1. Tarkastuslautakunta Iin kunnanvaltuusto on valinnut toimikaudekseen tarkastuslautakunnan:

Transkriptio

1 IIN KUNTA ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA Iin kunnanvaltuusto on valinnut toimikaudekseen tarkastuslautakunnan: Varsinainen Mäenpää Petteri Mäkelä Mailis Juusola Matti Korhonen Hannele Liedes Ritva Henkilökohtainen vara Maalismaa Maila Alaraasakka Kari Goman Mira Haatainen Matti Simoska Meeri Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimii Petteri Mäenpää ja varapuheenjohtajana Mailis Mäkelä. Mailis Mäkelä on ollut mukana kuntaliitosta valmistelevassa toimikunnassa ja tästä syystä hän on todennut olevansa jäävi työskentelemään tarkastuslautakunnassa. Tarkastuslautakunnan kokouksiin on osallistunut Kari Alaraasakka. Iin kunta lopetettiin Uuden Iin tarkastuslautakunta on vuoden 2006 arviointikertomuksen ja tilinpäätöksen esityksissä toimivaltainen. Entisen kunnan tarkastuslautakunta on toiminut vuoden 2007 ajan tarkastuslautakunnan jaostona tehtävänä valmistella arviointikertomus Iin osalta tarkastuslautakunnalle / -jaosto on pitänyt vuoden 2006 tarkastukseen liittyen viisi kokousta, joista pidetty kokous oli arviointikertomuksen laatimiskokous Tarkastuslautakunnan / tarkastusjaoston et ovat olleet kaikissa kokouksissa 100 % läsnä. 2. Toimikauden tarkastussuunnitelma ja tilikauden työohjelma sekä tarkastuslautakunnan työskentelytapa Tarkastuslautakunnalla on tarkastustyön perustana koko toimikaudeksi hyväksytty tarkastussuunnitelma. Tilintarkastajan ja lautakunnan toimintasuunnitelmat ovat tukeneet toisiaan. Kunnan tilintarkastusyhteisönä on ollut Oy Audiator Ab JHTT yhteisö ja yhtiön nimeämänä vastuullisena tilintarkastajana on toiminut Tuula Roininen JHTT. Sosiaali- ja terveyslautakunnan vara Petteri Mäenpää ovat jäävänneet itsensä, kun arvioidaan kyseisen lautakunnan asioita. Sivutoimisena tuntiopettajana toimiminen kansalaisopistossa tekee Hannele Korhosen jääviksi kansalaisopiston asioita käsiteltäessä. Iin Vuokratalot Oy:n hallituksen enä Matti Juusola on jäävi vuokratalojen toimintaa arvioitaessa. Kari Alaraasakka on ollut teknisen lautakunnan ja hän ei osallistunut teknisen toimen arviointiin. Tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan toimintasuunnitelmat ja niiden toteuttaminen ovat täyttäneet sekä kuntalain että kunnan hallinto- ja tarkastussääntöjen asettamat vaatimukset.

