Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa. Den första undsättande och skyddande myndighetslänken i den hjälpande kedjan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa. Den första undsättande och skyddande myndighetslänken i den hjälpande kedjan"

Transkriptio

1 Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa Den första undsättande och skyddande myndighetslänken i den hjälpande kedjan

2

3

4 Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa Den första undsättande och skyddande myndighetslänken i den hjälpande kedjan

5 Esipuhe Vuonna 2011 Hätäkeskuslaitoksella on takanaan kymmenen toiminnan vuotta. Viraston historia on vielä melko lyhyt, mutta täynnä mielenkiintoisia tapahtumia. Viisi ensimmäistä toimintavuotta olivat rakentamisen aikaa, jolloin hätäkeskusrakennusten seiniä nostettiin pystyyn ja hallinnollisesti perustettiin kaikki 15 hätäkeskusta eri puolille Suomea. Varsinkin toiminnan alkuvaiheessa voitettavana oli monenlaisia haasteita uusi toimintamalli tuli vakiinnuttaa, uuden organisaation oli lunastettava sekä viranomaisten että kansalaisten luottamus ja teknistä ympäristöä oli kehitettävä, jotta hätäkeskuspäivystäjät pystyisivät käsittelemään aikaisempaa useamman viranomaisen toimialaan kuuluvia hätäilmoituksia. Suomessa siirryttiin valtion ylläpitämään hätäkeskustoimintaan vuonna 2001, jolloin perustettiin Hätäkeskuslaitos. Aiemmin erillään toimineet pelastustoimen kunnalliset hätäkeskukset ja poliisitoimen hälytyskeskukset yhdistettiin valtion ylläpitämiksi hätäkeskuksiksi. Hätäkeskustoiminta Ahvenmaalla säilyi lainsäädännön mukaisesti maakunnan itsehallinnon alaan kuuluvana. Hätäkeskukset toimivat monisäikeisen turvallisuusverkoston ytimessä. Hätäkeskus ottaa vastaan kaikki kiireellisten hätätilanteiden avunpyynnöt ja hälyttää riskinarvioinnin jälkeen tarvittaessa auttavat viranomaiset tapahtumapaikalle. Tehtäviin kuuluvat myös hätäkeskuspalveluiden tuottamisen lisäksi pelastustoimen, poliisitoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen viranomaisille annettavat tukipalvelut. Hätäkeskuslaitoksen kymmenen toimintavuoden aikana on kerätty paljon kokemuksia ja tietoa hätäkeskuspalveluiden tuottamisesta. Tämän tietämyksen avulla virastolla on hyvät edellytykset toiminnan edelleenkehittämiseen. Väestön turvallisuuden edistämiseksi hätäkeskuspalveluiden tuottaminen päätettiin järjestää uudelleen. Tavoitteena on kehittää ja yhdenmukaistaa Hätäkeskuslaitoksen toimintamalleja sekä johtamista valtakunnallisesti. Samalla hätäkeskukset verkotetaan ja sen mahdollistamiseksi hätäkeskustietojärjestelmä uudistetaan. Vuosi 2010 oli tästä näkökulmasta Hätäkeskuslaitokselle erityinen virstanpylväs. Valtioneuvosto päätti uusista hätäkeskusalueista ja uusi lainsäädäntö hätäkeskustoiminnasta valmisteltiin ja se astui voimaan vuoden 2011 alussa. Suomessa toteutettu hätäkeskustoiminnan malli on kansainvälisesti tarkasteltuna ainutlaatuinen. Suomalaiset ja Suomessa oleskelevat ihmiset saavat yhden hätänumeron 112 kautta apua kaikissa kiireellisissä hätätilanteissa. Kuluneet vuodet ovat osoittaneet tämän perusajatuksen toimivuuden. Sitkeällä työllä ja yhteistyöviranomaisten tuella Hätäkeskuslaitos on vakiinnuttanut asemansa turvallisuusviranomaisten kentässä ja nykymuotoinen hätäkeskustoiminta on saanut yleisen hyväksynnän. Tästä on hyvä jatkaa. Martti Kunnasvuori Hätäkeskuslaitoksen johtaja

6 10 Lukijalle Kokemusten saamiseksi siitä, onko tarkoituksenmukaista ja taloudellista yhdistää viranomaisten hätäkeskustoiminta pysyvästi koko maassa, järjestetään palo- ja pelastustoimesta annetun lain (559/75) mukaisten aluehälytyskeskusten sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja poliisin hälytyskeskustoimintojen yhdistämisestä kokeilu. Näin oli kirjoitettu lakiin hätäkeskuksia koskevasta kokeilusta (1257/1993). Tältä pohjalta aloitettiin Suomessa viisivuotinen hätäkeskuskokeilu ja perustettiin neljä valtion kokeiluhätäkeskusta. Kokeiluhätäkeskusaikaa vuosina voidaan pitää ensimmäisenä vaiheena siirryttäessä kohti uusimuotoista, valtion ylläpitämää hätäkeskustoimintaa. Hätäkeskuslaki tuli voimaan Samalla päivämäärällä toimintansa aloitti uusi valtion virasto, Hätäkeskuslaitos. Hätäkeskuslaitos toimeenpani vuosina hätäkeskusuudistuksen, jossa pelastustoimen kunnalliset hätäkeskukset ja poliisin hälytyskeskukset sekä sosiaali- ja terveystoimen kiireellisten ilmoitusten vastaanotto yhdistettiin perustamalla 15 valtion ylläpitämää hätäkeskusta. Tätä vaihetta voidaan pitää toisena vaiheena Suomen hätäkeskusjärjestelmän uudistamisessa. Hätäkeskustoiminnan kehittämisen kolmannen vaiheen voidaan katsoa alkaneen vuonna Valtioneuvosto päätti uusista hätäkeskusalueista ja uusi lainsäädäntö hätäkeskustoiminnasta valmisteltiin. Kaksi ensimmäistä muutosaaltoa kokeiluhätäkeskusten aika ja vuosina toimeenpantu hätäkeskusuudistus on toteutettu. Kolmas uudistusvaihe on aloitettu ja sen tuloksia saamme tarkastella kokonaisuudessaan vuonna Hätäkeskuslaitoksen toiminnan eri vaiheita vuosina kuvataan tässä juhlajulkaisussa. Julkaisun alussa on lisäksi lyhyt kuvaus hätäkeskuskokeilun vaiheista. Tämä julkaisu ei ole historiikki eikä tieteellinen tutkimus. Julkaisussa ei analysoida menneitä vaiheita eikä oteta kantaa tehtyihin päätöksiin. Tarkoituksena on antaa lukijalle kuvaus hätäkeskustoiminnan ja Hätäkeskuslaitoksen kehityksestä ja samalla tuoda jatkumo nykypäivään ja tulevaisuuteen. Kertomus etenee kronologisesti siten, että matkaa kuljetaan vuosi kerrallaan kuvin ja sanoin. Lähdemateriaalina on käytetty mm. vuosijulkaisuja, toimintakertomuksia, muistioita, asiakirjoja, lehtiartikkeleita, haastatteluja sekä kuvamateriaalia. Julkaisun toimittajan ominaisuudessa esitän kiitokseni kaikille julkaisun tuottamiseen osallistuneille henkilöille. Heikki Uusitalo kehityspäällikkö, Hätäkeskuslaitos

7 Sisällys 8 26 Esipuhe Lukijalle Hätäkeskustoiminnan juuret vartiotuliviestinnässä 14 Aluehälytyskeskukset ja poliisin hälytyskeskukset 16 Kokeiluhätäkeskukset suunnannäyttäjinä 17 Hätäkeskuskokeilu vahvisti uuden mallin toimivuuden 23 Hätäkeskuslaki vahvistetaan Hätäkeskuslaitoksen 10 toiminnan vuotta Uusi toimija viranomaiskenttään Suurten muutosten vuosi Arvot arjen työn ohjenuoriksi palvelu vakiinnutti asemansa Painopiste rakentamisvaiheesta toiminnan kehittämiseen Myrskyn läpi kohti uutta kurssia Tulosohjausjärjestelmää uudistettiin Asiakkaat tyytyväisiä hätäkeskuspalveluihin Tulevaisuuden linjaukset selvillä Uusi aluejako ja uusien hätäkeskusten sijaintipaikat julki 98 Huomisen Hätäkeskuslaitos 122 Katse tulevaisuuteen 124 På svenska & Briefl y in English Hätäkeskusten tunnuslukuja Lähteet 141

8 14 Hätäkeskustoiminnan juuret vartiotuliviestinnässä Hätäkeskuslaitoksen vaakunassa on sinisellä kilvellä ylennetty hopeinen kolmoisvuori, josta nousee kultainen tulenlieska. Vaakunan aihe perustuu vartiotuliviestintään, josta juontavat nykyisen hätäkeskustoiminnan juuret. Maamme kolmannen asutusvaiheen aikana, noin jkr., linnavuorilla oli oma hälytysjärjestelmänsä ja -päivystäjänsä. Vihollisten uhatessa ihmiset kokoontuivat linnavuoren huipulle puolustusasemiinsa, ja samalla sytytettiin vartiotulet. Kylien väki näki roihun ja ajoi karjan kauemmaksi, piilotti elintarvikkeet, aseet ja työkalut. Näin päivystäjän valppaus ja toimintavalmius pelasti kylän asukkaat vihollisten tuhoisalta vierailulta. Linnavuorijärjestelmän puutteena oli kuitenkin sen hitaus äkillisten hätätilanteiden, kuten tulipalojen sattuessa.

