TIETOYHTEISKUNNAN RAKENTEET OPPILAITOKSISSA - VUODEN 2000 KARTOITUSTEN TULOKSET

Transkriptio

1 TIETOYHTEISKUNNAN RAKENTEET OPPILAITOKSISSA - VUODEN 2000 KARTOITUSTEN TULOKSET 13:2001 OPETUSMINISTERIÖN TYÖRYHMIEN MUISTIOITA Promemorior av undervisningsministeriets arbetsgrubber

2 Opetusministeriölle Opetusministeriö asetti Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian toteuttamista varten ohjausryhmän ja toimeenpano-organisaation. Niiden kokoonpanoja muutettiin Toimeenpano-organisaatioon kuuluvan Tietoyhteiskunnan rakenteet -työryhmän tavoitteena on kehittää opetuksen ja tutkimuksen laite- ja verkkoympäristöjä sekä näihin liittyviä tukipalveluita. Lisäksi tehtävänä on seurata laite- ja verkkoympäristöihin liittyvien resurssien jakaantumista valtakunnallisesti, alueellisesti ja oppilaitos- ja kirjastoyksiköittäin. Työryhmän puheenjohtajaksi opetusministeriö kutsui suunnittelupäällikkö Jouko Könnölän opetusministeriöstä ja jäseniksi apulaisosastopäällikkö Lars Backströmin Helsingin yliopistosta, tietojärjestelmäpäällikkö Markku Koivumaan Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta, kehittämispäällikkö Kirsti Kylä-Tuomolan opetusministeriöstä, kehityspäällikkö Kirsi Lindroosin Suomen Kuntaliitosta, teknologiajohtaja Markus Sadeniemen CSC-Tieteellinen laskenta Oy:stä, projektipäällikkö Kari Salkusen Teknillisestä korkeakoulusta ja yli-insinööri Erkki Salmion opetusministeriöstä sekä sihteereiksi yli-insinööri Ritva Kiven Opetushallituksesta ja erikoistutkija Markku Suvasen opetusministeriöstä. Kirsi Lindroosin tilalle Kuntaliiton edustajaksi tuli keväällä 2000 erityisasiantuntija Juha Henriksson. Vuoden 2001 alusta Kuntaliiton edustajana on toiminut erityisasiantuntija Raija Meriläinen. Tietoyhteiskunnan rakenteet -työryhmä laati aluksi tehtäväalueensa hankesuunnitelman, jossa nykytilanteen kattavaa selvittämistä pidettiin tärkeänä lähtökohtana jatkotoimenpiteiden suunnittelulle. Työryhmän toimeksiannosta toteutettiinkin vuonna 2000 laajamittainen, kaikkia oppilaitoksia koskeva, tietoyhteiskuntarakenteiden kartoitustyö, jonka tulokset esitetään tässä muistiossa. Kartoitus on tarkoitus toistaa vuosittain rakenteiden kehittymisen seuraamiseksi.

3 2 Saatuaan valmiiksi oppilaitosten tietoyhteiskuntarakenteita vuonna 2000 koskevan kartoitustyön työryhmä luovuttaa sitä koskevan muistionsa opetusministeriölle. Helsingissä 26. päivänä huhtikuuta 2001 Jouko Könnölä Lars Backström Markku Koivumaa Kirsti Kylä-Tuomola Raija Meriläinen Markus Sadeniemi Kari Salkunen Erkki Salmio Ritva Kivi Markku Suvanen

4 TIETOYHTEISKUNNAN RAKENTEET OPPILAITOKSISSA - VUODEN 2000 KARTOITUSTEN TULOKSET SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO KARTOITUSTEN TOTEUTUS Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen sekä vapaan sivistystyön kartoituskyselyjen toteutus Ammattikorkeakoulu- ja yliopistokyselyjen toteutus KARTOITUSTEN TULOKSET Yleissivistävän koulutuksen kyselyjen tulokset Tietokoneet Verkkoyhteydet Muut laitteet Tukipalvelut Ammatillisen koulutuksen kyselyjen tulokset Tietokoneet Verkkoyhteydet Muut laitteet Tukipalvelut Vapaan sivistystyön oppilaitosten ja eräiden muiden oppilaitosten kyselyjen tulokset Tietokoneet Verkkoyhteydet Muut laitteet Tukipalvelut Ammattikorkeakoulukyselyn tulokset Tietokoneet Verkkoyhteydet Muut laitteet Tukipalvelut Yliopistokyselyn tulokset Tietokoneet Verkkoyhteydet Muut laitteet Tukipalvelut JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET LÄHTEET LIITTEET JA TAULUKOT... 18

5 2 1 JOHDANTO Opetusministeriön vuonna 1999 laatimaa Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiaa vuosille /1/ toteuttamaan asetettiin toimeenpano-organisaatio, joka muodostuu ohjausryhmästä ja eri toimenpidealueisiin keskittyvistä työryhmistä. Työryhmät laativat vuoden 1999 syksyllä tietostrategian painoalueiden hankesuunnitelmat, jotka muodostavat samalla tietostrategian toimeenpanosuunnitelman /2/. Yksi toimeenpano-organisaation työryhmistä käsittelee tietoyhteiskunnan rakenteita. Tietoyhteiskunnan rakenteet -työryhmän tehtävänä on kehittää opetuksen ja tutkimuksen laite- ja verkkoympäristöjä sekä näihin liittyviä tukipalveluja. Lisäksi tehtävänä on seurata laite- ja verkkoympäristöihin liittyvien resurssien jakautumista valtakunnallisesti, alueellisesti ja oppilaitos- ja kirjastoyksiköittäin. Keskeisiä tietoyhteiskuntarakenteita ovat tieto- ja viestintätekniset laitteet, tietoverkot, ohjelmistot sekä näihin liittyvät tukipalvelut. Ne muodostavat modernin koulutuksen ja tutkimuksen tietoteknisen toimintaympäristön. Jotta tietoyhteiskunnan rakenteita voitaisiin kehittää ja vahvistaa esimerkiksi julkisia voimavaroja suuntaamalla, on toisaalta tiedettävä nykytilanne ja toisaalta käyttäjien tarpeet: mitä vaatimuksia sovellusten käyttö asettaa tietotekniselle infrastruktuurille. Nykytilanteen pohjalta voidaan asettaa tavoitteita ja antaa suosituksia tuleviksi kehittämistoimiksi. Viime vuosina on oppilaitoksiin hankittu mittavasti tieto- ja viestintäteknistä laitteistoa ja verkkoyhteyksiä, mutta puutteita on edelleen sekä määrällisesti että laadullisesti. Tekninen kehitys on toisaalta nopeaa ja laitekanta vaatii jatkuvaa uusimista ollakseen käyttökelpoisella tasolla. Tietoa oppilaitosten laitemääristä ja verkkoyhteyksistä on saatu eri lähteistä, mutta kattavaa selvitystä ei ole aiemmin tehty. Siksi Tietoyhteiskunnan rakenteet -työryhmä piti tarpeellisena selvittää oppilaitosten tietoteknisen nykytilanteen kartoitusten avulla. Toistamalla kartoitus vuosittain voidaan seurata tilanteen kehittymistä työryhmän toimeksiannon mukaisesti.

