- Poikkeuksellisen suuri kohde; Suomessa ei ole koskaan toteutettu kerralla näin suurta peruskorjauskohdetta.

Transkriptio

1 Kysymys nro 1: Käsityksemme mukaan hankintalain 24 :n mukaiset edellytykset neuvottelumenettelylle rakennusurakassa eivät täyty, vaan hankinta tulisi järjestää ensisijaisesti ko. pykälän mukaisesti. Esimerkiksi kohteen suunnitelmat ovat niin pitkällä, että se on mahdollistanut kohteen massalaskennan tilaamisen suorahankintana, mikä viittaa siihen, että se mahdollistanee myös rakennusurakan riittävän etukäteisen kokonaishinnoittelun, maksuperusteesta ja/tai muusta toteutusmuodosta riippumatta. Nyt valittu neuvottelumenettely rajoittaa kilpailua, etenkin, kun markkinavuoropuhelussa hankinnan tarjoajaksi on ilmaantunut enemmän (hankintailmoituksen vähimmäisvaatimukset) täyttäviä halukkaita tarjoajia kuin neuvottelumenettelyyn (3-5) tulisi valituksi. Pyydämme hankintayksikköä muuttamaan hankintamenettelyn lain 24 :n mukaiseksi tai mikäli hankintayksikkö on asiassa eri mieltä, pyydämme hankintayksikköä perustelemaan kantansa neuvottelumenettelyn edellytysten täyttymisestä (25-32 ). Hankintayksikön vastaus: Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007, hankintalaki ) 25 :n 2 momentin 1 kohdassa säädetään, että hankintayksikkö voi valita neuvottelumenettelyn hankinnassa, jonka luonne ei poikkeuksellisesti mahdollista etukäteistä kokonaishinnoittelua tai johon liittyvät riskit eivät poikkeuksellisesti mahdollista etukäteistä kokonaishinnoittelua. Hankintalain hallituksen esityksessä eduskunnalle (HE 50/2006 vp.) todetaan, että neuvottelumenettely olisi käytännössä mahdollinen esimerkiksi vaativissa saneeraushankkeissa, joissa rakennustyön tarkkaa sisältöä ja kustannusvaikutuksia on erityisen vaikeaa arvioida ennakolta. Olympiastadionin perusparannushankkeeseen rakennuttaja on valinnut toteutusmuodoksi projektinjohtototeutuksen. Maanrakennusurakka toteutetaan erillisellä kilpailutuksella ja erillisellä urakkasopimuksella. Talotekniset työt toteutetaan alistettuina sivu-urakoina projektinjohtourakkaperiaatteella. Rakennushankkeen hallinta tulee vaatimaan erittäin paljon yhteistyötä urakoitsijoiden, rakennuttajan ja suunnittelijoiden välillä. Tätä yhteistyötä ja osapuolten välistä integroitumista korostavat vielä seuraavat rakennushankkeen ominaispiirteet: - Ainutlaatuinen kohde; Suomessa ei ole vastaavaa kohdetta. - Poikkeuksellisen suuri kohde; Suomessa ei ole koskaan toteutettu kerralla näin suurta peruskorjauskohdetta. - Kohteeseen sisältyy erittäin haastavia rakenteita; esimerkiksi katsomon kattaminen, rungon vahvistaminen. - Korjausrakentamisen ominaispiirteet; suunnitelmat joudutaan päivittämään purkuvaiheen jälkeen. - Rakennussuojelu; kohde sisältää suojeltuja osia, joiden hallittu suorittaminen edellyttää yhteistyötä myös alihankkijoiden kanssa. - Osittain tuotteita ei ole vielä valittavissa. Rakennushanke sisältää talotekniikkaa, jonka tuotteita ei ole taloudellista vielä yksityiskohtaisesti valita, koska ne kehittyvät pitkän rakentamisajan aikana. Tällaisia ovat esimerkiksi led-valaisimet.