9 16 Sisäasiainministeriö määräsi pelastustoimen hälytysaluejaon kehittämisestä siten, että hälytysalueiden määrää tuli vähentää 27 alueeseen. Aluehälytyskeskukset ja poliisin hälytyskeskukset Kuva: Poliisimuseo 1990-luvun alussa pelastustoimen hälytysalueiden määrä väheni 58:sta 27 alueeseen. Poliisilla oli tuolloin ympäri vuorokauden toimivia hälytyskeskuksia 75. Ensimmäiset kuntien yhteiset palohälytyskeskukset alkoivat toimia jo 1950-luvun lopulla. Vuoden 1976 lainmuutoksen yhteydessä aluehälytyskeskusten perustamisesta tuli kunnille velvollisuus. Palo- ja pelastustoimilaissa säädettiin koko maahan yhteensä 60 hälytysaluetta, joihin kuntien oli perustettava yhteinen aluehälytyskeskus, AHK. Suuri lukumäärä johtui paljolti kyseisenä aikana käytössä olleista puhelinverkkoratkaisuista, sillä hätäpuhelun ohjaaminen verkkoryhmästä toiseen oli hankalaa. Lisäksi aluepolitiikalla lienee ollut vaikutuksensa. Lakia toimeenpantaessa toteutettiin lopulta 58 aluehälytyskeskusta. Ensimmäisenä virallisena aluehälytyskeskuksena aloitti Porin Aluehälytyskeskus , jolloin se sai kuntien valtionosuuslain mukaisen aloittamisluvan. Maaseudulla toimi vielä 1960-luvulla vanha kyläpoliisijärjestelmä. Erillistä päivystyskäytäntöä ei ollut, vaan jokainen poliisi oli tavoitettavissa kotoaan puhelimitse. Vuonna 1991 poliisipiirejä oli 246, joista poliisilaitoksia 26 ja nimismiespiirejä 220. Ympäri vuorokauden toimivia poliisin hälytyskeskuksia oli 75. Pelastustoimen ensimmäinen hälytysaluejako tukeutui siis lankapuhelinverkkoryhmäjakoon, jonka tekniikka asetti omat rajoitteensa hälytysalueiden laajuudelle. Aluksi uusissa aluehälytyskeskuksissa otettiin vastaan vain palo- ja pelastustoimen hälytyksiä, mutta vuoden 1983 lainmuutoksella keskuksista tuli yleisiä hätäilmoituskeskuksia, joiden tehtäviin lisättiin sosiaali- ja terveystoimen (sairaankuljetus) hätäilmoitusten vastaanottaminen. Tuolloin termiä riskinarviointi ei vielä nykymerkityksessä kovin yleisesti tunnettu. Uusi aluejako vuonna 1991 Hälytysalueet suurenivat vuonna Sisäasiainministeriö määräsi pelastustoimen hälytysaluejaon kehittämisestä siten, että hälytysalueiden määrää tuli vähentää 58:sta 27 alueeseen. Uuteen hätäkeskusjärjestelmään tuli siirtyä asteittain ja alueittain. Samoihin aikoihin valtakunnassa alkoivat ensimmäiset keskustelut viranomaisten yhteisestä hätäkeskustoiminnasta. Pelastustoimilain (561/1999) astuttua voimaan aluehälytyskeskus-termi muuttui hätäkeskukseksi varsinaisen toiminnan ja hallinnoinnin pysyessä ennallaan. Nimimuutos vahvistettiin 1. päivänä syyskuuta 1999.

10 17 18 Kokeiluhätäkeskukset suunnannäyttäjinä Nykyinen hätänumero 112 otettiin käyttöön 1. tammikuuta vuonna Nykyisen hätäkeskusjärjestelmän suunnittelu aloitettiin , jolloin sisäasiainministeriössä käynnistettiin hätäkeskushanke luvun puoliväliin mennessä oli jokaiselle asiaa seuranneelle tullut selväksi, mihin suuntaan sisäasiainministeriö ja erityisesti sen pelastusosasto oli maan hätäkeskustoimintaa kehittämässä. Esitutkimus osoitti, että tulevaisuuden mallina olisi eri viranomaisten yhteinen hätäkeskus. Se rakennettaisiin suojattuihin tiloihin, joissa se voisi toimia myös poikkeusoloissa. Vuonna 1996 kihlakuntauudistuksen seurauksena poliisipäivystyksiä ryhdyttiin keskittämään hälytyskeskuksiin ja samalla käynnistettiin viisivuotinen hätäkeskuskokeilu neljällä alueella: Keski-Suomessa, Pohjois-Karjalassa, Jokilaaksossa ja Salon seudulla. Vuosina toteutettua hätäkeskuskokeilua ohjattiin sitä varta vasten laaditulla lailla (1257/1993, Laki hätäkeskuksia koskevasta kokeilusta). Hätäkeskuskokeilua koskeva laki annettiin Kokeilun tavoitteet ja soveltamisala tuotiin esiin lain ensimmäisessä pykälässä seuraavasti: Kokemusten saamiseksi siitä, onko tarkoituksenmukaista ja taloudellista yhdistää viranomaisten hätäkeskustoiminta pysyvästi koko maassa, järjestetään palo- ja pelastustoimesta annetun lain (559/75) mukaisten aluehälytyskeskusten sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja poliisin hälytyskeskustoimintojen yhdistämisestä kokeilu sen mukaan kuin tässä laissa säädetään. Kokeilutarkoituksessa perustettiin neljä valtion kokeiluhätäkeskusta, joiden sijoituspaikkakunnat ja toiminta-alueet olivat: Keski-Suomen hätäkeskus, sijoituspaikkana Jyväskylä ja toiminta-alueena Keski-Suomen lääni (asukkaita ). Pohjois-Karjalan hätäkeskus, sijoituspaikkana Joensuu ja toiminta-alueena Pohjois-Karjalan lääni (asukkaita ). Jokilaaksojen hätäkeskus, sijoituspaikkana Ylivieska ja toiminta-alueena Oulun läänissä Jokilaaksojen palo- ja pelastustoimesta annetun lain pykälässä 6 tarkoitettu hälytysalue (asukkaita ). Salon seudun hätäkeskus, sijoituspaikkana Salo ja toiminta-alueena Turun ja Porin läänissä palo- ja pelastustoimesta annetun lain pykälässä 6 tarkoitettu Salon hälytysalue (asukkaita ). Kokeiluhätäkeskusten tehtävät ja henkilöstö Kokeiluhätäkeskusten tehtävänä oli yleisen hätäkeskustoiminnan lisäksi muiden onnettomuus- ja hätäilmoitusten vastaanottaminen, poliisille tarkoitettujen ilmoitusten vastaanottaminen sekä näiden edellyttämät, hätäkeskuksille kuuluvat toimenpiteet. Kokeiluhätäkeskusten tehtäviin kuuluivat myös sairaankuljetusyksiköille välitetyt, potilaiden hoitolaitossiirtoa koskevat tehtävät. Kokeiluhätäkeskusten henkilöstö muodostettiin alkuvaiheessa alueen palo- ja pelastustoimen aluehälytyskes- kusten ja poliisipäivystysten henkilöstöstä. Luonnollista poistumaa korvaamaan ja tulevaisuutta silmällä pitäen käynnistettiin vuonna 1997 Kuopiossa sijaitsevan Pelastusopiston toimesta uusimuotoinen, puolitoista vuotta kestävä hätäkeskuspäivystäjäkoulutus. Tutkinnon uudistamisen tarkoituksena oli kouluttaa päivystäjiä uudentyyppisten moniviranomaishätäkeskusten tarpeisiin. Kurssiin sisällytetyt, poliisin toimialaan liittyvät opinnot suoritettiin Poliisikoulussa Tampereella. Tutkinnon suorittaneiden uusi ammattinimike, hätäkeskuspäivystäjä, ennakoi jo tulevaa, jolloin kaikki hätäilmoitukset niiden laadusta tai toimialasta riippumatta käsitellään saman henkilöstön toimesta. Myös uuden viesti- ja tietotekniikan käyttömahdollisuuksia tutkittiin ja kehitettiin kokeilussa käytännön hätäkeskustoiminnan rinnalla. Hätäkeskuskokeilussa saatuja kokemuksia hyödynnettiin merkittävästi muun muassa viranomaisradioverkon (VIRVE) puheryhmien määrittelytyössä. Keski-Suomen kokeiluhätäkeskus, Jyväskylä Kokeiluhätäkeskuksena Jyväskylässä toimintansa vuonna 1996 aloittanut Keski-Suomen hätäkeskus on virkaiältään vanhin samoissa, alkuperäisissä toimitiloissa toimivista hätäkeskuksista. Myös hätäkeskuksen henkilöstössä on edelleen useita jo alusta saakka mukana olleita henkilöitä niin hallinnon kuin päivystystoiminnan sektoreilla. Keski-Suomen kokeiluhätäkeskuksen johtajaksi nimitettiin alkaen Jukka Jalasvuori. Keski-Suomen kokeiluhätäkeskuksen vihkiäisiä vietettiin aprillipäivänä uutuuttaan hohtavien tilojen täyttyessä henkilöstöstä ja viranomaistahoja edustaneista kutsuvieraista. Kiinnostus uudenlaista hätäkeskusta ja sen toimintaa kohtaan oli alusta pitäen varsin suuri. Ensimmäisten kokeiluvuosien aikana Keski-Suomen hätäkeskuksessa vieraili lukuisa joukko uusimuotoisesta hätäkeskustoiminnasta kiinnostuneita henkilöitä. Kokeiluhätäkeskuksen kanssa samoissa tiloissa sijaitsivat myös sisäasiainministeriön ja Keski-Suomen lääninhallituksen poikkeusolojen toimitilat, jotka on sittemmin otettu muuhun käyttöön. Erityisesti juuri hätäkeskuksen käyttöön suunnitellut, tarkoituksenmukaiset hätäkeskustilat ovat edelleen viihtyisät ja toimivat. Vaikutelmaa työskentelystä maanalaisissa tiloissa on häivytetty muun muassa huonetilojen välisillä ikkunoilla ja valaistuksella. Osaavan henkilöstön saanti käynnistyvien kokeiluhätäkeskusten palvelukseen oli toiminnan onnistumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Henkilöstön rekrytointi tapahtui pääosin menettelyllä, jossa alueella aiemmin erillään toimineiden hälytyskeskusten henkilöstöön kuuluvilla oli mahdollisuus siirtyä työskentelemään uuden hätäkeskuksen palvelukseen. Keski-Suomen kokeiluhätäkeskuksen henkilöstö muodostettiin Keski-Suomen läänin alueella toimineiden neljän kunnallisen aluehälytyskeskuksen ja kuuden poliisipäivystyksen henkilöstöstä. Näin saatiin uusien käynnistyvien hätäkeskusten palvelukseen heti alun alkaen paikallista viranomaistoimintaa ja aluetuntemusta omaavaa henkilö-