6 3 2 KARTOITUSTEN TOTEUTUS Kartoitusten tarkoituksena oli saada selville tietoyhteiskunnan rakenteisiin liittyviä muutamia oleellisia tietoja ja tunnuslukuja, jotka kertovat infrastruktuurin tilasta ja joiden muutoksista voidaan seurata rakenteiden kehittymistä. Tietoyhteiskunnan rakenteet -työryhmä laati keväällä 2000 kartoituskyselyn sisällön eli kysymykset, jotka mahdollisimman hyvin soveltuisivat eri tasoisille oppilaitoksille ja antaisivat riittävästi tietoa soveliaiden tunnuslukujen määrittämiseksi. Kartoitus toteutettiin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen osalta opetusministeriön toimesta keväällä 2000 ja muiden oppilaitosten osalta syksyllä 2000 osana Tilastokeskuksen vuosittaista koulutuskyselyä. Yleisille kirjastoille lähetettiin keväällä 2000 erillinen kysely, minkä tulokset on esitetty Jarmo Saartin laatimassa raportissa /3/. 2.1 Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen sekä vapaan sivistystyön kartoituskyselyjen toteutus Tilastokeskus suoritti yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen sekä vapaan sivistystyön oppilaitosten osalta kartoituksen tilanteen mukaan osana vuosittain tehtävää koulutuskyselyä. Kartoitus suoritettiin Tietoyhteiskunnan rakenteet -työryhmässä valmisteltujen kysymysten pohjalta. Oppilaitokset vastasivat sähköisesti toteutettuun kyselyyn. Saatuja tietoja täydennettiin Tilastokeskuksen muista lähteistä saaduilla oppilaitos- ja opiskelijatiedoilla. Kyselylomake ja sen täyttöohje ovat liitteinä 1 ja 2. Kartoituskyselyyn vastasi 5177 oppilaitosta kaikkiaan 5350 oppilaitoksesta eli 96,8 %. Eri oppilaitosmuotojen vastausprosentit olivat seuraavat: OPPILAITOS Oppilaitosten lukumäärä yhteensä Vastanneiden oppilaitosten lukumäärä Vastaus -% Peruskoulut Perusasteen erityiskoulut Lukiot Ammatilliset oppilaitokset Ammatilliset erityisoppilaitokset Ammatilliset erikoisoppilaitokset Ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset Musiikkioppilaitokset Liikunnan koulutuskeskukset Kansanopistot Kansalaisopistot Opintokeskukset Kesäyliopistot Muut oppilaitokset YHTEENSÄ Kyselyllä selvitettiin työasemakäytössä olevien tietokoneiden kokonaismäärä oppilaitoksissa, pääosin oppilaiden käytössä olevien tietokoneiden määrä, vuonna 1998 tai sen jälkeen hankittujen tietokoneiden määrä sekä niiden tietokoneiden määrä, joista oli Internet-yhteys. Lisäksi kysyttiin niiden opetustilojen osuutta, joissa on

7 4 vähintään yksi Internet-yhteydellä varustettu tietokone. Koska vastauksina oli annettu sekä %-osuuksia että ko. opetustilojen lukumääriä, ei niitä voitu analysoida. Kyselyllä selvitettiin oppilaitoksien verkkoyhteyden toteutustapa. Oppilaitoksilta kysyttiin myös niiden käytössä olevien erillisten videoneuvottelulaitteiden määrää sekä televisio- ja/tai video-ohjelmien esityslaitteiden lukumäärää. Oppilaitoksilta kysyttiin saatavilla olevan teknisen ja pedagogisen tukipalvelun määrää. Tekninen tuki määriteltiin kyselyssä laite- ja verkkotueksi, josta maksetaan korvaus. Teknisen tuen määrä kysyttiin erikseen opettajien ja muiden kuin opettajien antamana tukena. Lisäsi kysyttiin tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön pedagogisen tuen määrää. Pedagoginen tukihenkilö on tieto- ja viestintätekniikan asiantuntija, joka auttaa, tukee ja opastaa opettajia kehittämään opetusta tieto- ja viestintätekniikka työvälineenä. Tekninen tukihenkilö on taas tieto- ja viestintätekniikan tekninen asiantuntija, joka auttaa, tukee ja opastaa opettajia teknisissä kysymyksissä sekä huolehtii sitä, että tietokoneet, oheislaitteet ja verkkoyhteydet ovat toimintakunnossa /6/. 2.2 Ammattikorkeakoulu- ja yliopistokyselyjen toteutus Ammattikorkeakouluja ja yliopistoja varten työryhmässä valmisteltiin yleisten kysymysten pohjalta hieman muutetut kysymykset (liitteet 3 ja 4). Kysely lähetettiin keväällä 2000 sähköpostitse ammattikorkeakoulujen atk-päälliköille tai atkjohtajille ja yliopistojen tietohallinnosta tai atk-asioista vastaaville henkilöille. Kartoituksessa kysyttiin vuoden 2000 alun tilannetta. Vastaukset pyydettiin toimittamaan opetusministeriöön. Vastaus kyselyyn saatiin kaikilta 20 yliopistolta sekä 29 silloiselta vakinaiselta tai väliaikaiselta ammattikorkeakoululta, joita keväällä 2000 oli kaikkiaan 31.

8 5 3 KARTOITUSTEN TULOKSET Kartoituksen tulokset on esitetty liitetaulukoissa Tiedot esitetään oppilaitosryhmän mukaan valtakunnallisesti ja eroteltuna suomen- ja ruotsinkielisen koulutuksen osalta. Useista oppilaitosryhmistä tiedot esitetään myös lääneittäin ja tilastollisiin kuntaryhmiin jaoteltuna. Liitteessä 5 on esitetty Tilastokeskuksen kehittämä tilastollinen kuntaryhmittely /7/. Lisäksi joistakin paljon oppilaitoksia sisältävistä ryhmistä on jaottelu tehty myös maakunnittain. Usealla paikkakunnalla toimivat oppilaitokset on sijoitettu pääpaikan sijaintikuntaan. 3.1 Yleissivistävän koulutuksen kyselyjen tulokset Tietokoneet Yleissivistävän koulutuksen kyselyn tulokset saatiin perusopetuksen osalta 3743 peruskoululta ja 247 perusasteen erityiskoululta, lukiokoulutuksen osalta 462 lukiolta sekä taiteen perusopetuksen osalta 83 musiikkioppilaitokselta. Muille taiteen perusopetusta antaville oppilaitoksille eli taidekouluille ei kyselyä kohdistettu. Liitetaulukossa 1.1 on esitetty eri oppilaitosryhmien tulosten valtakunnallinen jakauma ja liitetaulukossa 1.2 on esitetty vastaava jakauma opetuskielen mukaan. Liitetaulukoissa 2 4 on esitetty peruskoulujen, perusasteen erityiskoulujen ja lukioiden tulosten jakauma alueellisesti ja liitetaulukossa 8 vastaavasti musiikkioppilaitosten tulosten jakauma. Oppilaitoksilla oli käytössään työasemia seuraavasti: OPPILAITOKSET Opiskelijoita/ opetuskäytössä oleva työasema Vanhojen* työasemien osuus kaikista työasemista Internetyhteydellä var. työasemien osuus kaikista työasemista % % Peruskoulut Perusasteen erityiskoulut Lukiot Musiikkioppilaitokset * ennen 1998 hankitut työasemat Yleissivistävän koulutuksen oppilaitoksissa oli opiskelijoiden, opettajien ja hallinnon käytössä kaikkiaan tietokonetta, joista tietokonetta oli hankittu ennen vuotta Opetuskäytössä oli kaikkiaan tietokonetta. Ruotsinkielisissä peruskouluissa oli hieman enemmän tietokoneita opetuskäytössä suhteessa opiskelijamäärään (10,2 opisk./tietok.) kuin suomenkielisissä peruskouluissa (11,1 opisk./tietok.). Myös ruotsinkielisissä lukioissa (10,8 opisk./tietok.) tietokoneita oli enemmän kuin suomenkielisissä lukioissa (12,7 opisk./tietok.). Maakunnittain erot eivät olleet suuria. Peruskouluista eniten opetuskäytössä oli tietokoneita opiskelijamäärään nähden Ahvenanmaalla (6 opisk./tietok.) ja Keski- Pohjanmaalla (9 opisk./tietok.), heikoin tilanne taas oli Kymenlaaksossa (13 opisk./tietok.). Lukioista paras tilanne oli Ahvenanmaalla (9 opisk./tietok.) ja