2 - Yhteistyö eri urakoitsijoiden kanssa. Rakennuttaja teettää kohteessa erillisen maarakennusurakan. Lisäksi talotekniset urakat toteutetaan alistettuina sivu-urakoina. Em. urakoiden sujuvaa johtamista tukee yhteistyö em. urakoitsijoiden, pääurakoitsijan, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden välillä. Neuvottelumenettelyä käytetään säännöllisesti suurissa ja vaativissa perusparannushankkeissa. Myös urakoitsijat ovat pitäneet useissa vastaavissa hankkeissa neuvottelumenettelyä sekä tilaajan että tarjoajien edun mukaisena menettelynä. Euroopan parlamentin ja neuvoston uudessa julkisista hankinnoista annetussa direktiivissä 2014/24/EU todetaan yksiselitteisesti, että hankintayksiköt tarvitsevat huomattavasti lisää joustavuutta voidakseen valita hankintamenettelyn, joka mahdollistaa myös neuvottelut. Tulevassa hankintalainsäädännössä neuvottelumenettelyn käyttöä tullaan laajentamanaan. Hankinta- ja toteutusmuodon valinnasta on käyty markkinavuoropuhelua urakoitsijoiden kanssa. Edellä kuvatut tekijät on esitetty myös näissä markkinavuoropuheluissa, eivätkä urakoitsijat ole esittäneet huomautuksia hankinta- ja toteutusmuotoon. Yhteistoiminnan varmistamiseksi rakennuttaja on suunnitellut toteuttavansa työpajatyyppistä neuvottelumenettelyä, jossa urakoitsijan avainhenkilöitä ja yhteistoimintaa arvioidaan. Menettely on mahdollista toteuttaa ainoastaan neuvottelumenettelyssä. Neuvottelumenettely on osa toteutusmuodon valintaa. Kohteen ominaispiirteet, rakennuttajan kokemukset vastaavista hankkeista sekä tavoitteet edellyttävät neuvottelumenettelyn käyttöä hankintailmoituksessa kuvatulla tavalla. Kysymys nro 2: Lomakkeessa käytetään samoja symboleja (A, B ) mahdollisesti eri merkityksessä. Esimerkiksi kohteen B pisteytettäviin referensseihin (uudiskohteet) eivät sovellu kohdan A kriteerit (suojelukohde), joten seuraako tästä, että kohtaan A pisteytettäviin referensseihin (korjauskohteet) ei sovelleta lomakkeen kohdan B kriteerejä (urakkahintaväli), vai sovelletaanko? ja miten pisteytyksessä käsitellään kohdan C kriteerit, sovelletaanko niitä kohtaan A ja B pisteytettäviin referensseihin eli molempiin, vai vain toiseen, ja jos vain toiseen, niin kumpaan pisteytyskohteeseen? Pyydämme pisteytysmalliltaan yksiselitteisen lomakkeen. Hankintayksikön vastaus: Jokaisesta referenssistä täytetään oma lomake. Kohtaan A (peruskorjauskohde) on mahdollista ilmoittaa korkeintaan 4kpl referenssejä ja kohtaan B (uudiskohde) korkeintaan 4kpl referenssejä. Yhteensä tarjoaja täyttää korkeintaan 8kpl referenssilomakkeita. Referenssi kohtaan A (peruskorjauskohde): Täytetään lomakkeen ohjeen mukaan. Alla olevaan lomakkeeseen on merkitty keltaisella referenssistä täytettävät kohdat.

3

4

5 Referenssi kohtaan B (uudiskohde): Täytetään lomakkeen ohjeen mukaan. Alla olevaan lomakkeeseen on merkitty keltaisella referenssistä täytettävät kohdat.

