiontalouden ylijäämä vaalikauden lopussa. Väestön ikääntymisestä julkiseen talouteen aiheutuvaa painetta pyritään rajoittamaan talouden kantokykyä vahvistavilla toimilla ja vastuullisella vero- ja menopolitiikalla. Merkittävimmät veronkevennykset pyritään ajoittamaan vaalikauden myöhemmille vuosille niin, ettei vakaa suhdannekehitys vaarannu. Kokonaisuutena finanssipolitiikka on ensi vuonna kokonaiskysyntää ja kasvua tukevaa. Julkiset investoinnit kasvavat voimakkaasti, ja kotitalouksien ostovoima lisääntyy palkankorotusten, työllisyyden kasvun ja tuloveroratkaisujen yhteisvaikutuksesta. Ikärakenteen muutoksesta johtuva tuleva palvelutarpeen kasvu ja menopaineiden hallinta edellyttävät julkisen hallinnon ja palveluiden tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämistä. Tämä tarkoittaa julkisen toiminnan tehostamista ja julkisen sektorin työvoiman kohdentamista uudelleen vastaamaan paremmin väestön ikääntymisestä aiheutuvia tarpeita. Kuntaja palvelurakennehanke sekä valtion tuottavuusohjelma ovat keskeisiä toimia tuottavuuden parantamiseksi. Valtion tuottavuusohjelmaan sisältyvillä tuottavuutta lisäävillä toimenpiteillä tavoitellaan valtion henkilöstötarpeen vähenemistä vuoteen 2011 mennessä n henkilötyövuodella. Vuonna 2008 vähennys on n henkilötyövuotta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Tuloarviot Budjettitalouden varsinaisiksi tuloiksi arvioidaan 45,1 mrd. euroa v Tuloista n. 85 % on veroja ja veronluonteisia tuloja, joiden kertymäksi arvioidaan 38,0 mrd. euroa. Verotulot kasvavat 8,4 % vuoden 2007 varsinaiseen talousarvioon nähden. Ripeä kasvu johtuu talouskasvun jatkumisesta laaja-alaisena. Muiden tulojen kuin verotulojen arvioidaan kasvavan 1,6 mrd. euroa verrattuna vuoden 2007 varsinaiseen talousarvioon. Kasvusta suuri osa selittyy sillä, että tuloutus valtion eläkerahastosta toteutetaan kahden välivuoden jälkeen täysimääräisenä eli se vastaa 40 % valtion eläkemenosta. Arviota valtion osinkotuloista korotetaan 500 milj. eurolla ja EU:lta saatavat tulot kasvavat 163 milj. euroa. Työn verotusta kevennetään v maltillisesti 330 milj. eurolla tuloveroasteikon kahden prosentin inflaatiotarkistuksen lisäksi. Palkankorotusten turvatessa palkansaajien ostovoiman kasvun veronkevennysvaraa siirretään tuleville vuosille. Samalla hillitään talouden ylikuumenemisriskiä. Kevennykset kohdistetaan tasaisesti kaikkiin tuloluokkiin. Eläketulojen verotusta kevennetään korottamalla valtionverotuksen eläketulovähennystä, mikä vähentää verotuottoa 200 milj. eurolla. Perintöverotusta muutetaan siten, että verotettavan perintöosuuden alarajaa korotetaan, puoliso- ja alaikäisyysvähennyksiä kasvatetaan ja perintöveroasteikkoa tarkistetaan. Muutosten arvioidaan vuositasolla vähentävän perintöveron tuottoa n. 165 milj. eurolla. Alkoholi- ja energiaveroja korotetaan yhteensä 340 milj. eurolla. Alkoholijuomaveron keskimäärin 10 prosentin korotus painotetaan väkeviin alkoholijuomiin. Tavoitteena on vähentää alkoholin kokonaiskulutusta ja alkoholinkäyttöön liittyviä haittoja turvaten kuitenkin alkoholiveron veropohja. Kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi energiaveroja korotetaan siten, että korotukset painottuvat erityisesti päästökaupan ulkopuoliseen sektoriin. Tavoitteena on lisätä energian säästöä, parantaa energiatehokkuutta ja edistää uusiutuvan energian käyttöä. Määrärahat Valtion talousarvion määrärahoiksi vuodelle 2008 ehdotetaan ilman valtionvelan vähentämistä 43,1 mrd. euroa, mikä on 6,5 % enemmän kuin vuoden 2007 varsinaisessa talousarviossa. Hinta- ja rakennemuutokset huomioiden määrärahat kasvavat reaalisesti 3,7 %. Suuri osa kasvusta aiheutuu jo aiemmin tehdyistä päätöksistä, sillä edellisen hallituksen viimeisen kehyspäätöksen mukainen vastaava kasvu oli silloisin hintaennustein 2,7 %. Hallinnonalojen menot kasvavat reaalisesti 3,8 % ja valtionvelan korkomenojen ennakoidaan kasvavan 3,2 % yleisen korkotason nousun seurauksena. Taulukko 1. Budjettitalouden tuloarviot, määrärahat ja tasapaino, milj. euroa 2006 tilinpäätös 2007 varsinainen talousarvio 2008 esitys