9 6 Pohjois-Pohjanmaalla (10 opisk./tietok.) ja heikoin tilanne oli Kymenlaaksossa (19 opisk./tietok.) ja Etelä-Savossa (15 opisk./tietok.). Suhteellisesti eniten tietokoneita opetuskäytössä oli maaseutumaisten kuntien peruskouluissa (9 opisk./tietok.) ja lukioissa (8 opisk./tietok.) ja vähiten kaupunkimaisten kuntien peruskouluissa (12 opisk./tietok.) ja lukioissa (15 opisk./tietok.). Taajaan asuttujen kuntien peruskouluissa (11 opisk./tietok.) ja lukioissa (11 opisk./tietok.) oli tilanne edellisten välissä. Oppilaitosten kesken oli suurta hajontaa tietokoneiden määrissä. Peruskouluista 27 ilmoitti niillä olevan tietokoneita, mutta ei yhtään opetuskäytössä. Peruskouluista 14 %:ssa alle 6 opiskelijaa opetuskäytössä olevaa tietokonetta kohden ja 10 %:ssa oli yli 21 opiskelijaa. Lukioista 10 %:ssa oli alle 6 opiskelijaa opetuskäytössä olevaa tietokonetta kohden ja 10 %:ssa yli 27 opiskelijaa. Tietokoneiden määrä vaihteli koulujen opiskelijamäärän mukaan seuraavasti: PERUSKOULUT Opiskelijoita/ opetuskäytössä oleva työasema LUKIOT Opiskelijoita/ opetuskäytössä oleva työasema Opiskelijamäärä yli Opiskelijamäärä yli Verkkoyhteydet Oppilaitoksien ilmoituksien perusteella niiden verkkoyhteyksien osuudet olivat seuraavat: OPPILAITOKSET Lähiverkko ja kiinteä verkkoyhteys Ainoastaan modeemitai ISDNyhteyksiä % Muu verkkoyhteys* % % Peruskoulut 54,2 45,4 0,4 Perusasteen erityiskoulut 77,7 21,9 0,4 Lukiot 96,8 2,8 0,4 Musiikkioppilaitokset 71,7 27,7 1,2 * yhteyden laatu määrittelemätön Kyselyyn vastanneista oppilaitoksista kaikilla yhtä peruskoulua lukuun ottamatta oli Internet-yhteys. Kiinteä verkkoyhteys ja lähiverkko oli vain hieman yli puolella peruskouluista, mutta lähes kaikilla lukioilla. Ruotsinkielisistä peruskouluista 49 %:lla ja lukioista 94 %:lla oli kiinteä verkkoyhteys. Maakunnittain eroja oli verkottamisen suhteen peruskoulujen osalta, mutta vain vähäisessä määrin lukioiden osalta. Kiinteän verkkoyhteyden osuus kaikista verk-

10 7 koyhteystyypeistä vaihteli maakunnittain peruskouluissa välillä % ja lukioissa välillä %. Peruskouluista eniten kiinteitä verkkoyhteyksiä oli Uudellamaalla (78,3 %) ja Keski-Pohjanmaalla (78,2 %) ja vähiten Itä-Uudellamaalla (28,1 %). Lukioista vähiten kiinteitä yhteyksiä oli Kanta-Hämeessä (72,7 %). Kiinteä verkkoyhteys oli maaseutumaisten kuntien peruskouluissa vain 41 %:lla ja taajaan asuttujen kuntien peruskouluissa vain 43 %:lla. Kaupunkimaisten kuntien peruskouluissa 79 %:lla oli kiinteä verkkoyhteys. Lukioiden osalta ei ollut kuntaryhmittäin eroja. Oheisissa taulukoissa on esitetty kiinteällä verkkoyhteydellä varustettujen peruskoulujen ja lukioiden osuudet oppilasmäärän mukaan. PERUSKOULUT Opiskelijamäärä yli 400 Koulujen lukumäärä Koulujen osuus, joissa on kiinteä verkkoyhteys ja lähiverkko 16,5 % 29,8 % 75,0 % 90,6 % 92,8 % 96,1 % LUKIOT Opiskelijamäärä yli 1000 Koulujen lukumäärä Koulujen osuus, joissa on kiinteä verkkoyhteys ja lähiverkko 94,4 % 95,5 % 97,6 % 100 % 100 % Pienissä, alle sadan opiskelijan peruskouluissa kiinteät verkkoyhteydet olivat harvinaisia. Yli sadan opiskelijan peruskouluista valtaosalla oli kiinteät yhteydet. Koosta riippumatta suurimmalla osalla lukioista oli kiinteät yhteydet Muut laitteet Erillisiä videoneuvottelulaitteita oli vain 90 peruskoulussa, 2 perusasteen erityiskoulussa ja 42 lukiossa yhteensä 218 kpl. Televisio- ja/tai video-ohjelmien esityslaitetta kohden oli peruskouluissa 27 opiskelijaa, perusasteen erityiskouluissa 11 opiskelijaa, lukioissa 29 opiskelijaa ja musiikkioppilaitoksissa 459 opiskelijaa. Vastaavasti ruotsinkielisissä peruskouluissa oli 42 opiskelijaa, perusasteen erityiskouluissa 16 opiskelijaa, lukioissa 32 opiskelijaa ja musiikkioppilaitoksissa 83 opiskelijaa Tukipalvelut Oppilaitokset ilmoittivat tunteina viikossa niissä saatavilla olevan sellaisen teknisen tuen, josta maksetaan korvaus. Ao. taulukossa on esitetty oppilaitoksien osuudet saatavilla olevan teknisen tuen suhteen.

11 8 OPPILAITOKSET OPPILAITOSTEN OSUUS, JOISSA tietokoneiden määrä teknisen tuen ei ole henkilötyövuotta kohden on tekn. tukea yli 300 % % % % % % Peruskoulut Perusasteen erityiskoulut Lukiot Peruskouluissa opettajien antama tekninen tuki vastasi 84 henkilötyövuotta ja muiden kuin opettajien antama tuki 76 henkilötyövuotta, kun yhden kokopäivätoimisen työntekijän viikkotuntimääräksi lasketaan 36 tuntia. Keskimäärin oli peruskouluissa 403 tietokonetta yhtä teknisen tuen henkilötyövuotta kohden. Lukioissa opettajien antama tekninen tuki vastasi 29 henkilötyövuotta ja muiden kuin opettajien antama 32 henkilötyövuotta. Lukioissa oli keskimäärin 260 työasemaa yhtä teknisen tuen henkilötyövuotta kohden. Pedagogista tukea ei ollut saatavilla 82 %:ssa peruskouluista, 78 %:ssa perusasteen erityiskouluista eikä 72 %:ssa lukioista. Ilmoitettu pedagoginen tuki vastasi määrältään 45 henkilötyövuotta peruskouluissa ja 12 henkilötyövuotta lukioissa. 3.2 Ammatillisen koulutuksen kyselyjen tulokset Tietokoneet Ammatillisen koulutuksen kyselyn tulokset saatiin ammatillista perusopetusta antavilta 200 ammatilliselta oppilaitokselta ja 12 ammatilliselta erityisoppilaitokselta sekä ammatillista lisäkoulutusta antavilta 29 ammatilliselta erikoisoppilaitokselta ja 40 ammatilliselta aikuiskoulutuskeskukselta. Liitetaulukossa 5 on esitetty ammatillisten oppilaitosten kartoituksen yhteenveto, liitetaulukossa 6 ammatillisten erikoisoppilaitosten kartoituksen yhteenveto ja liitetaulukossa 7 ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten kartoituksen yhteenveto. Oppilaitoksilla oli käytössään työasemia seuraavasti: OPPILAITOKSET Opiskelijoita/ opetuskäytössä oleva työasema Vanhojen* työasemien osuus kaikista työasemista Internetyhteydellä var. työasemien osuus kaikista työasemista % % Ammatilliset oppilaitokset Ammatilliset Erityisoppilaitokset Ammatilliset Erikoisoppilaitokset Ammatilliset Aikuiskoulutuskeskukset * ennen 1998 hankitut työasemat

