KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 18/ Scandic hotelli Kajanus, Koskikatu 3, Kajaani

Transkriptio

1 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 18/ Maakuntahallitus I AIKA Klo 12:00-14:37 PAIKKA Scandic hotelli Kajanus, Koskikatu 3, Kajaani KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 241 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajien valinta Pöytäkirjat, viranhaltijapäätökset ja lausunnot CEMIS kehittämisohjelma (EAKR-ohjelma) CEMIS-kehittämisohjelma (Kainuun kehittämisraha) 246 Measurepolis-OSKE Kainuun osaamiskeskusohjelma (Kainuun kehittämisraha) 247 Measurepolis - verkottuneen mittaustekniikan liiketoiminnan edistäminen (MILE) (EAKR-rahoitus) 248 Piha- ja ympäristörakentamisen liiketoiminnan kehittäminen (EAKR-rahoitus) 249 Liikuntateknologian maisteri- ja tohtorikoulutusta tukeva investointihanke (Vuolab 3) (EAKR-rahoitus) 250 Kainuun kaivannaisalan teemaohjelma (Kainuun kehittämisraha) 251 Sommelosta Sammoksi Medieco Oy:n ja Medi Tieto Oy:n sulautuminen Vaalan kunnan edustajat maakuntahallitukseen ja maakuntavaltuustoon kaudelle Talouden seurantaraportti ajalta Talousarvion 2011 täytäntöönpano-ohjeet Valtuustoaloite: Maakunnan hankintastrategia ja -osaaminen kuntoon 257 Edustajan nimeäminen Rokuan Terveys- ja Kuntouttamissäätiön edustajistoon toimikaudelle Ehdotuksen tekeminen Rokuan Terveys- ja Kuntouttamissäätiön hallituksen jäseneksi toimikaudeksi Hallintopalveluiden tulosyksikköjako alkaen Paikallinen virka- ja työehtosopimus kunnallisille eläinlääkäreille

2 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 18/ Lastentautien ja naistentautien erikoislääkärin toistaiseksi voimassa olevien vakanssien perustaminen alkaen 262 Kolmen toistaiseksi voimassa olevan työsopimussuhteisen sairaanhoitajan vakanssin perustaminen alkaen 263 Kahden toistaiseksi voimassa olevan osastonsihteerin työsopimussuhteisen vakanssin perustaminen alkaen 264 Kainuun Työterveys -liikelaitokseen alkaen perustettavat toistaiseksi voimassa olevat työsopimussuhteiset vakanssit 265 Toistaiseksi voimassa olevan työterveyshoitajan työsopimussuhteisen vakanssin perustaminen alkaen Kainuun työvoiman palvelukeskukseen 266 Kymmenen lähihoitajan toistaiseksi voimassa olevan työsopimussuhteisen vakanssin perustaminen alkaen maakunnalliseen sijaispalveluyksikköön, varahenkilöstöön 267 Yhteensä 56 hoitajan toistaiseksi voimassa olevan työsopimussuhteisen vakanssin perustaminen alkaen maakunnalliseen sijaispalveluyksikköön sisäisiksi sijaisiksi 268 Virkojen ja toimien lakkauttaminen sekä toistaiseksi voimassaolevien työsopimussuhteisten vakanssien perustaminen 269 Sosiaali- ja terveystoimialalle alkaen perustettavat vuoden 2011 talousarvioesitykseen sisältyvät uudet vakanssit 270 Sosiaali- ja terveystoimialalle vuodelle 2011 ilman määrärahavarausta perustettavat uudet vakanssit 271 Muut asiat

3 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 18/ KOKOUSAIKA klo 12:00-14:37 OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot Päätöksentekijät Jokelainen Alpo 12:00-14:37 puheenjohtaja Piirainen Raimo 12:00-14:37 I varapuheenjohtaja Haataja Minna 12:00-14:37 jäsen Huttu Lauri 12:00-14:37 jäsen Kemppainen Tapani 12:00-14:37 jäsen Krogerus Timo 12:00-14:37 jäsen Lukkari Anne 12:00-14:00 jäsen Poistui 261 käsittelyn aikana Okkonen Arto 12:00-14:37 jäsen Sarparanta Tiina 12:00-14:00 jäsen Poistui 261 käsittelyn aikana Seppänen Juhani 12:00-14:37 jäsen Komulainen Kaija 12:00-14:37 varajäsen Poissa Kinnunen Anneli II varapuheenjohtaja Pärkkä-Hietala Leena-Kaisa Vaalan kunnan edustaja Karjalainen Esa varajäsen Tuominen Anssi koulutustoimialan johtaja Muut osallistujat Säkkinen Timo 12:00-14:37 mv:n puheenjohtaja Polvinen Osmo 12:00-13:25 mv:n I vpj Poistui 255 käsittelyn jälkeen Juntunen Hannu 12:00-13:40 mv:n II vpj Poistui 260 käsittelyn jälkeen Yliniemi Kalevi 12:00-14:37 sihteeri Pääkkönen Tuomo 12:00-14:37 sosiaali- ja terveysjohtaja Teittinen Jorma 12:00-13:10 kehittämisjohtaja Poistui 251 käsittelyn jälkeen Antila Artti 12:00-14:37 johtava rehtori Hämäläinen Markku 12:00-14:37 henkilöstöjohtaja ALLEKIRJOITUKSET Alpo Jokelainen Puheenjohtaja Kalevi Yliniemi Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT

4 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 18/ PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS / 20 / 20 Arto Okkonen Raimo Piirainen PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Kainuun maakunta -kuntayhtymän kanslia, Kauppakatu 1, Kajaani perjantaina klo 8-15 / 20 Aila Kokkonen, johdon sihteeri

5 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 18/ Maakuntahallitus I Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus MH 241 Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus I: Kainuun maakunnan hallintosäännön 4 :n mukaan kokouskutsu on lähetettävä kokoukseen vähintään neljä (4) päivää ennen kokousta. Esityslista, johon sisältyy selostus käsiteltävistä asioista sekä päätösehdotus, lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä (4 2 mom.). Tämä esityslista on postitettu Maakuntahallitus toteaa kokouksen sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Maakuntahallitus myöntää läsnäoleville asiantuntijoille läsnäolo- ja puheoikeuden. Hyväksyi.

6 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 18/ Maakuntahallitus I Pöytäkirjantarkastajien valinta MH 242 Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus I: Hallintosäännön 15 :n 3 mom. mukaan pöytäkirjan tarkastaa kaksi toimielimen kullakin kerralla valitsemaa jäsentä, ellei toimielin toisin päätä. Jos pöytäkirjantarkastajat eivät hyväksy pöytäkirjaa, se tarkastetaan toimielimen seuraavassa kokouksessa. Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi Arto Okkonen ja Raimo Piirainen. Hyväksyi.

