Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 261/2005 vp Sosiaalialan opetuksen turvaaminen Outokummussa Eduskunnan puhemiehelle Lehtitietojen mukaan opetusministeriö on keskittämässä maamme ammattikorkeakouluopetusta. Hallitusohjelmassa korostetaan ihmisten yhdenvertaista ja alueiden välistä tasa-arvoa sekä luvataan tukea koulutus-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden verkostoa alueellisena vetovoimatekijänä. Opetusministeriön ammattikorkeakouluille vuosille asettamiin tavoite- ja tulossuunnitelmiin sisältyy muun muassa Outokummun sosiaalialan opetuksen siirto Joensuuhun. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy hallitusohjelman linjausten toteuttamiseksi ja sosiaalialan opetuksen turvaamiseksi Outokummussa? Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 2005 Eero Reijonen /kesk Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Eero Reijosen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 261/2005 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy hallitusohjelman linjausten toteuttamiseksi ja sosiaalialan opetuksen turvaamiseksi Outokummussa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Ammattikorkeakoulut ovat vakiinnuttaneet asemansa osana korkeakoululaitosta. Ammattikorkeakoulujen jatkuva kehittyminen innovatiivisena verkostona edellyttää kuitenkin huomion kiinnittämistä niiden omaan osaamistasoon ja sen kehittämisedellytyksiin. Valtioneuvoston 4 päivänä joulukuuta 2003 hyväksymässä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille todetaan, että "Yksikkörakennetta kokoamalla pyritään jokaiselle ammattikorkeakoulun yksikölle luomaan edellytyksiä kehittyä eurooppalaisesti ja kansainvälisesti korkeatasoiseksi tutkintoon johtavaa opetusta sekä aluetta palvelevaa tutkimusja kehitystyötä järjestäväksi yksiköksi." Tutkimus- ja kehitystyö suomalaisissa ammattikorkeakouluissa -muistiossa (opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004:7) painotetaan monialaisuutta ammattikorkeakoulujen vahvuutena. "Tutkimus- ja kehitystyössä tämän tulisi näkyä eri alojen osaamisen yhdistelmänä. Ammattikorkeakoulujen yksikköjen tulisi muodostaa monialaisia kokonaisuuksia, mikä edellyttää monin paikoin toimipisteverkon kokoamista." Valtioneuvoston periaatepäätöksessä julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteellisesta kehittämisestä korostetaan ammattikorkeakoulujen merkitystä alueellisina vaikuttajina. Lähtökohtana on se, että korkeakoululaitosta ei laajenneta, vaan "kehittämistoimet suunnataan opetusministeriön johdolla yksiköiden toiminnan, vaikuttavuuden, laadun, sisällön ja tehokkuuden varmistamiseen ja edistämiseen suuntaamalla voimavaroja suuremmiksi kokonaisuuksiksi, vahvistamalla verkottumista sekä tehostamalla johtamista ja toiminnan arviointia". Periaatepäätöksen mukaan "ammattikorkeakoulujen ylläpitäjien tulee yhdessä opetusministeriön kanssa varmistaa korkeakouluyksikköjen riittävä koko ja monipuolisuus sekä panostaa korkeatasoisen, alueiden työelämän tarpeita vastaavan koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen tehtävänä olevan soveltavan t&k -toiminnan kehittämiseen yhteistyössä hyödyntäjien kanssa". Päävastuu toimipisteverkon toimivuudesta on ammattikorkeakouluilla itsellään, jotka voivat omilla toimillaan parantaa yhteisönsä toimivuutta joko toimipisteitä yhteenkokoamalla tai eri yksiköiden välistä yhteistyötä muuten lisäämällä. Ammattikorkeakoulujen alueellisen toiminnan perustekijät ovat alueellinen koulutustehtävä, vahvat työelämäyhteydet, työ- ja elinkeinoelämää palveleva tutkimus- ja kehitystyö sekä palvelutoiminta. Koulutuksen alueellinen vaikuttavuus näkyy tutkinnon suorittaneiden työllistymisessä ja alueellisessa sijoittumisessa. Vaikuttavuus näkyy myös pitkällä aikavälillä elinkeinoelämän rakenteissa ja tavoissa, joilla reagoidaan nopeisiinkin yhteiskunnan muutoksiin. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen muodostamaa korkeakouluverkostoa kehittämällä voidaan vastata alueellisiin koulutustarpeisiin 2