12 9 Ammatillisen koulutuksen oppilaitoksissa oli opiskelijoiden, opettajien ja hallinnon käytössä kaikkiaan tietokonetta, joista tietokonetta oli hankittu ennen vuotta Opetuskäytössä oli kaikkiaan tietokonetta. Ruotsinkielisissä ja suomenkielisissä ammatillisissa oppilaitoksissa ei ollut merkittäviä eroja. Lääneittäin erot olivat vähäisiä, mutta maakuntien välillä eroja oli jonkin verran. Eniten opetuskäytössä oli tietokoneita opiskelijamäärään nähden Ahvenanmaalla (2 opisk./tietok.) ja vähiten Kymenlaaksossa (7 opisk./tietok.). Erot olivat pienet myös kuntaryhmittäin. Sekä maaseutumaisten että taajaan asuttujen kuntien ammatillisissa oppilaitoksissa (4 opisk./tietok.) oli tietokoneita hieman enemmän opetuskäytössä kuin kaupunkimaisten kuntien oppilaitoksissa (5 opisk./tietok.). Ammatillisten oppilaitosten kesken oli eroja käytettävissä olevien tietokoneiden määrien suhteen. Oppilaitoksista 13 %:ssa oli alle 3 opiskelijaa tietokonetta kohden ja 10 %:ssa yli 14 opiskelijaa. Aikuiskoulutuskeskusten kesken erot olivat suuria. Niistä viidellä oli enemmän kuin yksi tietokone opetuskäytössä opiskelijaa kohden. Näistä neljässä oli opiskelijoita vähemmän kuin sata. Aikuiskoulutuskeskuksista 10 %:ssa oli yli 6 opiskelijaa opetuskäytössä olevaa tietokonetta kohden. Tietokoneiden määrä vaihteli oppilaitosten opiskelijamäärän mukaan seuraavasti: AMMATILLISET Opiskelijamäärä OPPILAITOKSET yli 2000 Oppilaitosten määrä Opiskelijoita/ opetuskäytössä oleva työasema Verkkoyhteydet Oppilaitoksien ilmoituksien mukaan niiden verkkoyhteyksien osuudet olivat seuraavat: OPPILAITOS Lähiverkko ja kiinteä verkkoyhteys Ainoastaan modeemitai ISDNyhteyksiä % % % Ammatilliset oppilaitokset 97,0 3,0 0 Ammatilliset erityisoppilaitokset 83,3 16,7 0 Ammatilliset erikoisoppilaitokset 93,1 6,9 0 Ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset Muu verkkoyhteys* 97,5 0 2,5 * yhteyden laatu määrittelemätön

13 10 Kiinteä verkkoyhteys ja lähiverkko oli lähes kaikilla ammatillisilla oppilaitoksilla ja aikuiskoulutuskeskuksilla. Vain neljässä maakunnassa kaikilla ammatillisilla oppilaitoksilla ei ollut kiinteää verkkoyhteyttä ja lähiverkkoa. Nämä maakunnat olivat Uusimaa (94,3 %), Itä- Uusimaa (80 %), Kymenlaakso (83,3 %) ja Pohjanmaa (75 %). Muissa maakunnissa sijaitsevilla ammatillisilla oppilaitoksilla oli kaikilla kiinteä verkkoyhteys. Kiinteä verkkoyhteys oli maaseutumaisten kuntien ammatillisista oppilaitoksista 89 %:lla, taajaan asuttujen kuntien oppilaitoksista 100 %:lla ja kaupunkimaisten kuntien oppilaitoksista 98 %:lla. Oheisessa taulukossa on esitetty kiinteällä verkkoyhteydellä varustettujen oppilaitosten osuudet opiskelijamäärän mukaan Muut laitteet AMMATILLISET Opiskelijamäärä OPPILAITOKSET yli 2000 Oppilaitosten määrä Kiinteän verkkoyhteyden osuus 94,1 % 96,5 % 100 % 100 % 88,9 % Erillisiä videoneuvottelulaitteita oli 48 ammatillisessa oppilaitoksessa, 3 ammatillisessa erityisoppilaitoksessa, 3 ammatillisessa erikoisoppilaitoksessa ja 9 aikuiskoulutuskeskuksessa yhteensä 109 kpl. Televisio- ja/tai video-ohjelmien esityslaitetta kohden oli ammatillisissa oppilaitoksissa 30 opiskelijaa, ammatillisissa erityisoppilaitoksissa 15 opiskelijaa, ammatillisissa erikoisoppilaitoksissa 84 opiskelijaa, aikuiskoulutuskeskuksissa 43 opiskelijaa ja ruotsinkielisissä ammatillisissa oppilaitoksissa 50 opiskelijaa Tukipalvelut Oppilaitokset ilmoittivat tunteina viikossa niissä saatavilla olevan sellaisen teknisen tuen, josta maksetaan korvaus. Ao. taulukossa on esitetty oppilaitoksien osuudet saatavilla olevan teknisen tuen suhteen. OPPILAITOKSET OPPILAITOSTEN OSUUS, JOISSA tietokoneiden määrä teknisen tuen ei ole henkilötyövuotta kohden on tekn. tukea yli 300 % % % % % % Ammatilliset oppilaitokset Ammatilliset erityisoppilaitokset Ammatilliset erikoisoppilaitokset Ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset

14 11 Ammatillisissa oppilaitoksissa opettajien antama tekninen tuki vastasi 27 henkilötyövuotta ja muiden kuin opettajien antama tuki vastasi 179 henkilötyövuotta, kun yhden kokopäivätoimisen työntekijän viikkotuntimääräksi lasketaan 36 tuntia. Ammatillisissa oppilaitoksissa oli keskimäärin 204 tietokonetta yhtä teknisen tuen henkilötyövuotta kohden. Aikuiskoulutuskeskuksissa opettajien antama tekninen tuki vastasi 12 henkilötyövuotta ja muiden kuin opettajien antama 59 henkilötyövuotta. Aikuiskoulutuskeskuksissa oli keskimäärin 195 työasemaa yhtä teknisen tuen henkilötyövuotta kohden. Pedagogista tukea ei ollut saatavilla 53 %:ssa ammatillisista oppilaitoksista eikä 50 %:ssa aikuiskoulutuskeskuksista. Ilmoitettu pedagoginen tuki vastasi määrältään 36 henkilötyövuotta ammatillisissa oppilaitoksissa ja 17 henkilötyövuotta aikuiskoulutuskeskuksissa. 3.3 Vapaan sivistystyön oppilaitosten ja eräiden muiden oppilaitosten kyselyjen tulokset Tietokoneet Vapaan sivistystyön oppilaitosten kyselyn tulokset saatiin 84 kansanopistolta, 235 kansalaisopistolta, 7 opintokeskukselta, 16 kesäyliopistolta ja 12 liikunnan koulutuskeskukselta. Lisäksi kyselyn tulokset saatiin 7 muulta em. ryhmiin kuulumattomalta oppilaitokselta. Liitetaulukossa 9 on esitetty kansanopistojen kartoituksen yhteenveto ja liitetaulukossa 10 kansalaisopistojen kartoituksen yhteenveto. Oppilaitoksilla oli käytössään työasemia seuraavasti: OPPILAITOKSET Opiskelijoita/ opetuskäytössä oleva työasema Vanhojen* työasemien osuus kaikista työasemista % Internetyhteydellä var. työasemien osuus kaikista työasemista % Liikunnan koulutuskeskukset Kansanopistot Kansalaisopistot Opintokeskukset Kesäyliopistot Muut oppilaitokset * ennen 1998 hankitut työasemat Vapaan sivistystyön oppilaitoksissa sekä muissa oppilaitoksissa oli opiskelijoiden, opettajien ja hallinnon käytössä kaikkiaan tietokonetta, joista tietokonetta oli hankittu ennen vuotta Opetuskäytössä oli kaikkiaan tietokonetta. Ruotsinkielisissä kansanopistoissa (3,9 opisk./tietok.) oli hieman enemmän tietokoneita opetuskäytössä suhteessa opiskelijamäärään kuin suomenkielisissä kansanopistoissa (4,8 opisk./tietok.). Sekä suomen- että ruotsinkielisillä kansalaisopistojen opetuskäytössä oli yhtä paljon tietokoneita opiskelijamäärään nähden (73 opisk./tietok.).