11 19 20 kuntaa. Tämä oli tärkeää niin yleisön kuin viranomaistahojen luottamuksen takaamiseksi hätäkeskuksen toimintaa kohtaan. Myös hätäkeskuksen sijoituspaikkakysymykset herättivät keskustelua. Keski-Suomen hätäkeskus toteutettiin omaan, muista viranomaistahoista täysin erillään olevaan toimitilaan. Malli edusti tulevaisuuden ajattelua. Yhteydet hätäkeskusten ja kentän suoritusyksiköiden välillä hoidettiin pelkästään teknisillä viestivälineillä yhä laajemmalle, koko maakunnan kattavalle alueelle. Muutto erilleen vanhasta tutusta työympäristöstä ja työtovereista koettiin tietenkin myös osittain haikeana. Ennen kuin uudenmuotoista hätäkeskustoimintaa päästiin kokeilemaan, esillä olivat monet henkilöstöön, toimitilohin ja tekniikkaan liittyvät kysymykset, jotka piti ratkaista tavalla tai toisella. Yhteistyö muiden kokeiluhätäkeskusten kanssa olikin varsin tiivistä. Keskukset jakoivat valmisteluvastuuta keskenään niin, että lukumäärältään varsin rajallisella teknisellä ja hallinnollisella henkilöstöllä saatiin asioita käsiteltyä keskitetysti ja tehokkaasti. Uuden hätäkeskuksen toimivuudesta saatiin Keski-Suomessa rohkaisevia kokemuksia muun muassa Jyväskylässä tapahtuneiden suuronnettomuuksien yhteydessä, kun vuonna 1996 ralliauto paiskautui yleisön joukkoon pikataipaleella sekä vuonna 1998 tapahtuneesta junaonnettomuudesta Jyväskylän keskustassa. Keski-Suomen kokeiluhätäkeskuksesta tuli Keski-Suomen hätäkeskus Samana päivänä nimitettiin kokeilukeskuksen johtajana toiminut Jalasvuori hätäkeskuksen johtajaksi. Pohjois-Karjalan kokeiluhätäkeskus, Joensuu Kokeiluhätäkeskusten alkutaipale oli pioneerityötä myös Pohjois-Karjalassa. Pohjois-Karjalan kokeiluhätäkeskuksen johtajana jatkoi Ari Tielinen. Tietojärjestelmä oli vasta rakenteilla ja käytännön työn toimintamallienkin kehitys vielä alkuvaiheessa. Toiminnallisesti suurin muutos entiseen oli ristiintyöskentely, jossa eri koulutustaustaiset päivystäjät käsittelivät kaikkien toimialojen tehtäviä. Tämä merkitsi Tuntui, että viranomaisten ennestään tuntemat ihmiset muuttuivat tuntemattomiksi ja osaamattomiksi, kun työnantaja ja toimipaikka vaihtuivat. kouluttautumista ja valmentautumista laajenevan toimenkuvan edellyttämiin tehtäviin. Ennen kokeilun aloittamista Joensuun henkilöstötyöryhmässä pohdittiin päivystystyön kuormittavuutta. Tavoitteena oli määritellä optimaalinen työpanos, joka olisi sopivasti kuormittava, mahdollistaisi normaalit poistumat ja riittävän koulutuksen. Kokeilukeskusten henkilömitoituksen perusteena ryhdyttiin käyttämään laskennallista mallia, jossa yhden päivystäjän pelastus- ja sairaankuljetustehtäviin liittyvien hätäpuhelujen käsittelymäärä olisi noin puhelua vuodessa. Poliisin tehtäviin liittyvien hätäpuhelujen määrä olisi puolestaan noin puhelua vuodessa. Tämän johdosta päädyttiin virkarakenteeseen, jossa Pohjois-Karjalan virkamäärän tulee olla 29, joista salissa 25 henkilöä. Matkapuhelinten yleistyminen kasvatti hätäpuhelujen määrää vuosien 1997 ja 2009 välillä jopa 50 prosenttia. Nykyinen virkamäärä Pohjois-Karjalan hätäkeskuksessa on 32, joista salissa toimii 27 henkilöä. Tekninen kehitys muokkasi hätäkeskuksen toimintaympäristöä huomattavasti juuri Pohjois-Karjalan kokeilukeskuksessa. Myös toimialueilla tapahtuneet muutokset muovasivat hätäkeskuksen toimintaa. Erityisesti sairaankuljetuksen kehitys pakotti aiempaa tarkempaan riskiarvioon ja resurssien käyttöön. Hätäkeskuksen toiminnan aikana paikallisista ohjeista siirryttiin sekä poliisin, pelastuksen että sairaankuljetuksen osalta valtakunnalliseen ohjeistukseen. Tämä merkitsi huomattavaa panostusta koulutukseen ja edellytti henkilöstöltä kehittymismyönteisyyttä. Tarkempi riskiarvio vaati aiempaa enemmän tietoa, mutta toisaalta hälyttämisaikavaatimus pysyi edelleen tiukkana. Hätäkeskuskokeilu päättyi kolmen muun kokeilukeskuksen tavoin maaliskuun lopussa 2001 ja Pohjois-Karjalan hätäkeskus siirtyi Hätäkeskuslaitoksen alaiseksi hätäkeskukseksi Johtajana toimi Heikki Koponen. Pohjois-Karjalan hätäkeskus on muuttanut jo kahdesti.toiminta käynnistettiin Huvilakadun tiloissa, joissa jatkettiin aina asti. Tilojen homeongelma sairastutti henkilökuntaa ja vuokrasopimus sanottiin irti. Väliaikaiset tilat löytyivät Lammintieltä entisestä Perloksen teollisuushallista. Uusi hätäkeskus rakennettiin paloaseman yhteyteen Noljakantielle, jossa tilojen vihkiäisiä juhlittiin Uudet tilat ovat käyttötarkoitukseen sopivat ja tilojen hyödyntämistä on tehostettu yhteiskäytöllä pelastuslaitoksen kanssa. Jokilaaksojen kokeiluhätäkeskus, Ylivieska Hätäkeskuskokeilu käynnistyi Ylivieskassa Hätäkeskusta johti Risto Vähäkangas. Lähes yhdessä yössä kaikki muuttui. Hätäkeskuksen ja sen henkilökunnan oli ikään kuin uudelleen lunastettava viranomaisten ja kansalaisten luottamus, vaikka perustehtävät olivat samoja kuin ennenkin. Uuden toimintamallin mukaisesti päivystäjät joutuivat nyt käsittelemään aikaisempaa useamman viranomaisen toimialaan kuuluvia hätäilmoituksia.

12 21 22 Jokilaaksojen hälytysalue sijoittui maantieteellisesti Kokkolan ja Oulun välimaastoon muodostuen kolmesta entisestä aluehälytyskeskusalueesta sekä kolmesta poliisin hälytysalueesta (Haapajärvi, Raahe ja Ylivieska). Hätäkeskuskokeilun käynnistyessä alueella oli asukasta, mutta hätäkeskustoiminnan päätyttyä enää Hätäkeskusten yhdistämisestä käytiin tiukkojakin neuvotteluja Jokilaaksojen alueella. Kaikki kolme aluehälytyskeskuspaikkakuntaa olisivat halunneet toimia hätäkeskuksen sijaintipaikkana. Myös poliisin osallistuminen kokeiluun puhutti. Toiminta-alueiden laajetessa epäiltiin paikallistuntemuksen säilymistä, merellisten asioiden riittävää kokemusta sekä kuntataustaisten virkailijoiden poliisiasioiden hallintaa. Hyvin hoidetut tehtävät osoittivat nämä huolet kuitenkin turhiksi. Jokilaaksojen hätäkeskukselle saneerattiin tilat Ylivieskasta valtion virastotalon alakerrasta. Tilat olivat varsin tarkoituksenmukaiset: noin 500 m 2 hätäkeskustoimintaa varten muunnettua toimitilaa. Hätäkeskuskokeilun käynnistäminen edellytti hälytysalueen pelastustoimen radioverkon uusimista ja poliisin radioverkon käyttöpaikkojen hankintaa. Hätäkeskukseen investoitiin kalusto ja laitteistot niin hälytyssaliin kuin toimisto- ja koulutustiloihinkin. Hätäkeskuskokeilun tarkoituksena oli testata uutta tekniikkaa heti kokeilun alkumetreillä. Jokilaaksojen hätäkeskus toimi valtakunnallisen tietojärjestelmän rakennuspenkkinä, jossa määriteltiin, koekäytettiin ja testattiin uudet ohjelmistoversiot, jotka edelleen asennettiin muihin kokeiluhätäkeskuksiin. Tämä testaus vaati henkilöstöltä erityistä paneutumista ja runsaasti työtunteja. Pioneerihenki kaikissa kokeiluhätäkeskuksissa oli valtava eikä työtunteja laskettu. Hätäkeskuksessa työskennelleet ihmiset olivat aidosti mukana luomassa kokonaan uusia käytäntöjä ja viemässä kehitystä yhdessä kohti tulevaisuutta. Tämä antoi voimia. Usko siihen, että Jokilaaksojen hätäkeskuksen toiminta jatkuisi myös hätäkeskuskokeilun jälkeen, eli vahvana. Hätäkeskuksen henkilökunta muodostui alueella toimineiden aluehälytyskeskusten sekä poliisipäivystysten henkilöstöstä. Työntekijöitä oli alkuvaiheessa 23. Myöhemmin määrä nousi vielä yhdellä, kun hätäkeskus sai oman hallintosihteerin. Jokilaaksojen hätäkeskuskokeilu päättyi vuonna 2001, jonka jälkeen siitä tuli Hätäkeskuslaitoksen alainen hätäkeskus. Sittemmin Jokilaaksojen hätäkeskuksen henkilökunnasta siirtyi useita henkilöitä Ouluun Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun hätäkeskukseen. Salon seudun kokeiluhätäkeskus, Salo Hätäkeskuskokeilun pienin alue oli Salon seudun kokeilukeskus. Se käsitti poliisipiirien yhdistämisen jälkeen käytännössä yhden kihlakunnan kokoisen alueen. Alue koostui 11 kunnasta ja asukasluku oli yhteensä noin asukasta. Kokeiluhätäkeskusta johti alkuvaiheessa Jukka Aaltonen. Maaliskuun alusta vuonna 1999 hätäkeskuksen johtoon nimitettiin Juha-Veli Frantti, joka tuli tehtävään Salon seudun kihlakunnan poliisilaitokselta rikososaston päällikön tehtävistä. Kokeiluhätäkeskus sijoitettiin Salon kaupungissa sijaitsevaan virastotaloon, poliisilaitoksen välittömään yhteyteen. Tästä syystä hätäkeskuksessa hoidettiin kokeilun alussa myös poliisin asiakaspalveluun liittyviä tehtäviä, jotka lopetettiin kuitenkin melko pian hätäkeskustoimintaan kuulumattomina. Hätäkeskuksen henkilöstömääräksi vakiintui melko nopeasti 15 henkilöä, joista 12 osallistui välittömiin päivystystehtäviin muiden suorittaessa työnjohtoon ja hallintoon liittyviä töitä. Hätäkeskuksen henkilöstö rekrytoitiin Salon kun- Lehtileikkeitä 2000-luvun alusta. nallisesta aluehälytyskeskuksesta ja Salon kihlakunnan poliisilaitokselta. Myöhemmin henkilöstö täydentyi tietohallintohenkilöillä, jotka osallistuivat aktiivisesti uusien järjestelmien kehittämiseen ja testaamiseen. Hätäkeskuskokeilun alussa käytiin vilkasta keskustelua siitä, miten eri toimialoilta tulleet päivystäjät pystyvät toimimaan yhdessä ja oppivat toisen viranomaisen osaamisalueisiin kuuluvia tehtäviä. Voimakkain epäily tuli hätäkeskustoimintaa vähiten tuntevilta tahoilta. Alun ennakkoasenteet jäivät onneksi käytännön onnistumisten jalkoihin. Yhteistyössä hätäpuhelujen käsittely sujui hyvin ja toiminnasta saatiin paljon uusia kokemuksia. Henkilöstöä oli koulutettu aktiivisesti jo ennen kokeilun aloittamista ja koulutusta jatkettiin koko kokeilukeskuksen toiminnan ajan. Uusi hätäkeskustoiminta aloitettiin uudella tietotekniikalla. Käytännössä tähän siirtyminen oli melkoinen haaste sekä henkilöstön koulutuksen että hälytystehtävin tarvittavien hälytysohjeiden, eli vasteiden, laatimisen ja järjestelmään syöttämisen osalta. Eri yhteistyöviranomaisten keskenään käymät neuvottelut olivat erittäin tärkeitä. Niissä luotiin yhteisiä toimintamalleja ja totuteltiin uusiin toimintatapoihin sekä hätäkeskuksessa että kentällä. Hyvä yhteistyö edellytti vankkaa verkottumista ja henkilösuhteiden luomista, mikä olikin alueen yhtenäisyyden ansiosta sujuvaa. Hätäkeskuskokeilu eteni suunnitelman mukaisesti ja kokeiluvuodet kuluivat nopeasti. Muutos vaati joskus työntekoa työajan ulkopuolellakin, mutta uudistuksen kärjessä kulkenut väki koki voimakasta yhteenkuuluvuuden tunnetta. Toimenpiteet ulottuivat vähitellen käytännön työhön erilaisina parannuksina ja henkilökunnan välille muodostui vankka side ulottuen koko maanlaajuiseen hätäkeskusverkostoon. Salon Seudun kokeiluhätäkeskuksen toiminta vakinaistettiin, kun uusi Hätäkeskuslaitos aloitti toimintansa. Jo tällöin tiedettiin, että tulevaisuudessa hätäkeskuksen toiminta tulee siirtymään silloiseen läänin pääkaupunkiin Turkuun.