7 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 18/ Maakuntahallitus I Pöytäkirjat, viranhaltijapäätökset ja lausunnot 1022/91/2010 MH 243 Kainuun maakuntahallinnossa on valmistunut seuraavat ko kous pöytäkirjat: - Sosiaali- ja terveyslautakunta ja Viran halti japäätökset: Henkilöstön vuo silomaa-, sai rautta-, työaikavapaata-, virka vapaata-, palk kausta-, virantoi mi tusmatkaa- ja henki löstö koulutuksia kos kevat pää tökset: - maakunta johtaja Alpo Joke lainen :t vs. maa kunta johtaja Kale vi Yliniemi :t hal linto johtaja Ka levi Yli niemi :t ta lous johtaja Asta Tolo nen :t suun nitte lujohtaja Han nu Heikki nen :t kehit tämisjohtaja Jor ma Teit tinen :t aluekehitysjohta ja Ju hani Kärk käinen :t henkilöstö joh taja Markku Hämäläi nen :t 53-61, hen ki löstö pääl likkö Han nu Westerinen :t viestin täpääl likkö Ee va Mäntymäki :t ra vinto huolto pääl likkö Eila Heik ki nen :t 64-73, sairaala insi nööri Pentti Ke rä nen :t , 23 - tietohal lin tojoh taja Riitta Rem su :t hankin ta pääl likkö Laila Härkö nen :t kuljetuspäällikkö Hannu Hänninen :t 65-80, toi mis to päällikkö Anja Mar tiskainen :t ar kistopäällikkö Hilk ka Ka rivuo :t 22-26, 4 - las kentasihteeri Pirjo Heik kinen :t las kentapäällikkö Irma Kär nä :t 35-39, las kentasihteeri Rai sa Heikki nen :t ra hoitussihteeri Lii sa Moila nen :t palkkahallinnon tii min vetäjä Pir jo R Heikki nen :t palk ka hallin non tii min vetäjä Maija Rusanen :t pää kir jan pitäjä Ei ja Sirviö :t Muut kuin em. päätök set: Maa kuntajohtaja Alpo Jo kelai nen: - : Suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen: - :t Viranhaltijapäätösten yhteen vedot on näh tävillä Kai nuun maakun ta -kun tayhtymän kans liassa, Kaup pa katu 1, 2. kerroksessa sekä maakuntahalli tuk sen kokouk sessa.

8 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 18/ Lausun not: 1) Laajakaista kaikille Itä- ja Pohjois-Suo messa -hankkeen seuraavan sisältöinen lausunto viestintävirastolle koskien lausun to pyyn töä viestin tävi raston päätösluonnosta yleispalveluyritysten ni meämi sestä puhe lin palvelujen tarjontaan: "On tarkoituksenmukaista turvata harvaanasuttujen alueiden pu he linpalveluiden saatavuus ja toimivuus vähintään esityksessä kerro tulla tavalla. Luonnoksessa on esitetty pääosin operaattorin nimittä mistarvetta yleispalvelu yritykseksi kuntiin, joilla on yhteinen raja Ve näjän kanssa sekä Lappiin. Kuitenkin esimerkiksi Kainuussa on edelleen muitakin kuntia ja alueita, joiden aluetta korvaavien viestintäverkkojen peittoalueet eivät laajentumisestaan huolimatta ole täysin kattaneet, esim. Kajaanin Halla-aho ja Hyrynsalmen Hakokylä (näiltä alueilta ollaan oltu yhteydessä suoraan TeliaSoneraan kuten myös Viestintävirastoon). Yleispalveluvelvoitetta puhepalveluissa ei tule poistaa miltään alueelta ennen kuin korvaavien viestintäverkkojen peittoalueen kattavuus on riittävän hyvin varmistettu. Esimerkiksi millään operaattorilla ei Hyrynsalmen, Puolangan ja Sotkamon kunnan tai Kajaanin kaupungin eteläisillä alueilla, mm. Halla-ahossa ole vielä riittävän kattavaa (peittoalueeltaan) korvaavassa viestintäverkkoa. Niillä alueilla, joilla ei katsota olevan tarvetta nimetä yleispalveluyritystä, tulisi jokaisen käyttäjän saada tieto siitä minkä operaattorin tarjoama verkko mahdollistaa puhepalvelut kyseisessä käyttöpaikassa. Päätösluonnoksessa esi tetty lisäantennin käyttövelvoite matkaviestinverkon kuuluvuuden var mistamiseksi on käyttäjälle kohtuuton, sillä näillä alueilla todennäköisesti pitäisi toimia useamman operaattorin matkaviestinverkko ja käyttä jä esityksen mukaan olisi velvoitettu kokeilemaan eri operaattoreiden liit tymiä ja siirtelemään lisäantennia saadakseen toimivat puhepalvelut. Matkapuhelinverkkojen kuuluvuus Päätösluonnoksessa on esitetty, että matkaviestinverkon kautta tarjottava korvaava puhelinpalvelu on kuuluvuudeltaan riittävä, kun se toimii yhdessä paikassa enintään 5 metrin korkeudella olevalla lisäantennilla. Jos puhelinpalvelun yleispalveluyritysten nimeämispäätökseen jää lisäantennin käyttövelvoite, tulee päätökseen lisätä yleispalveluvelvollisen yrityksen suorittama lisäantennin asennus käyttäjälle veloituksetta. Ei ole kohtuullista vaatia käyttäjää itseään asentamaan lisäantenni ja kokeilemaan puhepalvelut toimivuutta. Matkaviestinverkkojen tulee tarjoa sellainen peittoalue, että puhelinliikenne toimii ilman lisäantenneja. Itä- ja Pohjois-Suomen alueella sijaitsee mm matkailupalveluja tarjoavia yrityksiä, palvelutaloja yms. ja siellä asioivat tai asuvat eivät tuon määritelmän mukaan pysty järkevästi käyttämään omia matkapuhelimiaan yhteydenpitoon tai soittamaan edes hätäpuheluita. Puhelinliikenteen toimivuuden varmistamiseksi tulisi ehdottomasti asettaa operaattoreille velvoitteita matkapuhelinverkkojenkin peitolle. Verkkojen katvealueet sijaitsevat pääosin Itä- ja Pohjois-Suomessa, eikä niillä toimi yh denkään operaattorin matkapuhelinverkko. Taajamien ulkopuolella on mm. vanhusten palvelutaloja, joista hätätilanteessa tulee

9 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 18/ pystyä hälyttä mään apua myös matkapuhelimella. Myös liikuttaessa harvaan asutuilla tai erämaa-alueilla on matkapuhelin ainut hälytysväline." 2) Maakuntajohtaja Alpo Jokelaisen ja Ka jaanin kaupunginjohtaja Jari Tolosen seuraavan sisältöinen kirje maa- ja metsätalousministeri Sirk ka-lii sa Ant ti lal le : "Valtakunnallisen metsäkeskuksen päätoimipaikka Kajaaniin Valtioneuvosto on antanut lakiesityksen, jolla alueellisista metsä keskuksista muodostetaan yksi valtakunnallinen metsäkeskus. Sen jul kisten palvelujen keskusyksikkö on perusteltua sijoittaa muualla kuin Etelä-Suomeen. Kainuun maakunta -kuntayhtymä ja Kajaanin kaupunki esittävät, et tä valtakunnallisen metsäkeskuksen päätoimipaikka sijoitetaan Ka jaaniin. Kainuu sijaitsee keskellä Metsä-suomea. Maakunnassa on kaksi miljoonaa hehtaaria metsää, kuusi miljoonaa kuutiometriä vuotuis ta kasvua ja korkeatasoista metsäalan osaamista. Metsäklusteri on ol lut Kainuun elinkeinoelämän perusta. Sitä se on edelleen UPM:n pa peritehtaan lakkauttamisesta huolimatta, nyt uusiutu vaan metsäta louteen profiloituen. Uuden metsäkeskuksen sijoittaminen Kajaaniin tukee erittäin hy vin alueiden kehittämisen ja alueellistamisen tavoitteita. Sillä olisi maa kunnan murroksessa olevalle metsäklusterille samanlainen kehityk sen vipuvaikutus kuin Rovaniemelle sijoitetulla poliisins tie tohallinto keskuksella, joka loi kaupunkiin tietotekniikan alan kasvu aallon. Alueellistamistoimenpiteet ovat kohdentuneet aivan liikaa Ete lä-suomeen. Muualla maassa suurempia ratkaisuja on tehty vain eräisiin yliopistokaupunkeihin, kuten Joensuuhun ja Kuopioon. Kainuuseen kohdistuvat alueellistamisratkaisut ovat jääneet toteu tumatta. Kainuun maakunta -kuntayhtymä ja Kajaanin kaupunki tukevat käy tettävissä olevilla keinoillaan valtakunnallisen metsäkeskuksen sijoit tamista Kajaaniin. Tuomme yhteistyöhön mukaan kaikki maa kunnan aluekehityksen toimijat ja metsäklusterin kehittäjät." 3) Maakuntajohtaja Alpo Jokelaisen seuraavan sisältöinen lausunto Kainuun hoi vayrittäjät ry:lle : "Hoivayrittäjät ry lähetti maakuntahallitukselle osoitetun kirjeen maakunta hallituk sen jä se nille Kirjeessään Kai nuun hoivayrit täjät oli vat huolissaan yhteistyön jat ku misen mahdollisuu desta Kainuun maakunta -kunta yhtymän so siaali- ja terveysjoh tajan kanssa. Kirjeessään hoi vayrittä jät kertoivat odottavan sa maakuntahallituksen vastaus ta kysymykseen, millaisiin toimiin se ryhtyy so siaali- ja terveysjohtaja Tuomo Pääkkö sen kirjoituksen johdosta. Kyse on yhdestä virkkeestä, joka on kotoisin Tuomo Pääkkö sen Eero Suutarille lähet tämästä yksityi sestä kirjeestä. Maakuntajohtaja on pitänyt yhteisneuvottelun Eero Suutarin ja Tuomo Pääkkö sen kanssa Neuvottelussa on päästy yhteisymmärryk seen sosiaali- ja terveys alan yrittäjyy teen liitty vistä substanssiasioista ja tiedostettu tulevaisuu den haasteet sa malla tavalla.