15 12 Lääneittäin ja kuntaryhmittäin erot kansanopistojen välillä olivat vähäisiä. Opetuskäytössä olevien tietokoneiden määrät vaihtelivat välillä 4-5 opiskelijaa/ tietokone. Kansanopistoista 13 %:lla oli alle 3 opiskelijaa tietokonetta kohden ja 10 %:lla oli yli 11 opiskelijaa. Kansalaisopistojen välillä oli maakunnittain ja kuntaryhmittäin suuria eroja. Eniten opetuskäytössä oli tietokoneita opiskelijamäärään nähden Keski-Pohjanmaalla (34 opisk./tietok.) ja vähiten Uudellamaalla (127 opisk./tietok.) ja Kymenlaaksossa (102 opisk./tietok.). Suhteellisesti eniten tietokoneita opetuskäytössä oli maaseutumaisten kuntien kansalaisopistoilla (43 opisk./tietok.) ja taajaan asuttujen kuntien kansalaisopistoissa (63 opisk./tietok.) ja vähiten kaupunkimaisten kuntien kansalaisopistoissa (110 opisk./tietok.). Kansalaisopistojen kesken oli suuria eroja käytettävissä olevien tietokoneiden määrien suhteen. Kansalaisopistoista 10 %:ssa oli alle 26 opiskelijaa tietokonetta kohden ja 11 %:ssa yli 200 opiskelijaa. Kansalaisopistoista kaksi ilmoitti, ettei niillä ollut lainkaan tietokoneita opetuskäytössä Verkkoyhteydet Oppilaitoksien ilmoituksien mukaan niiden verkkoyhteyksien osuudet olivat seuraavat: OPPILAITOS Lähiverkko ja kiinteä verkkoyhteys % Ainoastaan modeemitai ISDNyhteyksiä % Muu verkkoyhteys* Liikunnan Koulutuskeskukset 66,7 33,3 0 Kansanopistot 72,6 27,4 0 Kansalaisopistot 89,8 10,2 0 Opintokeskukset 71,4 28,6 0 Kesäyliopistot 87,5 12,5 0 Muut oppilaitokset 87,5 14,3 0 * yhteyden laatu määrittelemätön Kaikilla kyselyyn vastanneilla vapaan sivistystyön oppilaitoksilla oli kiinteä verkkoyhteys ja lähiverkko tai modeemi- taikka ISDN-yhteys. Ruotsinkielisistä kansanopistoista 64 %:lla ja kansalaisopistoista 79 %:lla oli lähiverkko ja kiinteä verkkoyhteys, kun suomenkielisistä kansanopistoista 74 %:lla ja kansalaisopistoista 91 %:lla oli kiinteä verkkoyhteys ja lähiverkko. Lääneittäin niiden kansanopistojen osuus, joilla oli kiinteä verkkoyhteys ja lähiverkko, vaihteli välillä %. Eniten kiinteitä yhteyksiä oli Itä-Suomen läänissä (81,8 %) ja vähiten Etelä-Suomen läänissä (65,4 %). Kaupunkimaisissa kunnissa 82 %:lla oli kiinteä verkkoyhteys, maaseutumaisissa kunnissa 74 %:lla ja taajaan asutuissa kunnissa 60 %:lla. Maakunnittain niiden kansalaisopistojen osuus, joilla oli kiinteä verkkoyhteys ja lähiverkko, vaihteli välillä %. Vähiten kiinteitä yhteyksiä oli Pohjanmaal- %

16 13 la (53,8 %). Taajaan asutuissa kunnissa 94 %:lla oli kiinteä verkkoyhteys, maaseutumaisissa kunnissa 92 %:lla ja kaupunkimaisissa kunnissa 84 %:lla Muut laitteet Erillisiä videoneuvottelulaitteita oli kahdessa liikunnan koulutuskeskuksessa, 16 kansanopistossa, 20 kansalaisopistossa, 1 opintokeskuksessa, 1 kesäyliopistossa sekä 3 muussa oppilaitoksessa yhteensä 53 kpl. Televisio- ja/tai video-ohjelmien esityslaitetta kohden oli liikunnan koulutuskeskuksissa 19 opiskelijaa, kansanopistoissa 17 opiskelijaa ja kansalaisopistoissa 444 opiskelijaa Tukipalvelut Oppilaitokset ilmoittivat tunteina viikossa niissä saatavilla olevan sellaisen teknisen tuen, josta maksetaan korvaus. Ao. taulukossa on esitetty oppilaitoksien osuudet saatavilla olevan teknisen tuen suhteen. OPPILAITOKSET OPPILAITOSTEN OSUUS, JOISSA tietokoneiden määrä teknisen tuen Ei ole henkilötyövuotta kohden on Tekn. Tukea yli 300 % % % % % % Kansanopistot Kansalaisopistot Kansanopistoissa opettajien antama tekninen tuki vastasi 8 henkilötyövuotta ja muiden kuin opettajien antama tuki vastasi 15 henkilötyövuotta, kun yhden kokopäivätoimisen työntekijän viikkotuntimääräksi lasketaan 36 tuntia. Keskimäärin oli kansanopistoissa 145 tietokonetta yhtä teknisen tuen henkilötyövuotta kohden. Kansalaisopistoissa opettajien antama tekninen tuki vastasi 8 henkilötyövuotta ja muiden kuin opettajien antama 14 henkilötyövuotta. Kansalaisopistoista 2,6 %:lla oli alle 50 työasemaa yhtä teknisen tuen henkilötyövuotta kohden. Kansalaisopistoissa oli keskimäärin 336 tietokonetta yhtä teknisen tuen henkilötyövuotta kohden. Pedagogista tukea ei ollut saatavilla 45 %:ssa kansanopistoista eikä 72 %:ssa kansalaisopistoista. Ilmoitettu pedagoginen tuki vastasi määrältään 11 henkilötyövuotta kansanopistoissa ja 10 henkilötyövuotta kansalaisopistoissa. 3.4 Ammattikorkeakoulukyselyn tulokset Tietokoneet Ammattikorkeakoulukyselyn tulosten yhteenveto on liitetaulukossa 11. Kyselyyn vastanneet ammattikorkeakoulut ilmoittivat niillä olevan käytössään työasemaa kannettavat mukaan lukien. Näistä oli hankittu ennen vuotta 1998 eli 51 % työasemista oli yli kaksi vuotta vanhoja. Videoneuvotteluvarustus oli 355 työasemassa. Opetuskäytössä oli kaikkiaan työasemaa. Tämä