13 23 24 On se kumma, ettei tätä ole aiemmin ymmärretty kokeilla. tuntijoiden ja valmistelijoiden yhteistyössä antama tuki kokeiluhätäkeskuksille oli ratkaisevan tärkeää toiminnan käynnistymistä ajatellen. Edelleen sisäasiainministeriö totesi selvityksessään, että hätäkeskusten sijaintipaikat ratkaistaan seuraavien periaatteiden mukaisesti: Hätäkeskuskokeilu vahvisti uuden mallin toimivuuden Hätäkeskuskokeilu toteutettiin vanhentuneella viestikalustolla, mikä rajoitti toiminnan järjestämistä erityisesti hätäkeskuksen päässä. Poliisin ja pelastustoimen käytössä olleet VHF-pohjaiset radioverkot soveltuivat huonosti uudentyyppiseen hätäkeskustoimintaan, jossa yksi hätäkeskus palveli useampaa viranomaistahoa koko maakunnan alueella. Hätäkeskuskokeilun alussa teknisistä haasteista ja pettymyksistä suurin kohdistui hätäkeskustietojärjestelmän toiminnallisuuteen. Kokeiluhätäkeskukset saivat järjestelmän käyttöönsä vasta noin vuoden kuluttua kokeilun aloittamisesta. Toimivan hätäkeskustietojärjestelmän puuttuminen kuormitti henkilöstöä entisestään tilanteessa, jossa kokeilulla piti todistaa nimenomaisesti uuden tekniikan käytön tuomia mahdollisuuksia ja hyötyjä hätäkeskustoiminnassa. Väliaikaisten ratkaisujen kehittämiseen jouduttiin uhraamaan merkittävä määrä työaikaa päivystys- ja hallintohenkilöstön taholta. Tekniikkaan liittyvien haasteiden ohella oltiin myös toimintamallin osalta uuden kysymyksen edessä. Voisiko yksi päivystäjä oppia ottamaan vastaan ja käsittelemään useamman viranomaisen toimialaan kuuluvia hätäilmoituksia? Tätä valmiutta vahvistettiin päivystäjien ristiinopiskelulla. Ennen hätäkeskuskokeilun käynnistymistä poliisitaustaiset päivystäjät perehtyivät viiden viikon täydennyskoulutusjakson aikana pelastustoimen ja sairaankuljetuksen tehtäviin Pelastusopistolla Kuopiossa. Vastaavasti hälytyspäivystäjät saivat oppia poliisin työstä Poliisikoulun ammattilaisilta Tampereella. Perehdytystä täydensi tutustuminen kentän työtehtäviin paloauton, poliisiauton tai ambulanssin matkassa. Hätäkeskuskokeilun ensisijaisena tehtävänä oli osoittaa, että hätäkeskustoiminta on mahdollista toteuttaa uudella mallilla, jossa yksi hätäkeskus tuottaa korkeatasoiset hätäkeskuspalvelut tehokkaasti ja taloudellisesti usealle eri viranomaistahoille. Kokeilu todisti, että eri taustan omaavat päivystäjät oppivat ottamaan vastaan ja käsittelemään useamman viranomaisen toimialaan kuuluvia hätäilmoituksia. Uutta ajattelua kuvaa hyvin kokeneen päivystäjän, vanhemman konstaapelin kommentti: On se kumma, ettei tätä ole aiemmin ymmärretty kokeilla. Uudistuvan tekniikan avulla kyettiin alun vaikeuksien jälkeen saamaan aikaan merkittäviä parannuksia. Saman tietojärjestelmän palvellessa useampaa viranomaistahoa, tavoitellut kustannussäästöt toteutuivat. Yhteinen henkilöstö ja yhteiskäyttöiset toimitilat tukivat osaltaan taloudellisuutta. Kokeiluhätäkeskukset toteuttivat mittavan määrän asenteellisiin valmiuksiin vaikuttavaa tiedotustyötä yhteistyökumppaneille ja yleisölle. Tässä tehtävässä auttoivat ne eri viranomaistahojen edustajat, jotka olivat kehittämässä toimintaa hätäkeskusten yhteistyöryhmissä. Myös sisäasiainministeriön pelastus- ja poliisiosastojen johdon, asian- Kaiken kaikkiaan hätäkeskuskokeilu edellytti rohkeutta, näkemyksellisyyttä ja tiukkaa organisointia. Hätäkeskuskokeilun onnistumisessa merkittävä osuus oli myös viranomaisyhteistyöllä, joka toi samaan neuvottelupöytään eri alojen asiantuntijoita luomaan kokonaista hätäkeskuskulttuuria. Onnistunut hätäkeskuskokeilu avasi ovia jatkokehitykselle. Aluejaon ja Hätäkeskuslaitoksen valmistelu Hätäkeskuskokeilusta saadut tulokset vakuuttivat päättäjät uuden toimintamallin mukanaan tuomista eduista. Sisäasiainministeriön johdolla ryhdyttiinkin valmistelemaan hätäkeskusuudistusta koko maan osalta. Hätäkeskuskokeilun aikana, varsinaisen hätäkeskusuudistuksen valmistelun yhteydessä, käytiin välillä kiivastakin keskustelua hätäkeskusaluejaosta ja hätäkeskusten sijaintipaikoista. Ennen uuden lain hyväksymistä eduskunta edellytti sisäasiainministeriöltä selvitystä aluejaon ja hätäkeskusten sijaintipaikkojen perusteista. Sisäasiainministeriön selvityksessä todetaan, että päätös hätäkeskusalueista tehdään seuraavien perusteiden täyttymisen pohjalta: alueet noudattavat maakuntajakolakia eduskunnan edellyttämällä tavalla alueiden asukasmäärä on riittävä, jotta keskusten toiminta on tehokasta ja taloudellista alueet ovat hätäkeskuksille kuuluvien yhteistoimintatehtävien kannalta tarkoituksenmukaisia hallinnollisia kokonaisuuksia. viranomaisten yhteistoiminta- ja johtamismahdollisuudet paikkakunnalla paikkakunnan soveltuvuus viesti- ja tietoliikenne yhteyksien kannalta paikkakunnan tilojen soveltuvuus ja muunnettavuus hätäkeskukseksi tilojen turvallisuus normaali- ja poikkeusoloissa henkilöstön saatavuus paikkakunnalla kustannusvaikutukset. Perustettavan Hätäkeskuslaitoksen ja alueellisten hätäkeskusten hallintoa ja ohjausta suunniteltiin kolmen vaihtoehtoisen mallin pohjalta: perustettaisiin uusi keskusvirasto, Hätäkeskuslaitos, jonka alla hätäkeskukset toimisivat hätäkeskukset toimisivat lääninhallitusten tulosohjauksen alaisina tai hätäkeskukset toimisivat sisäasiainministeriön tulosohjauksen alaisina. Näistä vaihtoehdoista päädyttiin ensimmäiseen, eli valtion uuden, valtakunnallisen organisaation perustamiseen.