Muutos, % Tulovero Arvonlisävero Muut verot Muut tulot Yhteensä Nettolainanotto ja velanhallinta 1) Tuloarviot yhteensä Kulutusmenot Siirtomenot Sijoitusmenot Muut menot pl. valtionvelan nettokuoletukset Yhteensä ) Sisältää nettoutettuna 56 milj. euroa velanhallinnan menoja vuonna 2006, 48 milj. euroa vuonna 2007 ja 48 milj. euroa vuonna Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Nettokuoletukset ja velanhallinta Määrärahat yhteensä Tilinpäätösylijäämä 109 Jakamaton varaus Työllisyyttä tuetaan ja työvoiman kohtaanto-ongelmia lievennetään Panostuksia hyvinvointiin ja osaamisen edistämiseen Suurimpien väylähankkeiden eteneminen Hallitus ehdottaa, että talousarvioesityksen kehykseen kuuluvat määrärahat ovat 33,4 mrd. euroa. Niin sanottu jakamaton varaus vuodelle 2008 on 247 milj. euroa 300 milj. euron lisäbudjettivarauksen lisäksi. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työhön sijoittumisen edistämiseksi työllistämis-, koulutus- ja erityistoimien rahoitusta lisätään 30,5 milj. eurolla. Lisäksi työmarkkinatukea koskevia säädöksiä muutetaan siten, että työmarkkinatukea voidaan myöntää palkkatukena yrityksille nuoren työttömän työllistämiseen jo kolmen kuukauden työttömyysjakson jälkeen nykyisen kuuden kuukauden sijaan. Vajaakuntoisten palkkatuki kaksinkertaistetaan 36 milj. euroon. Aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpidemäärärahoja suunnataan uudelleen siten, että niillä nykyistä paremmin tuetaan työttömien työllistymistä avoimille työmarkkinoille ja helpotetaan työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa. Työllisyysmäärärahoja kohdennetaan ammatilliseen työvoimapoliittiseen koulutukseen, erityisesti yritysten kanssa toteuttavaan koulutukseen, sekä yksityisen sektorin tukityöllistämiseen. Osaamista edistetään lisäämällä ammatillisen peruskoulutuksen opiskelupaikkoja opiskelijalla ja oppisopimuskoulutusta opiskelijalla. Nuorten työpajatoimintaa tuetaan ja aikuiskoulutuksen kehittämiseen kohdennetaan lisämääräraha. Työvoiman liikkuvuutta edistetään uudella työasuntovähennyksellä. Vähennys koskee vuokra-asumista ja on enimmillään 250 euroa työssäkäyntikuukautta kohden. Liikkuvuutta on tuettu jo vuoden 2007 alusta harkinnanvaraisella muuttoavustuksella, korottamalla liikkuvuusavustuksen kilometrikorvausta, pidentämällä harkinnanvaraisen matka-avustuksen enimmäiskestoa sekä korottamalla työmatkakuluvähennyksen enimmäismäärää. Kansaneläkkeisiin tehdään vuoden 2008 alussa 20 euron tasokorotus. Sotainvalidien ja rintamaveteraanien kuntoutukseen osoitetaan lisämääräraha, jolla turvataan kaikkien halukkaiden pääsy veteraanikuntoutukseen. Samalla uudistetaan kuntoutuksen sisältöä ja parannetaan puolisoiden ja sotainvalidien leskien asemaa. Toimenpidekokonaisuuteen osoitetaan v n. 10 milj. euroa, joka rahoitetaan Rahaautomaattiyhdistyksen tuotolla. Lapsilisän yksinhuoltajakorotus nousee 10 eurolla kuukaudessa alkaen. Hammaslääkäripalkkioiden sairausvakuutuskorvauksen taso nousee ensi vuoden alussa 40 prosenttiin korvausperusteesta. Opintoraha nousee 15 prosentilla kaikilla koulutusasteilla syyslukukauden 2008 alussa, ja opiskelijoiden omia tulorajoja korotetaan 30 prosentilla ensi vuoden alussa. Yliopistojen perusrahoitusta lisätään 20 milj. eurolla. Opetustoimessa ikäluokkien pienenemisestä aiheutuva n. 18 milj. euron säästö kohdennetaan koulutuksen laadun kehittämiseen tavoitteena mm. opetusryhmien koon pienentäminen sekä tuki- ja erityisopetuksen vahvistaminen. Kehä I Turunväylä Vallikallio -tiehanke muutetaan jälkirahoitushankkeeksi, joka on tarkoitus toteuttaa Espoon kaupungin kanssa tehtävällä jälkirahoitussopimuksella. Hankkeiden kustannusarvioiden ylittäessa hyväksytyt valtuudet Tiehallinto siirtää hankkeen Kt 51 Kirkkonummi Kivenlahti tarjouskyselyn ja keskeyttää hankkeen Vt 14 Savonlinnan keskusta tarjouskilpailun. Lappeenranta Imatra ja Kemin kohta ja sillat -tiehankkeet sekä Vuosaaren liikenneväylät toteutetaan nousseiden kustannusarvioiden mukaisesti. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Kuntatalous Valtiontalouden tasapaino Liikenneturvallisuuden lisäämiseksi toteutetaan Vaalimaan rekkaparkki 24 milj. euron määrärahalla. Puuhuollon varmistamiseksi toteutetaan Huutokoski Savonlinna -radan perusparannus 42 milj. euron määrärahalla. Lisäksi puuhuoltoa turvataan 20 milj. euron määrärahalla perustienpitoon. Länsimetron suunnittelua jatketaan 6,75 milj. eurolla. Ratahallintokeskus jatkaa Kehäradan suunnittelua ja sen rakentaminen alkaa vuonna Liikennepoliittista selontekoa valmisteleva ministerityöryhmä arvioi E 18 Helsinki Vaalimaa -tieosuuksien toteutusedellytyksiä ja aikataulua ja valmistelee asiasta ehdotuksen. Saariston yhteysalusliikennepalveluiden ostoon ja kehittämiseen varattuihin määrärahoihin tehdään 0,1 milj. euron tasokorotus. Kuntien verotulojen kasvu jatkuu nopeana v. 2008, kun talouskasvun ennakoidaan jatkuvan vahvana ja ansiotason nousu kasvattaa kunnallisveropohjaa. Samanaikaisesti valtionosuudet kasvavat merkittävästi valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen ja valtionosuuksien indeksikorotuksen myötä. Vaikka menojen kasvun arvioidaan kiihtyvän lähes 6 prosenttiin, kuntatalous on kokonaisuutena tasapainossa. Yksittäisten kuntien tilanne vaihtelee kuitenkin merkittävästi. Tämänhetkisten hyvien talousnäkymien vallitessa on painotettava, että kohentuva kuntatalous ei poista kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvien rakenteellisten uudistusten tarvetta varauduttaessa väestön ikääntymiseen ja palvelutarpeiden kasvuun. Menopaineiden lisäksi kuntatalouden rahoituksen kestävyyttä uhkaa työvoiman tarjonnan vähenemisen aiheuttama pysyvä veropohjan heikkeneminen. Kunnissa ja kuntayhtymissä tulisi hyödyntää suotuisat taloussuhdanteet ja samanaikainen valtionosuuksien lisäys ja varautua tulevaisuuden uhkatekijöihin lyhentämällä velkaa ja uudistamalla palvelurakenteita. Talousarvioesitykseen sisältyvien toimenpiteiden arvioidaan kokonaisuudessaan parantavan kuntien rahoitusasemaa vuoteen 2006 verrattuna nettomääräisesti 221 milj. euroa. Merkittävin toimenpide on valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, joka kasvattaa kunnille maksettavia valtionosuuksia 248 milj. euroa. Lisäksi indeksikorotukset lisäävät kuntien valtionosuuksia 339 milj. euroa. Asiakasmaksujen jälkeenjääneisyyden huomioiva sosiaali- ja terveydenhuollon maksuuudistus toteutetaan siten, että maksut nousevat alkaen. Kuntien maksutulot nousevat vuoteen 2007 verrattuna 25 milj. eurolla v Vuositasolla uudistuksen vaikutus on 60 milj. euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia vähennetään vastaavasti, mikä on osa hallitusohjelmassa päätettyä menojen uudelleenkohdentamista. Valtion talousarvioesitys vuodelle 2008 on 2 mrd. euroa ylijäämäinen. Ylijäämä käytetään valtionvelan vähentämiseen. Kansantalouden tilinpidon käsittein valtiontalouden ylijäämäksi v arvioidaan 0,9 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Taulukko 2. Budjettitalouden ja rahastotalouden tasapaino, milj. euroa 2006 tilinpäätös 2007 budjetoitu 2) 2008 esitys Muutos, % Budjettitalous Tulot ,4 Menot ,6 Varsinainen ylijäämä Velanhallinnan menot (-) Nettorahoitusylijäämä Rahastotalous 2) Ml. vuoden 2007 I ja II lisätalousarvio. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Tulot ,3 Menot ,8 Nettorahoitusylijäämä Budjetti- ja rahastotalous yhteensä 3) Tulot ,0 Menot ,8 Nettorahoitusylijäämä Valtionvelka Kuvio 1. Valtionvelan kehitys, mrd. euroa ja % BKT:sta Talousarvioesityksessä valtionvelkaa esitetään lyhennettäväksi 2 mrd. euroa. Vuoden 2008 lopussa valtionvelan arvioidaan olevan 55,7 mrd. euroa, mikä vastaa runsasta 29 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Velan lyhentämisestä huolimatta budjettitalouden velan korkomenojen arvioidaan yleisen korkotason nousun johdosta kasvavan vuoden 2007 varsinaiseen talousarvoon verrattuna 74 milj. eurolla 2,4 mrd. euroon. Valtionvelan lyhentäminen alentaa jatkossa korkomenojen tasoa n. 100 milj. eurolla vuosittain. 3) Budjettitalouden ja rahastojen tuloja ja menoja ei voi sellaisinaan laskea yhteen keskinäisten siirtojen vuoksi. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5