Tammelan kunta TILINPÄÄTÖS

Transkriptio

1 Tammelan kunta TILINPÄÄTÖS

2 Tammelan kunta Tilinpäätös SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS KUNNANJOHTAJAN KATSAUS KUNNAN HALLINTO YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA ARVIO RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ ARVIO TAMMELAN KUNNAN TULEVASTA KEHITYKSESTÄ KUNNAN SISÄINEN VALVONTA VESIHUOLTOLAITOKSEN ERIYTTÄMINEN TALOUSARVION SITOVUUS VALTUUSTOTASON ARVIOINTI LASKELMAT JA TUNNUSLUVUT TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT TASE JA SEN TUNNUSLUVUT KOKONAISTULOT JA -MENOT KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS YHDISTELMÄ KONSERNITILINPÄÄTÖKSEEN SISÄLTYVISTÄ...21 YHTEISÖISTÄ KONSERNITILINPÄÄTÖS JA SEN TUNNUSLUVUT KUNTAKONSERNIN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMINEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN TASAPAINOISEN KUNTASTRATEGIAN TOTEUTUMINEN SUORITTEIDEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN...55 TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN YHTEENVETO VALTUUSTON HYVÄKSYMIEN MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA...77

3 Tammelan kunta Tilinpäätös 5. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT KUNNAN TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE KONSERNILASKELMAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT TASEEN LIITETIEDOT VESIHUOLTOLAITOS VESIHUOLTOLAITOKSEN TULOSLASKELMA VESIHUOLTOLAITOKSEN RAHOITUSLASKELMA VESIHUOLTOLAITOKSEN TASE VESIHUOLTOLAITOKSEN SUORITEIDEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VESIHUOLTOLAITOKSEN INVESTOINNIT VESIHUOLTOLAITOKSEN TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT VESIHUOLTOLAITOKSEN TASEEN LIITETIEDOT LUETTELOT JA SELVITYKSET TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT LIITTEET: FORSSAN SEUDUN KUNTIEN YHTEISPROJEKTIT 2015

4 Tammelan kunta Tilinpäätös 1 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Yleistä Vuosi 2015 oli Tammelan kunnassa käynnistettyjen muutosten valmisteluaikaa. Kunnan strategia uusittiin vastaamaan tulevaisuuden haasteita. Visio on vahvasti tulevaisuusorientoitunut ja haastaa koko kuntaa ponnistelemaan yhteistä tavoitetta kohden. Yhteinen arvopohja luo vankan kivijalan johtamiselle ja yleiselle toimintakulttuurille. Strategia konkretisoituu toimialat läpileikkaavissa kehitysohjelmissa, joiden valmistelu aloitettiin vuoden 2016 alussa. Näiden valmistumisen myötä kunnan talousarviot tullaan jatkossa valmistelemaan kehitysohjelmien hyötytavoitteiden suunnassa. Kunnan organisaatio ja hallintosääntö uudistettiin tukemaan yhteistä strategiaamme. Organisaatiouudistuksessa kunta siirtyi toimialajakoon, joita ovat Hallinto- ja kehittämispalvelut, Sivistyspalvelut ja Tekniset palvelut. Uusi organisaatio astui voimaan Hallintosääntö uudistettiin vastaamaan voimassa olevaa kuntalakia. Uudistuksen yhteydessä byrokratiaa kevennettiin ja asioiden käsittelyä yksinkertaistettiin muun muassa ratkaisuvaltoja selkeyttämällä. Talous Kunnan vuoden 2015 tilinpäätös on noin euroa ylijäämäinen ja talousarvioon nähden merkittävästi positiivisempi. Toimintatuotot olivat 4.2 milj. euroa, ollen samalla tasolla edellisvuoteen verrattuna. Vastaavasti toimintakulut olivat lähes 36 milj. euroa ollen maltillisessa kasvussa edellisvuoteen verrattuna. Toimintakulujen kasvu selittyy Forssan Seudun Hyvinvointikuntayhtymän osuuden kasvulla. Palveluiden ostot kasvoivat vuonna prosenttia. Henkilöstömenot laskivat vuonna prosenttia. Kunta ei korottanut veroprosentteja vuodelle Korottamatta jättämisestä huolimatta verotulot toteutuivat talousarviota paremmin. Verotulot olivat 20.8 milj. euroa ja kasvua noin euroa. Valtionosuudet olivat 12.9 milj. euroa ja laskua oli edellisvuodesta 2.2 prosenttia. Tammelan kunnan talous on vakaalla pohjalla, mutta kuntatalouden yleinen negatiivinen kehitys tulee ottaa huomioon tulevina vuosina. Kiristyvä taloudellinen tilanne tulee huomioida kunnan palvelutuotannon suunnittelussa. Tässä suunnittelussa ja toteutuksessa tullaan huomiomaan kunnan negatiivinen väestökehitys, joka laskee erityisesti sivistyspalveluiden osalta kunnan palveluiden kysyntää. Palvelutarpeet voivat kuitenkin myös joiltain osin kasvaa epätasapainoisen väestörakenteen vuoksi. Väestö ja työllisyys Kunnan asukasluku oli vuoden 2015 lopussa Asukasluku laski vuoden aikana 114 henkilöllä, osana koko Forssan seutukunnan negatiivista väestökehitystä. Kunnan väestökehitys on ollut negatiivinen koko 2010-luvun. Kehitys vaikuttaa pitkällä aikajänteellä kunnan talouteen heikentävästi ja vaatii kunnan palvelurakenteen kriittistä tarkastelua. Tämä työ käynnistettiin vuonna Työttömyysaste oli Tammelassa vuonna 2015 yksi Kanta-Hämeen alhaisimmista keskimääräisellä 8 10 prosentin kuukausitasolla. Työttömien työnhakijoiden määrän pysyessä nykytasolla negatiiviset vaikutukset alkavat näkyä kasvavina työttömyyden hoitomaksuina ja Forssan Seudun Hyvinvointikuntayhtymän kunnalle tuottamien sosiaalipuolen palveluiden kasvavana kysyntänä. Henkilöstö ja luottamushenkilöt Kunnan palveluiden laadullinen taso ja asetettujen tavoitteiden saavuttaminen pohjautuvat kunnan henkilöstön onnistumiseen sekä luottamushenkilöiden tekemiin tarpeellisiin, kauaskantoisiin ja viisaisiin päätöksiin. Mielestäni luottamushenkilöiden ja henkilöstön yhteistyö on toiminut kiitettävästi, vaikka vuosi 2015 oli työntäyteinen ja muutoksia sisältävä. Rakentavaan ja eteenpäin katsovaan yhteistyöhön tulee pyrkiä napakasti myös jatkossa. Lopuksi haluan lausua kiitokset kunnan henkilöstölle, luottamushenkilöille ja yhteistyökumppaneille sekä kuntalaisille onnistuneesta vuodesta. Tammelassa maaliskuun 29.päivänä Kalle Larsson kunnanjohtaja