2 IIN KUNTA 2(8) Tarkastusjaosto on arviointia varten seurannut luottamuselinten pöytäkirjoja sekä haastellut lautakuntien luottamushenkilöitä ja kunnan tulosalueiden johtajia. 3. Tarkastuslautakunnan analyysi toiminnan toteutumisesta Kunnan asukasluvun kehitys vuodesta 2001: II ASUKKAAT Oulun työssäkäyntialueen kuntana Iin asukasmäärä on kasvanut kuudessa vuodessa 10,13 %. Kunnan toiminnassa menoja ovat lisänneet palveluiden lisäkysyntä. Asukaskohtaiset valtionosuudet eivät nouse samassa tahdissa, vaan asukasmäärän lisääntyminen kulkee kaksi vuotta edellä. Vuonna 2006 jäi 372 asukkaasta saamatta valtionosuudet, mikä laskennallisesti tarkoittaa noin 1 miljoonan euron tulojen jälkijättöisyyttä. Perusopetuksessa ja esiopetuksessa valtionosuudet kuitenkin ovat ajan tasalla ja vuonna 2006 ne lisääntyivät yli euroa vuodesta Asukasluvun kasvusta huolimatta kunnan oman lukion oppilasmäärä ei ole lisääntynyt. Oppilasmäärä on 110 oppilaan tasolla. Lukion kustannukset ja laatu voidaan pitää tyydyttävällä tasolla tulevaisuudessa yhteistyöllä muiden kuntien lukioiden kanssa. Kunnan kertynyt alijäämä oli tilinpäätöksessä ,26 euroa. Uuden Iin yhteenlaskettu alijäämä oli vuoden 2007 alussa yhteensä ,80 euroa. Kunnan varsinaisen palvelutuotannon kulujen ja tuottojen erotusta kuvaa toimintakate. Mitä suurempi kate on, sitä enemmän verotuloilla ja valtionosuuksilla tulee kattaa. Toimintatuotot ovat vuodesta 2005 kasvaneet 7,65 % ja kulut 8,58 %.

3 IIN KUNTA 3(8) Kunnan toimintakate on kehittynyt: TOIMINTAKATE Ii as. kunnat Pohjois-Pohjanmaa Ko ko ma a Kunnan vuosikatteella kerrotaan, jääkö kunnalle uuden rakentamiseen omia varoja vai onko vuotuista toimintaa rahoitettu luotolla. Kunnan vuosikate on kehittynyt: VUOSIKATE Ii as. kunnat Pohjois-Pohjanmaa Koko maa Tilastoissa kunnan verotuloja ja valtionosuuksia verrataan muiden kuntien vastaaviin tuloihin. Nämä vertailut sisältävät lähes kaikki valtionosuudet, ei pelkästään eri lakien mukaan saatavia perusvaltionosuuksia. Tässä vertailussa Iin tulot ovat lähes keskivertotasolla.

4 IIN KUNTA 4(8) Verotulojen ja valtionosuuksien yhteiskehitys IIN VEROTULOT JA VALTIONOSUUDET Ii as. kunnat Pohjois-Pohjanmaa Koko maa Iin kunnan verotulot ja toimintoihin saatavat yleiset valtionosuudet: IIN KUNTA Muutos 05 / 06 VEROTULOT Kunnallisvero % Kiinteistövero % Osuus yhteisöverosta % Verotulot yhteensä % vaikutus / asukas % VALTIONOSUUDET Yleinen valtionosuus % Sosiaali- ja terveystoimi % Opetus- ja kulttuuritoimi % Harkinnanvarainen Verotulojen tasaus % Valtionosuudet yhteensä % vaikutus / asukas % Arvonlisäveron takaisinperintä ,00 YHTEENSÄ % ASUKASLUKU % VAIKUTUS / ASUKAS % Kunnan verotuloissa kasvua on ollut erityisesti kiinteistöverossa, jossa muutos johtui muuttuneesta tavasta verottaa voimalaitoksia. Kunnan asukasmäärän lisäys on nyt myös nähtävissä verotuloissa. Asukaskohtaisestikin tulot ovat lisääntyneet yhteensä 9 % yhden vuoden aikana.