17 14 vastaa keskimäärin 4 opiskelijaa työasemaa kohden. Ammattikorkeakouluittain määrä vaihteli välillä 1,3 7,5 opiskelijaa/työasema. Opiskelijamäärinä on käytetty AMKOTA-tietokannan mukaisia vuoden 1999 lopussa tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevien opiskelijoiden määriä /4/ Verkkoyhteydet Kaikilla vastanneilla ammattikorkeakouluilla oli kiinteä Internet-yhteys, jonka nopeus oli oppilaitoskohtaisesti Mbit/s. Yleisimmin käytettiin ATM-yhteyttä FUNET-verkkoon. Ammattikorkeakoulujen opetustiloista keskimäärin 40 % (mediaani) oli varustettu Internet-yhteyksisellä tietokoneella Muut laitteet Erillisiä videoneuvottelulaitteistoja oli 27 ammattikorkeakoulussa yhteensä 143 kpl määrän vaihdellessa yhdestä viiteentoista. Televisio- ja video-ohjelmien esityslaitteita oli yhteensä 2043 kpl eli keskimäärin 46 opiskelijaa yhtä laitetta kohti Tukipalvelut Käyttäjien atk-tukea oli saatavilla yhteensä 237 henkilötyövuotta, josta atkhenkilöstön toimesta 183 ja muun henkilökunnan toimesta 54 henkilötyövuotta. Tämä vastaa keskimäärin 140 työasemaa tukihenkilöä kohti tilanteen ollessa hyvin erilainen eri ammattikorkeakouluissa. Tietoteknisen infrastruktuurin ylläpitoon ja kehittämiseen käytettiin 147 henkilötyövuotta, josta atk-henkilöstön toimesta 113 ja muun henkilökunnan toimesta 34 henkilötyövuotta vastaten 227 työasemaa ylläpitohenkilöä kohden. Seuraavassa taulukossa on esitetty ammattikorkeakoulujen osuudet prosentteina yhtä käyttäjien atk-tuen tai infrastruktuurin ylläpidon ja kehittämisen henkilötyövuotta kohti olevien työasemien suhteen. Ammattikorkeakoulujen osuus, joissa työasemien määrä tukipalvelun henkilötyövuotta kohden TUKIPALVELU yli 300 % % % % % Käyttäjien atk-tuki Infrastruktuurin ylläpito ja kehittäminen Opetus- ja oppimissovellusten ylläpito- ja kehittämistehtäviin käytettiin 78 henkilötyövuotta, opetusteknologista tukea oli saatavilla 55 ja pedagogista tukea 31 henkilötyövuotta. Kaikkiaan opetustukea oli siis saatavilla 164 henkilötyövuotta, mikä vastaa keskimäärin 45 opettajaa tukihenkilöä kohti tilanteen vaihdellessa hyvin paljon ammattikorkeakouluittain. 3.5 Yliopistokyselyn tulokset Yliopistokyselyn tulosten yhteenveto on esitetty liitetaulukossa 12.

18 Tietokoneet Yliopistot ilmoittivat niillä olevan käytössään työasemia, kannettavat mukaan lukien, yhteensä kpl. Ennen vuotta 1998 työasemista oli hankittu yhteensä kpl eli 57 % kaikista työasemista oli yli kaksi vuotta vanhoja. Videoneuvotteluvarustus oli yhteensä 226 työasemassa. Kaikkiaan opetus- tai opiskelijakäytössä oli työasemaa. Tämä vastaa keskimäärin 13 opiskelijaa työasemaa kohti. Yliopistokohtaisesti määrä vaihteli välillä 3 29 opiskelijaa/työasema. Opiskelijamäärinä on käytetty KOTA-tietojen mukaisia vuoden 1999 lopun tutkintoa suorittavien opiskelijoiden määriä /5/ Verkkoyhteydet Kaikissa yliopistoissa oli lähiverkko ja niiden ulkoinen yhteys oli 155 Mbit/s ATM-yhteys FUNET-verkkoon. Käytännössä kaikki yliopistojen kiinteät työasemat oli liitetty lähiverkkoon ja sitä kautta niillä oli Internet-yhteys. Keskimäärin 30 %:ssa (mediaani) opetustiloista oli Internet-yhteydellä varustettu tietokone. Useimmat opetustilat on kuitenkin varustettu verkkoliitännällä, mutta laitteisto pitää siirtää tarvittaessa paikalle Muut laitteet Erillisiä videoneuvottelulaitteistoja oli 17 yliopistossa yhteensä 98 kpl määrän vaihdellessa yhdestä seitsemääntoista. Televisio- ja video-ohjelmien esityslaitteita oli yhteensä kpl eli keskimäärin 123 opiskelijaa yhtä laitetta kohti Tukipalvelut Yliopistoissa käyttäjien atk-tukea oli saatavilla yhteensä 599 henkilötyövuotta, josta atk-henkilöstön toimesta 400 ja muun henkilöstön toimesta 199 henkilötyövuotta. Tämä vastaa 83 työasemaa tukihenkilöä kohden vaihteluvälin ollessa Lisäksi yliopistoissa käytettiin tietoteknisen infrastruktuurin ylläpitoon ja kehittämiseen 373 henkilötyövuotta, josta atk-henkilöstön toimesta 286 ja muun henkilöstön toimesta 87 henkilötyövuotta vastaten 133 työasemaa ylläpitohenkilöä kohden. Seuraavassa taulukossa on esitetty yliopistojen osuudet prosentteina yhtä käyttäjien atk-tuen tai infrastruktuurin ylläpidon ja kehittämisen henkilötyövuotta kohti olevien työasemien suhteen. Yliopistojen osuus, joissa työasemien määrä tukipalvelun henkilötyövuotta kohden on TUKIPALVELU yli 300 % % % % % Käyttäjien atk-tuki Infrastruktuurin ylläpito ja kehittäminen Opetus- ja oppimissovellusten ylläpito- ja kehittämistehtäviin käytettiin 87 henkilötyövuotta, opetusteknologista tukea oli saatavilla 40 ja pedagogista tukea 25 henkilötyövuotta. Kaikkiaan opetustukea oli saatavilla 152 henkilötyövuotta, mikä vastaa keskimäärin 48 opettajaa tukihenkilöä kohti vaihteluvälin ollessa

19 16 4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Suomenkielisten ja ruotsinkielisten oppilaitosten välillä on vain pieniä eroja koskien tietokoneiden määriä ja verkkoyhteyksiä. Lääneittäin erot ovat pieniä, mutta maakunnittain tilanne vaihtelee sekä tietokoneiden määrän että verkkoyhteyden laadun mukaan. Eri tyyppisissä kunnissa sijaitsevien oppilaitosten erot ovat osin suuriakin. Tietokoneita ei ole vielä kaikissa oppilaitosryhmissä riittäviä määriä ja vanhojen työasemien osuus on useissa oppilaitosryhmissä yli puolet kaikista työasemista. Peruskouluissa oli syksyllä 2000 keskimäärin 11 opiskelijaa yhtä opetuskäytössä olevaa tietokonetta kohden (tavoite vuodelle 2000 oli 8-10 opiskelijaa), lukioissa oli 13 opiskelijaa tietokonetta kohden (tavoite oli 6 opisk.). Sekä ammatillisissa oppilaitoksissa että ammattikorkeakouluissa oli 4 opiskelijaa tietokonetta kohden (tavoite oli 3-5 opisk.). Yliopistoissa oli 13 opiskelijaa tietokonetta kohden tavoitteen ollessa 10 opiskelijaa. Tavoitteita tarkistetaan opetuksen kehittymisen sekä muiden tietostrategiahankkeiden (virtuaalikoulu, virtuaaliammattikorkeakoulu ja virtuaaliyliopisto) toiminnallisten tavoitteiden pohjalta. SUOSITUS: Työasemia on hankittava lisää niihin oppilaitoksiin, jotka ovat vielä jäljessä vuodelle 2000 asetetuista määrällisistä tavoitteista. Erityisesti niitä on hankittava opetuskäyttöön peruskouluihin, lukioihin ja yliopistoihin. Työasemia suositellaan uusittavaksi vuosittain neljännes laitekannasta. Kiinteät verkkoyhteydet on vain hieman yli puolella peruskouluista. Maaseutumaisten kuntien haja-asutusalueilla sijaitsevien peruskoulujen verkkoyhteydet on useimmiten toteutettu joko modeemi- tai ISDN-yhteyksin. Valtaosalla lukioista, ammatillisista oppilaitoksista ja ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista sekä kansalaisopistoista on kiinteät yhteydet. Ammattikorkeakouluilla on kiinteät verkkoyhteydet, mutta niiden nopeus ei ole kaikilla riittävä. Yliopistoilla on käytössään nopeat kiinteät verkkoyhteydet. SUOSITUS: Kaikki oppilaitokset tarvitsevat nopeat ulkoiset yhteydet ja lähiverkot. Erityisesti haja-asutusalueilla tai useissa toimipisteissä sijaitsevien oppilaitosten verkkoyhteyksiä on parannettava. Sekä tekniset että pedagogiset tukipalvelut ovat lähes kaikissa oppilaitoksissa riittämättömiä. Pedagogisen tuen tarjonta opettajille on hyvin vähäistä osin jopa poikkeuksellista. Tukipalvelut puuttuvat lähes täysin yleissivistävistä oppilaitoksista. SUOSITUS: Sekä teknisiä että pedagogisia tukipalveluja tarvitaan kaikissa oppilaitoksissa. Teknisiä tukipalveluja tulisi olla alan ammattilaisten antamina siten, että yhtä kokopäivätoimista, teknistä tukihenkilöä kohden on korkeintaan 50 työasemaa. Kaikkien opettajien tulisi saada tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön pedagogisia tukipalveluja.