5 Tammelan kunta Tilinpäätös KUNNAN HALLINTO KUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO JA LUOTTAMUSHENKILÖT KUNNANVALTUUSTO pj. Esa Ryhtä jäsenet: 1 vpj. Heikki Vainio Susanna Peltonen 2 vpj. Simo Pärssinen Mervi Puosi 3 vpj. Matti Lintukorpi Eero Pura jäsenet: Antti Alasentie Maija-Stiina Rahkonen Olli-Pekka Jasu Jenni Rauhaniemi Sari Kaakinen Kirsi Siikonen Harri Kaunisto Jukka Simelius Asko Koivu Päivi Sotka Kristiina Liinaharja Raija Suonpää Minna Nissilä Taito Syrjälä Ismo Ojansuu Leena Vehmas Juha Ojansuu Seppo Viikari Ville Pajunen Susanna Vähä-Herttua KUNNANHALLITUS jäsenet: pj. Harri Kaunisto Olli-Pekka Jasu vpj. Ismo Ojansuu Eero Pura 2 vpj. Antti Alasentie Kirsi Siikonen vpj. Kirsi Siikonen Nissilä Minna Raija Suonpää KESKUSVAALILAUTAKUNTA jäsenet: pj. Matti Laakso Veli Heino vpj. Mauri Touru Asta Paakkunainen Leena Virta KASVATUS- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA jäsenet: pj. Asko Koivu Sari Kaakinen vpj. Satu Koskinen Juha Peltonen Khall.ed. Eero Pura Maija-Stiina Rahkonen Nvalt.ed. Noora Kinnunen ja Sandy Koskinen Heikki Puhtimäki Outi Saaristo Tomi Virolainen TARKASTUSLAUTAKUNTA jäsenet: pj. Mervi Puosi Miikka Leponiemi pj Antti Alasentie Jenni Rauhaniemi vpj. Susanna Vähä-Herttua Janne Ylitalo TEKNINEN LAUTAKUNTA jäsenet: pj. Heikki Vainio Matti Lintukorpi vpj. Juha Ojansuu Taina Mansikkaniemi Khall.ed. Antti Alasentie Margit Ranttila Khall.ed. Ismo Ojansuu Nvalt.ed. Sandy Koskinen ja Lisa Lepistö VAPAA-AJAN LAUTAKUNTA jäsenet: Pj. Markku Kallio Veli-Matti Pura vpj. Jouni Jalasjoki Auli Rantanen vpj. Taito Syrjälä Anne Ylitalo Khall.ed. Raija Suonpää Nvalt.ed. Sanita Vainio ja Emma Willman

6 Tammelan kunta Tilinpäätös 3 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA jäsenet: Pj. Jukka Simelius Kristiina Liinaharja vpj. Johannes Rämö Ville Pajunen Khall.ed. Minna Nissilä Katri Pärssinen Nvalt.ed. Matilda Heinänen ja Jenna Mauristo VALTUUSTON POLIITTISET VOIMASUHTEET Suomen Keskusta Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Vasemmistoliitto Vihreä liitto Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset 10 valtuutettua 6 valtuutettua 6 valtuutettua 2 valtuutettua 1 valtuutettua 1 valtuutettua 1 valtuutettua Hallituksen esittelijä Kunnanjohtaja Kalle Larsson TILIVELVOLLISUUS Kuntalain mukaan tilivelvollisia ovat toimielinten jäsenet ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat (itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaavat henkilöt). Valtuutetut eivät ole tilivelvollisia. Oheisena luettelo viroista, joita hoitavat viranhaltijat ovat tilivelvollisia: kunnanjohtaja kunnankamreeri päiväkodin johtajat perhepäivähoidon ohjaaja sivistystoimenjohtaja koulujen johtajat rehtori vapaa-aikasihteeri kirjastonjohtaja tekninen johtaja kaavoittaja rakennustarkastaja maanrakennusmestari talonrakennusmestari Käyttösuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä päätetään samalla, kuka on vastuussa mistäkin tehtäväalueesta.