5 IIN KUNTA 5(8) Henkilöstömäärä IIN KUNTA HENKILÖ STÖ Keskushallinto Sosiaali- ja terveystoimi Opetus- ja kulttuuritoimi Ympäristö ja tekniset palvelut Iin ja Kuivaniemen valmistelutoimikunta ja Iin kunnanhallitus päättivät, että henkilöstön määräaikaisia työsuhteita ei tehdä ilman erityistä lupaa. Tämä päätös on selvästi nähtävissä vuoden vaihteen henkilöstömäärässä. Suurin muutos oli työllistettyjen määrässä, edellisenä vuonna työllistettyjä oli 64 henkilöä ja määrä oli 12 henkilöä. Talousarvion ja toiminnan toteutumisen analysointi Kunnan käyttötalousmenoissa oli usealla vastuualueella huomattavia ylityksiä. Valtuustoon nähden sitovuustasot eivät pitäneet ja esityksiä vuoden 2006 aikana lisämäärärahoista ei tehty. Kuntalaki edellyttää, että määrärahamuutokset käsitellään tilikauden aikana. Tilinpäätöksessä valtuustolle ei jää mahdollisuutta tehdä aitoa päätöstä vaan asia käsitellään annettuna. Valtuustolla on kuitenkin, jos talousarviokuri ei pidä, mahdollisuus olla hyväksymättä tilinpäätöstä. Valtuustolle on esitetty ylityksistä perustelut. Tarkastuslautakunnan mielestä kulut olisi voitu ennakoida tilikauden aikana. Menoista vain erikoissairaanhoidon joulukuun lasku olisi ollut hyväksyttävä jälkikäteen käsiteltävä meno. Kunnan terveystoimen nettoylitykset olivat ,23 euroa. Valtuusto oli tilikauden aikana lisäksi hyväksynyt lisämäärärahan. Alkuperäinen nettobudjetti ylitettiin 1,4 miljoonalla eurolla. Menojen arvioinnissa oli tehty yli 15 % virhearvio. Kunnan erikoissairaanhoidon menot kasvoivat myös vuonna Hoitovuorokausissa mitattuna laskennallisesti jokainen iiläinen oli vähintään yhden hoitopäivän Oulussa hoidettavana. Toimintakertomuksessa ei muutoksesta annettu selvityksiä, mistä tämä kehitys johtuu. Onko syynä perusterveydenhoidon hoidonporrastus riittävän tehokasta? Talousarviot tulee tehdä realistiseksi ja toiminnassa on sitouduttava päätettyihin tavoitteisiin ja muutokset tulee selvittää ja esittää riittävän ajoissa valtuuston käsiteltäväksi.

6 IIN KUNTA 6(8) Kunnan perustoimintojen käyttämä osuus verotuloista ja valtionosuuksista 2006 osuus Osuus 2005 tuloista tuloista Muutos Verotulot ja valtionosuudet ,70 100,00 % ,87 100,00 % ,83 Sosiaali- ja terveystoimen nettomenot ,68 63,65 % ,41 63,81 % ,27 Opetus- ja kulttuuritoimen nettomenot ,69 26,69 % ,02 28,06 % , ,33 9,66 % ,44 8,13 % ,89 Asukasmäärä ,89 297,76 Mikäli kunnan sosiaali- ja terveystoimen menot käyttävät yli 60 % verotuloista ja valtionosuuksista, kunnan toiminnassa jää vähän liikkumatilaa muille toiminnoille ja tilikauden tuloksen saaminen positiiviseksi on lähes mahdotonta. Vuonna 2005 Oulun läänin tilastojen mukaan Iin kunnan lukion menot olivat lähes euroa valtionosuuksien laskennallisia kustannuksia suuremmat. Tulevaisuudessa tarkastuslautakunnan mielestä tulisi miettiä uusia ratkaisuja, jotta kustannusten erotus ei olisi vuosittain tällä tasolla. Onko kunnan lukion vetovoimaisuus riittävä turvaamaan oppilasmäärän kasvun ja kustannusten kurissapysymisen? 4. Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan tekemä tarkastus on tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tehty riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, että kunnan hallintoa ja taloutta on hoidettu lain ja valtuuston päätösten mukaisesti. yhtyy tilintarkastajan tilintarkastuskertomuksessa esittämään tilinpäätöksen vahvistamiseen ja vastuuvapauden myöntämiseen. esittää tilinpäätöksen vahvistamista ja vastuuvapauden myöntämistä kunnanhallitukselle ja muille tilivelvollisille. Tilintarkastaja on todennut, että kunnan sisäistä valvontaa tulee kehittää. Yllä esitetyissä arvioinneissa lautakunta onkin todennut, että valtuuston asettamia raameja ei ole noudatettu ja näin sisäisessä valvonnassa on kehittämisen tarvetta. 5. Yhteenveto Kunnan tilinpäätöksen esittämistapa ei ole paras mahdollinen. Osastojen väliset erot ovat huomattavat. Yhteys toimintakertomuksen, taloushallinnon ja talousarvion kesken tulisi myös olla selvemmin esitetty. Tilinpäätös on myöhästynyt huomattavasti kuntalain edellyttämistä aikarajoista. Myöhästyminen on ymmärrettävää uuden kunnan toimintojen aloittamisien takia. Taseessa oleva kattamaton alijäämä tarkoittaa 2000 euron palkalla laskettuna yli 140 henkilötyövuotta. Tasekirjassa ei ole alijäämän kattamiseen otettu kantaa. KuntaL:n 70 :n mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Lain 71 :n 3 momentin mukaan tarkastuslautakunnan kattamattomassa alijäämätilanteessa on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä.

7 IIN KUNTA 7(8) Vaikka uusi kunta pystyy tasapainottamaan tulevan toimintansa tulot ja menot, tulee myös vanhat alijäämät saada poistettua taseesta. Näiden osalta toimintakertomuksessa ei ole esitetty laskelmia ja suunnitelmia. Elokuussa kunnan on annettava selvitys sisäasiainministeriölle, miten se tulee toteuttamaan toimintansa niin, että lainmukaiset asukkaiden oikeudet turvataan. Sisäisen valvonnan osalta tarkastaja on todennut, että se tulisi järjestää suunnitelmallisesti ja siitä tulisi antaa myös raportit kunnanhallitukselle. Sisäinen valvonta on kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan keino valvoa annettujen vastuiden toteutumista. Luottamushenkilöille kuuluva sisäinen valvonta on raportointivelvoitteiden asettamista ja tehtyjen päätösten ja toteutuneiden tulosten vertailua. Sisäisen valvonnan elementit tulee tunnistaa läpinäkyvästi kunnan hallinnossa. Lisäksi tarkastuslautakunnan mielestä kunnassa tulisi toteuttaa riskien kartoitus kunnan hyväksi katsomallaan tavalla ja tasolla. Erityisesti toiminnalliset riskit tulisi kartoittaa ja tunnistaa. Mm Iin kunnalla on samansuuruisiin kuntiin verrattuna konsernilainaa asukasta kohden kaksinkertainen määrä. Iissä kesäkuun 8. päivänä 2007 Tarkastuslautakunnan työryhmä Petteri Mäenpää puheenjohtaja Kari Alaraasakka henkilökohtainen vara Matti Juusola Hannele Korhonen Ritva Liedes

8 IIN KUNTA 8(8) Iin tarkastuslautakunnan istä, jotka eivät kuulu tarkastuslautakunnan työryhmään arviointityössä esteellisyyden ilmoittivat Iin arviointikertomuksen osalta: puheenjohtaja Jouni Mähönen matkailu- ja maaseutulautakunnan asioita käsiteltäessä, varapuheenjohtaja Raimo Hytti vapaa-aikalautakunnan osalta. yhtyy työryhmän tekemään arviointiin ja päätti esittää kertomuksen kunnanvaltuustolle käsiteltäväksi. Lisäksi tarkastuslautakunta edellyttää, että arviointikertomus saatetaan vastuualueiden lautakunnille tiedoksi ja käsiteltäväksi toimenpiteitä varten. Iissä kesäkuun 15. päivänä 2007 Jouni Mähönen puheenjohtaja Raimo Hytti varapuheenjohtaja Ritva Liedes Jaana Klaavuniemi Matti Juusola