14 25 26 Tulossopimus ohjasi jo kokeilukeskusten toimintaa Hätäkeskuslaki vahvistetaan Pääkaupunkiseudun jättämistä lain ulkopuolelle pidettiin huonona ratkaisuna. Hätäkeskuskokeilun aikana 1990-luvulla oli käytössä rakenteeltaan ja sisällöllisesti lähes 2010-luvun alkua vastaava tulossopimus. Tällä keskeisellä johtamisen työkalulla seurattiin sisäasiainministeriön kokeiluhätäkeskuksille asettamien tulostavoitteiden toteutumista. Tulossopimuksen avaintuloksina tavoiteltiin muun muassa kokeiluhätäkeskusten häiriötöntä tiedonkulkua, sekä ammattitaitoista ja tehokasta avunantoa. Vuonna 1998 tulostavoitteet koskivat varsinaista hälytystoimintaa ja turvallisuuteen liittyviä tukitoimia. Kokeiluhätäkeskuksien tarjoamilta turvallisuuspalveluilta odotettiin selvää parannusta vuoteen 1996 verrattuna. Hälytystoiminnan osalta ensiarvoisen tärkeää oli mahdollisimman nopea päätöksenteko ja yli organisaatiorajojen tapahtuva yhteistyö. Konkreettisiksi tulosmittareiksi oli asetettu muun muassa hätäpuhelujen vastaamisaika, jonka tuli alittaa keskimäärin 10 sekuntia. Aika välittömän avuntarpeen ilmoituksesta päivystäjien hälyttämien voimavarojen toiminnan käynnistämiseen ei saanut ylittää yhtä minuuttia. Rajavartiolaitoksen virka-avun antamisen tehostaminen muille viranomaisille oli erikseen listattu hälytystoiminnan tulostavoitteisiin, samoin sosiaali- ja terveysviranomaisten mahdollisuudet hyödyntää aiempaa enemmän hätäkeskuksen palveluja. Henkilöstöltä edellytettiin osaamisalueiden laajenemista, tietojärjestelmien hallintaa, tehokkuutta työn kaikilla osa-alueilla, sekä vastuuviranomaisten organisaatioiden ja käytännön toiminnan hyvää tuntemusta. Tukitoiminnoille asetettiin omat tulosmittarinsa. Nämä koskivat erityisesti tietojärjestelmien toimivuutta ja tehokasta käyttöä, sekä entistä laajempaa ja tiiviimpää yhteydenpitoa eri viranomaisten kesken. Vuonna 2000 avaintuloksiin lisättiin kaikille kokeilukeskuksille taloudellisuutta kuvaava tunnusluku: hälytystoiminnasta aiheutuvien kustannuksien tuli olla alle 43 markkaa vuodessa yhtä asukasta kohden. Viranomaisia yhteisesti palvelevan ja uudentyyppisen hätäkeskuksen toiminnan vastuut ja velvollisuudet määrittelevän hätäkeskuslain vahvisti presidentti Martti Ahtisaari. Laki tuli voimaan Alun perin hätäkeskuslaki valmisteltiin siten, että sen oli määrä kattaa koko maa, mutta valmisteluvaiheessa pääkaupunkiseudun poliisi- ja pelastustoimen johto esitti vaatimuksen pääkaupunkiseudun jättämisestä lain soveltamisalan ulkopuolelle. Näin tehtiin, jotta esitetty vastustus ei olisi kaatanut koko lainsäädäntöhanketta. Tässä vaiheessa hätäkeskuslain soveltamisen ulkopuolelle jäivät Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Kirkkonummen, Siuntion ja Vantaan kunnat. Eduskunnan hallintovaliokunnassa pääkaupunkiseudun jättämistä lain ulkopuolelle pidettiin huonona ratkaisuna ja valiokunta esitti asiaa koskevan lausuman eduskuntakäsittelyn yhteydessä. Lausuman perusteella asiasta tuli antaa selvitys vuoden 2003 aikana. Aika pian uuden lain voimaantulon jälkeen pääkaupunkiseudun kaupunkien taloudesta vastaavat esittivät sisäasiainministeriölle, että pääkaupunkiseutu tulisi ottaa mukaan valtakunnalliseen hätäkeskusjärjestelmään. Kaupunkien esittämän toiveen perusteella käynnistettiin lain muutoshanke, jonka johdosta koko Suomi, lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa, tuli lain soveltamisalan piiriin alkaen. Alkuperäinen käyttöönottoaikataulu säilytettiin, eli koko maan tuli olla uuden järjestelmän piirissä vuoden 2006 alkuun mennessä. Johtokeskukset eivät sellaisinaan toteutuneet Uudenmuotoisen hätäkeskustoiminnan kehitystyössä oli vireillä monenlaisia suunnitelmia. Aivan kaikki alun hankkeet eivät toteutuneet sellaisinaan. Esimerkiksi hätäkeskuslakia valmisteltaessa viranomaisten johtokeskusten sijoittamista hätäkeskusten yhteyteen pidettiin tärkeänä, mutta idea ei kantanut käytännön toteutukseen saakka muun muassa taloudellisista syistä. Pelastustoimi, poliisitoimi, sekä sosiaali- ja terveystoimi ovat velvollisia antamaan oman toimialansa erityisohjeet hätäkeskuksille poikkeavissa olosuhteissa. Johtokeskustilat suunniteltiinkin varustettavan kiinteästi hätäkeskustilojen yhteyteen. Johtokeskustilat olisivat toimineet eri viranomaisten yhteiskäytössä suuronnettomuustilanteissa ja muissa poikkeusoloissa. Johtokeskusvalmiudet toteutettiin kuitenkin osaan hätäkeskuksista.

15 27 28 Hätäkeskuslaitoksen 10 toiminnan vuotta

16 30 Hätäkeskustoimintaa varten perustettiin tammikuussa 2001 sisäasiainministeriön alainen Hätäkeskuslaitos. Uusi toimija viranomaiskenttään Hätäkeskuslaki astui voimaan 1. tammikuuta Uusi toimija, sisäasianministeriön alainen Hätäkeskuslaitos perustettiin Pelastustoimen kunnalliset hätäkeskukset lakkautettiin vuoden 2005 loppuun mennessä. 2. Hätäkeskuslaitoksella ei ollut vielä vuonna 2001 yhtenäistä virkapukua. 3. Salityöskentelyssä otettiin käyttöön vuoromestarijärjestelmä. Hätäkeskuslaitoksen alkuvaiheet Alkuvaiheessa laitoksen muodosti vain viraston hallintoa hoitava, projektiluontoisena toiminut hätäkeskusyksikkö. Varsinaisen, tulevan hätäkeskusyksikön sijoittamisesta keskusteltiin sisäasiainministeri Kari Häkämiehen ja kansliapäällikkö Juhani Perttusen kanssa jo hätäkeskuslain valmisteluaikana. Heidän näkemyksensä mukaan toiminta Helsingin Kirkkokadun vuokratiloissa olisi määräaikaista ja tulisi jatkumaan enintään vuoden 2005 loppuun saakka. Vuoden ensimmäisenä päivänä Hätäkeskuslaitoksessa oli yksi sisäasiainministeriön nimittämä virkamies, Hätäkeskuslaitoksen johtaja Janne Koivukoski. Hätäkeskuslaitoksen hallinnollinen perusta Hätäkeskusyksikön tehtävänä alkuvaiheessa oli perustaa valtion keskusvirasto aivan tyhjästä. Tehtäviin kuului henkilöstön rekrytointi, viraston sisäisten ohjeiden ja määräysten laatiminen, organisaation perustaminen, uusien keskusten suunnittelun käynnistäminen ja avainhenkilöiden rekrytoiminen.

17 31 32 Alkuvaiheessa aikaa ja työpanosta kului ammattijärjestöjen kanssa neuvotteluihin palkkauksesta, työturvallisuusjärjestelyistä, yhteistoimintamenettelyistä sekä työaikajärjestelmien soveltamisesta. Organisaation sisälläkin oli pieniä ja isoja ongelmia ratkottavana, muistelee Hätäkeskuslaitoksen ensimmäinen johtaja Janne Koivukoski. Hätäkeskusyksikön toiminnan keskeiset hallinnolliset perusteet luotiin alkuvuonna Hätäkeskusyksikkö organisoitiin kolmeen linjaan: hallinto, kehitys ja tietohallinto. Yksikön työjärjestys, sekä virkamiesten toimenkuvat ja vastuualueet hyväksyttiin. Hallinnon tueksi perustettiin erilaisia työryhmiä ja taloushallinto organisoitiin. Valtioneuvosto asetti huhtikuussa Hätäkeskuslaitokselle hallintoasioita varten johtokunnan, joka kokoontui ensimmäisen toimintavuoden aikana kolme kertaa. Eri viranomaisten yhteistyön tehostamiseksi sisäasiainministeriö asetti keväällä Hätäkeskuslaitokselle 20-jäsenisen yhteistyöryhmän, joka käsitteli laitoksen toiminnallisia asioita kolmessa kokouksessa. Lisäksi Länsi-Suomen lääninhallitus ja Etelä-Suomen lääninhallitus käynnistivät läänintasoisen yhteistyöryhmän perustamistoimet. Hätäkeskusten työaikajärjestelmiä pohtimaan asetettiin työryhmä, jossa olivat mukana sekä työnantaja- että työntekijäpuolen edustajat sekä edustajat ammattijärjestöistä. Hätäkeskusyksikössä organisoitiin täydennyskoulutusjärjestelmä kunnallisten hätäkeskusten ja poliisin henkilöstölle. Järjestelmä noudatti sisäasiainministeriön sekä Hätäkeskusyksikkö tultaisiin sijoittamaan jonkin alueellisen hätäkeskuksen yhteyteen. sosiaali- ja terveysministeriön yhteisen koulutustyöryhmän esityksiä. Koulutus käynnistyi huhtikuussa, ja siihen osallistui noin 150 henkilöä neljältä tulevalta hätäkeskusalueelta (Lappi, Pohjanmaa, Kaakkois-Suomi ja Satakunta). Täydennyskoulutus järjestettiin yhteistyössä Poliisikoulun (nykyinen Poliisiammattikorkeakoulu) ja Pelastusopiston kanssa. Koulutus kesti yhteensä viisi viikkoa. Hätäkeskuslaitos sitoutui maksamaan opiskelijoiden opetuksen ja matkakustannukset, sekä korvaamaan työnantajille sijaisuuksista syntyneet palkkakulut. Loppuvuodesta Hätäkeskuslaitoksen johdossa tapahtui muutoksia. Virkaa toimittavaksi johtajaksi nimitettiin alkaen hätäkeskusyksikön hallintopäällikkö Ulla Kumpulainen, joka hoiti tehtävää asti. Tiedottaminen ja toimintaprosessit Vuonna 2001 Hätäkeskuslaitos ryhtyi aktiivisesti tiedottamaan toiminnastaan ja meneillään olevasta hätäkeskusuudistuksesta. Ulkoista kuvaa kehitettiin muun muassa laitoksen yhtenäisellä liikemerkillä, jossa 112-numero tuotiin vahvasti esille. Alkuvuoden aikana yksikön edustajat vierailivat tulevilla hätäkeskusalueilla useaan otteeseen kertomassa uudistuksesta. Hätäkeskuslaitos avasi internetsivuston, johon ajankohtaiset asiat voitiin päivittää reaaliajassa. Hätäkeskuslaitos osallistui FinnSec-turvallisuusmessuille Helsingissä omalla osastolla, joka osoittautuikin yhdeksi tapahtuman suosikkikohteeksi. Messujen yhteydessä järjestettiin myös hätäkeskustoimintaa koskeva seminaari. Yhtenä Hätäkeskuslaitoksen keskeisimpänä tehtävänä ensimmäisen vuoden aikana oli kuvata hätäkeskustoimintaan osallistuvien viranomaisten ja hätäkeskusten yhteiset toimintaprosessit. Samalla määriteltiin valtakunnalliselle hätäkeskustietojärjestelmälle asetettavat vaatimukset, joita käytettiin perustana hätäkeskustietojärjestelmän kilpailutuksessa. Hätäkeskustietojärjestelmän toimituksesta laadittiin tarjouspyyntö ja järjestettiin tarjouskilpailu. Hätäkeskuslaitos oli alusta lähtien mukana myös kansainvälisessä toiminnassa osallistuen muun muassa Euroopan komission alaisen Coordination Group on Access to Location Information by Emergency Services -työryhmään. Vuodesta 2000 toimineen CGALIES-työryhmän tavoitteena oli saada aikaan hätäpuhelujen, erityisesti mobiilipuhelujen, paikantamistarpeita ja teknisiä mahdollisuuksia sekä kustannusvastuita käsittelevä selvitys. Tehtävää toteutettiin julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä. Selvitys luovutettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston säädösvalmistelukeskustelun pohjaksi. Hätäkeskusyksikön sijainnista aluepoliittinen kiista Valtion keskushallinnon toimintojen uudelleenjärjestely aiheutti runsaasti valmistelu- ja selvitystyötä hätäkeskusyksikössä. Erityisesti hätäkeskusyksikön sijoittamiskysymys työllisti paitsi asiaa ratkaisemaan perustettua asiantuntijaryhmää myös hätäkeskusyksikön virkamiehiä. Pääministeri Paavo Lipposen toisen hallituksen hallitusohjelmassa todettiin, että vakaa aluekehitys edellyttää koko maan talouden kohenemista ja työllisyyden kasvua. Erityinen painoarvo oli tasapainoisella väestörakenteella ja osaamisen vahvistamisella alueittain. Nämä periaatteet ohjasivat hätäkeskusyksikön lopullisen sijaintipaikan arviointia. Hätäkeskusyksikkö tultaisiin sijoittamaan jonkin alueellisen hätäkeskuksen yhteyteen. Helsinki ei tullut kyseeseen, sillä kuten aiemmin mainittiin, pääkaupunkiseutu jätettiin ensimmäisessä vaiheessa kokonaan hätäkeskuslain soveltamisalan ulkopuolelle. Hallituksen iltakoulu käsitteli jo lokakuussa vuonna 2000 aluepolitiikan ja seutukuntayhteistyön tehostamistoimia. Iltakoulua seuraavana aamupäivänä sisäasiainministeriön käytävillä liikkui huhuja poliisin tietohallintokeskuksen ja hätäkeskusyksikön hajasijoittamisesta. Kerrottiin, että pelastusosaston ja poliisiosaston tulisi sopia keskenään kumpi sijoitetaan Poriin ja kumpi Rovaniemelle. Silloinen projektijohtaja Janne Koivukoski pyysi heti tiedon saatuaan audienssin sisäasiainministeri Ville Itälälle ja saikin kymmenen minuuttia aikaa samana aamupäivänä. Ministeri Itälä totesi, että näiden uusien yksiköiden sijoittamisratkaisut pääkaupunkiseudun ulkopuolelle otetaan käsittelyyn. Hän piti hajasijoittamista todennäköisenä. Sisäasiainministeriön laatimassa muistiossa hätäkeskusyksikön sijaintipaikan valintaan vaikuttaviksi toiminnallisiksi seikoiksi esitettiin viittä tekijää: yhteistoimintatahot, liikenneyhteydet, tietoliikenneyhteydet, toimitilat ja henkilöstö. Sisäasiainministeriössä tehtiin vertailu, johon otettiin mukaan hätäkeskuslain perusteluiden mukaiset hätäkeskuspaikkakunnat sekä pääkaupunkiseutu hätäkeskushankkeen silloisena sijoituspaikkana. Vertailu suoritettiin Hämeenlinnan, Joensuun, Jyväskylän, Keravan, Kouvolan, Kuopion, Mikkelin, Oulun, Porin, Rovaniemen, Tampereen, Turun, Vaasan ja pääkaupunkiseudun kesken.