10 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 18/ Maakuntajohtajan ehdotus: Maakunta halli tus: Tuomo Pääkkönen on lähettänyt itse kirjeen Kainuun hoiva yrittäjille, jossa hän kertoo Eero Suutarille lähettämänsä kir jeen taustoja ja tarkoitusta. Kirjeenne on seurausta julkisuuteen ja tietoonne tulleesta yk sityisestä kir jeestä. Maa kuntahallituksella ei ole tarvetta mui hin toimenpiteisiin eikä muita laillisia keinoja puut tua asiaan, kuin ne toimenpiteet, joihin on jo edellä kerrotulla taval la ryh dytty. Kainuun maakunta -kuntayhtymä toivoo, että tästä yksityises tä kirjeestä al kanut epä luottamus hälve nisi ja yhteistyö jatkui si hyvänä entiseen tapaan niin kainuu laisten kuin muidenkin yhteistyössä ole vien yrityksien kanssa. Kainuun maakunnan suhde yrittäjyyteen on erittäin myöntei nen ja yrittäjyy den rooli Kainuun maakun nan kehittämisohjel missa on keskeinen. Pää ta voitteem me on kainuu laisten ih misten hyvinvointi, jon ka perusta ra kentuu työnantajien luo malle työlle. Osaa misen ja yrittäjyyden ohella keskeinen toi min talinja on hy vinvoinnin edistäminen ala kohtinaan hyvinvoinnin ja ter veyden edistäminen se kä uudet toimintatavat hyvinvointipalvelujen tuotta misessa. Yksityistä palvelutuotantoa tarvitaan täydentämään julkista palvelutuotan toa ja sen rin nalle. Kainuun maakunta -kuntayh tymä haluaa olla jatkossa kin mukana kehittämässä palvelu sektorin toimintaympä ristöään ja tarjoa massa tilaa kainuu laiselle yrittäjyydelle kasvaa ja kehittyä." Lisätietoja asiasta antaa hallin tojoh taja Ka levi Yli niemi puh tai sähkö postitse Maakuntahallitus päättää, ettei vi ran haltijapäätöksiä ja pöytä kirjoihin mer kittyjä päätöksiä oteta maakunta halli tuksen käsiteltäväksi sekä merkit see annetut lausunnot tiedoksi. Hyväksyi.

11 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 18/ Maakuntahallitus I CEMIS kehittämisohjelma (EAKR-ohjelma) MH 244 Hanketiimi Hakijana Kajaanin kaupunki/kajaanin ammattikorkeakoulu -liikelaitos, yh teyshenkilönään Tuula Haverinen. Mittaustekniikan ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus CEMIS (Centre for Measu rement and Information Systems) on Kajaaniin perustettu kahden yliopiston (Oulun yliopisto ja Jyväskylän yliopisto), kahden tutkimuslaitoksen (MIKES ja VTT) ja Kajaanin ammattikor keakoulun yhteinen sopimuspohjainen tutkimus- ja koulutuskeskus. CEMISin toiminnassa mukana olevissa tutkimus- ja koulutusyksiköissä työskentelee noin 130 mittaus- ja tietojärjes telmäalan asiantuntijaa. Yksiköiden yhteenlaskettu vuosirahoitus on noin 10 miljoonaa euroa. Elokuussa 2010 perustetun CEMISin toimintaa ollaan käynnistämässä tässä suunnitelmassa esitetyllä kehittämisohjelmalla. Kehittämisohjelman tehtävänä on mahdollistaa keskuksen laadullisten tavoitteiden saavuttaminen, joita ovat mittaus- ja tietojärjestelmäalan tutkimus- ja koulutustoiminnan vetovoimaisuuden, kilpailukyvyn ja vaikuttavuuden lisääminen. Kehittä misohjelmassa käynnistetään keskuksen toiminta, toteutetaan toimintasuunnitelman mukai set rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset, lisätään toimijoiden ja toimintojen koordinointia, kehitetään osapuolten välistä yhteistyötä ja työnjakoa, kootaan toimintoja, lisätään yhteisten resurssien käyttöä, vahvistetaan toiminnan näkyvyyttä sekä kehitetään keskuksen yritystoi mintaa tukevia t&k-palveluita, yrityslähtöistä teknologian kehitystoimintaa ja yritysyhteistyötä alueellisella ja kansallisella tasolla. Tavoitteiden toteuttamiseksi kehittämisohjelmassa on suunniteltu toteutettavan seitsemän toimenpidekokonaisuutta. Näissä kehitetään keskuksen rakennetta ja toimintamallia, toteute taan alueen elinkeinoelämää palvelevia t&k-hankkeita opinnäytetöinä, kehitetään alueen elinkeinoelämää tukevaa koulutustoimintaa, toteutetaan alueen yritysten liiketoiminnan kehit tämisen kannalta keskeisillä teknologiaja sovellusaloilla keskuksen toimijoiden yhteisiä tek nologian kehittämishankkeita, toteutetaan keskuksen osaamisen ja palveluiden markkinointi toimenpiteitä sekä edistetään keskuksen toteuttamien tutkimus- ja kehityshankkeiden tulos ten kaupallista hyödyntämistä. Kaksivuotinen kehittämisohjelma on suunniteltu toteutettavan Itä-Suomen ESR- ja EAKR-oh jelmien rahoituksella sekä Kainuun kehittämisrahalla. Kehittämisohjelman kokonaiskustan nusarvio on noin 5,5 miljoonaa euroa, josta noin 2,35 miljoonaa euroa haetaan ESR-rahoi tusta, 1,34 miljoonaa euroa EAKR-rahoitusta ja 0,63 miljoonaa euroa Kainuun kehittämisra haa. Oulun yliopiston osuus kehittämisohjelmasta on 3,42 miljoonaa euroa, Jyväskylän yli opiston 0,24 miljoonaa euroa, Kajaanin ammattikorkeakoulun 1,19 miljoo-

