Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 389/2006 vp Korkeakoulujen duaalimalli Eduskunnan puhemiehelle Ammattikorkeakoulut (AMK) ovat luonteeltaan pääosin monialaisia ja alueellisia korkeakouluja, joiden toiminnassa korostuu yhteys työelämään ja alueelliseen kehittämiseen. Yliopistot huolehtivat tieteellisestä tutkimuksesta ja antavat siihen perustuvaa ylintä opetusta. Pidettäessä huolta siitä, että muodollisia, käsitteellisiä, terminologisia tai käytännöllisiä päällekkäisyyksiä ei synny, molemmat osapuolet voivat rauhassa kehittää oman tehtäväkenttänsä alalta toimintojaan. Hallitusohjelmaan, kehittämissuunnitelmaan Koulutus ja tutkimus ja Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen periaate -muistioon ( ) on selvästi kirjattu, että suomalaista korkeakoulujärjestelmää kehitetään eteenpäin duaalimallilla. Tänä keväänä opetusministeriö on kuitenkin eri yliopistojen tulosneuvotteluissa sopinut yhtenäiskorkeakoulujärjestelmän kehittämisestä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko opetusministeriö luopunut hallitusohjelmassa sovitusta korkeakoulujen duaalimallista ja onko luomassa uutta korkeakoulumallia Suomeen, jossa yliopistot ja ammattikorkeakoulut sulautuvat yhteen? Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2006 Tatja Karvonen /kesk Pertti Salovaara /kesk Inkeri Kerola /kesk Tuomo Hänninen /kesk Rauno Kettunen /kesk Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Tatja Karvosen /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 389/2006 vp: Onko opetusministeriö luopunut hallitusohjelmassa sovitusta korkeakoulujen duaalimallista ja onko luomassa uutta korkeakoulumallia Suomeen, jossa yliopistot ja ammattikorkeakoulut sulautuvat yhteen? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Opetusministeriön ja yliopistojen välisissä tulosneuvotteluissa, jotka koskevat sopimuskautta käsiteltiin korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen haasteita ja toimenpiteitä varsin kattavasti. Keskustelun taustalla oli useita tekijöitä, jotka edellyttävät yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rakenteiden uudistamista. Keskeisimmän linjauksen teki valtioneuvosto päättäessään Suomen julkisen tutkimusjärjestelmän kehittämisestä. Päätöksessä edellytetään järjestelmää kehitettävän siten, että tutkimuksen laatu, kansainvälisyys ja vaikuttavuus lisääntyvät. Periaatepäätöksessä linjataan, että korkeakoulujen profilaatiota vahvistetaan ja yksikkökokoa kasvatetaan. Opetusministeriö julkisti korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen periaatteet yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtoreille järjestetyssä keskustelutilaisuudessa. Näiden linjausten pohjalta opetusministeriö kävi kevään tulosneuvottelut. Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen keskeisenä lähtökohtana on duaalimalliin perustuvan järjestelmän kansainvälisen kilpailukyvyn ja houkuttelevuuden parantaminen osana eurooppalaista korkeakoulu- ja tutkimusaluetta. Korkeakoululaitosta kehitetään yliopistoista, ammattikorkeakouluista ja niiden välisistä yhteistyösopimuksiin perustuvista uusista yhteenliittymistä muodostuvana kokonaisuutena. Korkeakoulujen omasta aloitteesta on käynnistynyt useita kehittämishankkeita, jotka tähtäävät periaatteissa mainittujen uudenlaisten yhteenliittymien aikaan saamiseen. Tällaisia hankkeita on esimerkiksi Oulun yliopiston ja paikallisen ammattikorkeakoulun välillä, Joensuun yliopiston ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun välillä sekä Lappeenrannan yliopiston ja Etelä-Karjalan ja Mikkelin ammattikorkeakoulun välillä. Myös Vaasan yliopisto ja alueen ammattikorkeakoulut ovat pitkään kehittäneet omaa yhteistyötään. Lapissa on jo usean vuoden ajan ollut käynnissä maakuntakorkeakouluhanke, jonka puitteissa on pyritty luomaan ennustettavat koulutusväylät opiskelijoille kaikesta maakunnassa tarjolla olevasta korkeakouluopetuksesta. Opetusministeriö on tukenut rahallisesti näitä hankkeita. Tavoitteena on vahvistaa paikallisia korkeakouluyhteisöjä niin, että ne pystyvät vastaamaan paremmin alueellisiin tarpeisiin ja saavat riittävästi vahvuutta toimia myös kansainvälisessä yhteistyössä. Opetusministeriö on korostanut tulosneuvotteluissa, että yhteistyötä tiivistettäessä on välttämätöntä huolehtia siitä, että yliopistot ja ammattikorkeakoulut tuottavat jatkossakin erilaista osaamista yhteiskunnan ja työmarkkinoiden tarpeisiin. Yhteenliittymissä voidaan tarkastella alueen korkeakoulutarjontaa kokonaisuutena ja ottaa huomioon maan eri alueiden toisistaan poikkea- 2