18 33 34 Sisäasiainministeriön muistion johtopäätöksissä hätäkeskusyksikön sijainnista esitettiin seuraavaa: Tehtyjen arviointien perusteella hätäkeskusyksikön sijoituspaikan valinta tulisi tehdä seuraavin perustein. Nykyinen sijoituspaikka sisäasiainministeriön yhteydessä tukee parhaiten rakennusvaiheen aikaista toimintaa ja henkilöstön sitoutumista tehtäviinsä. Sijoituspaikan tulee rakennusvaiheen (vuoden 2005 loppuun) ajan pysyä nykyisenä, jolloin ei ole tarvetta rahoitusjärjestelmän uudelleenarviointiin eikä lakimuutokseen aikataulun osalta. Arviointikriteerien pohjalta tehty arviointi tukee sisäasiainministeriön tekemässä hätäkeskusten sijoittamispäätöksessä todettua sekä lain valmistelutyön aikana esitettyä suunnitelmaa hätäkeskusyksikön sijoittamista rakennusvaiheen jälkeen Uudenmaan hätäkeskuksen yhteyteen Keravalle. Käytettyjen arviointimenetelmien ja tehdyn arvioinnin perusteella Kerava on esitetyistä vaihtoehdoista toiminnallisesti paras hätäkeskusyksikön pysyväksi sijoituspaikaksi hätäkeskusten rakennusvaiheen jälkeen. Hätäkeskusyksikön sijoittamisperusteista tehtiin uusi selvitys sisäasiainministeriön pelastusosastolla Alustavan selvityksen perusteella sijoituspaikaksi esitettiin etukäteen tiukasti rajatuista vaihtoehdoista Hämeenlinnaa. Työryhmän esitys ei tyydyttänyt kaikkia, joten sijoittamispäätöstä varten asetettiin toinen työryhmä, joka ehdotti keskusyksikön sijoituspaikaksi uudelleen Hämeenlinnaa. Tämänkään työryhmän lopputulos ei tyydyttänyt hajasijoitusta ajavia tahoja. Sisäasiainministeriö asetti vielä kolmannen, uuden työryhmän selvittämään hajasijoitusvaihtoehtoja. Kolmas työryhmä jätti raporttinsa, jonka mukaan paras sijoitusvaihtoehto olisi Kerava. Mikäli sijoittaminen Keravalle ei olisikaan mahdollista, suositeltiin sijoituspaikaksi Hämeenlinnaa. Kolmanneksi parhaana vaihtoehtona tarjottiin Poria. Lopullisen hätäkeskusyksikön sijoituspäätöksen teki sisäasiainministeri Ville Itälä Päätösmuistio oli pitkä ja perusteluissa painotettiin Poria ja Rovaniemeä tulevina sijoituspaikkavaihtoehtoina. Porin katsottiin tarvitsevan valtion toimintoja enemmän, ja kaupungin mahdollisuudet tukea yksikön sijoittumista paikkakunnalle olivat paremmat. Kokeiluhätäkeskuksista hätäkeskuksia Hätäkeskuskokeilu päättyi maaliskuun lopussa ja neljä entistä kokeiluhätäkeskusta vakiintuivat Hätäkeskuslaitoksen alaisiksi hätäkeskuksiksi Pohjois-Karjalan hätäkeskus Joensuussa ja Keski-Suomen hätäkeskus Jyväskylässä jatkoivat toimintaansa samoilla nimillä ja sijaintipaikkakunnilla. Osa Jokilaaksojen kokeiluhätäkeskuksen henkilökunnasta siirtyi kyseisen alueen varsinaiseksi hätäkeskukseksi perustettuun Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun hätäkeskukseen. Salon Seudun kokeiluhätäkeskus vakinaistettiin ensin Saloon, mutta muutettiin myöhemmin Varsinais-Suomen hätäkeskukseksi, sijaintipaikkanaan Turku. Toiminnan vakinaistamista edelsi henkilöstön aseman järjestely eräiden kokeiluaikana havaittujen tarpeellisten muutosten aikaansaamiseksi. Suurin osa henkilöstöstä siirtyi suostumuksensa mukaisesti entisiä virkojaan vastaaviin virkoihin vakinaisiin hätäkeskuksiin. Hätäkeskuksia varten suunniteltiin uusi organisaatio ja kehitettiin sitä vastaava uusi mallityöjärjestys. Kaikissa vanhoissa keskuksissa otettiin käyttöön uusittua organisaatiota vastaavat työjärjestykset. Suurin muutos koski salityöskentelyn organisointia siten, että keskuksiin Hätäkeskuslaitoksen oli lunastettava paikkansa turvallisuuskentässä ja ansaittava kansalaisten sekä viranomaisten luottamus. päätettiin nimittää viestipäällikkö operatiivisen toiminnan esimieheksi ja ottaa käyttöön vuoromestarijärjestelmä, jolloin jokaisessa työvuorossa on esimies. Neljän ensimmäisenä käyttöön otettavan hätäkeskuksen perustamistoimet aloitettiin. Toimitilat oli päätetty hankkia vuokraamalla joko asianomaiselta kaupungilta, kaupungin omistamalta kiinteistöyhtiöltä tai Senaatti-kiinteistöiltä. Hätäkeskusten tilasuunnittelun käynnisti sisäasiainministeriö, jonka nimissä oli jo tehty esisopimukset Satakunnan ja Pohjanmaan hätäkeskusten toimitilojen vuokraamisesta. Hätäkeskuslaitos solmi esivuokrasopimuksen Kaakkois- Suomen hätäkeskuksen tilojen osalta. Lapin hätäkeskukselle päätettiin vuokrata toimitilat silloiselta Lapin lääninhallitukselta. Vuosi 2001 Hätäkeskuslaki astui voimaan ja sisäasiainministeriön alainen Hätäkeskuslaitos perustettiin. Hätäkeskusyksikkö organisoitiin ja hallinnolliset perusteet luotiin. Neljä entistä kokeiluhätäkeskusta vakiintuivat Hätäkeskuslaitoksen alaisiksi hätäkeskuksiksi Hätäkeskuslaitos ryhtyi tiedottamaan toiminnastaan ja meneillään olevasta hätäkeskusuudistuksesta. Hätäkeskusyksikkö päätettiin sijoittaa Poriin. Hätäkeskuspäivystäjäkurssilta nro 3 valmistui 23 hätäkeskuspäivystäjää. År 2001 Lagen om nödcentraler trädde i kraft och Nödcentralsverket, som är underställt inrikesministeriet, inrättades. Nödcentralsenheten organiserades och de administrativa grunderna lades. De fyra tidigare försöksnödcentralerna inrättades som permanenta nödcentraler under Nödcentralsverket Nödcentralsverket började informera om sin verksamhet och den pågående nödcentralsreformen. Beslut fattades om att placera nödcentralsenheten i Björneborg. 23 nödcentraloperatörer utexaminerades från kurs nr 3 för nödcentraloperatörer.