7 Tammelan kunta Tilinpäätös YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Kanta-Hämeen väestökehitys jatkoi kokonaisuutena laskuaan toista vuotta peräkkäin. Kanta-Hämeen asukasluku väheni 668 asukkaalla vuonna Väestö lisääntyi vielä Hämeenlinnan seudulla 38 asukasta. Riihimäen seudullakin asukasmäärä väheni 289 henkilöä. Forssan seutukunnan asukasmäärä väheni jo kahdeksantena vuonna peräkkäin. Vähennys oli kertomusvuonna 417 asukasta. Vuoden keskimääräinen työttömyysaste huononi Kanta-Hämeessä kertomusvuoden aikana ollen keskimäärin 11,9 prosenttia. Nousua oli edellisestä vuodesta 0,9 prosenttia. Työttömyysaste oli Kanta- Hämeen seutukunnissa yllättäen hieman alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin. Forssan seudunkin työttömyysaste oli sama kuin koko maassa keskimäärin eli 13,4 prosenttia. Yksittäisistä kunnista Forssan kaupungin työttömyysaste oli tätä korkeampi. Työttömyysaste parani kertomusvuoden aikana keväällä ja kesällä keskimäärin prosentin, jopa enemmänkin. Loppuvuodesta työttömyysaste huononi jälleen hieman koko maassa, Kanta-Hämeessä, Forssan seutukunnalla sekä myös Tammelan kunnassa. Vuoden lopussa Tammelan kunnan työttömyysprosentti oli 10,3 prosenttia ja koko maan työttömyys oli jo 14,4 prosenttia. 1.4 OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Tammelan kunnan ylijäämä oli tilinpäätösvuonna 0,2 milj. euroa. Tulokseen vaikuttivat kohtalainen verokehitys ja menokuri positiivisesti, valtionosuuksien lasku negatiivisesti. Tuloslaskelman ja erityisesti vuosikatteen kautta tarkasteltuna Tammelan kunnan talous heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna. Vuosikatteen tasoon ei vaikutettu veromuutoksilla, sen sijaan valtionosuuksien noin euron lasku näkyi suoraan vuosikatteen määrässä. Vuosikatetta kertyi vuonna ,1 milj. euroa. Asukasta kohti laskettuna kunnan vuosikate laski 426,10 eurosta 330,70 euroon per asukas vuonna Vuosikate riitti kattamaan poistot ja arvonalentumiset 103,6 prosenttisesti. Alla olevassa taulukossa vuosien vuosikatteet miljoonina euroina. vuosikate milj ,5 1,5 2,1 2,0 3,4 3,3 1,8 0,36 2,1 2,7 2,1 Verotulot kasvoivat kokonaisuutena 2,3 prosenttia edellisestä vuodesta. Veroja ei korotettu lukuun ottamatta lakimuutoksesta johtuvaa yleisen kiinteistöveron alarajan tarkistusta 0,05 prosentilla. Verotulojen kertymä kokonaisuutena jäi talousarviossa ennakoidusta noin euroa pienemmäksi. Yhteisöveron tuotto kasvoi 11,7 prosentilla. Tuloverot kasvoivat 1,6 prosentilla. Kiinteistöjen verotusarvojen muutoksen johdosta kiinteistöverojen tuotto oli 2,9 prosenttia edellisvuotta suurempi. Alla olevassa taulukossa kunnalle tilitetyt verotulot vuosina : yhteisövero muutos tulovero muutos kiinteistövero muutos yhteensä muutos ,7 % ,9 % 788 6,8 % ,3 % ,6 % ,0 % 804 2,0 % ,3 % ,7 % ,3 % 826 2,7 % ,7 % ,2 % ,7 % 870 5,3 % ,2 % ,5 % ,6 % 928 6,7 % ,3 % ,3 % ,0 % ,4 % ,6 % ,9 % ,4 % ,4 % ,8 % ,1 % ,9 % ,4 % ,0 % ,4 % ,6 % ,0 % ,0 % ,8 % ,7 % ,6 % ,3 % ,7 % ,6 % ,9 % ,3 %

8 Tammelan kunta Tilinpäätös 5 Valtio aiensi verojen tilitystä kunnille jäännös- ja kiinteistöverojen osalta joulukuussa Tämä vaikutti kertaluonteisesti verokertymiin kunnissa Kunnalle tilitetyt verotulot, 1000 e kiinteistövero tulovero yhteisövero Valtionosuusjärjestelmä uudistui vuonna Uusi järjestelmä painottaa mm. sairastavuutta ja työpaikkaomavaraisuutta. Valtionosuuksia kertyi tilinpäätösvuonna 12,9 milj. euroa. Valtionosuudet ylittävät talousarviossa ennakoidun eurolla. Edellisestä vuodesta valtionosuudet laskivat 2,2 prosenttia. Ulkoiset toimintatuotot (myyntitulot, maksutuotot, tuet ja avustukset sekä muut poimintatuotot) kasvoivat edellisvuodesta 0,3 prosenttia ollen 4,2 milj. euroa. Kokonaisuutena ulkoiset käyttötulot (verot, valtionosuudet, toimintatuotot) kasvoivat 0,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kunnan ulkoiset toimintamenot (henkilöstömenot, palvelujen ostot, aineet ja tarvikkeet, avustukset sekä muut toimintamenot) kasvoivat viime vuodesta 2,5 prosenttia. Ulkoiset toimintamenot olivat tilinpäätösvuonna 35,9 milj euroa. Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymälle ulkoistettu sosiaali- ja terveystoimi kokonaisuudessaan oli yli 18 milj. euroa eli 57,3 prosenttia kunnan nettomenoista. Investointiosan nettomenot olivat yhteensä 2,0 milj. euroa, jossa oli laskua 1,3 milj. euroa edellisen vuoden 3,3 milj. euroon verrattuna. Alla olevasta taulukosta näkyy eri vuosien investointien nettomenot miljoonina euroina. investointien nettomenot milj ,4 3,0 2,3 1,9 2,1 4,5 6,5 3,4 3,6 3,3 2,0 Vuoden 2011 suuri summa selittyy Koy Kunnantalon purkutoimilla. Merkittävimmät investoinnit vuonna 2015 oli Marttilan tilan lunastus 0,6 milj. euroa ja Myllykylän koulun remontti 0,163 milj. euroa. Muita merkittäviä investointeja tehtiin yhdyskuntarakentamisessa, talonrakentamisessa, vesihuollossa ja liikuntakeskuksessa. Merkittävimmät investointitulot olivat Ely-keskukselta saadut monivuotisten hankkeiden avustukset ympäristölautakunnalle. Kunnan rahoitustarve edellytti koko vuoden tilapäisten lyhytaikaisten kassalainojen käyttöä. Lyhytaikaista kassalainaa oli tilinpäätöshetkellä 4,3 milj. euroa. Pitkäaikaista lainaa ei vuoden aikana otettu. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin vuoden aikana eurolla. Kunnan pitkäaikainen lainakanta vuoden vaihteessa oli yhteensä n. 4,07 milj. euroa. Kokonaislainamäärä oli 8,37 milj. euroa, mikä teki 1,333 euroa per asukas. Tulorahoitus vuonna 2015 kattoi lainanlyhennykset sekä osan investoinneista. Kunnan maksuvalmius oli melko huono koko kertomusvuoden.