20 17 LÄHTEET 1. Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia Opetusministeriö, Helsinki Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian toimeenpanosuunnitelma. Opetusministeriö, Helsinki Saarti, Jarmo: Suomalaisten yleisten kirjastojen atk-kirjastojärjestelmät, niiden tietovarantojen verkkokäyttöisyys ja tietotekniset valmiudet. Opetusministeriö, Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto, työpapereita -sarja 1/ Taulukoita AMKOTA -tietokannasta Opetusministeriö, Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto, Helsinki Taulukoita KOTA -tietokannasta Opetusministeriö, Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto, Helsinki Koli Hanne ja Kylämä Marja: Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia välineitä kehittämistyöhön. Opetushallitus, Helsinki Kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot Tilastokeskus, Käsikirjoja 28, Helsinki 2001.

21 18 LIITTEET JA TAULUKOT Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Taulukko 1.1 Taulukko 1.2 Taulukko 2 Taulukko 3 Taulukko 4 Taulukko 5 Taulukko 6 Taulukko 7 Taulukko 8 Taulukko 9 Taulukko 10 Tilastokeskuksen kyselylomake Tilastokeskuksen kyselylomakkeen täyttöohje Ammattikorkeakoulujen kysymykset Yliopistojen kysymykset Tilastollinen kuntaryhmittely Oppilaitokset, tietokoneet, verkkoyhteydet, muut laitteet ja tukipalvelut oppilaitosryhmän mukaan 2000 Oppilaitokset, tietokoneet, verkkoyhteydet, muut laitteet ja tukipalvelut opetuskielen ja oppilaitosryhmän mukaan 2000 Peruskoulut, tietokoneet, verkkoyhteydet, muut laitteet ja tukipalvelut läänin, maakunnan ja kuntaryhmän mukaan 2000 Perusasteen erityiskoulut, tietokoneet, verkkoyhteydet, muut laitteet ja tukipalvelut läänin, maakunnan ja kuntaryhmän mukaan 2000 Lukiot, tietokoneet, verkkoyhteydet, muut laitteet ja tukipalvelut läänin, maakunnan ja kuntaryhmän mukaan 2000 Ammatilliset oppilaitokset, tietokoneet, verkkoyhteydet, muut laitteet ja tukipalvelut läänin, maakunnan ja kuntaryhmän mukaan 2000 Ammatilliset erikoisoppilaitokset, tietokoneet, verkkoyhteydet, muut laitteet ja tukipalvelut läänin ja kuntaryhmän mukaan 2000 Ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset, tietokoneet, verkkoyhteydet, muut laitteet ja tukipalvelut läänin ja kuntaryhmän mukaan 2000 Musiikkioppilaitokset, tietokoneet, verkkoyhteydet, muut laitteet ja tukipalvelut läänin ja kuntaryhmän mukaan 2000 Kansanopistot, tietokoneet, verkkoyhteydet, muut laitteet ja tukipalvelut läänin ja kuntaryhmän mukaan 2000 Kansalaisopistot, tietokoneet, verkkoyhteydet, muut laitteet ja tukipalvelut läänin, maakunnan ja kuntaryhmän mukaan 2000 Taulukko 11 Ammattikorkeakoulujen työasemat ja tukipalvelut 2000 Taulukko 12 Yliopistojen työasemat ja tukipalvelut 2000

22 LIITE 1 TILASTOKESKUKSEN KYSELYLOMAKE V Tietokoneet 1. Oppilaitoksenne käytössä olevien tietokoneiden (mukaan lukien kannettavien tietokoneiden) lukumäärä 2. Käytössä olevista tietokoneista on vuonna 1998 tai sen jälkeen uutena (ei käytettynä) hankittuja 3. Pääosin oppilaittenne käytössä olevien tietokoneiden lukumäärä 4. Oppilaitoksenne käytössä olevat tietokoneet, joissa on videoneuvotteluvarustus (verkko- tai Internet-yhteyksinen työasema, josta mahdollisuus videoneuvotteluun) - lukumäärä Verkkoyhteydet Jos oppilaitoksestanne ei ole Internet-yhteyttä, siirtykää kohtaan Oppilaitoksenne käytössä olevien tietokoneiden Internet-yhteydet kyllä ei on toteutettu seuraavasti: a. lähiverkko ja kiinteä verkkoyhteys b. ainoastaan modeemi- tai ISDN-yhteyksiä c. muu verkkoyhteys, mikä/missä? 6. Oppilaitoksenne käytössä olevien tietokoneiden lukumäärä, joista on Internetin käyttömahdollisuus 7. Oppilaitoksenne käytössä olevista opetustiloista on sellaisia, joissa on vähintään yksi tietokone, josta on Internet-yhteys. Valitse yksi seuraavista vaihtoehdoista: 5 % 55 % 10 % 60 % 15 % 65 % 20 % 70 % 25 % 75 % 30 % 80 % 35 % 85 % 40 % 90 % 45 % 95 % 50 % 100 % Muut laitteet 8. Oppilaitoksessanne olevien erillisten videoneuvottelulaitteiden lukumäärä Huom! Ei sisällä tietokoneita, joissa on videoneuvotteluvarustus 9. Oppilaitoksessanne olevien televisio- ja/tai video-ohjelmien esityslaitteiden lukumäärä Tukipalvelut 10. Teknisen tuen saanti oppilaitoksessanne. Teknisellä tuella tarkoitetaan laite- ja verkkotukea, josta maksetaan korvaus. a. oppilaitoksenne opettajan antamana keskimäärin tuntia viikossa b. muun kuin opettajan antamana keskimäärin tuntia viikossa 11. Oppilaitoksessanne on saatavilla tieto- ja viestintätekniikan hyväksikäytön pedagogista tukea keskimäärin tuntia viikossa

23 LIITE 2 Tilastokeskuksen kyselylomakkeen täyttöohje N. Tietoyhteiskuntatyöryhmän kysymykset Tämän erillisen kyselyn täyttävät kaikki oppilaitokset peruskouluista yliopistoihin. Sen tavoitteena on kartoittaa oppilaitosten käytössä olevien tietokoneiden määrää, verkkoyhteyksiä ja tukipalveluita. Oppilaitoksen käytössä oleviksi tietokoneiksi lasketaan kaikki ne tietokoneet, joita oppilaitos käyttää, myös jonkun muun kuin ko. oppilaitoksen hallinnassa olevat koneet. Jos vähintään kaksi oppilaitosta käyttää samoja tiloja ja atk-laitteita eriaikaisesti, esim. toinen päivällä, toinen illalla, molemmat oppilaitokset voivat ilmoittaa samat tietokoneet käytössään oleviksi (esim. peruskoulu, joka toimii päivällä, ja kansalaisopisto, joka toimii peruskoulun tiloissa iltaisin). Jos taas vähintään kaksi oppilaitosta käyttää samoja tiloja ja atk-laitteita samanaikaisesti, esim. molemmat toimivat päivisin, käytössä olevat tietokoneet täytyy jakaa oppilaitosten kesken kahteen osaan (esim. yläaste ja lukio, jotka toimivat molemmat päivällä ja käyttävät yhteistä atk-luokkaa). syohje99.doc