19 35 Vuosi 2001 Hätäkeskusyksikön hallinnollisten perusteiden luominen Kokeiluhätäkeskuksista hätäkeskuksia Hätäkeskuspäivystäjäkurssilta nro 3 valmistui 23 hätäkeskuspäivystäjää Hätäkeskuslaitos perustetaan , johtajana Janne Koivukoski Hätäkeskusyksikön sijoituspäätös Hätäkeskuslaitoksen uudeksi vt. johtajaksi Ulla Kumpulainen Yleinen hälytyskäytäntö Yleinen hälytyskäytäntö on muuttui. Yleiset hälytysmerkit ja palohälytykset jäivät pois, ja tilalle jäi pelkkä vaaramerkki, jota yksinkertaistettiin. Yleistä, koko kylän herättävää palohälytystä ei annettu käytännöllisesti katsoen enää ollenkaan. Palokuntien hälyttämiseen kehitettiin kutsujärjestelmät ja gsm-puhelimien tekstihaut, sanoo Rovaniemen kaupungin palopäällikkö Veikko Kauppinen Lapin Kansan -jutussa Hätäkeskusyksikössä organisoi tiin täydennyskoulutusjärjestelmä kunnallisten hätäkeskusten ja poliisin henkilöstölle. Ennen varoitus- ja hälytysäänet olivat monimutkaisia. Palokunta hälytettiin eri merkillä kuin vaarasta tai poikkeusoloista. Koska ihmiset eivät osanneet tunnistaa, mitä merkit tarkoittivat, sireeniä alettiin soittaa vain vaaran uhatessa. Pelastajia ei enää hälytetty töihin palopilliä soittamalla. 2. Hätäkeskusten tilasuunnittelun käynnisti sisäasiainministeriö, joka teki esisopimukset Satakunnan ja Pohjanmaan hätäkeskusten toimitilojen vuokraamisesta.

20 38 Hätäkeskuslaitos muodostui vuoden 2002 aikana seitsemästä toimivasta hätäkeskuksesta ja hätäkeskusyksiköstä Suurten muutosten vuosi Hätäkeskuslaitoksen muodostivat vuonna 2002 seitsemän toimivaa hätäkeskusta ja hätäkeskusyksikkö. Toimintansa aloittivat Lapin hätäkeskus Rovaniemellä, Pohjanmaan hätäkeskus Vaasassa ja Kaakkois-Suomen hätäkeskus Kouvolassa. Lapin hätäkeskus, Rovaniemi Lapin hätäkeskuksen johtajaksi nimitetty Olavi Lampinen aloitti virassaan Ennen siirtymistään Hätäkeskuslaitokseen Lampinen toimi komisarion virassa Kemin poliisilaitoksella Ministeri Kari Rajamäki osallistui Kaakkois-Suomen hätäkeskuksen avajaisiin. 2. Pohjanmaan hätäkeskus aloitti toimintansa Vaasassa vuonna Maaherra Hannele Pokka piti puheen Lapin hätäkeskustilojen vuokrasopimuksen allekirjoitustilaisuudessa Noin puolitoista kuukautta kului aikaa sisäasiainministeriön tiloihin sijoitetussa hätäkeskusyksikössä tehtävään perehdytyksessä. Perehdytykseen kuului myös tutustuminen kaikkiin kokeiluhätäkeskuksiin ja niiden toimintaan, muistelee Lapin hätäkeskuksen johtaja Lampinen virkansa alkutaivalta. Ensimmäiset Lapin hätäkeskuksen tilat vuokrattiin väliaikaisesti hallintoa varten syyskuussa 2001 Rovaniemen Maakuntakadulta, Lordin aukion vierestä. Kalusteet lainattiin Lapin lääninhallituksen poistettavien huonekalujen varastosta. Varsinainen hätäkeskustoiminta käynnistyi Lapin hätäkeskuksessa Lapin hätäkeskus aloitti päivystystoimintansa poliisilta ja kunnalliselta hätäkeskukselta perityillä tietojärjestelmillä.

HÄTÄKESKUS. Hätäkeskusuudistuksen historia ja nykytila

HÄTÄKESKUS. Hätäkeskusuudistuksen historia ja nykytila HÄTÄKESKUS Hätäkeskusuudistuksen historia ja nykytila Suomessa pelastustoimen ja sairaankuljetuksen tehtäviä välittävät hätäkeskukset ovat tähän asti kuuluneet pelastustoimen organisaatioon ja nämä hätäkeskukset

Lisätiedot

Hätäkeskusuudistus. Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos. www.112.fi

Hätäkeskusuudistus. Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos. www.112.fi Hätäkeskusuudistus Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos www. Sisäasiainministeriön 15.5.2009 päätöksen mukaisesti hätäkeskustoimintaa kehitetään vuoteen 2015 mennessä seuraavin

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitos. Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa

Hätäkeskuslaitos. Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa Hätäkeskuslaitos Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa NOPEA APU TURVALLISEMPI HUOMINEN Turvallisuussuunnittelun seminaari Hyvinkää 22.-23.1.2013 Seminaari Hyvinkää 23.1.2013

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

Hätäkeskusuudistuksen eteneminen

Hätäkeskusuudistuksen eteneminen Hätäkeskusuudistuksen eteneminen Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos www. Uudet hätäkeskukset Oulun hätäkeskus v.2011 Ensisijainen toiminta-alue Pohjois-Suomi ja Lapin lääni Vaasan

Lisätiedot

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Pelastustoimi 2007-2012 Vuosi 2007 Pelastustoimi vahvasti hallitusohjelmaan Sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpano Lääkäri- ja pelastushelikopteriselvitys Selonteko hätäkeskusuudistuksesta Väestön

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitos. Yritysturvallisuusseminaari 12.12.2007 Hätäkeskuslaitoksen johtaja Martti Kunnasvuori. www.112.fi

Hätäkeskuslaitos. Yritysturvallisuusseminaari 12.12.2007 Hätäkeskuslaitoksen johtaja Martti Kunnasvuori. www.112.fi Hätäkeskuslaitos Hätäkeskuslaitoksen johtaja www.112.fi Hätäkeskukset 1. Etelä-Savon hätäkeskus Mikkeli 2. Helsingin hätäkeskus Helsinki 3. Hämeen hätäkeskus Hämeenlinna 4. Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskus

Lisätiedot

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa 1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 557. Laki. Moldovan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 557. Laki. Moldovan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1997 N:o 557 563 SISÄLLYS N:o Sivu 557 Laki Moldovan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN VAHVUUDET TULEVAN POHJANMAAN JA KESKI-SUOMEN HÄTÄKESKUSALUEEN HÄTÄKESKUKSEN SIJOITUSPAIKKANA

KESKI-SUOMEN VAHVUUDET TULEVAN POHJANMAAN JA KESKI-SUOMEN HÄTÄKESKUSALUEEN HÄTÄKESKUKSEN SIJOITUSPAIKKANA KESKI-SUOMEN VAHVUUDET TULEVAN POHJANMAAN JA KESKI-SUOMEN HÄTÄKESKUSALUEEN HÄTÄKESKUKSEN SIJOITUSPAIKKANA YKSILÖITY ESITYS KESKI-SUOMEN VAHVUUKSISTA TULEVAN POHJANMAAN JA KESKI-SUOMEN HÄTÄKESKUSALUEEN

Lisätiedot

Eri yhteistyöviranomaisten kokemus hätäkeskuspalveluista

Eri yhteistyöviranomaisten kokemus hätäkeskuspalveluista Eri yhteistyöviranomaisten kokemus hätäkeskuspalveluista 5,0 1 0 3,18 3,30 3,15 3,19 3,23 3,15 3,44 3,33 6 3,76 3 3,89 3,84 3,91 Pelastustoimi 2006 n=300 2007 n=305 2008 n=290 2009 n=299 2011 n=296 Poliisi

Lisätiedot

SISÄASIAINMINISTERIÖ SELVITYS SMDno/2010/1812

SISÄASIAINMINISTERIÖ SELVITYS SMDno/2010/1812 SISÄASIAINMINISTERIÖ SELVITYS SMDno/2010/1812 24.9.2010 Eduskunnan hallintovaliokunnalle SELVITYS HÄTÄKESKUSUUDISTUKSEN TOIMEENPANOSTA 1. JOHDANTO Valtioneuvosto asetti vuonna 2007 antamassaan selonteossa

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA PELASTUSOSASTO PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA Valmiusjohtaja Janne Koivukoski Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Öljyntorjuntaprojektin (SÖKÖ) julkistamistilaisuus Kotka 6.3.2007 PELASTUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖÄ

Lisätiedot

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vihdin kunta Vastauksen kirjanneen henkilön

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2000» 25.2.2000/204 Seurattu SDK 456/2010 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

SUOMEN ENSIHOITOALAN LIITTO RY:n LAUSUNTO HALLINTOVALIOKUNNALLE HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HÄTÄKESKUSTOIMINNASTA

SUOMEN ENSIHOITOALAN LIITTO RY:n LAUSUNTO HALLINTOVALIOKUNNALLE HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HÄTÄKESKUSTOIMINNASTA LAUSUNTO (HE 262/2009) 14.5.2010 Hallintovaliokunta Eduskunta SUOMEN ENSIHOITOALAN LIITTO RY:n LAUSUNTO HALLINTOVALIOKUNNALLE HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HÄTÄKESKUSTOIMINNASTA Turvallisuus ja perustuslailliset

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE. Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti

ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE. Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti 18.6.2008 Sisällysluettelo Työryhmän tausta ja tehtävät... 2 Aluejakotyöryhmän työskentely... 3 Valtion aluejaotuksissa huomioon

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maanmittauspäivät 20. 21.3.2013 Seinäjoki Lainsäädäntöneuvos Jyrki Hurmeranta Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuutta on seurattu jatkuvasti

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET Joensuu 17.2.2011 AIHEET Hallituksen linjaukset toimintakykyhankkeen osalta Pelastustoimen kehittäminen 2 HALLITUKSEN ILTAKOULU Iltakoulukäsittely 19.5.2010 Hallituksen

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta Lausuntopyyntökysely TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Padasjoen kunta Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Kristiina Laakso Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot kristiina.laakso@padasjoki.fi

Lisätiedot

KIERTOKIRJE KOKOELMA

KIERTOKIRJE KOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1956 N:o 51 N:o 51. Kiertokirje Eräiden valtion varoista suoritettavien eläkkeiden järjestelystä on annettu seuraavat säännökset: I. Laki Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Hallintovaliokunnan lausunto 27/2009 vp

