Khall TAMMELAN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2016

Transkriptio

1 Khall TAMMELAN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2016

2 Khall

3

4 SISÄLLYS 1 TOIMINTAKERTOMUS Kunnanjohtajan katsaus Kunnan hallinto Kuntastrategia ja ohjelmat Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kunnan taloudessa ja toiminnassa Arvio riskeistä ja epävarmuustekijöistä Arvio Tammelan kunnan tulevasta kehityksestä Kunnan sisäinen valvonta Vesihuollon eriyttäminen Talousarvion sitovuus Valtuustotason arviointi 16 2 LASKELMAT ja TUNNUSLUVUT Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Tase ja sen tunnusluvut Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kuntakonsernin tulevaisuuden näkymät 35 3 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 36 4

5 4 TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMINEN Tavoitteiden toteutuminen Kuntastrategian toteutuminen Hallinto- ja kehittämispalvelut Sosiaali -ja terveyspalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 61 5 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Kunnan tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat 66 6 LIITETIEDOT Tilinpäätöksen liitetiedot Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavaa koskevat liitetiedot Vakuuksia, vastuusitoumuksia ja taseen ulkopuolisia järjestelyitä koskevat liitetiedot Ympäristöasioiden harkinnanvarainen esittäminen 82 Pitkävaikutteiset ympäristömenot Henkilöstöä, tilintarkastajan palkkioita ja intressitapahtumia koskevat liitetiedot 82 5

6 7 VESIHUOLTOLAITOS Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma Vesihuoltolaitoksen rahoituslaskelma Vesihuoltolaitoksen tase Vesihuoltolaitoksen investoinnit Vesihuoltolaitoksen liitetiedot 89 8 LUETTELOT JA SELVITYKSET 91 9 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT 92 6

7 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Kunnanjohtajan katsaus Yleistä Vuosi 2016 oli Tammelan kunnassa edellisenä vuotena hyväksytyn strategian täytäntöönpanoon keskittyvä vuosi. Strategian alaisten kehitysohjelmien valmistelu sitoutti laajalla rintamalla päättäjiä, henkilökuntaa, yrittäjiä ja kuntalaisia yleisesti kunnan tulevaisuuden suunnitteluun. Ohjelmasuunnitelmat hyväksyttiin joulukuussa ja talousarvio vuodelle 2017 noudattaa uuden strategian ja kehitysohjelmien painopisteitä. Tulevaisuus haastaa kuntaa ponnistelemaan yhteistä tavoitetta kohden. Uuden strategian lisäksi uusittu organisaatiorakenne astui vuodenvaihteessa voimaan. Kolmeen toimialaan jaettu rakenne selkeytti toimivaltoja ja madalsi päätöksentekoa. Lopullisesti uusi organisaatiorakenne toteutuu kesäkuussa 2017, kun lautakuntarakenne muuttuu vastaamaan toimialarakennetta. Talous Kunnan vuoden 2016 tilinpäätös on noin euroa ylijäämäinen ja talousarvioon nähden positiivisempi. Toimintatuotot olivat noin 4,1 milj. euroa, laskien hieman edellisvuoteen verrattuna. Vastaavasti toimintakulut olivat noin 35 milj. euroa ollen maltillisessa kasvussa edellisvuoteen verrattuna. Toimintakulujen kasvu selittyy palveluiden oston osuuden kasvulla. Palveluiden ostot kasvoivat vuonna 2016 prosentin. Henkilöstömenot laskivat vuonna ,7 prosenttia ja yhteensä vuosina ,1 prosenttia. Kunta ei korottanut veroprosentteja vuodelle Verotulot toteutuivat talousarviota heikommin. Verotulot olivat 20.7 milj. euroa ja laskua vuoden 2015 tilinpäätöksestä noin euroa. Valtionosuudet olivat 13,1 milj. euroa ja kasvu oli edellisvuodesta 1,4 prosenttia. Tammelan kunnan talous on vakaalla pohjalla, mutta kuntatalouden yleinen negatiivinen kehitys tulee ottaa huomioon tulevina vuosina. Kiristyvä taloudellinen tilanne tulee huomioida kunnan palvelutuotannon suunnittelussa. Tässä suunnittelussa ja toteutuksessa tullaan huomiomaan kunnan negatiivinen väestökehitys, joka laskee erityisesti sivistyspalveluiden osalta kunnan palveluiden kysyntää. Palvelutarpeet voivat kuitenkin myös joiltain osin kasvaa epätasapainoisen väestörakenteen vuoksi. Väestö ja työllisyys Kunnan asukasluku oli vuoden 2016 lopussa Asukasluku laski vuoden aikana 39 henkilöllä, osana koko Forssan seutukunnan negatiivista väestökehitystä. Kunnan väestökehitys on ollut negatiivinen koko 2010-luvun. Kehitys vaikuttaa pitkällä aikajänteellä kunnan talouteen heikentävästi ja vaatii kunnan 7

8 palvelurakenteen kriittistä tarkastelua. Tämä työ käynnistettiin vuonna 2015 ja sitä tulee jatkaa alkavalla valtuustokaudella perustamalla taloustoimikunta. Työttömyysaste oli Tammelassa vuonna 2016 yksi Kanta-Hämeen alhaisimmista keskimääräisellä 8 10 prosentin kuukausitasolla. Työttömien työnhakijoiden määrän pysyessä nykytasolla negatiiviset vaikutukset alkavat näkyä kasvavina työttömyyden hoitomaksuina ja Forssan Seudun Hyvinvointikuntayhtymän kunnalle tuottamien sosiaalipuolen palveluiden kasvavana kysyntänä. 8

9 Henkilöstö ja luottamushenkilöt Kunnan palveluiden laadullinen taso ja asetettujen tavoitteiden saavuttaminen pohjautuvat kunnan henkilöstön onnistumiseen sekä luottamushenkilöiden tekemiin tarpeellisiin, kauaskantoisiin ja viisaisiin päätöksiin. Mielestäni luottamushenkilöiden ja henkilöstön yhteistyö on toiminut kiitettävästi, vaikka vuosi 2016 oli työntäyteinen ja muutoksia sisältävä. Rakentavaan ja eteenpäin katsovaan yhteistyöhön tulee pyrkiä napakasti myös jatkossa. Lopuksi haluan lausua kiitokset kunnan henkilöstölle, luottamushenkilöille ja yhteistyökumppaneille sekä kuntalaisille onnistuneesta vuodesta. Tammelassa maaliskuun 22. päivänä Kalle Larsson kunnanjohtaja 9