12 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 18/ naa euroa, MIKESin 0,24 miljoonaa euroa ja VTT:n 0,42 miljoonaa euroa. CEMIS kehittämisohjelmassa edistetään yritystoiminnan kehittymistä kouluttamalla yritysten tarvitsemia ammattilaisia ja asiantuntijoita, kehittämällä yritysten liiketoiminnan uusiutumisen tarpeisiin uutta teknologiaa sekä synnyttämällä uutta opiskelija- ja tutkijalähtöistä yritystoimin taa. Ohjelma tukee Kainuun alueella toimivien noin 20 CEMISin paino alueiden eli mittaus- ja tietojärjestelmäalan yritysten sekä em. tekno logioita soveltavien ja hyödyntävien yritysten ke hittämistarpeita. Oh jelmassa keskitytään Kainuun alueen kasvavien sovellusalojen ku ten kai vannaisteollisuuden ja uusiutuvan kemiallisen metsäteollisuu den, Kainuun vahvan sovellus alan ajoneuvotietojärjestelmien sekä tulevaisuuden kannalta lupaavan peli- ja simulaatiotek niikan tukemi seen. Kehittämisohjelmassa tavoitellaan merkittävää CEMISin toiminnan kilpailukyvyn ja vaikutta vuuden parantumista. Tavoitteena on synnyttää kehittämisohjelman aikana yhteensä 3 uutta opiskelijoiden tai tutkijoiden perustamaa yritystä ja 5 kaupallistettua teknologiaa. Lisäksi ta voitteena on moninkertaistaa kansallisen ja kansainvälisen kilpaillun tutkimusrahoituksen osuus, yli kaksinkertaistaa yritysrahoituksen osuus, lisätä merkittävästi ulkomaisten yritysyh teistyökumppaneiden määrää sekä tuottaa opinnäytetöinä yrityslähtöisiä t&k -hankkeita. Kainuun maakunta -kuntayhtymältä haettavassa EAKR -projektissa toteutetaan osittain CE MIS -kehittämisohjelman toimenpidekokonaisuutta 4 ja kokonaan toimenpidekokonaisuutta 5. TPK 4:ssa toteutetaan CEMIS-keskuksen integroitumista tukevia yhteishankkeita. Tässä projektissa tuotetaan teknisen tuen ja kemian laboratorion palvelut seuraaviin keskuksen käynnistämiin yhteisiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin: 1) Yhteishanke A: TUNES-Tulevaisuuden nestemittaukset 3) Yhteishanke C: LIIKE-Liikunta- ja hyvinvointiteknologian mittausjärjestelmät 4) Yhteishanke D: METIS-Monikäyttöisen ajoneuvo- ja työkonesimulaatioympäristön kehittä minen TPK 5:ssä kehitetään teknisiä tukipalveluja ja kemian laboratoriotoimintaa CEMIS-keskuksen toimijoiden yhteistoimintaa palveleviksi. Tässä projektissa kehitetään Oulun yliopiston yhdis tetyn yksikön tarpeet täyttävä teknisen tuen kokonaisuus (sis. mm. mekaniikka- ja elektroniik kasuunnittelu ja protojen valmistus, kemian laboratoriotoiminnot ja IT-tuen) sekä tuotetaan Oulun yliopiston ESR hankkeessa toteutettavien yhteishankkeiden edellyttämät teknisen tuen ja kemian laboratorion palvelut TUNES, LIIKE ja METIS yhteishankkeisiin. Hankkeen suunniteltu toteutusaika on ja kokonaiskustannusarvio on , johon haetaan Kainuun maa-

13 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 18/ kunta -kuntayhtymältä EAKR TL 2 ja valtion vastin rahoitusta yht Maakuntajohtajan ehdotus: Kainuun maakunta -kuntayhtymän hanketiimi käsitteli hankeasiaa ko koukses saan ja puolsi hankkeen rahoittamista. Rahoitusryhmä käsitteli hankeasiaa kokouksessaan ja puolsi hankkeen rahoittamista. MYR:n sihteeristö käsitteli hankeasiaa kokouksessaan ja puolsi hankkeen rahoittamista. Lisäksi edellytetään, että opinnäytetöiden aiheet tulee hakea kainuulaisesta yritysmaailmasta. Erillisliite nro: 1 Lisätietoja asiasta antaa kehittämisjohtaja Jorma Teittinen, puh tai säh kö pos titse osoit teella etunimi.sukunimi@kainuu.fi (hallintolaki 44 ). Maakuntahallitus valtuuttaa maakuntajohtajan tekemään rahoituspäätöksen seu raavin ehdoin: Maakuntahallitus päättää myöntää hankkeelle 80 %, kuitenkin enintään TL 2 EAKR ja valtion vastinrahaa jäljempänä olevan rahoitussuunnitelman osana edellytyksellä, että maakuntahallitus III (MYR) puoltaa hankkeen rahoittamista. Lisäksi edellytetään, että opinnäytetöiden aiheet tulee hakea kainuulaisesta yritysmaailmasta. Han ke on EAKR -oh jel man mu kai nen ja to teut taa Kai nuun maa kuntaoh jel man kohtaa 1.1 Inno vaa tio jär jestel män kehittäminen. Vuoden 2012 osalta maakuntajohtaja valtuutetaan tekemään rahoituspäätös hankkeen edistymisen mukaan. Hankkeen rahoitussuunnitelma vuodelle 2011: 2011 Enin tään % EAKR TL ,00 Valtion vastinraha ,00 Kuntien rahoitus ,74 Muu julkinen ,26 Yhteensä ,00 Hankkeelle hyväksyttävät kulut: Yhteensä %

14 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 18/ Maakuntahallitus: Henkilöstömenot ,08 Ostopalvelut ,91 Matkakustannukset ,51 Kone- ja laitehankinnat ,59 Vuokrakustannukset ,90 Toimistokulut ,96 Muut kustannukset ,05 Yhteensä ,00 EAKR ja valtion vastinrahoitusta voidaan käyttää aikavälillä hankkeelle hyväksyttävien projektisuunnitelmaa toteuttavien kulujen kattamiseen. Hankkeen yhteyshenkilöksi nimetään kehittämisjohtaja Jorma Teittinen, joka on kutsuttava ohjausryhmän kokouksiin. Hyväksyi.

15 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 18/ Maakuntahallitus I CEMIS-kehittämisohjelma (Kainuun kehittämisraha) MH 245 Hanketiimi Hakijana Kajaanin kaupunki/kajaanin am mattikorkeakoulu -liikelaitos, yhteys henkilö Risto Oi kari. Hanke kuuluu CEMIS-kehittämisohjelmakokonaisuuteen ja siellä toimenpidekokonai suuksiin 1, 4 ja 0. Toimenpidekokonaisuus 1 tavoitteena on toteuttaa CEMISin toimintaa osallistuvissa tutkimus- ja koulutuslaitoksissa CEMIS-strategiaryh män hyväksymän toimintasuunnitelman mukaiset rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset keskuksen vetovoimaisuuden, kilpailukyvyn ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Muutoksen toteuttamiseksi tässä hankkeessa resursoidaan keskuksen uuden rakenteen ja toiminta mallin mukaiset avainhenkilöt Jyväskylän yliopistolle ja MIKESille. Toimenpidekokonaisuus 4: Keskuksen in teg roi tu mista tu kevat yhteiset tutkimushankkeet Ohjelman valmistelussa on tunnistettu viisi tutkimus- ja kehitysaihetta, jotka sisältyvät kahden tai useamman keskuksen toimintaan osallistuvan tutkimus- ja koulutuslaitoksen kärkiosaamisalueisiin. Tunnistetut yhteiset tutkimus- ja kehitysaiheet ovat: 1) Nestevirtausten fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien online-mittaukset 2) Ajoneuvojen anturointi- ja tiedonsiirtoratkaisut 3) Luotettavat mittalaitteet vaativiin käyttöolosuhteisiin 4) Liikunta- ja hyvinvointiteknologian mittaukset 5) Peli- ja simulointiteknologia Ohjelmassa käynnistetään kahden tai useamman keskuksen toimijan väliset yhteiset tutkimus- ja kehityshankkeet neljällä eri osa-alueella. 1) Yhteishanke A: TUNES-Tulevaisuuden nestemittaukset 2) Yhteishanke B: ÄTYLI-Älykäs työkoneen lisälaite 3) Yhteishanke C: LIIKE-Liikunta- ja hyvinvointiteknologian mittausjärjestelmät 4) Yhteishanke D: METIS-Monikäyttöisen ajoneuvo- ja työkonesimulaatioympäristön kehittäminen 1) Yhteishanke A: "TUNES-Tulevaisuuden nestemittaukset"; Hankkeessa kehitetään nestemäisten näytteiden fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien online-mittausmenetelmiä, -mittausjärjestelmiä ja testausympäristöä nestemäisten biopolttoaineiden, kaivosteollisuuden vesien sekä mui den prosessinesteiden ja lietteiden mittaus-