9 Tammelan kunta Tilinpäätös 6 Seuraavassa on verrattu Tammelan kunnan vuosikatetta, investointeja sekä poistoja euroina per asukas vuosina Vuosikate, investoinnit ja poistot, euroa/asukas Vuosikate Investointien omahankintamenot Poistot Kunnan investointitahti on vuosina ylittänyt selvästi poistojen tason. Poistojen kasvun vuonna 2014 aiheutti kunnantalon kiinteistöstä tehty 1,5 miljoonan euron ylimääräinen lisäpoisto. 1.5 ARVIO RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ Tammelan kunnan merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät liittyvät yleisen taloudellisen tilanteen kehittymiseen ja sen vaikutukseen kuntalaisten työllisyyteen ja kunnan verotuloihin. Työpaikkojen väheneminen seutukunnalta aiheuttaa myös asukasmäärän jatkuvaa laskua. Yleinen taloudellinen tilanne vaikuttaa myös yritystoimintaan vuokrattavien tilojen käyttöasteeseen ja yritysten toimintaedellytyksiin ja sitä kautta kunnan antamien takausten realisoitumisriskeihin. Työmarkkinatuen maksuosuuden siirto valtiolta kunnille ja pitkäaikaistyöttömien aktivointivelvoite aiheuttavat huomattavia lisäkuluja, joita ei ole täysimääräisesti korvattu kunnille. Valtionosuusuudistus pienentyvän valtion rahoituksen myötä aiheuttaa toiminnan sopeuttamistarpeen seuraavien vuosien aikana. Sosiaali- ja terveystoimen uudistukseen liittyvä kunnan rahoitusvelvoitteen siirtyminen lähivuosina valtiolle muuttaa kunnan rahoitusrakennetta ennalta arvaamattomalla tavalla

10 Tammelan kunta Tilinpäätös ARVIO TAMMELAN KUNNAN TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kunnan tulevien vuosien taloudellinen selviytyminen on sidoksissa kahteen tekijään, sosiaali- ja terveys-palvelujen tuottajan Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän taloudelliseen onnistumiseen sekä valtion osuuksien määrän kehitykseen tehdyn valtionosuusuudistuksen jälkeen. Sosiaali- ja terveyspalvelut muodostavat palveluntuotannosta yli puolet vuosibudjetilla mitattuna. Mahdolliset ylitykset aiheuttavat peruskunnalle välittömiä rahoitus- ja maksuvaikeuksia. Valtionosuusuudistuksen alustavien laskelmien mukaan Tammelan kunta tulee menettämään valtionosuuksia n. 1,1, milj. euroa yhteensä lähivuosien aikana. Tulon menetykset tullaan korvaamaan toimintaa tehostamalla, palveluja karsimalla ja veroja korottamalla. 1.7 KUNNAN SISÄINEN VALVONTA Yleisohjeen sisäisestä valvonnasta (hyväksytty kunnanvaltuustossa ) mukaan sisäisen valvonnan osa-alueet ovat sisäinen tarkkailu ja sisäinen tarkastus sekä luottamushenkilöiden toteuttama seuranta. Sisäisen valvonnan tehtävänä on kirjanpidon ja muiden informaatiojärjestelmien oikeellisuuden, luotettavuuden ja tarkoituksenmukaisuuden varmistaminen, varojen huolellisen ja taloudellisen hoidon turvaaminen, erehdysten, virheiden ja väärinkäytösten ennaltaehkäisy ja toteaminen, toiminnan tuloksellisuuden edistäminen ja riskien tunnistaminen, ennaltaehkäisy ja hallinta. Sisäinen tarkkailu on osa kunnan johtamista ja jatkuvaa toimintaa. Sisäinen tarkkailu kytkeytyy kunnan tavanomaisiin toimintarutiineihin ja jokainen osasto ja yksikkö ovat vastuussa oman toimintansa riittävästä sisäisestä tarkkailusta. Kukin lautakunta sekä esimies vastaavat sisäisestä valvonnasta johtamansa toiminnan osalta. Sisäinen valvonta voi olla ennalta ohjaavaa, toimintarutiineihin sisältyvää tai jälkikäteen tapahtuvaa. Kunnanhallituksen keskuudestaan valitseman kahden jäsenen on vähintään kerran vuodessa ennalta ilmoittamatta tarkastettava talousosaston kassa- ja pankkitilien varat sekä sen hallussa olevat arvopaperit ja vakuudet. Riskienhallinnan osalta kunnanhallitus on hyväksynyt riskienhallintaohjeet. Syksyn 2015 aikana valmisteltiin uudet perusteet kunnan sisäisestä valvonnasta ja kokonaisvaltaisesta riskienhallinnasta. Uudet perusteet hyväksyttiin kunnanvaltuustossa Ne tulevat voimaan lukien. Tammelan kunnan konserniohjeet on hyväksytty kunnanvaltuustossa ja niiden pohjalta kunnanhallitus on päättänyt mm. seuraavaa: järjestää konsernijohdon ja tiettyjen tytär- ja osakkuusyhteisöjen ja kuntakonserniin kuulumattomien yhteisöjen kanssa vuosittain yhden tavoite- ja talousarviokeskustelun/ kumppanuusneuvottelun kunnan ja tytäryhteisön toiminnan ja suunnitelmien yhteensopivuuden varmistamiseksi sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen edistämiseksi kutsua tiettyjen yhteisöjen eri toimielimiin Tammelan kunnasta valitut edustajat yhteiseen palaveriin, jossa sovitaan tarkemmin sekä edustajien keskinäisestä yhteydenpidosta että edustajien yhteydenpidosta konsernijohtoon päin kiinnittää tytäryhteisön huomiota soveltuvilta osiltaan kunnan riskienhallintaohjeen noudattamiseen.