24 LIITE 3 Tietoyhteiskunnan rakenteiden kartoitus Kysymykset ammattikorkeakouluille Ammattikorkeakoulun nimi Tietokoneet 1. Kuinka monta käytössä olevaa työasemaa (ml. kannettavat) ammattikorkeakoulussa on? 2. Kuinka monta työasemista on hankittu vuonna 1998 tai sen jälkeen? 3. Kuinka monessa työasemassa on videoneuvotteluvarustus? 4. Kuinka monta työasemista on opetus/opiskelijakäytössä? Montako niistä on - yksinomaan opetuskäytössä - vapaassa käytössä Verkkoyhteydet 5. Miten ammattikorkeakoulun Internet-yhteydet on toteutettu ja mikä on ulkoisen Internet-yhteyden nopeus? 6. Kuinka moneen prosenttiin opetustiloista on sijoitettu vähintään yksi tietokone, josta on Internet-yhteys? Muut laitteet 7. Kuinka monta erillistä videoneuvottelulaitteistoa ammattikorkeakoululla on? (ei koske työasemia, joissa on videoneuvotteluvarustus) 8. Kuinka monta televisio- ja/tai video-ohjelmien esityslaitetta ammattikorkeakoululla on? Tukipalvelut 9. Kuinka paljon käyttäjien atk-tukea on saatavilla vuositasolla? - atk-henkilöstön toimesta (htv) - muun henkilökunnan toimesta oto (htv) 10. Kuinka paljon työpanosta käytetään tietoteknisen infrastruktuurin ylläpito- ja kehittämistehtäviin vuositasolla? - atk-henkilöstön toimesta (htv) - muun henkilökunnan toimesta oto (htv) 11. Kuinka paljon työpanosta (htv) käytetään opetus- ja oppimissovellusten ylläpitoja kehittämistehtäviin vuositasolla? 12. Kuinka paljon opetusteknologista tukea (htv) on saatavilla vuositasolla? 13. Kuinka paljon pedagogista tukea (htv) on saatavilla vuositasolla? Vastaajan nimi ja yhteystiedot

25 Tietoyhteiskunnan rakenteiden kartoitus LIITE 4 Kysymykset yliopistoille Yliopiston nimi Tietokoneet 1. Kuinka monta käytössä olevaa työasemaa (ml. kannettavat) yliopistossa on? 2. Kuinka monta työasemista on hankittu vuonna 1998 tai sen jälkeen? 3. Kuinka monessa työasemassa on videoneuvotteluvarustus? 4. Kuinka monta työasemista on opetus/opiskelijakäytössä? Vastaus pyydetään taulukkomuotoon siten että sarakkeet ovat: - Yksinomaan opetuskäytössä - Vapaassa käytössä - Kioskit - Sekakäytössä - Opetus/opiskelijakäytössä yhteensä ja rivit ovat: - Atk-keskuksen hallinnoimat - Kirjastojen hallinnoimat - Muiden yksiköiden hallinnoimat - Kaikki yhteensä Verkkoyhteydet 5. Kuinka moneen prosenttiin opetustiloista on sijoitettu vähintään yksi tietokone, josta on Internet-yhteys? Muut laitteet 6. Kuinka monta erillistä videoneuvottelulaitteistoa yliopistossa on? (ei koske työasemia, joissa on videoneuvotteluvarustus) 7. Kuinka monta televisio- ja/tai video-ohjelmien esityslaitetta yliopistossa on? Tukipalvelut 8. Kuinka paljon käyttäjien atk-tukea on saatavilla vuositasolla? - atk-henkilöstön toimesta (htv) - muun henkilökunnan toimesta oto (htv) 9. Kuinka paljon työpanosta käytetään tietoteknisen infrastruktuurin ylläpito- ja kehittämistehtäviin vuositasolla? - atk-henkilöstön toimesta (htv) - muun henkilökunnan toimesta oto (htv) 10. Kuinka paljon työpanosta (htv) käytetään opetus- ja oppimissovellusten ylläpitoja kehittämistehtäviin vuositasolla? 11. Kuinka paljon opetusteknologista tukea (htv) on saatavilla vuositasolla? 12. Kuinka paljon pedagogista tukea (htv) on saatavilla vuositasolla? Vastaajan nimi ja yhteystiedot

26 LIITE 5 TILASTOLLINEN KUNTARYHMITTELY /7/ Kaupunkimaiset kunnat 67 kpl Kaupunkimaisia kuntia ovat kunnat, joiden väestöstä vähintään 90 % asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään Taajaan asutut kunnat 70 kpl Taajaan asuttuja kuntia ovat kunnat, joiden väestöstä vähintään 60 %, mutta alle 90 %, asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on vähintään 4 000, mutta alle Maaseutumaiset kunnat 311 kpl Maaseutumaisia kuntia ovat kunnat, joiden väestöstä alle 60 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle , sekä kunnat, joiden väestöstä vähintään 60 %, mutta alle 90 %, asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle Läänit Maakunnat Kunnat 6 kpl 20 kpl 448 kpl.

27 Taulukko 1.1 Oppilaitokset, tietokoneet, verkkoyhteydet, muut laitteet ja tukipalvelut oppilaitosryhmän mukaan 2000 Oppilaitokset Tietokoneet Verkkoyhteydet Muut laitteet Tukipalvelut Oppilaitoksien Vastanneiden Opiskelijoita/ Vanhojen Oppilaitoksien osuus, joissa Internet- Opiskelijoita/ Työasemia/ lkm oppilaitoksien opetus- työasemien lähiverkko ainoastaan muu yhteyksisten tv-vastaanotin teknistä tukea yhteensä lkm käytössä osuus ja kiinteä modeemi- verkko- tietokoneiden tai video- (htv) oleva kaikista verkko- tai ISDN- yhteys osuus kaikista ohjelmien työasema työasemista yhteys yhteyksiä työasemista esityslaite % % % % % Yhteensä ,8 35,9 0, Peruskoulut ,2 45,4 0, Peruskouluasteen erityiskoulut ,7 21,9 0, Lukiot ,8 2,8 0, Ammatilliset oppilaitokset ,0 3,0 0, Ammatilliset erityisoppilaitokset ,3 16,7 0, Ammatilliset erikoisoppilaitokset ,1 6,9 0, Ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset ,5 0,0 2, Musiikkioppilaitokset ,1 27,7 1, Liikunnan koulutuskeskukset ,7 33,3 0, Kansanopistot ,6 27,4 0, Kansalaisopistot ,8 10,2 0, Opintokeskukset ,4 28,6 0, Kesäyliopistot ,5 12,5 0, Muut oppilaitokset ,7 14,3 0,

28 Taulukko 1.2 Oppilaitokset, tietokoneet, verkkoyhteydet, muut laitteet ja tukipalvelut opetuskielen ja oppilaitosryhmän mukaan 2000 Oppilaitokset Tietokoneet Verkkoyhteydet Muut laitteet Tukipalvelut Oppilaitoksien Vastanneiden Opiskelijoita/ Vanhojen Oppilaitoksien osuus, joissa Internet- Opiskelijoita/ Työasemia/ lkm oppilaitoksien opetus- työasemien lähiverkko ainoastaan muu yhteyksisten tv-vastaanotin teknistä tukea yhteensä lkm käytössä osuus ja kiinteä modeemi- verkko- tietokoneiden tai video- (htv) oleva kaikista verkko- tai ISDN- yhteys osuus kaikista ohjelmien työasema työasemista yhteys yhteyksiä työasemista esityslaite % % % % % Yhteensä ,8 35,9 0, Suomenkieliset ,4 35,2 0, Peruskoulut ,7 44,9 0, Peruskouluasteen erityiskoulut ,1 21,5 0, Lukiot ,0 2,6 0, Ammatilliset oppilaitokset ,4 1,6 0, Ammatilliset erityisoppilaitokset ,3 16,7 0, Ammatilliset erikoisoppilaitokset ,1 6,9 0, Ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset ,4 0,0 2, Musiikkioppilaitokset ,9 27,8 1, Liikunnan koulutuskeskukset ,7 27,3 0, Kansanopistot ,3 25,7 0, Kansalaisopistot ,5 9,5 0, Opintokeskukset ,7 33,3 0, Kesäyliopistot ,7 13,3 0, Muut oppilaitokset ,7 14,3 0, /2