3 Ministerin vastaus KK 261/2005 vp Eero Reijonen /kesk kehittämällä avoimia korkeakouluopintoja ja muuta aikuiskoulutusta elinkeinoelämän ja muun työelämän tarpeista lähtien. Myös avoimia yliopisto-opintoja on tarpeen kehittää tutkintoon johtavan koulutuksen väylänä. Tilastokeskuksen vuosille tekemän väestöennusteen mukaan vuotiaiden keskimääräisen ikäluokan kehitys on koko maassa laskeva etenkin vuoden 2015 jälkeen. Ikäluokan koko on vuonna 2005 hieman yli , vuonna 2015 vajaat ja vuonna 2020 reilut henkilöä. Pohjois-Karjalassa ikäluokan pieneneminen tapahtuu muuta maata nopeammin. Vuonna 2005 ikäluokan koko on noin 2 150, vuonna 2015 vajaat ja vuonna 2020 noin henkilöä. Tilastokeskuksen ennusteen mukainen maakunnan ikäluokan koon pieneneminen tuleekin olemaan huomattava. Outokummun sosiaalialan yksikön vetovoima on ollut laskeva viime vuosina, vaikka siellä on edelleen lähes kolme ensisijaista hakijaa aloituspaikkaa kohden. Outokummussa sosiaalialaa opiskelevista opiskelijoista 85 % asuu Joensuussa ja vain 15 % Outokummussa. Toisaalta yksikön henkilökunnan taholta on esitetty puoltavia näkemyksiä toiminnan siirtämisestä Joensuuhun. Näkemyksiä on perusteltu koulutuksen tason kohottamisella sekä paremmalla ja tiiviimmällä yhteistyöllä ammattikorkeakoulun muiden koulutusalojen kanssa. Ammattikorkeakoulun ylläpitäjän on yhdessä ammattikorkeakoulun johdon ja maakunnan muiden toimijoiden kanssa ajoissa ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin, joilla tuleviin muutoksiin varaudutaan. Muutokset on tehtävä siten, että pitkällä aikavälillä turvataan kehittämissuunnitelman edellyttämä eurooppalaisesti ja kansainvälisesti korkeatasoisen tutkintoon johtavan opetuksen sekä aluetta palvelevan tutkimus- ja kehitystyön saatavuus maakunnassa. Alueella olisikin löydettävä ratkaisu, joka takaa koulutuksen laadun kohottamisen sekä luo nykyistä paremmat edellytykset korkeakoulun aluevaikutukselle. Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 2005 Opetusministeri Tuula Haatainen 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 261/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Eero Reijonen /cent: Vilka åtgärder avser regeringen vidta för att genomföra riktlinjerna i regeringsprogrammet och för att trygga undervisningen inom det sociala området i Outokumpu? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Yrkeshögskolorna har befäst sin ställning som en del av högskoleväsendet. För att yrkeshögskolorna kontinuerligt skall utvecklas som innovativt nätverk måste dock uppmärksamheten riktas på deras egen kompetensnivå och förutsättningarna att utveckla den. I den av statsrådet den 4 december 2003 godkända utvecklingsplanen för utbildning och forskning för konstateras följande: "Genom en samlad enhetsstruktur eftersträvas förutsättningar för varje enhet inom yrkeshögskolan att utvecklas till en anordnare av europeiskt och internationellt sett högtstående undervisning som leder till examen samt forskningsoch utvecklingsarbete som gagnar regionen." I promemorian Forsknings- och utvecklingsarbetet i de finländska yrkeshögskolorna (undervisningsministeriets arbetsgruppspromemorior och utredningar 2004:7) framhävs den mångsektoriella verksamheten som yrkeshögskolornas styrka. Enligt promemorian bör detta i forsknings- och utvecklingsarbetet synas så att olika branschers kunnande förs samman. Enheterna vid yrkeshögskolorna bör bilda mångsektoriella helheter, vilket på många håll förutsätter ett samlat nätverk av verksamhetsställena. I statsrådets principbeslut om strukturell utveckling av forskningssystemet betonas yrkeshögskolornas