10 1.2 Kunnan hallinto Kunnan luottamushenkilöorganisaatio ja luottamushenkilöt Kunnanvaltuusto pj. Esa Ryhtä jäsenet: Antti Alasentie Mervi Puosi 1 vpj. Heikki Vainio Olli-Pekka Jasu Eero Pura 2 vpj. Simo Pärssinen Sari Kaakinen Maija-Stiina Rahkonen 3 vpj. Matti Lintukorpi Harri Kaunisto Jenni Rauhaniemi Asko Koivu Kirsi Siikonen Kristiina Liinaharja Jukka Simelius Minna Nissilä Päivi Sotka Ismo Ojansuu Raija Suonpää Juha Ojansuu Taito Syrjälä Ville Pajunen Leena Vehmas Susanna Peltonen Seppo Viikari Susanna Vähä-Herttua Kunnanhallitus pj. Harri Kaunisto jäsenet: Olli-Pekka Jasu 1 vpj. Ismo Ojansuu Eero Pura 2 vpj. Kirsi Siikonen Nissilä Minna Raija Suonpää Keskusvaalilautakunta pj. Matti Laakso jäsenet: Veli Heino vpj. Mauri Touru Asta Paakkunainen Leena Virta Kasvatus- ja koulutuslautakunta pj. Asko Koivu jäsenet: Juha Peltonen vpj. Satu Koskinen Maija-Stiina Rahkonen Khall.ed. Eero Pura Heikki Puhtimäki Nvalt.ed. Noora Kinnunen Outi Saaristo Nvalt.ed. Sandy Koskinen Tomi Virolainen 10

11 Tarkastuslautakunta pj. Antti Alasentie jäsenet: Miikka Leponiemi vpj. Susanna Vähä-Herttua Jenni Rauhaniemi * ) Kokouksiin on osallistunut varajäsen Juha Ojansuu *) Janne Ylitalo Tekninen lautakunta pj. Heikki Vainio jäsenet: Matti Lintukorpi vpj. Juha Ojansuu Taina Mansikkaniemi Khall.ed. Ismo Ojansuu Margit Ranttila Nvalt.ed. Sandy Koskinen Nvalt.ed. Lisa Lepistö 11

12 Vapaa-ajan lautakunta pj. Markku Kallio jäsenet: Veli-Matti Pura vpj. Taito Syrjälä Auli Rantanen Khall.ed. Eero Pura Anne Ylitalo Nvalt.ed. Eemeli Vuorinen Nvalt.ed. Anni Mäntyvaara Ympäristölautakunta pj. Jukka Simelius jäsenet: Kristiina Liinaharja vpj. Johannes Rämö Ville Pajunen Khall.ed. Minna Nissilä Katri Pärssinen Nvalt.ed. Matilda Heinänen Nvalt.ed. Sofia Syrjänen Valtuuston poliittiset voimasuhteet Suomen Keskusta 10 valtuutettua Kansallinen Kokoomus 6 valtuutettua Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 6 valtuutettua Vasemmistoliitto 2 valtuutettua Vihreä liitto 1 valtuutettua Kristillisdemokraatit 1 valtuutettua Perussuomalaiset 1 valtuutettua Kunnanjohtaja Kalle Hallituksen esittelijä Larsson Tilivelvollisuus Kuntalain mukaan tilivelvollisia ovat toimielinten jäsenet ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat (itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaavat henkilöt). Valtuutetut eivät ole tilivelvollisia. Oheisena luettelo viroista, joita hoitavat viranhaltijat ovat tilivelvollisia: kunnanjohtaja kunnankamreeri hallintojohtaja päiväkodin johtajat varhaiskasvatusjohtaja sivistystoimenjohtaja koulujen johtajat rehtori vapaa-aikasihteeri 12

13 kirjastonjohtaja tekninen johtaja kaavoittaja rakennustarkastaja maanrakennusmestari talonrakennusmestari Käyttösuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä päätetään samalla, kuka on vastuussa mistäkin tehtäväalueesta. 1.3 Kuntastrategia ja ohjelmat Kunnanvaltuusto hyväksyi uuden kuntalain mukaisen Tammelan kunnan kuntastrategian kokouksessaan ,

14 14

15 15

16 16

17 17

18 18

19 19

20 Valtuusto seuraa ja arvio strategisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista vuosittain mm. tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen käsittelyn yhteydessä. 20