16 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 18/ tarpeisiin. Hankkeessa kehitetään mittausjärjestelmiä, joissa on kokonaisvaltaisesti otettu huomioon mittausjärjestelmän luotettavuus todellisissa käyttöolosuh teissa. Oulun yliopisto kehittää hankkeessa optiseen spektroskopi aan, kuvantaviin mittauksiin, sähkökemiaan ja bioanalytiikkaan pe rustuvia online- mittausratkaisuja sekä faasierottelun analysointiin tarkoitettua tutkimuslaitteistoa. Kajaanin AMK kehittää hankkeessa vaativiin käyttöolosuhteisiin soveltuvaa elektroniikkaa ja mekaniik kaa. MIKES keskittyy hankkeessa kehitettävien mittausten luotetta vuuden ja jäljitettävyyden arviointiin ja parantamiseen, luotettavuu den hallintaan liittyviä ratkaisujen kehittämiseen (kuten online-kalib rointiratkaisut) sekä tarjoaa Kajaanin laboratorionsa nestevirtausten tutkimus- ja testauslaitteistot hankkeen käyttöön. Hankkeen painopistealueet ovat: i) Liuenneiden aineiden mittaamisen kehittäminen (biojalostustuotteet, hiilihydraatit, tärkkelys, metallit ja toksiset aineet) ii) Nestefaasissa olevien partikkelien mittaamisen kehittäminen (pieneliöt, mikrobit, bakteerit ja epäorgaaninen aines) 2) Yhteishanke B: "ÄTYLI-älykäs työkoneen lisälaite": Hankkeessa ke hitetään työko neen lisälaitteen langaton ja energiaomavarainen mit taus-, ohjaus- ja tiedonsiirtojärjestelmä todellisiin käyttöolosuhteisiin soveltuvaksi. Tutkimuksen keskeisiä alueita ovat: langaton työko neessa tai ajo neuvoissa toimiva lyhyen kantaman tiedonsiirtoteknologia, energian kerääminen, itsediagnostiikka, luotettava mittausteknologia ja työko neympäristöön sopivat liitäntärajapinnat. Kajaanin AMK kehittää ja soveltaa hankkeessa diagnostiikkaan kehittämäänsä teknologiaa yhdessä MIKESin kanssa. Kajaanin AMK hankkii julkisen kilpailutuksen kautta valittavalta palveluntarjoajalta hankkeessa tarvittavien luotettavien langattomien tiedonsiirtoratkaisujen ja energian keräystekniikoiden selvityksen ja toteutuksen. MIKES kehittää mittausmenetelmien luotettavuuden hallintaan liittyviä ratkaisuja. Tutkimuksen tavoitteena on saada aikaan luotettava ja edullinen menetelmä liittää lisälaitteiden anturit työkoneen ohjausjärjestelmään luotettavasti ja vaivattomasti. Tavoitteen saavuttamiseksi tutkitaan energian keräämistä lisälaitteen omasta toimintaympäristöstä sekä diagnostiikkaa, jolla varmistetaan anturointien ja toimilaitteiden toimintakunto. 3) Yhteishanke C: "LIIKE-Liikunta- ja hyvinvointiteknologian mittausjärjestelmät"; Hankkeen tavoitteena on kehittää mittausmenetelmiä, joiden käyt tömah dollisuudet yltävät yksilöllisistä liikunta- ja hyvinvointimit tauk sista teollisuuden käyttämiin vaativiin mittausteknologioihin. Hank keen toi menpiteisiin kuuluvat hiihdon mittausjärjestelmän, lumen ominai suuksia mittaavien sensoreiden ja non-invasiivisten biosen soreiden kehitys. Mittausjärjestelmien toimintaa tutkitaan niin labo ratorio- kuin kenttäolosuhteissa. Hiihdon mittausjärjestelmän pitkän tähtäimen ta voitteena on kokonaisvaltainen kenttämittausjärjestelmä ympäristön olosuhteiden (ilman ja lumen lämpötila sekä kosteus, lu men rakenne yms.) on-line rekisteröintiin, johon on liitettävissä fysio logisen tilan monitorointi sekä paikkatieto. Hankkeen tavoitteena on demonstraa tio mittausmenetelmien toiminnasta hiihtotes-

17 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 18/ Maakuntajohtajan ehdotus: tien yhtey dessä. 4) Yhteishanke D: "METIS-Monkäyttöisen ajoneuvo- ja työkonesi mulaatioympäristön kehittäminen"; Hankkeen ta voitteena on kehittää tutkimus-, kehitys-, testaus- ja koulutusympä ristö. CSE CEMIS Simulaation Environ ment koulutus- ja tutkimus ympäristö yhdistää mallinnetun todellisuu den (esimerkiksi työko neesta nauhoitetun liikkeen), virtuaalisuuden (todellisuutta mal lintava 2d/3d-maailma) sekä ihmisen ja koneen / järjestelmän vuoro vaiku tuksen ymmärtämisen. Ympäristössä voi daan kehittää uusia käyttä jäystävällisiä työkoneita ja järjestelmiä ja tutkia, kehittää, testa ta ja kouluttaa ihmisen ja koneen tai järjestel män vuorovaikutusta sekä toimintaa simulaatioympäristössä. Tavoit teena on kasvattaa alan yri tysten kilpailukykyä sekä kehittää uuden laisia simulaatio-oh jelmistoja ja mittausjärjestelmiä. Kehitettävä ym päristö mahdollistaa ihmisen ja laitteiden tutkimisen sekä suljetussa laboratorioympäris tössä että laajemmin autenttisessa ympäristössä. METIS hankkees sa luotu ympäristö tukee hyvin alueen tulevaa TKI-toimintaa ja kou lutusta. Toimenpidekokonaisuus 0; Ohjelman hallinnointi ja johtaminen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan tulosten hyödyntämisen edistäminen. Hankkeen suunniteltu toteutusaika on ja kokonaiskustannusarvio , johon haetaan Kainuun kehittämisrahaa yht Kainuun maakunta -kuntayhtymän hanketiimi käsitteli hankeasiaa kokouksessaan ja puolsi hankkeen rahoittamista. Rahoitusryhmässä hanke oli kirjallisessa menettelyssä ja kellään ei ollut huomaut tamista hankkeesta. Erillisliite: nro 2 Lisätietoja asiasta antaa kehittämisjohtaja Jorma Teittinen, puh tai säh kö pos titse osoit teella etunimi.sukunimi@kainuu.fi (hallintolaki 44 ). Maakuntahallitus valtuuttaa maakuntajohtajan tekemään rahoituspäätöksen seuraavin ehdoin: Maakuntahallitus päättää myötää hankkeelle Kainuun kehittämisrahaa 69,19 %, kuitenkin enintään jäljempänä olevan rahoitussuunnitelman osana. Hanke toteuttaa Kainuun maakuntaohjelman kohtaa 1.1. Innovaatiojärjestelmän kehittäminen. Vuoden 2012 maakuntahallitus valtuuttaa maakuntajohtajan tekemään erikseen päätöksen hankkeen edistymisen mukaan. Hankkeen rahoitussuunnitelma 2011:

18 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 18/ Maakuntahallitus: 2011 Enintään % Kainuun kehittämisraha ,16 Kuntarahoitus, hakija ,14 Muu kuntarahoitus ,81 Muu julkinen rahoitus ,89 Yhteensä ,00 Hankkeelle hyväksyttävät kulut: Yhteensä Enintään % Henkilöstömenot ,75 Kone- ja laitehankinnat ,21 Muut hankinnat ,67 Asiantuntijapalvelut ,95 Projektihenkilöstön ,55 koulutus Puhelin, posti ,22 Matkustuspalvelut ,71 Toimistopalvelut ,42 Vuokrat ,59 Muut menot ,94 Yhteensä ,00 Kainuun kehittämisrahaa voidaan käyttää aikavälillä hankkeelle hy väksyttävien pro jektisuunnitelmaa toteuttavien kulujen kattamiseen. Hankkeen yhteyshenkilöksi nimetään kehittämisjohtaja Jorma Teittinen, joka on kutsuttava ohjausryhmän kokouksiin. Hyväksyi.

19 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 18/ Maakuntahallitus I Measurepolis-OSKE Kainuun osaamiskeskusohjelma (Kainuun kehittämisraha) MH 246 Hanketiimi Hakijana Measurepolis Development Oy, yhteyshenkilö nä Outi Laatikainen. Kainuun osaamiskeskus, Measurepolis, kuuluu Uusiutuva metsäteollisuus -osaamisklusteriin ja vuodesta 2011 alkaen Älykkäät koneet osaamisklusteriin. Measurepolis vastaa molemmissa klustereissa mittausteknologia -painopistealasta sekä Älykkäät Koneet -kluste rissa ajoneuvojen tietojärjestelmät -painopistealasta. Osaamiskeskusohjelmassa kehitetään ja uudistetaan valtakunnallisten osaamisklustereiden teollisuutta seuraavien teemojen mukaan: - Vetovoimaiset innovaatioympäristöt - Uusiutuva liiketoiminta - Kasvuhakuinen, kansainvälistyvä liiketoiminta Osaamiskeskustoiminta jakaantuu molempien Kainuun osaamisalojen osalta yhteisiin työpaketteihin. Toimenpide 1) kansainväliset verkostot ja kumppanuudet sekä kansainvälisten markkinoiden ennakointi Kainuun osaamiskeskuksen, Measurepoliksen tehtävänä on mittaustekniikan ja tietojärjestelmien tutkimus- ja yritystoiminnan kehittäminen Kai nuussa, valtakunnan tasolla ja kansainvälisesti. Vuosina keskuksen tavoite on integroida kainuulaisia toimijoita euroop palaiseen kehitystoimintaan. Toimenpide 2) käyttäjälähtöisyys ja liiketoimintaosaaminen Kainuun osaamiskeskuksen, Measurepolis, keskittyy osaamisalojensa mittaustekniikkaan ja tietojärjestelmiin pohjautuvan ja sitä hyödyntävän liiketoiminnan kehittämiseen vahvistamalla yritysten kilpailukykyä. Toimenpide 3) osaamisala- ja klusterirajat ylittävä yhteistyö Kahden osaamisalan klusterijäsenyyden myötä Kainuun OSKElla on erinomai nen mahdollisuus klusterirajat ylittävien kehittämishankkeiden val misteluun yhteistyössä FIF-klusterin ja Alykkäät koneet -klusterin kanssa. Lisäksi Measurepolis Development toimii energia ja ympä ristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymän Cleen Oy:n mit taus, monitorointi ja ympäristönvaikutusten arviointi -ohjelmassa se kä kasallisen ympäristöteknologian osaamisklusterin mittaus- ja monitorointityöryhmässä, joka luo mahdollisuuksia tuoda

20 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 18/ Maakuntajohtajan ehdotus: ym päristö osaamista nykyistä tiiviimmin Kainuun osaamiskeskuksen toi min taan. Yhteistä kehit tämistoimintaa valmistellaan mm. yritysten ja tutkimuslaitosten tuote- ja palveluinnovaatioiden kaupallistamiseen ja uu sien liiketoi mintamal lien, erityisesti palveluliiketoiminnan kehit tä mi seksi. Toimenpide 4) osaamisalakohtaiset klusterien painopistealueisiin liittyvät toimenpiteet Klusteritoiminnan hallinnointi ja vetovastuu. Toteuttajatahot Measure polis Develop ment Oy ja Kajaanin ammattikorkeakoulu. Hankkeen suunniteltu toteutusaika on ja kokonaiskustannusarvio on , johon haetaan Kainuun kehittämisrahaa Hanketiimi käsitteli hankeasiaa kokouksessaan ja puolsi hankkeen rahoittamista. Rahoitusryhmässä hanke oli kirjallisessa menettelyssä ja kukaan ei vastustanut hankkeen rahoittamista. Erillisliite nro: 3 Lisätietoja asiasta antaa kehittämisjohtaja Jorma Teittinen, puh tai säh kö pos titse osoit teella etunimi.sukunimi@kainuu.fi (hallintolaki 44 ). Maakuntahallitus valtuuttaa maakuntajohtajan tekemään rahoituspäätöksen seuraavin eh doin: Maakuntahallitus päättää myöntää hankkeelle Kainuun kehittämisrahaa 50 %, kuitenkin enintään jäljempänä olevan rahoitussuunnitelman osana. Hanke toteuttaa Kainuun maakuntaohjel man kohtaa 1.1 Innovaatio järjestelmän kehittäminen. Vuoden 2012 osalta maakuntajohtaja valtuutetaan tekemään rahoituspäätös hankkeen edistymisen mukaan. Hankkeen rahoitussuunnitelma vuodelle 2011: 2011 Enin tään % Kainuun kehittämisraha ,00 Hakijan rahoitus ,28 Kuntarahoitus, AMK ,72 Yhteensä ,00 Hankkeelle hyväksyttävät kustannukset : Yhteensä Kuluista

21 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 18/ Maakuntahallitus: % Henkilöstömenot ,86 Kone- ja laitehankinnat ,81 Asiantuntijapalvelut ,22 Matkustuspalvelut ,80 Toimistopalvelut ,04 Vuokrat ,28 Yhteensä ,00 Kainuun kehittämisrahaa voidaan käyttää aikavälillä hankkeelle hyväksyttävien projektisuunnitelmaa toteuttavien kulujen kattamiseen. Hankkeen yhteyshenkilöksi nimetään EU-hankekoordinaattori Heikki Immonen, joka on kutsuttava ohjausryhmän kokouksiin. Hyväksyi. Hannu Juntunen poistui kokouksesta jäävinä (yhteisöjääviys) tämän asian käsittelyn ajaksi.