11 Tammelan kunta Tilinpäätös VESIHUOLTOLAITOKSEN ERIYTTÄMINEN Vesihuoltolain /681 muututtua Tammelan kunnan vesihuoltolaitoksesta muodostettiin kirjanpidollinen taseyksikkö. Samassa yhteydessä hulevesiverkon ylläpitokulut, suunnitelman mukaiset poistot ja sen hetkinen pääoma ( euroa) siirrettiin yhdyskuntatekniikan palvelualueeseen. Jatkossa vesihuoltolaitoksen osalta noudatetaan tasejatkuvuutta. Sille laaditaan tilikausittain kirjanpitolain mukainen toimintakertomus, tase, tuloslaskelma ja rahoituslaskelma sekä niiden liitteet. Liiketoiminnan eriyttämisestä annetun suosituksen mukaisesti vesihuoltolaitoksella on silti edelleen oma tehtäväalue käyttötalousosassa. Tammelan kunnan sekä vesihuoltolaitoksen tuloslaskelmat sisältävät korvauksen peruspääomasta (=kunnan vesihuoltolaitoksen toimintaan sijoittama pääoma). Peruspääomasta perittiin 0,5 % korkoa vuonna 2015 (Kunnanvaltuusto ). Jatkossa korosta päätetään talousarvion yhteydessä. 1.9 TALOUSARVION SITOVUUS Käyttötalousosassa määrärahat osoitetaan tehtävittäin siten, että netto on sitova. Jos tavoite hyväksytään talousarvioon, se sitoo valtuustoa alempia viranomaisia samalla tavoin kuin määräraha. Talousarvioon hyväksytään sitoviksi toiminnan mitattavissa olevat tavoitteet. Tavoitteiden määrää on karsittu aikaisempaan verrattuna, jolloin enää ei ole eroteltu erikseen sitovia ja muita tavoitteita. Investointiosan määrärahat osoitetaan toimielimille hankeryhmittäin ja hankkeittain siten, että netto on sitova. Mikäli investointiryhmän kustannusarvio ylittää hankekohtaisen rajan, sitoo määräraha toimielintä hankekohtaisesti. Hankekohtaiset rajat ovat seuraavat: Atk-ohjelmat ja muut pitkävaikutteiset menot Irtaimisto Arvopaperit ja muut pitkävaikutteiset sijoitukset Yhdyskuntarakentaminen Talonrakentaminen Hankekohtaisten investointien osalta kustannusarvion sisällä tapahtuvat vaihtelut eri suunnitelmavuosien välillä ovat sallittuja. Tavoitteiden toteutuminen, resurssien käytön ja toiminnan tuloksellisuuden toteutumisen seuranta tapahtuu ja esitetään toimintakertomuksessa ja talousarvion toteutumisvertailussa. Lisäksi tilanteesta tehdään osavuosikatsaus, joka annetaan kunnanvaltuustolle tiedoksi. Myös lautakuntien tulee seurata tavoitteidensa toteutumista vähintään puolivuosittain ja laatia siitä kirjalliset raportit ja sekä käsitellä ne lautakunnassa mahdollisia toimenpiteitä varten. Edellisen vuoden tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen kulumassa olevasta vuodesta tehdään kuukausittain tuloslaskelma, joka annetaan tiedoksi kunnanhallitukselle. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarvion muutosten esittämisoikeus ja velvollisuus koskee samalla tavoin sekä määrärahoja että tavoitteita (sitovat tavoitteet). Talousarviomuutokset on pyrittävä tekemään talousarviovuoden aikana välittömästi, kun muutostarve on tiedossa.

12 Tammelan kunta Tilinpäätös VALTUUSTOTASON ARVIOINTI Arviointi on oleellinen osa kunnan johtamisjärjestelmää sekä toiminnan ja palvelujen kehittämisen väline. Arvioinnin tuloksena tehtävät johtopäätökset ohjaavat toimintaa, vaikuttavat uusien tavoitteiden asettamiseen tai entisten tarkistamiseen. Arvioinnin tehtävänä valtuustotasolla on osoittaa strategioiden tarkistamisen tarpeet ja kehittämisen kohteet. Arviointi on osa kunnan jatkuvaa kehittämisprosessia. Kunnallisen arvioinnin tärkein osa on kunnanvaltuuston asettamat tavoitteet ja niiden arviointi. Tavoitteiden lähtökohtana ovat kunnan strategiat. Vuonna 2007 tapahtunut kuntalain muutos vaatii kunnan asettamaan myös kuntakonsernille toiminnan ja talouden keskeiset tavoitteet ja esittämään toimintakertomuksessa selvityksen tavoitteiden toteutumisesta. Arvioinnin ydin on arvottaminen eli sen osoittaminen, onko jokin asia hyvin vai huonosti, arvokas vai arvoton, hyödyllinen vai hyödytön. Kunnallisessa palvelutoiminnassa koko järjestelmän olemassaolon tarkoitus on kansalaisten peruspalveluista huolehtiminen ja hyvinvointiyhteiskunnan rakenteiden tuloksellinen toiminta. Peruskysymys kunnallisen toiminnan ja tuotettujen palveluiden arvioinnissa on, kuinka hyvin kunta onnistuu tehtäviensä hoitamisessa ja järjestämisessä. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointi. Tarkastuslautakunta suorittaa arviointinsa vertaamalla rinnakkain valtuuston hyväksymää talousarviota, kunnanhallituksen allekirjoittamassa tilinpäätöksessä olevaa toimintakertomusta sekä omia havaintojaan. Arviointikertomuksen käsittely ja tavoitteiden saavuttamisen arviointi kunnanvaltuustossa on tärkeä osa valtuuston suorittamaa tavoitteellista johtamista. Tilinpäätös, tilintarkastuskertomus ja arviointikertomus esitetään samassa kokouksessa. Tammelan kunnassa on vuoden 2001 aikana siirrytty asettamaan tavoitteita ja strategioita tasapainoisen onnistumisen mallilla. Tasapainoisen onnistumisen mallia hyödynnetään suoraan kunnan arviointityössä. Toimintaa arvioidaan ja mitataan eri näkökulmista, joita ovat vaikuttavuus (asiakas), prosessit, talous ja oppiminen. Lähtökohtana on organisaation visio sekä strategia ja oleellista on tasapaino eri näkökulmien ja käytettävien mittareiden välillä. Talousarvion tavoitteiden toteutumista seurataan valtuustotasolla osavuosikatsauksen ja kunnan tilinpäätöksen yhteydessä. Osavuosikatsaus laaditan puolivuosittain siten, että siinä seurataan talousarviossa asetettujen toiminnallisten tavoitteiden toteutumista määrärahaseurannan lisäksi.. Kunnan toimintakertomuksessa kuluneelta tilikaudelta esitellään sekä toiminnallisten että taloudellisten tavoitteiden toteutuminen samalla tasolla kuin talousarviossakin. Tilinpäätös, jossa toimintakertomus muodostaa tärkeän osan, allekirjoitetaan kunnanhallituksessa seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Tilinpäätös on tuotava kunnanvaltuuston käsittelyyn kuntalain mukaisesti viimeistään kesäkuussa. Tämän lisäksi arviointia suoritetaan pitkittäisvertailuna eli kunnan talous- ja muita tietoja seurataan myös pidemmältä aikaväliltä aikasarjoina yms. Arviointi tuottaa tietoa valtuutetuille itselleen, kuntalaisille, kunnan viranhaltijoille ja työntekijöille sekä ympäröivälle yhteiskunnalle siitä, miten kunta tehtävissään on onnistunut tai edistynyt. Arviointi on parhaimmillaan systemaattinen prosessi, joka tuottaa oikeaa, luotettavaa ja ajankohtaista tietoa kunnan tehtävän tai yksittäisen toiminnon tilasta sellaisenaan tai suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Ottaen huomioon valtuuston roolin kunnan keskeisten tavoitteiden asettajana ja strategioitten määrittäjänä, tulee arvioinnin valtuustotyöskentelyssä painottua etukäteisarviointiin ja toiminnan aikaiseen arviointiin. Arviointi kuuluu olennaisesti myös lautakuntien tehtäviin ja ne seuraavat tavoitteita tarkemmalla tasolla kuin valtuusto. Lautakunnat raportoivat tavoitteiden saavuttamisesta kunnanhallitukselle, joka muokkaa niistä oman kertomuksensa valtuustolle. Työyksiköissä tapahtuvaa toimintojen arviointia toteutetaan kunnallisen työmarkkinalaitoksen kunnallisen palvelutoiminnan tuloksellisuusarvioinnista antaman suosituksen pohjalta. Työyksikkökohtaisessa toimintojen arvioinnissa keskeisellä sijalla ovat arviointikeskustelut työpaikkapalavereissa ja kehityskeskusteluissa.

13 Tammelan kunta Tilinpäätös LASKELMAT JA TUNNUSLUVUT 2.1. TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. TULOSLASKELMA Ulkoiset, Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 24 8 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

14 Tammelan kunta Tilinpäätös 11 Toimintakate ilmoittaa paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuosikatetta tulee arvioida sekä tuloksen muodostumisen että rahoituksen riittävyyden kannalta. Tuloslaskelmassa vuosikatteen on katettava poistot eli pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden käytöstä aiheutuneet kustannukset. Rahoituslaskelmassa vuosikatteen riittävyyttä arvioidaan ensisijaisesti investointien ja lainanlyhennysten suhteen. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat poistoero- ja tuloksenkäsittelyeriä. Toimintakulujen jakaantuminen aineet, tarvikkeet, tavarat 5,1 % avustukset 2,8 % muut kulut 0,7 % henkilöstömenot 29,1 % palvelujen ostot 62,4 % Tulorahoitus valtionosuudet 34,0 % myyntituotot 5,1 % maksutuotot 1,5 % tuet ja avustukset 0,6 % muut tuotot 3,9 % verotulot 54,9 %

15 Tammelan kunta Tilinpäätös 12 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut, % 14,2 13,6 13,4 12,0 11,7 Vuosikate/poistot, % 129,2 21,5 110,8 78,0 103,6 Vuosikate, e/asukas 277,8 55,7 321,8 426,1 330,7 Asukasmäärä Kun vuosikate/poistot -tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tai kuntayhtymän tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista: =100 x Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Tunnusluku osoittaa, paljonko toiminnan kuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuloilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuloilla. Vuosikate prosenttia poistoista: =100 x Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate /asukas: =vuosikate / asukasmäärä tilikauden lopussa

16 Tammelan kunta Tilinpäätös 13 TOIMINTAMENOT Ulkoiset + sisäiset Muutos Henkilöstömenot ,4 % Palvelujen ostot ,6 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,4 % Avustukset ,7 % Muut menot ,6 % Toimintamenot ,0 % Menojen kehitys lajeittain milj Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet,tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut menot Henkilöstömenojen kehitystä arvioidaan tarkemmin henkilöstöraportin yhteydessä. TULORAHOITUKSEN KEHITYS Ulkoiset, Muutos Toimintatuotot ,3 % Verotulot ,3 % Valtionosuudet ,2 % Tulorahoitus yhteensä ,5 %

17 Tammelan kunta Tilinpäätös RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. RAHOITUSLASKELMA Ulkoiset, Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät -490 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta RAHAVAROJEN MUUTOS Kassavarat Kassavarat

18 Tammelan kunta Tilinpäätös Tammelan kunnan liikkumavaran kehitys vuosikate lainojen lyhennykset RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 110,3 10,8 57,6 79,8 98,1 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä, ,7 Lainanhoitokate 2,1 0,6 2,4 3,3 2,3 Kassan riittävyys, pv 2,0 1,5 3,5 2,3 1,2 Asukasmäärä Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Rahoituslaskelman välitulos toiminnan ja investointien rahavirta itsessään on jo tunnusluku, jonka positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen ja negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirta- välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos lainanhoitokatteen arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Luotettavan kuvan kunnan lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1-2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Lainanhoitokate kertoo miten vuosikate riittää kunnan pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiin sekä lyhyt- että pitkäaikaisten lainojen korkokuluihin.

19 Tammelan kunta Tilinpäätös 16 Investointien tulorahoitus, %: =100 x Vuosikate / Investointien omahankintameno Tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta kertoo, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai toimintapääomalla. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, euroa = Toiminnan ja investointien rahavirta - välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymä (rahoituslaskelmasta) Investointien omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Lainanhoitokate: =(Vuosikate + Korkokulut ) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluku on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1-2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Kassan riittävyys (pv): =365 pv x Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla.

20 Tammelan kunta Tilinpäätös TASE JA SEN TUNNUSLUVUT TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet 71 Muut pitkävaikutteiset menot 151 AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 359 SIJOITUKSET Osakkeet ja osuudet Muut saamiset Muut lainasaamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 2 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet VAIHTUVAT VASTAAVAT VAIHTO-OMAISUUS Valmiit tuotteet SAAMISET Pitkäaikaiset saamiset 49 2 Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset 49 2 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset 4 4 Muut saamiset Siirtosaamiset RAHAT JA PANKKISAAMISET VASTAAVAA YHTEENSÄ

21 Tammelan kunta Tilinpäätös 18 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden ylijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 2 Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot 5 10 Ostovelat Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ

22 Tammelan kunta Tilinpäätös 19 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 77,9 70,8 68,7 67,6 70,3 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 21,8 32,4 33,8 31,7 30,1 Kertynyt yli-/alijäämä, Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Lainakanta , Lainat, /asukas Lainasaamiset , Vuoden 2015 lainakannassa on mukana 4,3 milj. euroa korollista lyhytaikaista kassalainaa. Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää noin 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Omavaraisuusaste on koko kuntasektorilla keskimäärin 61,1 % (vuoden 2014 tieto). Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Suhteellinen velkaantuneisuus on koko kuntasektorilla keskimäärin noin 52,0 % (vuoden 2014 tieto). Omavaraisuusaste, %: =100 x (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan noin 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Omavaraisuusaste on koko kuntasektorille keskimäärin 61,1 % (vuoden 2014 tieto). Suhteellinen velkaantuneisuus, %: = 100 x (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Suhteellinen velkaantuneisuusprosentti kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Suhteellinen velkaantuneisuus on koko kuntasektorilla keskimäärin noin 52,0 % (vuoden 2014 tieto). Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Luku osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyt ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko on kertynyt alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas = (edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)) / Asukasmäärä Luku osoittaa asukaskohtaisen kertyneen ylijäämän tai katettavan kertyneen alijäämän määrän. Asukasmääränä käytetään tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaista kunnan asukasmäärää. Lainat /asukas =lainakanta / asukasmäärä Lainakanta =Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla.

23 Tammelan kunta Tilinpäätös KOKONAISTULOT JA -MENOT KUNNAN KOKONAISTULOT JA MENOT 1000 (ulkoiset) TULOT MENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Verotulot Valmistus omaan käyttöön Valtionosuudet Korkokulut 65 Korkotuotot 24 Muut rahoituskulut 13 Muut rahoitustuotot 34 Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden -33 +/- Pakollisten varausten muutos luovutustulot - Pysyvien vastaavien myyntitappiot -12 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 206 Investointimenot Pysyvien vastaavien hyödykkeiden 135 luovutustulot Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennys Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys 874 Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä

24 Tammelan kunta Tilinpäätös KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS YHDISTELMÄ KONSERNITILINPÄÄTÖKSEEN SISÄLTYVISTÄ YHTEISÖISTÄ Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös laaditaan konserniyhteisöjen taseiden ja tuloslaskelmien sekä niiden liitetietojen yhdistelmänä. Konsernitilinpäätökseen sisällytetään lisäksi konsernin rahoituslaskelma, jossa annetaan selvitys kuntakonsernin varojen hankinnasta ja niiden käytöstä tilikauden aikana. Konsernitilinpäätöksen tavoitteena on selvittää ne varat, velat ja vastuut, joihin kunnalla on omistajuuteen tai sopimukseen perustuvaa määräysvaltaa. Tilikauden konsernitilinpäätökseen yhdistellään tytäryhteisö: Kiinteistö Oy Tammelan Vuokra-asunnot Seuraavat kuntayhtymät: Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Hämeen maakuntaliitto, kuntayhtymä Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Eteva, kuntayhtymä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sekä yhteisyhteisö: Tammelan Aluelämpö Oy Tammelan kunta Yhteisyhteisö: Tammelan Aluelämpö Oy Kuntayhtymä: Lounais-Hämeen ammatillisenkoulutuksen kuntayhtymä 50 % 8,8 % 3,2 % Kuntayhtymä: Hämeen maakuntaliitto 16,6 % Kuntayhtymä: Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä 0,3 % 0,7 % 100 % Kuntayhtymä: Eteva kuntayhtymä Tytäryhteisö: Kiinteistöosakeyhtiö Tammelan vuokraasunnot Kuntayhtymä: Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

25 Tammelan kunta Tilinpäätös KONSERNITILINPÄÄTÖS JA SEN TUNNUSLUVUT KONSERNITULOSLASKELMA (1 000 ) Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisön voitosta/tappiosta Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 23 6 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Laskennalliset verot -4 Vähemmistöosuudet -2 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut, % 37,9 36,9 36,9 43,2 43,5 Vuosikate/poistot, % ,2 108,8 Vuosikate, /asukas 350,2 119,7 417,6 527,3 451,0 Konsernin toiminta prosentti toimintakuluista (%): = 100 x Toimintatuotot / Toimintakulut Tunnusluku kuvaa maksurahoituksen osuutta toimintamenoista. Konsernin vuosikate prosenttia poistoista (%): = 100 x Vuosikate / Poistot Konsernin vuosikate /asukas: Konsernikohtainen tavoitearvo saadaan jakamalla keskimääräinen vuotuinen investointitaso emokunnan asukasmäärällä.

26 Tammelan kunta Tilinpäätös 23 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA (Lyhennetty, ) Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät -490 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuotot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 15 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääoman muutos 18 4 Vaihto-omaisuuden muutos 13-1 Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta RAHAVAROJEN MUUTOS Rahavarat Rahavarat Rahavarojen muutos

27 Tammelan kunta Tilinpäätös 24 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 33,7 19,0 67,7 86,0 79,2 Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, , , , , ,9 Lainanhoitokate 2,0 0,9 2,4 3,1 2,3 Kassan riittävyys, pv 3,1 2,5 3,7 2,7 4,2 Konsernin investointien tulorahoitus (%): = 100 x Vuosikate / Investointien omahankintameno Tunnusluku osoittaa tulorahoituksen osuuden investointien omahankintamenosta. Konsernin toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä 5 vuodelta, = Toiminnan ja investointien rahavirta välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymä (rahoituslaskelmasta) Konsernin lainanhoitokate: = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Tunnusluku osoittaa konsernin tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Konsernin kassan riittävyys: = 365 pv x Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella Tunnusluku osoittaa, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa konsernin kassavaroilla.

28 Tammelan kunta Tilinpäätös 25 KONSERNITASE (1 000 ) VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet 5 2 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 48 2 Lyhytaikaiset saamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

29 Tammelan kunta Tilinpäätös 26 KONSERNITASE (Lyhennetty, ) VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma VASTATTAVAA YHTEENSÄ OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden ylijäämä VÄHEMMISTÖOSUUDET PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas Konsernin lainakanta , 1000 Konsernin lainat, /asukas ,9 28, ,5 36, ,8 36, ,2 32, ,7 33, Konsernin omavaraisuusaste (%): = 100 x (Oma pääoma + Vähemmistöosuus + Konsernireservi + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa konsernin vakavaraisuutta, alijäämään sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Konsernin suhteellinen velkaantuneisuus (%): = 100 * (Vieras pääoma Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon konsernin käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Konsernin kertynyt yli/alijäämä ( ) ja kertynyt yli/alijäämä /asukas Tunnusluvut kertovat konsernitalouden tasapainon.

30 Tammelan kunta Tilinpäätös 27 Konsernin lainakanta =Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Konsernin lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla. Konsernin lainat /asukas =konsernin lainakanta / kunnan asukasmäärä Konsernin lainasaamiset =Sijoituksiin merkityt jvk -lainasaamiset ja muut lainasaamiset KUNTAKONSERNIN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Kuntakonsernin merkittävimmät osat ovat osuudet kuntayhtymistä Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, tytäryhtiö Koy Tammelan vuokra-asunnot ja osakkuusyhtiö Tammelan Aluelämpö Oy. Kertomusvuosi oli toinen jolloin Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä vastasi sosiaalipalveluista. Terveyspalveluiden sopimusohjauksen osalta vuosi sujui taloussuunnitelman mukaisesti. Sosiaalipalveluiden osalta kunta joutui maksamaan lisäsuoritusta kuntayhtymälle. Sosiaalipalvelujen tuotteistaminen on vielä osin kehityksen alla. Jatkossa myös niiden osalta pyritään lähemmäksi sopimusohjausmallia. Hyvinvointikuntayhtymän tulevaisuus on myös sidoksissa mahdolliseen tulevaan Sote -uudistukseen. Koy Tammelan vuokra-asunnoilla on taseessaan merkittävästi velkaa. Yhtiön tuloskehitys on kuitenkin viime vuosina ollut varsin tyydyttävää. Yhtiö rakennutti uuden vuokrarivitalon vuoden aikana. Osakkuusyhtiö Tammelan Aluelämpö Oy:llä on lämmön hankinnasta pitkäaikainen ostosopimus yhtiön toisen omistajan Vapo Oy:n kanssa. Edellisenä vuonna Vapo Oy:n toimesta uusittu pellettikäyttöinen lämpölaitos on toiminut varsin hyvin. Yhtiön taloudellinen tila on vakaa ja yhtiöllä on kassavaroja korjausinvestointeihin. 3. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TA- SAPAINOTTAMISTOIMENPITEET 3.1. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOI- MINNAN RAHOITUS Kunnanhallituksen on Kuntalain 69 :n mukaan tehtävä toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä sekä talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. Tilikauden tuloksella tarkoitetaan kunnan tuloslaskelman tulosta ennen varauksia ja rahastosiirtoja. Tilikauden tulos on ,70 euroa ylijäämäinen. Kunnanhallitus esittää tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavaa: tuloutetaan tehtyjä poistoeroja ,90 euroa tilikauden ylijäämä ,60 euroa kirjataan taseen omaan pääomaan kohtaan edellisten tilikausien ylijäämä.

31 Tammelan kunta Tilinpäätös TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMINEN 4.1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTALOUSNETTO TEHTÄVIEN Kehitys, muutos yleinen hallinto ,2 % varhaiskasvatus ,1 % kotihoito- ja vanhustyö ,9 % toimeentuloturva ,8 % muu sosiaalitoimi ,9 % terveydenhuolto ,2 % peruskoulut ,2 % muu koulutus ,7 % vapaa sivistystyö ,1 % yhdyskuntapalvelut ,7 % kiinteistötoimi ,4 % muut palvelut ,6 % liiketoiminta ,9 % vesihuolto ,1 % Käyttötalousnetto yhteensä ,7 % Käyttötalouden nettomenojen kehitys vuosina

32 Tammelan kunta Tilinpäätös 29 Käyttötalousnetto tehtävittäin yhdyskuntapalvelut 3,3 % muu koulutus 1,1 % kiinteistötoimi 0,0 % muut palvelut 0,9 % yleinen hallinto 5,4 % varhaiskasvatus 10,1 % peruskoulut 19,1 % kotihoito- ja vanhustyö 19,4 % vapaa sivistystyö 2,7 % toimeentuloturva 1,3 % terveydenhuolto 32,5 % muu sosiaalitoimi 4,1 % Vesihuoltolaitos ja liiketoiminta eivät ole mukana kaaviossa, koska niiden käyttötaloudet ovat positiivisia. Vesihuoltolaitoksen kohdalla nettotulos parani 6,1 prosenttia ja liiketoiminnan kohdalla 8,9 prosenttia. Ruoka- ja puhdistuspalveluiden käyttötalousnetto on nolla, eikä se siksi ole mukana taulukossa ja kaavioissa. Käyttötalouden nettomenot v olivat 31,7 milj. euroa, jossa on kasvua edellisvuoteen 2,7 prosenttia. Tehtäväalueista nettomenojaan pienensivät myös varhaiskasvatus, muu sosiaalitoimi, toimeentuloturva, vapaa sivistystyö, yhdyskuntapalvelut ja muut palvelut. Muut tehtävä-alueet kasvattivat nettomenojaan. Euromääräisesti suurin kasvu oli kotihoito- ja vanhustyössä Lukion valtion rahoituksen pienentymisen johdosta muun koulutuksen nettomenot kasvoivat euroa. Myös yleinen hallinto kasvoi ja perusopetus kasvattivat nettomenojaan. Kokonaisuutena ulkoiset toimintatuotot ylittivät muutetun talousarvion eurolla. Talousarviota pienennettiin vuokratuottojen osalta. Ulkoiset toimintamenot alittivat talousarvion eurolla. Näin muodostui toimintakate, joka maltillisesta menokehityksestä johtuen oli euroa parempi kuin talousarviossa oli ennakoitu. Kunnan verotulot alittivat budjetoidun yhteensä eurolla. Verotulojen kehitys oli kuitenkin kohtalainen. Valtionosuudet ylittivät budjetoidun eurolla mutta laskivat edellisestä vuodesta peräti euroa. Myös rahoitustuottojen ja -kulujen toteutuma oli arvioitua parempi euroa. Vuosikate oli euroa, mikä on euroa muutettua talousarviota parempi. Kunnan investointiosan nettomenot toteutuivat (muutettuun) talousarvioon nähden 81,0 prosenttisesti. Talousarvion toteutumistietoja sisältyy myös lukuun Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen (laskennalliset erät koostuvat palautettavista arvonlisäveroista ja vyörytysmenoista).