21 1.4 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Kanta-Hämeen väestökehitys jatkoi kokonaisuutena laskuaan kolmatta vuotta peräkkäin ja lasku on kiihtynyt edellisistä vuosista. Vuonna 2016 kanta-hämeen asukasluku väheni 894 asukkaalla. Merkittävää oli, että asukasmäärä väheni kaikissa kunnissa. Väestö väheni Hämeenlinnan seudulla 342 asukasta. Riihimäen seudullakin asukasmäärä väheni 254 henkilöä. Forssan seutukunnan asukasmäärä väheni jo yhdeksäntenä vuonna peräkkäin. Kertomusvuonna vähennys oli 298 asukasta. Vuoden keskimääräinen työttömyysaste parani Kanta-Hämeessä kertomusvuoden aikana ollen keskimäärin 11,6 prosenttia. Laskua oli edellisestä vuodesta 0,3 prosenttia. Työttömyysaste oli Kanta-Hämeen seutukunnissa hieman alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin. Forssan seudunkin työttömyysaste oli lähes kuin koko maassa keskimäärin eli 13,1 prosenttia. Yksittäisistä kunnista Forssan kaupungin työttömyysaste oli tätä korkeampi. Työttömyysaste parani kertomusvuoden aikana keväällä ja kesällä keskimäärin prosentin, jopa enemmänkin. Loppuvuodesta työttömyysaste huononi jälleen hieman koko maassa, Kanta-Hämeessä, Forssan seutukunnalla sekä myös Tammelan kunnassa. Vuoden lopussa Tammelan kunnan työttömyysaste oli 10,5 prosenttia koko maan työttömyyden ollessa 13,6 prosenttia. Vuonna 2016 työttömyysaste parani koko maassa ja Kanta-Hämeessä enemmän kuin Forssan seudulla. 1.5 Olennaiset muutokset kunnan taloudessa ja toiminnassa Tammelan kunnan ylijäämä oli tilinpäätösvuonna euroa. Tulokseen vaikuttivat kohtalainen menokuri ja valtionosuuksien lievä nousu positiivisesti, verotulojen lasku negatiivisesti. Tuloslaskelman ja erityisesti vuosikatteen kautta tarkasteltuna Tammelan kunnan talous heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna. Vuosikatteen tasoon ei vaikutettu veromuutoksilla, sen sijaan verotulojen noin euron lasku näkyi suoraan vuosikatteen määrässä. Vuonna 2016 vuosikatetta kertyi 1,96 milj. euroa. Asukasta kohti laskettuna kunnan vuosikate laski 330 eurosta 313 euroon per asukas. Vuosikate riitti kattamaan poistot ja arvonalentumiset 96 prosenttisesti. Alla olevassa taulukossa vuosien vuosikatteet miljoonina euroina vuosikate milj. 2,1 2,0 3,4 3,3 1,8 0,36 2,1 2,7 2,1 1,96 Verotulot laskivat kokonaisuutena 0,8 prosenttia edellisestä vuodesta. Veroprosentteja ei korotettu. Verotulojen kertymä kokonaisuutena jäi talousarviossa ennakoidusta noin euroa pienemmäksi. Vuodesta 2015 yhteisöveron tuotto laski 6,6 prosentilla. Tuloverot laskivat 0,5 prosentilla. Kiinteistöverojen tuotto oli 0,7 prosenttia edellisvuotta suurempi. 21

22 Alla olevassa taulukossa kunnalle tilitetyt verotulot vuosina : yhteisöver o muuto s 16,7 % tulovero muuto s kiinteistöver o muuto s yhteens ä muutos ,3 % 826 2,7 % ,7 % ,2 % ,7 % 870 5,3 % ,2 % ,5 % 15,3 % -4,9 % -34,1 % 17,4 % ,6 % 928 6,7 % ,3 % ,0 % ,4 % ,6 % ,4 % ,4 % ,8 % ,9 % ,4 % ,0 % ,6 % ,0 % ,0 % ,8 % ,7 % ,6 % ,3 % ,7 % -6,6 % ,6 % ,9 % ,3 % ,5 % ,7 % ,8 % Valtio aiensi verojen tilitystä kunnille jäännös- ja kiinteistöverojen osalta joulukuussa Tämä vaikutti kertaluonteisesti verokertymiin kunnissa. 22

23 23

24 Valtionosuusjärjestelmä uudistui vuonna Uusi järjestelmä painottaa mm. sairastavuutta ja työpaikkaomavaraisuutta. Valtionosuuksia kertyi tilinpäätösvuonna 13,1 milj. euroa. Valtionosuudet ylittävät talousarviossa ennakoidun eurolla. Edellisestä vuodesta valtionosuudet nousivat 1,4 prosenttia. Ulkoiset toimintatuotot (myyntitulot, maksutuotot, tuet ja avustukset sekä muut toimintatuotot) vähenivät edellisvuodesta 1,4 prosenttia ollen 4,15 milj. euroa. Kokonaisuutena ulkoiset käyttötulot (verot, valtionosuudet, toimintatuotot) kasvoivat vain 0,1 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kunnan ulkoiset toimintamenot (henkilöstömenot, palvelujen ostot, aineet ja tarvikkeet, avustukset sekä muut toimintamenot) kasvoivat viime vuodesta 0,2 prosenttia. Ulkoiset toimintamenot olivat tilinpäätösvuonna 35,9 milj. euroa. Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymälle ulkoistetut sosiaali- ja terveyspalvelut olivat kokonaisuudessaan 18,6 milj. euroa eli 58,5 prosenttia kunnan nettomenoista. Investointiosan nettomenot olivat yhteensä 1,5 milj. euroa, jossa oli laskua 0,5 milj. euroa edellisen vuoden 2,0 milj. euroon verrattuna. Alla olevasta taulukosta näkyy eri vuosien investointien nettomenot miljoonina euroina i n v e s t o i n t i e n nettomenot milj. 2,3 1,9 2,1 4,5 6,5 3,4 3,6 3,3 2,0 1,5 Merkittävimmät investoinnit vuonna 2016 olivat talonrakennuksessa Tammitorppien E ja F talojen vesikattojen uusiminen, Intro-työpajan rakennuksen ulkopuolen kunnostus ja energiatehokkuusinvestoinnit. Yhdyskuntatekniikassa rakennettiin Neuvoksentien ja Yrjöntien sadevesiviemäröinnit sekä Mintuntien, Kallentien ja Venhontien katualueet. Vesihuollossa saatiin vuosia pätkittäin tehty pääviemärin saneeraus kokonaan tehtyä ja etäluettavien vesimittarien asennuksen toinen vaihe valmiiksi. Liikuntapalveluissa rakennettiin ikäihmisten liikuntasali, Frisbeegolf-radan laajennus sekä pururadan levennys. Kunnan rahoitustarve edellytti koko vuoden tilapäisten lyhytaikaisten kassalainojen käyttöä. Lyhytaikaista kassalainaa oli tilinpäätöshetkellä 3,2 milj. euroa. Pitkäaikaista lainaa nostettiin vuoden aikana 2 milj. euroa. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin vuoden aikana eurolla. Kunnan pitkäaikainen lainakanta vuoden vaihteessa oli yhteensä n. 5,4 milj. euroa. Kokonaislainamäärä oli 8,6 milj. euroa, mikä teki euroa per asukas. Tulorahoitus vuonna 2016 kattoi lainanlyhennykset sekä osan investoinneista. Kunnan maksuvalmius oli melko huono koko kertomusvuoden. 24