22 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 18/ Maakuntahallitus I Measurepolis - verkottuneen mittaustekniikan liiketoiminnan edistäminen (MILE) (EAKR-rahoitus) MH 247 Hanketiimi Hakijana Measurepolis Development Oy, yhteyshenkilönä Outi Laatikainen. MILE - Measurepolis -verkottuneen mittaustekniikan liiketoiminnan edistäminen -hankkeen tarkoituksena on edistää kainuulaista ja suomalaista mittausteknologiaan perustuvaa liiketoimintaa ja terävöittää Kajaanin profiilia alan huippuosaamisen keskittymänä. Hank keessa rakennetaan kansallista ja kansainvälistä kehitystoimin taa ja edistetään mittaustekniikkaan perustuvaa liiketoimintaa kai nuu laisten ja suomalaisten kumppaneiden hyväksi. Toimenpiteet: TP 1: Osaamisen markkinointi - Työpaketissa markkinoidaan Measurepoliksen yhteistyöyritysten ja toimijoiden osaamista ja palveluita. Tavoite on edistää kohdeyritysten näkyvyyttä ja tunnettuutta. TP 2: Measurepolis Oy:n tietopalvelutuotteet - Työpaketissa rakennetaan Measurepolis Development oy:n asiakkailleen tuottamien tietopalvelutuotteiden kokonaiskonsepti.v.2012 lähtien erillisenä hank keena.tietopalvelutuotteita ovat mittausteknologia- ja tietojärjestelmäalan vahvaan tuntemiseen perustuvat selvitykset ja analyysit. TP 3: Mittaus- ja tietojärjestelmätekniikkaan pohjautuvan liiketoiminnan edistämistoimet - Työpaketissa edistetään tutkimuslähtöisen liiketoiminnan syntymistä ja kehittymistä mittaustekniikan alalla a) kasvattamalla mittaustekniikkaan perustuvien pk-yritysten ja tuoteinnovaatioiden tuntemusta b) tunnistamalla keksinnöille ja liikeideoille uusia potentiaalisia edistämis-toimenpitei tä. Tunnistetuista aihioista rajallinen määrä (2-5) jatkojalostukseen, c) toteuttamalla valittujen liiketoiminta-aihioiden kaupallistamistoi menpiteitä (kaupallistamissuunnitelmat sekä liikeidean kehittämi seen liittyvät markkinaselvitykset, patenttiselvitykset, tarkemman liiketoimintasuunnitelman laadinta, ensimarkkinoiden määrittämi nen, liiketoi minnan kumppaniverkoston rakentami nen ja muu tarvit tava asian tuntijatuki), d) kehittämällä työkaluja mittaustekniikkaan poh jautuvan liiketoiminnan kehittämiseen (mm. ohjeita, oppaita, asiantuntijatietokantoja, asiantuntijaryhmiä ja kaupallistamien työpa ketti sisäl lytet täväksi soveltaviin tutkimushankkeisiin, e) osallistumal la Keksin tö säätiön Tuoteväylä -toimintaan. TP 4: Kansallisten ja kansainvälisten kehittämishankkeiden valmis-

23 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 18/ Maakuntajohtajan ehdotus: telu - Työpaketissa valmistellaan pääasiassa kilpaillulla rahoituksella toteutettavia kansallisia ja kansainvälisiä yrityslähtöisiä tutkimushankkeita, yrityskonsortiohankkeita ja yrityskohtaisia kehittämishankkeita. Työpakettiin sisältyy myös kan sainvälisen hanke - ja rahoitus osaamisen kehittäminen. TP 5: Mittaustekniikan alan liiketoiminnan edistäminen ja verkottaminen - Työpaketissa edistetään mittaustekniikkaan perustuvaa liiketoimintaa integroimalla alan yrityksiä kansalliseen ja kv-kehitystoimintaan. Työpakettiin kuuluu myös TEKEL-verkoston toimintaan ja TEKELin kansallisiin kehittämishankkeisiin osallistuminen. Tulostavoitteet: 4 messuesiintymistä, 4 seminaaria, tiedo tuslehdet 1/v, toimiva www-sivusto, 3 analyysiä metrologian liiketa loudellisesta merkityksestä asiakkaalle, 3 edistettyä innovaatiota, 30 jatkotoimiin johtavaa asiakaskontaktia, 4 yrityslähtöistä hankesuun nitelmaa, 1 uusi yritys (ulkomainen) sekä kumppaneiden tarpeiden mukaan räätälöidyt vuosittaiset toimialan kehityksen seurantaraportit ja kehitysanalyysit. Hankkeen suunniteltu toteutusaika on ja kokonaiskustannusarvio , johon haetaan EAKR ja valtion vas tinrahoitusta yhteensä Hanketiimi käsitteli hankeasiaa kokouksessaan ja puolsi hankkeen rahoittamista. Rahoitusryhmässä hanke oli kirjallisessa menettelyssä ja kukaan ei vastustanut hankkeen rahoittamista. Erillisliite nro: 4 Lisätietoja asiasta antaa kehittämisjohtaja Jorma Teittinen, puh tai säh kö pos titse osoit teella etunimi.sukunimi@kainuu.fi (hallintolaki 44 ). Maakuntahallitus valtuuttaa maakuntajohtajan tekemään rahoituspäätöksen seuraavin eh doin: Maakuntahallitus päättää myöntää hankkeelle rahoitusta 69,68 %, kuitenkin enintään TL 2 EAKR ja valtion vastinrahaa jäljempänä olevan rahoitussuunnitelman osana. Hanke on EAKR -ohjelman mukainen ja toteuttaa Kainuun maakuntaohjelman kohtaa ICT. Vuoden 2012 osalta maakuntajohtaja valtuutetaan tekemään erikseen päätös hankkeen edistymisen mukaan.

24 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 18/ Maakuntahallitus: Hankkeen rahoitussuunnitelma vuodelle 2011: 2011 Enintään % EAKR TL ,72 Valtion vastinraha ,96 Kuntarahoitus ,65 Muu julkinen rahoitus ,11 Yksityinen rahoitus ,56 Yhteensä ,00 Hankkeelle hyväksyttävät kulut: Yhteensä Enintään % Henkilöstömenot ,82 Ostopalvelut ,12 Matkakustannukset ,12 Kone- ja laitehankinnat ,28 Vuokrakustannukset ,24 Toimistopalvelut ,42 Yhteensä ,00 EAKR- ja valtion vastinrahoitusta voidaan käyttää aikavälillä hankkeelle hyväksyttävien projektisuunnitelmaa toteuttavien kulujen kattamiseen. Hankkeen yhteyshenkilöksi nimetään EU-hankekoordinaattori Heikki Immonen, joka on kutsuttava ohjausryhmän kokouksiin. Hyväksyi. Hannu Juntunen poistui kokouksesta jäävinä (yhteisöjääviys) tämän asian käsittelyn ajaksi.