6

7 Kysymys nro 3: Mielestämme hankintayksikön asettama pisteytysmalli ei objektiivisesti ja syrjimättömästi hankinnan luonne huomioiden ota huomioon ehdokkaiden edellytyksiä toteuttaa hankinta. Teknisen suorituskyvyn ja ammatillisen pätevyyden pisteytys koskee vain yrityksen referenssejä, mutta ei yrityksen palveluksessa olevaa henkilöstöä. Mielestämme pisteytystä tulisi täydentää myös henkilöstön arvioinnilla, esimerkiksi vaativien betonirakenteiden ja/tai historiallisesti arvokkaiden korjaustöiden pätevöityneen henkilöstön osalta. Pisteytyksessä on suhteettoman paljon korostettu yrityksen referenssejä projektijohtototeutuksista, joille ominaista on kiire ja aikataulun lyhentäminen suunnittelun ja rakennustyön limittämisellä. Projektinjohtototeutuksista poiketen tässä hankkeessa kyse on pitkälle viedystä etukäteissuunnittelusta tieto- ja työmalleineen ja sen mahdollistamasta tilaajan etukäteisestä massalaskennasta. Tältä osin hankinnan luonne huomioiden lisäpisteiden saanti projektinjohtomalleihin perustuvista referensseistä tulisi poistaa, koska kohteen luonne poikkeaa projektinjohtourakoista ja vastaa käytännössä selvästi enemmän etukäteissuunnitteluun perustuvia perinteisiä pääurakkamalleja urakan maksuperusteesta riippumatta. Korjauskohteiden pisteytyksen osalta emme ymmärrä syy-yhteyttä ehdokkaan teknisen suorituskyvyn ja museoviranomaisen kokousaktiivisuuden välillä, eli vaatimus vähintään neljästä yhteisestä työmaakokouksesta. Kysymys koskee ulkopuolisen viranomaisen käyttäytymistä, jonka vaikutus tarjoajan teknisen suorituskyvyn pisteytykseen olisi täysin sattumanvarainen. Suojelukohteet referensseinä (yritys/henkilöstö) lienevät kylläkin perusteltuja. Edellä mainitsemamme kommentit huomioiden, pyydämme hankintayksikköä korjaamaan pisteytysmallin vastaamaan paremmin hankinnan kohdetta ja poistamaan täysin sattumanvaraiset pisteperusteet eli lain mukaiseksi (HL 56 ), tai mikäli hankintayksikkö on eri mieltä perustelemaan kantansa tähän. Hankintayksikön vastaus: Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan hankintayksiköllä on laaja harkintavalta ehdokkaiden soveltuvuusvaatimusten ja tarjoajien valintaperusteiden asettamisessa. Teknisen suorituskyvyn ja ammatillisen pätevyyden pisteytys koskee harkitusti vain yrityksen referenssejä hankintamenettelyn tässä vaiheessa. Henkilöstön kokemusta harkitaan käytettäväksi hankintamenettelyn seuraavassa vaiheessa. Tällainen rakennushanke edellyttää nimenomaan kokemusta projektinjohtototeutuksesta. Perustelut on todettu jo vastauksen 1 kohdalla. Rakennushankkeiden suojeluasiat ja tästä aiheutuvat vaatimukset urakoitsijoille on harkittu menettely. Kohde voi olla suojeltu eikä se aiheuta urakoitsijalle erityisvaatimuksia esimerkiksi alihankkijoiden suorituskyvyn, suojausten ja mallikatselmusten sekä yleisen prosessienhallinnan osalta. Tässä hankkeessa Museoviranomainen osallistuu hankkeen toteutusvaiheeseen. Rakennuttajan näkemyksen hallittua toteutusta tukee se, jos urakoitsijalla on kokemusta tällaisista prosesseista. Rakennuttajan harkinnan mukaan tämän kokemuksen yksikäsitteinen mittari on Museoviranomaisen osallistuminen työmaakokouksiin aikaisemmissa hankkeissa.

8 Kysymys nro 4: Nykymuodossaan hankintamenettely johtanee kilpailun rajoittamiseen. Näkemyksemme mukaan parhaimmat edellytykset riittävälle kilpailulle, ja ehdokkaiden tasapuoliselle ja syrjimättömälle kohtelulle, takaisi kaikkien vähimmäisvaatimuksen täyttävien ehdokkaiden hyväksyminen kilpailuun rajoitetussa menettelyssä, ja vain erityisillä ja poikkeuksellisilla sekä lakiin perustuvilla perusteilla tarjoajien määrää ennakkoon karsimalla kilpailua rajoittavasti. Hankintayksikön vastaus: Olympiastadionin perusparannushanke on ainutlaatuinen rakennushanke. Tämän rakennushankkeen tekijäksi tulee valita rakennuttajan kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tekijä. Rakennuttaja katsoo, että hankintailmoituksessa kuvattu menetelmä johtaa em. lopputulokseen eikä näe perustetta muuttaa hankintamenettelyä.