25 Seuraavassa on verrattu Tammelan kunnan vuosikatetta, investointeja sekä poistoja euroina per asukas vuosina Kunnan investointitahti on vuosina ylittänyt selvästi poistojen tason. Poikkeuksen tähän tekee vuosi 2016, jolloin investoinnit olivat poistoja pienemmät. Poistojen kasvun vuonna 2014 aiheutti kunnantalon kiinteistöstä tehty 1,5 miljoonan euron ylimääräinen lisäpoisto 1.6 Arvio riskeistä ja epävarmuustekijöistä Tammelan kunnan merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät liittyvät yleisen taloudellisen tilanteen kehittymiseen ja sen vaikutukseen kuntalaisten työllisyyteen ja kunnan verotuloihin. Työpaikkojen väheneminen seutukunnalta aiheuttaa myös asukasmäärän jatkuvaa laskua. Yleinen taloudellinen tilanne vaikuttaa myös yritystoimintaan vuokrattavien tilojen käyttöasteeseen ja yritysten toimintaedellytyksiin ja sitä kautta kunnan antamien takausten realisoitumisriskeihin. 25

26 Työmarkkinatuen maksuosuuden siirto valtiolta kunnille ja pitkäaikaistyöttömien aktivointivelvoite aiheuttavat huomattavia lisäkuluja, joita ei ole täysimääräisesti korvattu kunnille. Valtionosuusuudistus pienentyvän valtion rahoituksen myötä aiheuttaa toiminnan sopeuttamistarpeen seuraavien vuosien aikana. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistukseen liittyvä kunnan rahoitusvelvoitteen siirtyminen lähivuosina valtiolle muuttaa kunnan rahoitusrakennetta perusteellisesti. 26

27 1.7 Arvio Tammelan kunnan tulevasta kehityksestä Kunnan kahden seuraavan vuoden taloudellinen selviytyminen on sidoksissa kahteen tekijään, sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajan Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän taloudelliseen onnistumiseen sekä valtionosuuksien määrän kehitykseen tehdyn valtionosuusuudistuksen jälkeen. Maan hallituksen tekemän esityksen mukaan vuodesta 2019 alkaen Sote- ja maakuntauudistus tulevat toteutuessaan muuttamaan kunnan taloutta ja tehtäviä ennennäkemättömällä tavalla. Sosiaali- ja terveyspalvelut muodostavat vuosibudjetilla mitattuna yli puolet kunnan palveluntuotannosta. Mahdolliset ylitykset aiheuttavat peruskunnalle välittömiä rahoitus- ja maksuvaikeuksia. Vuonna 2015 toteutetun valtionosuusuudistuksen alustavien laskelmien mukaan Tammelan kunta tulee menettämään vuoteen 2019 mennessä valtionosuuksia yhteensä noin 1,1, milj. euroa. Tulon menetykset tullaan korvaamaan toimintaa tehostamalla, palveluja karsimalla ja veroja korottamalla. 1.8 Kunnan sisäinen valvonta Yleisohjeen sisäisestä valvonnasta (hyväksytty kunnanvaltuustossa ) mukaan sisäisen valvonnan osa-alueet ovat sisäinen tarkkailu ja sisäinen tarkastus sekä luottamushenkilöiden toteuttama seuranta. Sisäisen valvonnan tehtävänä on kirjanpidon ja muiden informaatiojärjestelmien oikeellisuuden, luotettavuuden ja tarkoituksenmukaisuuden varmistaminen, varojen huolellisen ja taloudellisen hoidon turvaaminen, erehdysten, virheiden ja väärinkäytösten ennaltaehkäisy ja toteaminen, toiminnan tuloksellisuuden edistäminen ja riskien tunnistaminen, ennaltaehkäisy ja hallinta. Sisäinen tarkkailu on osa kunnan johtamista ja jatkuvaa toimintaa. Sisäinen tarkkailu kytkeytyy kunnan tavanomaisiin toimintarutiineihin ja jokainen osasto ja yksikkö ovat vastuussa oman toimintansa riittävästä sisäisestä tarkkailusta. Kukin lautakunta sekä esimies vastaavat sisäisestä valvonnasta johtamansa toiminnan osalta. Sisäinen valvonta voi olla ennalta ohjaavaa, toimintarutiineihin sisältyvää tai jälkikäteen tapahtuvaa. Kunnanhallituksen keskuudestaan valitseman kahden jäsenen on vähintään kerran vuodessa ennalta ilmoittamatta tarkastettava talousosaston kassa- ja pankkitilien varat sekä sen hallussa olevat arvopaperit ja vakuudet. Riskienhallinnan osalta kunnanhallitus on hyväksynyt riskienhallintaohjeet. Syksyn 2015 aikana valmisteltiin uudet perusteet kunnan sisäisestä valvonnasta ja kokonaisvaltaisesta riskienhallinnasta. Uudet kunnanvaltuuston hyväksymät perusteet tulivat voimaan lukien. Tammelan kunnan konserniohjeet on hyväksytty kunnanvaltuustossa ja niiden pohjalta kunnanhallitus on päättänyt mm. seuraavaa: järjestää konsernijohdon ja tiettyjen tytär- ja osakkuusyhteisöjen ja kuntakonserniin kuulumattomien yhteisöjen kanssa vuosittain yhden tavoite- ja talousarviokeskustelun/ kumppanuusneuvottelun kunnan ja tytäryhteisön toiminnan ja suunnitelmien yhteensopivuuden varmistamiseksi sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen edistämiseksi 27

28 kutsua tiettyjen yhteisöjen eri toimielimiin Tammelan kunnasta valitut edustajat yhteiseen palaveriin, jossa sovitaan tarkemmin sekä edustajien keskinäisestä yhteydenpidosta että edustajien yhteydenpidosta konsernijohtoon päin kiinnittää tytäryhteisön huomiota soveltuvilta osiltaan kunnan riskienhallintaohjeen noudattamiseen. 28