25 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 18/ Maakuntahallitus I Piha- ja ympäristörakentamisen liiketoiminnan kehittäminen (EAKR-rahoitus) MH 248 Hanketiimi: Hakijana Kainuun Etu Oy, yhteyshenkilönään Jari Ko mulainen. Piha- ja ympäristörakentaminen on kasvava liiketoiminta-alue. Kodin sisustus ja kunnostus ovat tämän hetken trendejä. Oman viihtyisän pihan ja puutarhan saamisesta on tullut unel mien kohde, mikä näkyy myös kasvavana talorakentamisena. Oma piha halutaan viihtyisäksi ja osaksi kuvastamaan omaa kotia. Kuluttajien mielestä hyvin hoidettu ja rakennettu piha li sää kiistatta asumisviihtyvyyttä ja nostaa kiinteistön arvoa. Hankkeen päätavoitteena on piha- ja ympäristörakentamisen liiketoiminnan kehittäminen, jo ka pilotoidaan ViihtyisäPiha-konseptina. ViihtyisäPiha-verkosto kasvatetaan valtakunnalli sesti halutuksi ja tunnetuksi piha- ja ympäristörakentamisen toimijaksi ja kansainvälistä liike toimintaa kehitetään muutamilla, tarkkaan valituilla tuotesegmenteillä. Toimenpiteet: Hankkeen keskeisimmät toimenpiteet kohdistuvat ViihtyisäPiha-verkoston brändistrategian ja tuote- ja palvelukonseptin kehittämiseen sekä kansainvälistymisen toimenpiteisiin. ViihtyisäPiha- konseptille luodaan brändi, joka auttaa kohottamaan verkoston tunnettavuutta, lisäämään tuotteiden haluttavuutta ja kysyntää sekä sitä myöten kasvattamaan yritysten liike toiminnan kannattavuutta piha- ja ympäristörakentamisessa. Brändiä tuodaan tunnetuksi Viihtyisäpiha-internetsivujen, suunnittelijoille suunnatun tuotekansion ja messujen sekä muun mainonnan kautta. Tuote- ja palvelukonseptia kehittämällä sekä brändi että tuotteet tuodaan lähemmäksi kulut tajaa ja tarjontaa kohdistetaan mahdollisimman monelle segmentille. Yrityksille etsitään rat kaisuja toteuttaa mallipihoja valta kunnallisiin kasvukeskuksiin sekä kehitetään tuotepaketteja, joilla helpotetaan kuluttajan valintojen tekemistä ja sitä myöten ostamista. Lisäksi mietitään uusien jakeluteiden luomista. Kansainvälistymistoimenpiteet toteutetaan markkinaselvityksien, koemarkkinoinnin ja täs mennettyjen tuoteanalyysien antamien tuloksien pohjalta. Lisäksi yritysryhmä osallistuu yh teisosastoilla ja vierailuryhmänä toimialan tärkeimpiin messuihin kotimaassa sekä ulkomailla. Visiona on, että vuonna 2015 ViihtyisäPiha on Suomen johtava, valtakunnallisesti tunnettu piharakentamisen konsepti ja brändi, joka

26 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 18/ Maakuntajohtajan ehdotus: tuottaa piharakentamisen tuote- ja palvelukokonai suuksia alan suunnittelijoille ja rakennuttajille sekä yksityisille piharakentajille. Hanke on yhteishanke, joka toteutetaan Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Toteuttajatahoina ovat Kainuun Etu Oy, Josek Oy ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Rahoittajina EU-ra hoituksen osalta Kainuun maakunta -kuntayhtymä ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto (maa kunnittain rahoitus jakaantuu puoliksi ja on kokonaisrahoituksesta yht. 55 %). Kuntarahoituk sen osuus on 20 % sekä yritysrahoitusta (yksi tyinen) 25 %. Hankkeen suunniteltu toteutusaika on ja kokonaiskustannusarvio , johon haetaan TL 2 EAKR ja valtion vastinrahaa Hanketiimi käsitteli hankeasiaa kokouksessaan ja puolsi hankkeen rahoittamista. Rahoitusryhmässä hanke oli kirjallisessa menettelyssä, kukaan ei vastustanut hankkeen rahoittamista. MYR:n sihteeristö käsitteli hankeasiaa kokouksessaan ja puolsi hankkeen rahoittamista. Erillisliite nro: 5 Lisätietoja asiasta antaa kehittämisjohtaja Jorma Teittinen, puh tai säh kö pos titse osoit teella etunimi.sukunimi@kainuu.fi (hallintolaki 44 ). Maakuntahallitus valtuuttaa maakuntajohtajan tekemään rahoituspäätöksen seuraavin eh doin: Maakuntahallitus päättää myöntää hankkeelle 55 %, kuitenkin enintään TL 2 EAKR ja valtion vastinrahaa jäljempänä olevan ra hoitussuunnitelman osana edellytyksellä, maakuntahallitus III (MYR) puoltaa hankkeen rahoittamista. Hanke on EAKR -ohjel man mu kainen ja toteuttaa Kainuun kehittämisohjelman kohtaa 2.1 Yritys toi minnan edistämi nen ja in novaatioiden kau pal listaminen. Vuosien 2012 ja 2013 maakuntajohtaja valtuutetaan tekemään erikseen päätös hankkeen edistymisen mukaan. Hankkeen rahoitussuunnitelma: 2011 Enin tään % EAKR TL ,50 Valtion vastinraha ,50 Kuntarahoitus ,00

27 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 18/ Maakuntahallitus: Yksityinen rahoitus ,00 Yhteensä ,00 Hankkeelle hyväksyttävät kulut: Yhteen sä Enintään % Henkilöstömenot ,89 Ostopalvelut ,00 Matkakustannuk set ,70 Kone- ja laitehankinnat ,96 Vuokrakustannuk set ,19 Toimistokulut ,82 Muut kustannuk set ,45 Yhteensä ,00 EAKR ja valtion vastinrahoitusta voidaan käyttää aikavälillä hankkeelle hyväksyttävien projektisuunnitelmaa toteuttavien kulujen kattamiseen. Hankkeen yhteyshenkilöksi nimetään suunnittelija Jyrki Haataja, joka on kutsuttava ohjausryhmän kokouksiin. Hyväksyi. Hannu Juntunen poistui kokouksesta jäävinä (yhteisöjääviys) tämän asian käsittelyn ajaksi.

28 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 18/ Maakuntahallitus I Liikuntateknologian maisteri- ja tohtorikoulutusta tukeva investointihanke (Vuolab 3) (EAKR-rahoitus) MH 249 Hanketiimi Hakijana Jyväskylän yliopisto, liikuntateknologian laitos, yhteyshen kilönä Vesa Linnamo. Maakuntajohtajan ehdotus: Projektilla luodaan edellytykset laadukkaalle koulutus- ja tutkimustoiminnalle Vuokatissa. Investointihankkeella pyritään turvaamaan riittävät kone- ja laitteistoedellytykset liikuntateknologian maisteri- ja tohtoriohjelmille. Investointiohjelmalla on tarkoitus hankkia ja ylläpitää laitteita ja tieto koneohjelmia, joilla voidaan monipuolisesti mitata ja demonstroida ihmisen liikkumiseen liittyviä fysiologisia, neurofysiologisia ja mekaa nisia vasteita ja mekanismeja. Näiden laitteiden toimintakyky edellyt tää laitteiden jatkuvaa huoltoa, päivityksiä ja erilaisten toimintaan liit tyvien tarvikkeiden hankintoja. Arvokas laitekanta vaatii jatkuvaa huoltoa ja asiantuntevaa ylläpitoa. Lisäksi etenkin tohtoriohjelmassa tullaan rakentamaan ja suunnittelemaan uusia mittauslaitteita ja jär jestelmiä, joilla varmistetaan kansainvälisen vertailun kestävä tieteel linen tutkimustyö. Hankkeen suunniteltu toteutusaika on ja kokonaiskustannusarvio on , johon haetaan TL 2 EAKR ja valtion vastinrahoitusta yht Hanketiimi käsitteli hankeasiaa kokouksessaan ja puolsi hankkeen rahoittamista. Rahoitusryhmässä hanke oli käsittelyssä kokouksessa Rahoitusryhmä puolsi hankkeen rahoittamista. Erillisliite nro: 6 Lisätietoja asiasta antaa kehittämisjohtaja Jorma Teittinen, puh tai säh kö pos titse osoit teella etunimi.sukunimi@kainuu.fi (hallintolaki 44 ). Maakuntahallitus valtuuttaa maakuntajohtajan tekemään rahoituspäätöksen seuraavin eh doin: Maakuntahallitus päättää myöntää hankkeelle rahoitusta 70 %, kuitenkin enintään TL 2 EAKR ja valtion vastinrahaa jäljempänä olevan rahoi tus suunnitelman osana. Hanke on EAKR-ohjelman mukainen ja to teut taa Kainuun maakuntaohjelman kohtaa 1.1 Innovaatiojärjestel mien kehittäminen.