roll som regionala påverkare. Utgångspunkten är att högskoleväsendet inte byggs ut. I stället riktas utvecklingsåtgärderna "under undervisningsministeriets ledning till att säkerställa och förbättra verkningsfullheten, kvaliteten, innehållet och effektiviteten i enheternas verksamhet. Detta sker genom resurser till större helheter, genom starkare nätverksbildning samt effektivare ledarskap och utvärdering av verksamheten". Enligt principbeslutet skall yrkeshögskolornas huvudmän "tillsammans med undervisningsministeriet säkerställa att högskoleenheterna är tillräckligt stora och mångsidiga samt satsa på högklassig utbildning som svarar mot arbetslivets behov i regionerna och på utveckling av den tillämpande FoU-verksamhet som är yrkeshögskolornas uppgift. Detta sker i samarbete med dem som har nytta av denna verksamhet". Huvudansvaret för att nätet av verksamhetsställen fungerar bärs av yrkeshögskolorna själva, som genom sina åtgärder kan få organisationen att fungera bättre antingen genom att samla verksamhetsställena eller genom att annars öka samarbetet mellan dem. Grundläggande faktor i yrkeshögskolornas regionala verksamhet är: en regional utbildningsuppgift, täta kontakter med arbetslivet, forsknings- och utvecklingsarbete som gagnar arbetsoch näringslivet samt serviceverksamhet. Utbildningens regionala verkningsfullhet syns i hur väl de som avlagt examen fått arbete och hur de placerat sig regionalt. Verkningsfullheten syns också på lång sikt i näringslivets struktur och förmåga att reagera på snabba samhällsförändringar. Genom utveckling av det högskolenätverk som bildas av yrkeshögskolorna och universite- 4

5 Ministerns svar KK 261/2005 vp Eero Reijonen /kesk ten är det möjligt att svara på det regionala utbildningsbehovet. Detta sker genom att de öppna universitetsstudierna och den övriga vuxenutbildningen utvecklas utgående från näringslivets och det övriga arbetslivets behov. Även de öppna universitetsstudierna måste utvecklas som en utbildningsväg till examen. Enligt Statistikcentralens befolkningsprognos för uppvisar den genomsnittliga åldersgruppen åringar en sjunkande trend i hela landet, i synnerhet efter Åldersgruppen omfattar något över personer år 2005, knappt personer år 2015 och drygt personer år I Norra Karelen minskar åldersklassen snabbare än i landet i övrigt. År 2005 omfattar åldersklassen där ca personer, år 2015 knappt personer och år 2020 ca personer. Minskningen i åldersklassen storlek kommer enligt Statistikcentralens prognos att vara betydande i landskapet. Den i Outokumpu belägna enheten för det sociala området har inte haft så stor attraktionskraft under de senaste åren, även om där fortfarande finns nästan tre förstahandssökande per nybörjarplats. Av dem som bedriver studier inom det sociala området i Outokumpu bor 85 procent i Joensuu och endast 15 procent i Outokumpu. Å andra sidan har personalen vid enheten ställt sig positivt till att verksamheten flyttas till Joensuu. Detta har motiverats med höjd nivå på utbildningen samt bättre och intensivare samarbete med de övriga utbildningsområdena vid yrkeshögskolan. Huvudmannen för yrkeshögskolan bör tillsammans med yrkeshögskolans ledning och de övriga aktörerna i landskapet i tillräckligt god tid vidta behövliga åtgärder med tanke på kommande ändringar. Ändringarna skall göras så att de på lång sikt tryggar tillgången på europeiskt och internationellt sett högtstående undervisning som leder till examen samt forsknings- och utvecklingsarbete som gagnar regionen, vilket förutsätts i utvecklingsplanen. Det gäller att i regionen finna en lösning som garanterar förhöjd nivå på utbildningen samt skapar bättre förutsättningar än för närvarande för högskolans regionala effekter. Helsingfors den 19 april 2005 Undervisningsminister Tuula Haatainen 5