29 1.9 Vesihuollon eriyttäminen Vesihuoltolain /681 muututtua Tammelan kunnan vesihuoltolaitoksesta muodostettiin kirjanpidollinen taseyksikkö. Samassa yhteydessä hulevesiverkon ylläpitokulut, suunnitelman mukaiset poistot ja sen hetkinen pääoma ( euroa) siirrettiin yhdyskuntatekniikan palvelualueeseen. Jatkossa vesihuoltolaitoksen osalta noudatetaan tasejatkuvuutta. Sille laaditaan tilikausittain kirjanpitolain mukainen toimintakertomus, tase, tuloslaskelma ja rahoituslaskelma sekä niiden liitteet. Liike-toiminnan eriyttämisestä annetun suosituksen mukaisesti vesihuoltolaitoksella on silti edelleen oma tehtäväalue käyttötalousosassa. Tammelan kunnan sekä vesihuoltolaitoksen tuloslaskelmat sisältävät korvauksen peruspääomasta (=kunnan vesihuoltolaitoksen toimintaan sijoittama pääoma). Vuonna 2016 peruspääomasta perittiin 0,5 % korkoa 1.10 Talousarvion sitovuus Käyttötalousosassa määrärahat osoitetaan tehtävittäin siten, että netto on sitova. Jos tavoite hyväksytään talousarvioon, se sitoo valtuustoa alempia viranomaisia samalla tavoin kuin määräraha. Talousarvioon hyväksytään sitoviksi toiminnan mitattavissa olevat tavoitteet. Tavoitteiden määrää on karsittu aikaisempaan verrattuna, jolloin enää ei ole eroteltu erikseen sitovia ja muita tavoitteita. Investointiosan määrärahat osoitetaan toimielimille hankeryhmittäin ja hankkeittain siten, että netto on sitova. Mikäli investointiryhmän kustannusarvio ylittää hankekohtaisen rajan, sitoo määräraha toimielintä hankekohtaisesti. Hankekohtaiset rajat ovat seuraavat: Atk-ohjelmat ja muut pitkävaikutteiset menot Irtaimisto Arvopaperit ja muut pitkävaikutteiset sijoitukset Yhdyskuntarakentaminen Talonrakentaminen Hankekohtaisten investointien osalta kustannusarvion sisällä tapahtuvat vaihtelut eri suunnitelmavuosien välillä ovat sallittuja. Tavoitteiden toteutuminen, resurssien käytön ja toiminnan tuloksellisuuden toteutumisen seuranta tapahtuu ja esitetään toimintakertomuksessa ja talousarvion toteutumisvertailussa. Lisäksi tehdään kvartaaleittain osavuosikatsaukset, jotka annetaan kunnanvaltuustolle tiedoksi. 29

30 Lautakuntien tulee seurata tavoitteidensa toteutumista kvartaaleittain ja laatia siitä kirjalliset raportit sekä käsitellä ne lautakunnassa mahdollisia toimenpiteitä varten. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarvion muutosten esittämisoikeus ja velvollisuus koskee samalla tavoin sekä määrärahoja että tavoitteita (sitovat tavoitteet). Talousarvio-muutokset on pyrittävä tekemään talousarviovuoden aikana välittömästi, kun muutostarve on tiedossa. 30

31 1.11 Valtuustotason arviointi Arviointi on oleellinen osa kunnan johtamisjärjestelmää sekä toiminnan ja palvelujen kehittämisen väline. Arvioinnin tuloksena tehtävät johtopäätökset ohjaavat toimintaa, vaikuttavat uusien tavoitteiden asettamiseen tai entisten tarkistamiseen. Arvioinnin tehtävänä valtuustotasolla on osoittaa strategioiden tarkistamisen tarpeet ja kehittämisen kohteet. Arviointi on osa kunnan jatkuvaa kehittämisprosessia. Kunnallisen arvioinnin tärkein osa on kunnanvaltuuston asettamat tavoitteet ja niiden arviointi. Tavoitteiden lähtökohtana ovat kunnan strategiat. Kuntalaissa 410/2015 edellytetään, että kuntakonsernille asetetaan toiminnan ja talouden keskeiset tavoitteet ja esittämään toimintakertomuksessa selvityksen tavoitteiden toteutumisesta riittävän kuvan saamiseksi kunnan toiminnasta ja tavoitteista. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut ohjeet konsernitilinpäätöksen laatimisesta (2015). Arvioinnin ydin on arvottaminen eli sen osoittaminen, onko jokin asia hyvin vai huonosti, arvokas vai arvoton, hyödyllinen vai hyödytön. Kunnallisessa palvelutoiminnassa koko järjestelmän olemassaolon tarkoitus on kansalaisten peruspalveluista huolehtiminen ja hyvinvointiyhteiskunnan rakenteiden tuloksellinen toiminta. Peruskysymys kunnallisen toiminnan ja tuotettujen palveluiden arvioinnissa on, kuinka hyvin kunta onnistuu tehtäviensä hoitamisessa ja järjestämisessä. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointi. Tarkastuslautakunta suorittaa arviointinsa vertaamalla rinnakkain valtuuston hyväksymää talousarviota, kunnanhallituksen allekirjoittamassa tilinpäätöksessä olevaa toimintakertomusta sekä omia havaintojaan. Arviointikertomuksen käsittely ja tavoitteiden saavuttamisen arviointi kunnanvaltuustossa on tärkeä osa valtuuston suorittamaa tavoitteellista johtamista. Tilinpäätös, tilintarkastuskertomus ja arviointikertomus esitetään samassa kokouksessa. Vuonna 2016 Tammelassa otettiin käyttöön kasvavan ja kehittyvän kunnan strategia. Strategian keskeisiä tavoitteita on mm. kunnan asukasluvun nostaminen ja elinkeinoelämän vahvistaminen. Strategia koostuu neljästä kehitysohjelmasta, jotka läpäisevät kunnan toimialoja poikkihallinnollisesti. Strategian toteuttamista tukee kertomusvuoden alussa toteutettu uusi organisaatiorakenne, jossa toiminnot jakautuvat kolmeen toimialaan. Talousarvion tavoitteiden toteutumista seurataan valtuustotasolla osavuosikatsauksen ja kunnan tilinpäätöksen yhteydessä. Osavuosikatsaus laaditan puolivuosittain siten, että siinä seurataan talousarviossa asetettujen toiminnallisten tavoitteiden toteutumista määrärahaseurannan lisäksi. Kunnan toimintakertomuksessa kuluneelta tilikaudelta esitellään sekä toiminnallisten että taloudellisten tavoitteiden toteutuminen samalla tasolla kuin talousarviossakin. Tilinpäätös, jossa toimintakertomus muodostaa tärkeän osan, allekirjoitetaan kunnanhallituksessa seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Tilinpäätös on tuotava kunnanvaltuuston käsittelyyn kuntalain mukaisesti viimeistään kesäkuussa. 31

32 Tämän lisäksi arviointia suoritetaan pitkittäisvertailuna eli kunnan talous- ja muita tietoja seurataan myös pidemmältä aikaväliltä aikasarjoina yms. Arviointi tuottaa tietoa valtuutetuille itselleen, kuntalaisille, kunnan viranhaltijoille ja työntekijöille sekä ympäröivälle yhteiskunnalle siitä, miten kunta tehtävissään on onnistunut tai edistynyt. Arviointi on parhaimmillaan systemaattinen prosessi, joka tuottaa oikeaa, luotettavaa ja ajankohtaista tietoa kunnan tehtävän tai yksittäisen toiminnon tilasta sellaisenaan tai suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Ottaen huomioon valtuuston roolin kunnan keskeisten tavoitteiden asettajana ja strategioitten määrittäjänä, tulee arvioinnin valtuustotyöskentelyssä painottua erityisesti etukäteisarviointiin ja toiminnan aikaiseen arviointiin. Arviointi kuuluu olennaisesti myös lautakuntien tehtäviin ja ne seuraavat tavoitteita tarkemmalla tasolla kuin valtuusto. Lautakunnat raportoivat tavoitteiden saavuttamisesta kunnanhallitukselle, joka muokkaa niistä oman kertomuksensa valtuustolle. Työyksiköissä tapahtuvaa toimintojen arviointia toteutetaan kunnallisen työmarkkinalaitoksen kun-nallisen palvelutoiminnan tuloksellisuusarvioinnista antaman suosituksen pohjalta. Työyksikkökohtaisessa toimintojen arvioinnissa keskeisellä sijalla ovat arviointikeskustelut työpaikkapalavereissa ja kehityskeskusteluissa. 32

33 2 LASKELMAT ja TUNNUSLUVUT 2.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Ulkoiset, Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 2 24 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Toimintakate ilmoittaa paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikatetta tulee arvioida sekä tuloksen muodostumisen että rahoituksen riittävyyden kannalta. Tuloslaskelmassa vuosikatteen on katettava poistot eli pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden 33

34 käytöstä aiheutuneet kustannukset. Rahoituslaskelmassa vuosikatteen riittävyyttä arvioidaan ensisijaisesti investointien ja lainanlyhennysten suhteen. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat poistoero- ja tuloksenkäsittelyeriä. Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/toimintakulut, % 13,6 13,4 12,0 11,7 11,5 Vuosikate/ poistot, % 21,5 110,8 78,0 103,6 95,8 Vuosikate, /asukas 55,7 321,8 426,1 330,7 313,4 Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista: =100 x Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Tunnusluku osoittaa, paljonko toiminnan kuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuloilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuloilla. Vuosikate prosenttia poistoista: =100 x Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset Kun vuosikate/poistot -tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tai kuntayhtymän tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet Vuosikate /asukas: = vuosikate / asukasmäärä tilikauden lopussa 34

35 Tulorahoituksen kehitys Ulkoiset, muutos Toimintatuotot ,4 % Verotulot ,8 % Valtionosuudet ,4 % Tulorahoitus yhteensä ,1 % Kunnan ulkoinen tulorahoitus Kunnan tulorahoituksen kehitys kokonaisuutena oli kertomusvuonna hieman laskeva. Tulolajeista kunnan itse laskuttamat toimintatuotot pienenivät edellisestä vuodesta -1,4 prosenttia. Samoin pienenivät yhteenlasketut verotulot -0,8 prosenttia. Edellisen kerran verotulot laskivat euromääräisesti vuonna Verotulojen pienenemiseen on vaikuttanut pitkään jatkunut talouslama ja työttömyys sekä niiden seurauksena tapahtunut asukasmäärän vähentyminen. Valtionosuudet kasvoivat vielä kertomusvuonna 1,4 prosenttia, mikä osaltaan kompensoi muiden tulolajien vähennystä. Tulorahoituksen kehitys on huolestuttavaa ajatellen tulevien vuosien muutoksia kuntakentässä. 35

36 36

37 Toimintakulut Ulkoiset ja sisäiset, muutos Henkilöstökulutt ,7 % Palvelujen ostot ,0 % Aineet,tarvikkeet ja tavarat ,2 % Avustukset ,8 % Muut kulut ,8 % Toimintakulut ,4 % Henkilöstökulujen kehitystä arvioidaan tarkemmin henkilöstöraportin yhteydessä. Kunnan kokonaiskulut kasvoivat kertomusvuonna yhteensä 0,4 prosenttia. Kehitys oli varsin maltillista. Henkilöstökulut laskivat 0,7 prosenttia. Tämä aiheutui suurimmaksi osaksi kilpailukykysopimuksen mukaisesta lomapalkkojen leikkauksesta tulevana vuonna. Lomapalkkavelka pieneni leikkauksen 37

38 johdosta ja lomapalkkavelan jaksotuskirjaus pieneni. Henkilöstökulujen kehitys on jo useamman vuoden ollut varsin maltillista ja suunta on ollut aleneva. Palvelujen ostot yhteensä kasvoivat vain 1,0 prosenttia. Tähän ryhmään sisältyvät mm. sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka hankitaan Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymältä. Varsinkin sosiaalipalvelujen osalta kehitys oli kunnalle viime vuonna myönteinen. Sosiaalipalvelut laskivat 0,7 prosenttia edellisestä vuodesta. Terveyspalvelut kasvoivat viime vuonna 1,4 prosenttia. Aine-, tarvike- ja tavaraostot sen sijaan kasvoivat 4,2 prosenttia. Kasvu oli huolestuttavan suuri taloustilanteeseen verraten. Avustukset pienenivät -17,8 prosenttia. Tähän ryhmään kirjataan mm. työmarkkinatuen kuntaosuudet. Niiden osalta saavutettiin Intro-työpajan aktiivisten toimien ansiosta yli euron säästöt edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä selittää valtaosan avustusten pienenemisestä. Muut kulut -ryhmä kasvoi 11,8 prosenttia. Kehitys taloustilanne huomioiden huolestuttavan korkea. Toimintakuluista palvelujen ostoilla on hallitseva asema, 62,8 prosenttia. Palvelujen ostoista valtaosa on Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymältä hankittavia sosiaali- ja terveyspalveluja. Niiden osuus on kokonaismenoista 58,5 prosenttia. Omien henkilöstökulujen osuus kokonaiskuluista on vajaa kolmannes. 38

39 2.2 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelma ulkoiset, Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Kassavarat Kassavarat Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 10,8 57,6 79,8 98,1 132,7 Toiminnan ja investointien , ,1 39

40 rahavirta ja sen kertymä 5 vuodelta, Lainanhoitokate 0,6 2,4 3,3 2,3 2,9 Kassan riittävyys, pv 1,5 3,5 2,3 1,2 2,8 40

41 Investointien tulorahoitus, %: = 100 x Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitusprosentti osoittaa, kuinka suuri osa investoinneista on rahoitettu vuosikatteella. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, euroa = Toiminnan ja investointien rahavirta - välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymä (rahoituslaskelmasta) Investointien omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Lainanhoitokate: = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluku on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1-2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Kassan riittävyys (pv): = 365 pv x Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. 41

42 42

43 2.3 Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistot Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 6 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut saamiset Muut lainasaamiset Toimeksiantojen varat Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Valmiit tuotteet Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 2 49 Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset 2 49 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset 83 4 Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

44 VASTATTAVAA Oma pääoma Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden ylijäämä Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Poistoero Vapaaehtoiset varaukset Pakolliset varaukset Muut pakolliset varaukset Toimeksiantojen pääomat Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat Vieras pääoma Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä 150 Saadut ennakot 3 5 Ostovelat Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ

45 Omavaraisuusaste, % 70,8 68,7 67,6 70,3 70,0 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 32,4 33,8 31,7 30,1 30,4 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas Lainakanta , Lainat, /asukas Lainasaamiset , Vuoden 2016 lainakannassa on mukana 3,2 milj. euroa korollista lyhytaikaista kassalainaa. Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste, %: =100 x (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan noin 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Omavaraisuusaste on koko kuntasektorille keskimäärin 60,2 % (2015, VM). Suhteellinen velkaantuneisuus, %: = 100 x (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Suhteellinen velkaantuneisuusprosentti kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Se on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Suhteellinen velkaantuneisuus on koko kuntasektorilla keskimäärin noin 54,9 % (2015, VM). Kertynyt ylijäämä (alijäämä) 45

46 = edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Luku osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyt ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko on kertynyt alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas = (edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)) / Asukasmäärä Luku osoittaa asukaskohtaisen kertyneen ylijäämän tai katettavan kertyneen alijäämän määrän. Asukasmääränä käytetään tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaista kunnan asukasmäärää. Lainakanta = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainat /asukas = lainakanta / asukasmäärä Lainasaamiset = sijoituksiin merkityt jvk lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen 2.4 Kokonaistulot ja menot Tulot Menot Toiminta Toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Verotulot Valmistus omaan käyttöön Valtionosuudet Korkokulut 52 Korkotuotot 1 Muut rahoituskulut 2 Muut rahoitustuotot 26 Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden -75 +/- Pakollisten varausten muutos 40 luovutustulot - Pysyvien vastaavien myyntitappiot -7 Investoinnit Investoinnit 46

47 Rahoitusosuudet investointimenoihin 103 Investointimenot Pysyvien vastaavien hyödykkeiden 124 luovutustulot Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennys Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys 644 Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä

48 2.5 Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdist elmä konser nitilinp äätöks een sisälty vistä yhteisö istä Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös laaditaan konserniyhteisöjen taseiden ja tuloslaskelmien sekä niiden liitetietojen yhdistelmänä. Konsernitilinpäätökseen sisällytetään lisäksi konsernin rahoituslaskelma, jossa annetaan selvitys kuntakonsernin varojen hankinnasta ja niiden käytöstä tilikauden aikana. Konsernitilinpäätöksen tavoitteena on selvittää ne varat, velat ja vastuut, joihin kunnalla on omistajuuteen tai sopimukseen perustuvaa määräysvaltaa. Tilikauden konsernitilinpäätökseen yhdistellään tytäryhteisö: Kiinteistö Oy Tammelan Vuokra-asunnot Seuraavat kuntayhtymät: Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Hämeen maakuntaliitto, kuntayhtymä Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Eteva, kuntayhtymä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sekä yhteisyhteisö: 48

49 Tammelan Aluelämpö Oy 49

50 50

51 2.5.2 Konser nitilinp äätös ja sen tunnus luvut Konsernin tuloslaskelma (Lyhennetty, ) Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisön voitosta/tappiosta 19-6 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 23 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset -13 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Laskennalliset verot -4 Vähemmistöosuudet -2 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Konsernituloslaskelman tunnusluvut 51

52 Toimintatuotot/toimintakulut, % 36,9 36,9 43,2 43,5 44,4 Vuosikate/ poistot, % ,2 108,8 114,2 Vuosikate, /asukas 119,7 417,6 527,3 451,0 501,4 Konsernin toiminta prosentti toimintakuluista (%): = 100 x Toimintatuotot / Toimintakulut Tunnusluku kuvaa maksurahoituksen osuutta toimintamenoista. Konsernin vuosikate prosenttia poistoista (%): = 100 x Vuosikate / Poistot Konsernin vuosikate /asukas: Konsernikohtainen tavoitearvo saadaan jakamalla keskimääräinen vuotuinen investointitaso emokunnan asukasmäärällä. Konsernin rahoituslaskelma (Lyhennetty, ) Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuotot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääoman muutos Vaihto-omaisuuden muutos 13 Saamisten muutos

53 Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahavarojen muutos

54 Konsernin rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 19,0 67,7 86,0 79,2 114,9 Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä 5 vuodelta, , , , , ,9 Lainanhoitokate 0,9 2,4 3,1 2,3 2,9 Kassan riittävyys, pv 2,5 3,7 2,7 4,2 5,2 Konsernin investointien tulorahoitus (%): = 100 x Vuosikate / Investointien omahankintameno Tunnusluku osoittaa tulorahoituksen osuuden investointien omahankintamenosta. Konsernin toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä 5 vuodelta, = Toiminnan ja investointien rahavirta välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuodenkertymä (rahoituslaskelmasta) Konsernin lainanhoitokate: = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Tunnusluku osoittaa konsernin tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Konsernin kassan riittävyys: = 365 pv x Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella Tunnusluku osoittaa, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa konsernin kassavaroilla. 54

55 Konsernin tase Konsernitase, lyhennetty, VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet 5 5 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet Muut saamiset Toimeksiantojen varat Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 2 48 Lyhytaikaiset saamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

56 Konsernitase, lyhennetty, VASTATTAVAA Oma pääoma Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden ylijäämä Vähemmistöosuudet 4 6 Pakolliset varaukset Muut pakolliset varaukset Toimeksiantojen pääomat Vieras pääoma Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma VASTATTAVAA YHTEENSÄ Konsernitaseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 61,5 59,8 58,2 58,7 58,7 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 36,5 36,5 32,6 33,9 33,6 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas Konsernin lainakanta ,

57 Konsernin lainat, /asukas Konsernin omavaraisuusaste (%): = 100 x (Oma pääoma + Vähemmistöosuus + Konsernireservi + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa konsernin vakavaraisuutta, alijäämään sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. 57

58 Konsernin suhteellinen velkaantuneisuus (%): = 100 * (Vieras pääoma Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo, kuinka paljon konsernin käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Konsernin kertynyt yli/alijäämä ( ) ja kertynyt yli/alijäämä /asukas Tunnusluvut kertovat konsernitalouden tasapainon. Konsernin lainakanta =Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Konsernin lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla. Konsernin lainat /asukas = konsernin lainakanta / kunnan asukasmäärä Konsernin lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt jvk -lainasaamiset ja muut lainasaamiset Kuntakonsernin merkittävimmät osat ovat osuudet kuntayhtymistä Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, Kanta-Hämeen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, tytäryhtiö Koy Tammelan Vuokra-asunnot ja osakkuusyhtiö Tammelan Aluelämpö Oy Kuntak onsern in tulevai suude n näkym ät Kertomusvuosi oli kolmas, jolloin Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä vastasi sosiaalipalveluista. Terveyspalveluiden sopimusohjauksen osalta vuosi sujui taloussuunnitelman mukaisesti. Sosiaalipalveluiden osalta kunta sai palautusta kuntayhtymältä. Sosiaalipalvelujen tuotteistaminen on vielä kehityksen alla. Hyvinvointikuntayhtymän tulevaisuus on myös sidoksissa tulevaan Sote -uudistukseen. 58

59 Koy Tammelan Vuokra-asunnoilla on taseessaan merkittävästi velkaa. Yhtiön tuloskehitys on kuitenkin viime vuosina ollut varsin tyydyttävää. Yhtiö rakennuttama uusi vuokrarivitalo valmistui vuonna Osakkuusyhtiö Tammelan Aluelämpö Oy:llä on lämmön hankinnasta pitkäaikainen ostosopimus yhtiön toisen omistajan Vapo Oy:n kanssa. Vapo Oy:n toimesta uusittu pellettikäyttöinen lämpölaitos on toiminut varsin hyvin. Yhtiön taloudellinen tila on vakaa ja yhtiöllä on kassavaroja korjausinvestointeihin. 59

60 3 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET 3.1 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Kunnanhallituksen on Kuntalain 115 :n mukaan tehtävä toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä sekä talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. Tilikauden tuloksella tarkoitetaan kunnan tuloslaskelman tulosta ennen varauksia ja rahastosiirtoja. Tilikauden tulos on ,33 euroa alijäämäinen. Kunnanhallitus esittää tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavaa: tuloutetaan tehtyjä poistoeroja ,46 euroa tilikauden ylijäämä ,13 euroa kirjataan taseen omaan pääomaan kohtaan edellisten tilikausien ylijäämä. 60

61 4 TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMINEN 4.1 Tavoitteiden toteutuminen Käyttötalousnetto, kehitys palvelualueittain, muutos Hallinto- ja kehittämispalvelut ,8 % Sosiaalipalvelut ,8 % Terveyspalvelut ,8 % Sivistyspalvelut ,3 % Tekniset palvelut ,8 % Käyttötalous yhteensä ,4 % 61

62 62

63 Vesihuoltolaitos ja liiketoiminta eivät ole mukana kaaviossa, koska niiden käyttötaloudet ovat positiivisia. Ruoka- ja puhdistuspalveluiden käyttötalousnetto on nolla, eikä se siksi ole mukana taulukossa ja kaavioissa. Käyttötalouden nettomenot v olivat 31,84 milj. euroa, jossa on kasvua edellisvuoteen 0,4 prosenttia. Tehtäväalueista nettomenojaan pienensivät myös sosiaalipalvelut -0,8 prosenttia. Samoin sivistyspalvelut pienensivät nettomenojaan euroa eli -2,3 prosenttia. Muut tehtäväalueet kasvattivat nettomenojaan. Euromääräisesti suurin kasvu oli terveydenhuollossa, kasvu oli euroa eli +1,8 prosenttia. Hallinto- ja kehittämispalvelut kasvattivat menojaan euroa, +8,85 prosenttia. Osa hallinto- ja kehittämispalvelujen kasvusta aiheutui rakenteellisista muutoksista organisaatiouudistuksen yhteydessä. Teknisten palvelujen nettomenot kasvoivat euroa eli +13,8 prosenttia. Myös teknisten palvelujen muutoksesta osan selittävät rakenteelliset muutokset. Teknisiin palveluihin lasketaan uudessa organisaatiomallissa myös vesilaitos ja liiketoiminta. Kokonaisuutena ulkoiset toimintatuotot alittivat talousarvion eurolla. Ulkoiset toimintamenot alittivat talousarvion eurolla. Näin muodostui toimintakate, joka maltillisesta menokehityksestä johtuen oli euroa parempi kuin talousarviossa oli ennakoitu. 63