3 Ministerin vastaus KK 389/2006 vp Tatja Karvonen /kesk ym. vat tarpeet. Ministeriön hyväksymissä linjauksissa todetaan, että korkeakoulujärjestelmän rakenteet voivat vaihdella alueellisesti. Tämä on välttämätöntä mm. alueiden erilaisen demografisen kehityksen vuoksi. Opetusministeriö katsoo, että syntymässä olevien yhteenliittymien tukeminen on perusteltua, eivätkä uudenlaiset yhteenliittymät uhkaa duaalimalliin perustuvaa korkeakoululaitoksen perusrakennetta. Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2006 Opetusministeri Antti Kalliomäki 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 389/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Tatja Karvonen /cent m.fl.: Har undervisningsministeriet frångått den dualmodell för högskolorna som överenskommits i regeringsprogrammet och håller en ny högskolemodell på att skapas i Finland, där universiteten och yrkeshögskolorna smälter ihop? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I undervisningsministeriets och universitetens resultatförhandlingar för avtalsperioden behandlades utmaningarna och åtgärderna för den strukturella utvecklingen av högskolorna på ett tämligen omfattande sätt. Bakom diskussionen låg flera faktorer som kräver en reform av universitetens och yrkeshögskolornas strukturer. De viktigaste linjerna drogs upp när statsrådet den 7 april 2005 fattade beslut om utvecklingen av det offentliga forskningssystemet i Finland. I beslutet förutsätts att systemet utvecklas på ett sådant sätt att kvaliteten, internationalismen och genomslagskraften hos forskningen ökar. I principbeslutet fastställs att högskolornas profilering skall stärkas och storleken på enheterna ökas. Undervisningsministeriet publicerade principerna för den strukturella utvecklingen av högskolorna vid ett möte som ordnades för universitetens och yrkeshögskolornas rektorer den 8 mars Undervisningsministeriet förde vårens resultatförhandlingar utifrån dessa riktlinjer. En central utgångspunkt för den strukturella utvecklingen av högskolorna är en förbättring av det på dualmodellen baserade systemets internationella konkurrenskraft och attraktivitet som en del av ett det europeiska högskole- och forskningsområdet. Högskoleväsendet skall utvecklas som en helhet som bildas av universiteten, yrkeshögskolorna och nya sammanslutningar grundade på samarbetsavtal mellan dem. På högskolornas eget initiativ har flera utvecklingsprojekt inletts som i princip siktar till att få till stånd ovan nämnda nya typer av sammanslutningar. Sådana projekt pågår till exempel mellan Uleåborgs universitet och den lokala yrkeshögskolan, mellan Joensuu universitet och Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulu samt mellan Villmanstrands universitet och Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu och Mikkelin ammattikorkeakoulu. Vasa universitet och regionens yrkeshögskolor har också under en lång tid utvecklat sitt samarbete. I Lappland har ett landskapshögskoleprojekt redan pågått flera år. Inom detta projekt har man strävat att av all den högskoleundervisning som står till buds i landskapet skapa förutsebara utbildningsvägar för de studerande. Undervisningsministeriet har beviljat dessa projekt finansiellt stöd. Målet är att stärka de lokala högskolesammanslutningarna så att de bättre kan svara mot de regionala behoven och blir tillräckligt starka för att verka inom det internationella samarbetet. Undervisningsministeriet har i resultatförhandlingarna poängterat att det i samband med att samarbetet intensifieras är nödvändigt att se till att universiteten och yrkeshögskolorna också i fortsättningen producerar olika slag av kompetens för samhällets och arbetsmarknadens behov. Inom sammanslutningarna kan regionens högskoleutbud granskas som en helhet och de sins- 4

5 Ministerns svar KK 389/2006 vp Tatja Karvonen /kesk ym. emellan divergerande behoven i landets olika regioner beaktas. I de riktlinjer som ministeriet godkänt konstateras att högskolesystemets strukturer kan variera efter region. Detta är nödvändigt bland annat på grund av att den demografiska utvecklingen ser olika ut i de olika regionerna. Undervisningsministeriet anser det motiverat att stödja de sammanslutningar som håller på att uppstå och att de nya typerna av sammanslutningar inte hotar högskoleväsendets grundstruktur som bygger på dualmodellen. Helsingfors den 23 maj 2006 Undervisningsminister Antti Kalliomäki 5