Hallintovaliokunnan lausunto 27/2009 vp Page 1 of 8 Hallintovaliokunnan lausunto 27/2009 vp HaVL 27/2009 vp - MINS 5/2009 vp Tarkistamaton versio 1.1 Hätäkeskusten aluejako Valtioneuvostolle JOHDANTO Vireilletulo Sisäasiainministeriö on 29 päivänä

Lisätiedot

Toimintavalmius kehittämisen kohteena - case Hätäkeskuslaitos. Design for Life tilaisuus, Kiasma, 12.11. 2013 Marja Liinasuo, VTT

Toimintavalmius kehittämisen kohteena - case Hätäkeskuslaitos. Design for Life tilaisuus, Kiasma, 12.11. 2013 Marja Liinasuo, VTT Toimintavalmius kehittämisen kohteena - case Hätäkeskuslaitos Design for Life tilaisuus, Kiasma, 12.11. 2013 Marja Liinasuo, VTT 12.11.2013 2 Hätäkeskustoiminta Suomessa EU-alueen yhteinen hätänumero auttaa

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Sosiaalityöntekijä poliisilaitoksella Moniammatillinen tiimi poliisilaitoksella (poliisi, sosiaalityöntekija,

Sosiaalityöntekijä poliisilaitoksella Moniammatillinen tiimi poliisilaitoksella (poliisi, sosiaalityöntekija, Haasteita on, mutta selviämme niistä kehittämällä luovasti sosiaalipäivystyksen käytäntöjä moniammatillisellayhteistyöllä asiakkaan tarpeet huomioon ottaen Sosiaalityöntekijä poliisilaitoksella il i ll

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllisyysseminaari, Kuntamarkkinat 9.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu

Lisätiedot

Valtio Expo 20.5.2014. Hallitusneuvos Tarja Hyvönen

Valtio Expo 20.5.2014. Hallitusneuvos Tarja Hyvönen Valtio Expo 20.5.2014 Hallitusneuvos Tarja Hyvönen 2 Velvollisuus käyntiasioinnin turvaamiseen Perustuslain hyvän hallinnon periaate Pääsy hallinnon palveluihin turvattava myös niille, jotka eivät voi,

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 5.1.2016 VM122:00/2014 Riitta Bäck 2260/03.01.01/2014

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 5.1.2016 VM122:00/2014 Riitta Bäck 2260/03.01.01/2014 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 5.1.2016 VM122:00/2014 Riitta Bäck 2260/03.01.01/2014 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI VALTION VIRKAEHTOSOPI- MUSASETUKSEN 10 :N MUUTTAMISESTA

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

Elintarvikeketjun valvonnan auditointijärjestelmän vuosiraportti vuodelta 2010. Evira/1170/0411/2011

Elintarvikeketjun valvonnan auditointijärjestelmän vuosiraportti vuodelta 2010. Evira/1170/0411/2011 Elintarvikeketjun valvonnan auditointijärjestelmän vuosiraportti vuodelta 2010 Evira/1170/0411/2011 Eviran raportti Hyväksymispäivä 30.6.2011 Valvonnan kehittämisyksikkö Hyväksyjä Esittelijä Maria Teirikko

Lisätiedot

Hätäkeskustoimintaa koskeva lainsäädäntö 1.1.2011 lukien

Hätäkeskustoimintaa koskeva lainsäädäntö 1.1.2011 lukien Hätäkeskustoimintaa koskeva lainsäädäntö 1.1.2011 lukien Sisällysluettelo Johdanto... 4 1 Yleiset säännökset... 5 1 Lain tarkoitus... 5 2 Soveltamisala... 5 Asetus hätäkeskustoiminnasta 1... 5 2 Hätäkeskuslaitos...

Lisätiedot

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari

Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari 13.4.2010 Pori Lounais-Suomen aluehallintovirasto, ylijohtaja Rauno Saari 12.4.2010 1 Aluehallinnon uudistus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kaksi uutta

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö 20.11.2009 1 (6)

Sisäasiainministeriö 20.11.2009 1 (6) Sisäasiainministeriö MUISTIO 1 (6) HÄTÄKESKUSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Yleistä hätäkeskusuudistuksesta Valtioneuvoston 4.12.2007 eduskunnalle antaman selonteon mukaan hätäkeskustoimintaa tulee kehittää ja

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009. Määrä

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kirsi Rontu Infra-alasta tuottavampi yhteistyöllä 2 Kirsi Rontu 1 Julkiset hankkijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä- HE 217/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Koulutus 2011 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010.

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 900 opiskelijaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22 900 tutkintoa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO HÄTÄKESKUSUUDISTUKSESTA 2007

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO HÄTÄKESKUSUUDISTUKSESTA 2007 VALTIONEUVOSTON SELONTEKO HÄTÄKESKUSUUDISTUKSESTA 2007 Hätäkeskusuudistuksen arviointi Sisäinen turvallisuus SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 54/2007 SISÄASIAINMINISTERIÖ KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä

Lisätiedot

HÄTÄKESKUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2010-2013 JA TULOSSUUNNITELMA 2009

HÄTÄKESKUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2010-2013 JA TULOSSUUNNITELMA 2009 344/3.1.1/2008 HÄTÄKESKUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2010-2013 JA TULOSSUUNNITELMA 2009 Liite 1b 1. JOHDON KATSAUS... 2 2. LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELUKAUDEN TOIMINNALLE... 2 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN

Lisätiedot

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus Mirja Rautiainen - Mika Siiskonen Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus HARJOITUSTEHTÄVIÄ LUKU 12: YRITYKSEN TUNNUSLUVUT http://charles.savonia.fi/~mas/julkaisut 1. Hotellissa on 120 huonetta, joista

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Porvoon sairaanhoitoalue (jäljempänä sha)

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Porvoon sairaanhoitoalue (jäljempänä sha) HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN JA ITÄ-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN AIESOPIMUS ENSIHOIDON PALVELUTUOTANNOSTA JA ENSIVASTEPALVELUISTA 1. Sopijaosapuolet Itä-Uudenmaan

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) 239 Esitys kaupunginhallitukselle virkojen perustamisesta HEL 2011-008297 T 01 01 00 Päätös päätti esittää kaupunginhallitukselle, että se perustaisi 1.8.2012

Lisätiedot

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1955 N:o 88 N:o 88. Kiertokirje Eräiden valtion varoista suoritettavien eläkkeiden järjestelystä on annettu seuraavat säännökset ja määräykset: I. Laki

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa UK-henkilöstöryhmä, 10.6.2010 Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ PÄÄTÖS 9.2.2005 STM/316/2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN PÄÄTÖS ERÄIDEN RAUTATIELIIKEN- TEESSÄ TYÖSKENTELEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖPAIKKOJEN TYÖSUOJELU- VALVONNAN SIIRTÄMISESTÄ

Lisätiedot

PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON KUULUMISIA 2/2013

PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON KUULUMISIA 2/2013 TIEDOTE 1 (6) 2/2013 31.5.2013 PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON KUULUMISIA 2/2013 Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston toinen tiedote Edessäsi on Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston toinen tiedote.

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 IITIN KUNNAN MAAKUNNANVAIHTOESITYKSEN HYLKÄÄMINEN (VM/2013/00.01.01.00/2011) Iitin kunnan esitys Maakuntajakolaki

Lisätiedot

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Attendo Oy turvallinen työnantaja Suomen suurimpia sosiaali- ja terveydenhoitoalan työnantajia Osa Attendo-konsernia, joka on Pohjoismaiden suurin hoivapalveluiden

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen

Lisätiedot

Väkivallan vähentäminen Porissa

Väkivallan vähentäminen Porissa Väkivallan vähentäminen Porissa Rikoksentorjuntaseminaari 2014 Vantaa 17.9.2014 Tuomo Katajisto komisario Lounais-Suomen poliisilaitos Väkivallan vähentämishankkeen taustaa Porin ja poliisilaitoksen yhteinen

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta

Lisätiedot

TE-palvelut. aina saatavilla

TE-palvelut. aina saatavilla TE-palvelut aina saatavilla z TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista Työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus (TE-aspa)

Lisätiedot

(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21

(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21 C 372/20 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 22.12.1999 KERTOMUS Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen (Luxemburg) tilinpäätöksestä 31. joulukuuta 1998 päättyneeltä varainhoitovuodelta sekä keskuksen

Lisätiedot

Taiteen edistämiskeskus Lounais-Suomen aluetoimipiste

Taiteen edistämiskeskus Lounais-Suomen aluetoimipiste Taiteen edistämiskeskus Lounais-Suomen aluetoimipiste Taiteen edistämiskeskus Aiemmin Taiteen keskustoimikunta (1968 2012) Tehtävänä taiteen edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti Myös kulttuurin

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Väkivalta / uhkatilanne

Väkivalta / uhkatilanne Pelastusalan uhkatilannekoulutus - kehittämistarpeet Juha Höök Paloesimies, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL työturvallisuusseminaari 15.4.2015, Espoo Väkivalta / uhkatilanne Väkivalta on helppo tunnistaa,

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 700 opiskelijaa Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa oli 138 700 opiskelijaa vuonna 2014.

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Rahoitusvaihtoehtoja. 4.2.2014 Lappeenranta. sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042

Rahoitusvaihtoehtoja. 4.2.2014 Lappeenranta. sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042 Rahoitusvaihtoehtoja kansainvälistymiseen 4.2.2014 Lappeenranta Sari Federley, Kaakkois-Suomen ELY-keskus k sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042 Onko yritykselläni riittävät valmiudet kansainvälistymis

Lisätiedot

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio Oikarinen Pia Minustako rehtori -koulutus Yhteenveto kehittämistehtävän laatimisesta 1. KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio 2. TEKIJÖIDEN NIMET Pia Oikarinen

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten?

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntatalo B3.3, 11.9.2013 Jussi Rahikainen, pelastustoimen kehittämispäällikkö Suunnitelmallinen turvallisuusyhteistyö

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 174/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain 2 ja :n sekä merimiesten palkkaturvalain 2 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS Annettu 7. päivänä huhtikuuta 2016 Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtajan päätöksen mukaisesti määrätään Rikosseuraamuslaitoksesta 27 päivänä marraskuuta 2009 annetun

Lisätiedot

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013 ALUEELLINEN KOULUTUSKALENTERI (tilanne 24.6.2010) Teemapäivät on suunnattu toimiville hevosyrityksille; ravi-, ratsastus-, kasvatus-, siittola-, ym. yrittäjille. Aiheet soveltuvat hyvin myös toimintaa

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot