Tulevaisuustyöryhmän väliraportti Liite 1: Katsaus väestö- ja työpaikkatilastoihin sekä ennakointiaineistoon

Transkriptio

1 Tulevaisuustyöryhmän väliraportti Liite 1: Katsaus väestö- ja työpaikkatilastoihin sekä ennakointiaineistoon tulevaisuustyöryhmä johtoryhmä

2 Sisältö 1. Väestötilastot Väestömäärä ja jakautuminen alueella Väestönkasvuennusteet Väestöllinen ja taloudellinen huoltosuhde Työpaikat Työpaikkojen sijainti ja kuntien työpaikkaomavaraisuus Työttömyysaste Työpaikkarakenne ja sen muutokset Työpaikkakehityksen ennakointia Koulutustarpeen ennakointia Lähdeluettelo

3 1. Väestötilastot 1.1. Väestömäärä ja jakautuminen alueella Kuntajakoselvitysalueen alueella asuu n asukasta, joista 67 % Lahdessa, 14.3 % Hollolassa, 9.8 % Nastolassa, 4.5 % Iitissä, 3 % Kärkölässä ja 1.4 % Hämeenkoskella. Kuva 1. Kuntajakoselvitysalueen väestön määrän jakautuminen 1kmx1km ruudukolle. Tummemman punaiset pallot kuvaavat suurempaa väestötiheyttä. Kuva: Päijät-Hämeen liitto/ Syke ja Tilastokeskus. 3

4 4 Kuva 2. Lahden työssäkäyntialueen väestömuutos 1kmx1km ruuduissa vuosien ja aikana. Sininen väri kuvaa väestömäärän vähentymistä, keltainen ja punainen sen kasvua. Väestömäärä on vähentynyt Lahden keskustan ulkopuolisessa reunavyöhykkeessä ja kuntien haja-asutusalueella, mutta kasvanut Lahden kaupungin ydinkeskustassa ja kaupunkirakenteen kehysalueella. Lähde: SYKE

5 1.2. Väestönkasvuennusteet Tulevaisuustyöryhmän työ poikkeaa Päijät-Hämeen maakuntakaavan peruslähtökohdista väestönkasvuennusteen osalta. Työryhmän työssä on pitäydytty Tilastokeskuksen väestöennusteessa, joka on kuntien omia väestökasvutavoitteita selvästi niukempaa kasvua ennustava. Kuva 3. Tilastokeskuksen väestönkasvuennuste ja kuntien omat kasvuennusteet tai tavoitteet poikkeavat toisistaan merkittävästi vuoden 2025 jälkeen. Tässä selvityksessä käytetään Tilastokeskuksen väestöennustetta. Kuva 4. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Salpausselän kuntajakoselvitysalueen väestö kasvaa yhteensä n hengellä vuosien aikana eli n. 900 henkilöllä vuosittain. Tilastokeskus ennustaa Lahden väkiluvun kasvavan n hengellä vuoteen 2025 mennessä. 5

6 1.3. Väestöllinen ja taloudellinen huoltosuhde Väestöllisellä huoltosuhteella tarkoitetaan alle 15-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden asukkaiden osuuden suhdetta työikäiseen (15-65 v.) väestöön määrään. Väestöllinen huoltosuhde ei kuitenkaan ota huomioon työllisyyttä, jonka vuoksi tarvitaan parempia aluetalouden mittareita. Taloudellinen huoltosuhde vertaa työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrää työllisten määrään. Kuva 5. Taloudellisen ja väestöllisen huoltosuhteen kehitys Lahden seutukunnan alueella vuosien aikana. Lahden seutukunta käsittää tässä tilastossa koko Päijät-Hämeen alueen. (Kunnat.net) Taloudellinen ja väestöllinen huoltosuhde tulevat kasvamaan voimakkaasti yli 65-vuotiaiden väestöosuuden kasvaessa. Vuonna 2012 yli 65-vuotiaiden osuus koko väestöstä Salpauskuntien alueella oli 18,4 %, kun se vuonna 2025 tulee olemaan n. 25 % väestöstä ja kasvaa edelleen vuoteen 2040 mennessä. 6 Kuva 6. Yli 65-vuotiaiden väestöosuus (%) Salpausselän kuntajakoselvitysalueen eri kunnissa vuonna 2012, 2025 ja (Tilastokeskus, 2012)

7 Päijät-Hämeen taloudellinen huoltosuhde muuttuu väestön ikärakenteen myötä vuoteen 2025 mennessä siten, että se muistuttaa pitkäaikaisesti 1990-luvun laman kaltaista tilannetta. Monin paikoin maatamme huoltosuhde kasvaa selvästi tätäkin korkeammaksi. Kuva 7. Maakuntien taloudellinen huoltosuhde vuonna 2011 sekä laskelma vuosille 2020 ja 2030, olettaen että työllisyysaste (18 67-vuotiaat) pysyy vuosien keskimääräisellä tasolla. (Ruotsalainen, 2013) Taloudellinen huoltosuhde vuonna 2040 vaihtelee ennusteen mukaan selvitysalueen kunnissa välillä työvoiman ulkopuolella olevaa henkilöä/ 100 työssäkäyvää. Kuva 8. Tilastokeskuksen arvio taloudellisesta huoltosuhteesta Salpausselän kuntajakoselvityksen kunnissa vuonna Sinisemmät sävyt tarkoittavat matalampaa (parempaa) taloudellista huoltosuhdetta, keltaiset ja oranssit korkeampaa (heikompaa) taloudellista huoltosuhdetta. Kuvakaappaus ( ) Tilastokeskuksen kartta-animaatiosta: 7

8 2. Työpaikat 2.1. Työpaikkojen sijainti ja kuntien työpaikkaomavaraisuus Salpausselän kuntajakoselvitysalueen alueella oli vuonna 2010 yhteensä n työpaikkaa. Työpaikoista 73 % sijaitsi Lahdessa, 11 % Hollolassa, 8.9 % Nastolassa, 3.4 % Iitissä, 2.9 % Kärkölässä ja 0.9 % Hämeenkoskella. Kuva 9. Työpaikkojen sijainti Salpauskuntaselvityksen alueella. Tummemman vihreät pallot kuvaavat suurempaa työpaikkamäärää. Lähde: Päijät-Hämeen liitto/ YKR ja Tilastokeskus. Kuva 10. Salpausselän kuntajakoselvityksen kuntien työpaikkaomavaraisuus vaihteli vuonna 2011 Hämeenkosken 60,4 %:sta Lahden 111 %:n. Koko selvitysalueen työpaikkaomavaraisuus oli 99 % vuonna Lähde: Tilastokeskus. 8

9 2.2. Työttömyysaste Lahden työttömyysaste oli vuoden 2013 joulukuussa suurten kaupunkien synkin yhdessä Jyväskylän kanssa. Joulukuun 2013 työttömyysasteet vaihtelivat Salpausselän kuntajakoselvitysalueen kunnissa Hämeenkosken 10 %:sta Lahden 17,4 %:n. Kuva 11. Työttömyysasteen kehitys Salpausselän kuntajakoselvitysalueen kunnissa vuosien aikana (Marola, 2014) 2.3. Työpaikkarakenne ja sen muutokset Palvelutyöpaikkojen osuus koko selvitysalueen työpaikoista vuonna 2010 oli 69 % ja jalostustoiminnan 28 %. Alkutuotannon työpaikkoja oli alle 2 % kaikista työpaikoista. Teollisuustyöpaikkoja oli suhteessa eniten Nastolan ja Kärkölän kunnissa. 9 Kuva 12. Eri toimialojen työpaikkojen osuudet eri kuntien alueella sijaitsevista työpaikoista vuonna Yhteiskunnallisiin ja henkilökohtaisiin palveluihin TOL 2002-luokittelussa kuuluvat: julkinen hallinto ja maanpuolustus, koulutus, terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut, ympäristönhuolto, järjestötoiminta sekä virkistys- ja kulttuuritoiminta. (Tilastokeskus, 2009)

10 Koko selvitysalueella on tapahtunut rakennemuutosta, jonka seurauksena on menetetty etenkin teollisuuden työpaikkoja. Työpaikkoja on kuitenkin syntynyt viime vuosikymmeninä selvästi lisää rakentamisen, kaupan, kuljetuksen, rahoituksen sekä yhteiskunnallisten palveluiden toimialoille. Kuva 13. Työpaikkojen määrän muutokset vuodesta 1995 vuoteen 2007 toimialoittain ja kunnittain. (Tilastokeskus, 2009) 2.4. Työpaikkakehityksen ennakointia Päijät-Hämeen liitto koordinoi maakunnan ennakointityötä, jonka tarkoituksena on tuottaa tietoa mm. koulutustarpeen arviointia varten. Työpaikkakehityksen osalta on ennakoitu, että maakunnan työpaikkojen määrä kasvaa vuoteen 2030 mennessä selvästi terveys- ja sosiaalipalveluissa, kaupan alalla, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa, koneiden ja laitteiden valmistuksessa sekä jonkin verran mm. rakentamisen, kuljetuksen ja varastoinnin toimialoilla. Päijät-Hämeessä on ennakoitu katoavan työpaikkoja mm. huonekalu- ja sahateollisuudesta, kemianteollisuudesta, maataloudesta, koulutuksesta ja sähkö- ja elektroniikkateollisuudesta. Ennakointityössä on kyse trendiennusteista, joten varmuudella ei voida sanoa, että työpaikkojen määrä kehittyy juuri ennakoidun mukaisesti. 10

11 Eniten kasvavat ja pienenevät ammattiryhmät Sosiaalialan työntekijät ja ohjaajat Sairaanhoitajat ja muut terveydenhuollon asiantuntijat 7.3 Lääkärit ja muut terveydenhuollon asiantuntijat 6.3 Toimistotyön esimiehet ja asiantuntijat 5.3 Kauppiaat ja myyjät Muut toimistotyöntekijät 6.1 Taloushallinnon toimistotyöntekijät 2.7 Puutyöntekijät ja -asiantuntijat 1.1 Maatalousyrittäjät ja -työntekijät 2.3 Metallityöntekijät työpaikat kpl Kuva 13. Eri toimialojen ennakoidut työpaikkamuutokset Päijät-Hämeessä vuosien välillä. (Mikkonen, 2014) Työpaikkojen muutos heijastelee ikärakenteen muutosta sekä talouden rakennemuutosta. Trendiennusteen mukaisesti Suomi ja Salpauskuntien aluekin menettää edelleen teollisuuden työpaikkoja, mutta toisaalta uutta työtä syntyy palvelualoille. Päijät-Hämeen ennakoitava työvoimatarve noudattelee paljon työmarkkinoiden jo alkanutta polarisointikehitystä. Uutta työtä syntyy eniten matalimpiin ja korkeimpiin palkkaryhmiin, mutta keskipalkkaisten työllisyys heikkenee (Nilsson Hakkala, 2013). On mahdollista, että nämäkään ennusteet eivät riittävästi huomioi digitalisoitumisen tuomia suuria muutoksia, jotka myllertävät kaupan rakennetta ja myöhemmässä vaiheessa myös muita palveluita. Ei ole selvää, että uusia työpaikkoja syntyy samassa suhteessa toimialojen liikevaihdon kasvun kanssa kun automatisoituminen ja palveluiden siirtyminen verkkoon vähentävät tekevien käsien tarvetta. Toisaalta juuri tästä kehityksestä on odotettavissa taloudellisia säästöjä myös kuntien toimintaan Koulutustarpeen ennakointia Ennakoitavista työvoiman kysynnän muutoksista on syytä tehdä joitakin johtopäätöksiä siihen millaista koulutusta alueella kannattaa tarjota. Päijät-Hämeen maakunnan ennakointityössä on esitetty laskennallisia arvioita koulutuksen aloituspaikkamäärien tarpeesta vuonna Tulevaisuuden työtä ja siten ammattilaisia tarvitaan erityisesti sellaisille aloille, joissa rutiinityön osuus on pienehkö. Näitä töitä on vaikeammin pilkottavissa automatisoitaviksi tehtäviksi. 11

12 Tulevaisuuden menestysaloja ovat: 1. asiantuntija-ajattelua vaativat työt esim. lääkärit, kokit, matemaattis-luonnontieteellisen ja tekniikan alan asiantuntijat 2. inhimillistä vuorovaikutusta korostavat työt esim. opettajat, työnjohtajat, myyjät, tarjoilijat, sairaanhoitajat 3. fyysiset ei-rutiinitehtävät esim. siivoojat, rakentajat, kuljettajat (Nilsson Hakkala, 2013) Tuotteiden, palvelujen ja niiden tuottamisen tapojen kehittäminen ja innovointi ovat tulevaisuudessa osa yhä useamman ihmisen työtä (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2013). Tämän vuoksi on perusteltua odottaa, että myös Lahden seudulla on entistä enemmän tarvetta yliopisto- ja korkeakoulututkinnon suorittaneelle työvoimalle. Valtaosa alueen tarvitsemista yliopistokoulutuksen saaneista henkilöistä tuleekin maakunnan ulkopuolelta. Vahvistuva ammattikorkeakoulu kykenee jatkossa vastaamaan entistä enemmän tähän koulutetun työvoiman kysyntään. Kuva 14. Laskennallinen aloittajatarve koulutusasteittain Päijät-Hämeessä vuonna (Mikkonen, 2014). 12

13 Seuraavaksi esitetään laskennallisia arvioita ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikkojen lisäys- ja vähennystarpeesta vuosien aikana (Mikkonen, 2014). Arviot perustuvat valtakunnanlaajuisiin koulutuspaikkamääriin ja alojen työllistymisen ennusteisiin. Osa sopeuttamistarpeesta on jo toteutettu tätä selvitystä laadittaessa. Kuva 15. Ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikkojen lisäystarve Päijät-Hämeessä vuosien aikana (Mikkonen, 2014). 13 Kuva 16. Ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikkojen vähennystarve Päijät-Hämeessä vuosien aikana (Mikkonen, 2014).

14 Lähdeluettelo Helminen, V.;Ristimäki, M.;& Oinonen, K. (2005). Työpaikat kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteessa Suomen ympäristökeskus SY747. Kunnat.net. (ei pvm). Taloudellinen ja väestöllinen huoltosuhde seutukunnittain. Haettu 22. helmikuu 2014 osoitteesta Marola, J. (Esiintyjä). (12. helmikuu 2014). Salpausselän kuntaliitosselvitys Päijät-Hämeen tulevaisuudennäkymät ennakointiaineistojen valossa. Tulevaisuustyöryhmän kokous. Mikkonen, J. (Esiintyjä). (12. Helmikuu 2014). Ennusteita ja odotuksia. Tulevaisuustyöryhmän kokous. Nilsson Hakkala, K. (3. Lokakuu 2013). Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä? VATT päivä. Ruotsalainen, K. (21. helmikuu 2013). Väestö vanhenee heikkeneekö huoltosuhde? Haettu 23. helmikuu 2014 osoitteesta Tilastokeskus. (2009). Työpaikat toimialan (TOL 2002) mukaan alueittain Tilastokeskus. Tilastokeskus. (2012). Väestöennuste iän ja sukupuolen mukaan alueittain Työ- ja elinkeinoministeriö. (2013). Työelämän kehittämisstrategia vuoteen