KAAVARUNGON VALMISTELUN AIKATAULU

Transkriptio

1 KAAVARUNGON VALMISTELUN AIKATAULU Syyskuu Malmi info ja Malmin työpajat Kaavarunko nähtävillä Kaavarungon esittelytilaisuus Lokakuu Mielipiteet mennessä Joulukuu Kaavarunko kaupunkisuunnittelulautakunnassa

2 OHJELMA KAAVARUNGON ESITTELY KLO /Auditorio Crista Toivola, arkkitehti, kaupunkirakenne ja viheralueet Helena Färkkilä-Korjus, DI maaperä Tuukka Linnas, arkkitehti, kaupunkirakenne ja mitoitus Topi Vuorio, liikennesuunnittelu Keskustelu ja kysymykset esitysten jälkeen KESKUSTELU JATKUU KARTTOJEN ÄÄRELLÄ KLO 18- /Opiskelijaravintola Kaavaluonnos ja kaupunkirakenne (Tuukka Linnas, Crista Toivola ja Pia Kilpinen) Liikenne (Topi Vuorio, Anna Pätynen ja Juuso Helander) Maaperä (Helena Färkkilä-Korjus)

3 Malmin työhuone suunnittelupajat ja

4 KAUPUNKIRAKENNE JA VIHERALUEET

5 LIITTYMINEN YMPÄRISTÖÖN

6 - Kuroo yhteen ja vahvistaa - Tiivis liittyminen ympäröivin alueisiin, viherverkosto, kaupunkirakenne ja liikenneverkosto - Tasapaino koillisen ja muun Helsingin välillä - Tasapaino Malmin keskustan ja kentän alueen välillä

7 Suunnitteluun lähdettiin puistoverkosto edellä Alueen kokonaisrakenne perustuu ekologisesti ja toiminnallisesti kytkeytyvään puistoverkkoon Vahvuustekijöitä muistumia kiitoradoista, laajat tilat ja pitkät näkymät, hule- ja pohjavesien hyödyntäminen Puistoverkoston osana rakennettuja ja luonnonkaltaisessa tilassa olevia osia laadukasta virkistysympäristöä sekä uutta monimuotoista kaupunkiluontoa Katuverkosta erotettu turvallinen jalankulku- ja pyöräilyverkosto mahdollistuu Yhdistyminen Kivikon ulkoilupuistoon sillalla

8 Työpajakuva? Virkistysalueen tavoitteita ja toiveita --VESIAIHE Puistoverkostoon ja viheralueisiin liittyi paljon toiveita ja ideoita myös työpajoissa -

9 Uudet puistot ja muut virkistysalueet Liittyminen ympäristön asemakaavoitettuihin viheralueisiin - Paljon puistoaluetta - Monikäyttöisyys, monipuolisuus reitistö, hulevesien käsittely ja näyttävät vesiaiheet - Vihersilta Kivikkoon

10

11 Luontoarvokohteet Pesimälinnustoa selvitetty keväällä ja kesällä 2015 Ei löytynyt erityisesti suojeltavia lajeja Linnustoltaan monipuolinen Kasvilajisto rikasta Kasvillisuuden kannalta arvokkaita luontokohteita ei alueelta ole rajattu kaupungin luontotietojärjestelmään Erityinen merkitys rakentamattomana, avoimena ja matalana pidettävänä biotooppina Tattarisuon ja Sepänmäen metsäalueet arvokkaiksi määritellyt Alueella ei ole esitetyn metsäisen suojeluverkoston osia Rakentamisen sijoittaminen siten, että luontoarvoille aiheutettu haitta minimoidaan. Avoimen alueen luontoarvot tulevat taantumaan, mutta metsäisiä ja reunavyöhykkeiden alueita voi säilyttää osana virkistysympäristöä.

12 KULTTUURIHISTORIALLISET ARVOKOHTEET Maakuntakaava: alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen, sen kokonaisuus ja identiteetti ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on myös arvioitava ja sovitettava yhteen maakuntakaavassa osoitetun käyttötarkoituksen mukainen maankäyttö sekä maisema- ja kulttuuriarvot. RKY-alueen arvoytimenä terminaalirakennus, lisäksi kenttäkokonaisuuteen ja rajaukseen kuuluu lentokonehalli ja kiitoradat ympäröivine avoimine alueineen Kiitoratoja ei ole tarkoituksenmukaista säilyttää, mutta syntyvälle asuinalueelle on suunniteltu pitkät näkymät takaava avara keskusakseli, jonka päätteenä terminaalirakennus ja lentokonehalli ovat Erilaisten tarpeiden ja tavoitteiden yhteensovittaminen

13 200 m 800 m Lentoaseman rakennuksiin liittyviä pitkiä näkymiä säilytetään osana uutta kaupunkirakennetta Lentoasemarakennus ja lentokone sekä niiden välitön ympäristö suojellaan

14 670 m 30 m

15

16 Näkymä lentokenttäpuistosta Lähde: Diplomityö 2015, Aalto-yliopisto, maisema-arkkitehtuuri MAISEMAN UUSI PERSPEKTIIVI - Viheraluesuunnitelma pohjana Malmin lentokentän uudelle aluerakenteelle

17

18 MAAPERÄ JA HULEVESIEN HALLINTA

19 Malmi, maaperäselvitykset 2015 Pohjatutkimuksia, kairauksia ja maanäytteitä Uusia pohja- ja orsivedenhavaintoputkia Rakennettavuusselvitys (konsulttityö, Destia Oy, valmistuu 11/2015) Hule- ja pohjavesien hallintasuunnitelma (konsulttityö, Sito Oy, luonnos kommenteilla) Pilaantuneisuustutkimuksia (11-12/2015) 2016 Lisäpohjatutkimukset Maanäytteet ja näytteiden laboratorioanalyysit Pohja- ja orsivesiseuranta Instrumentointi (inklinometrien asennus) Pilaantuneisuustutkimukset Ksv/Y-os./TEK/Helena Färkkilä-Korjus

20 Maaperä Saven syvyys Ksv/Y-os./TEK/Helena Färkkilä-Korjus 20

21 Maaperä Arvioitu paalujen tunkeutumissyvyys Ksv/Y-os./TEK/Helena Färkkilä-Korjus 21

22 Ksv/Y-os./TEK/Helena Färkkilä-Korjus

23 KAUPUNKIRAKENNE JA MITOITUS

24 - Aluetta suunnitellaan arviolta asukkaalle - Noudatetaan kaupunginvaltuuston päätöstä eri tuotantomuotojen jaosta. Tämän hetkinen jako: - 20% säädeltyä vuokra-asumista - 40% välimallin tuotantomuodot (esim. hitas, asumisoikeusasunnot) - 40% vapaarahoitteista tuotantoa - Monimuotoinen ja korkeatasoinen

25 - Kokonaisuus muodostuu osa-alueista, joista jokaisella on oma kaupunkirakenteellinen teemansa - Luonteeltaan nykyistä ympäristöä täydentävä kaupunkirakenteen nivel

26 - Suunnittelualue n. 300 ha - Korttelialuetta yhteensä n. 120 ha josta: - Asumista n. 118,5 ha - Työpaikkakortteleita n. 1,2 ha - Julkisia palveluita n. 0,3 ha - Keskimääräinen asuinkortteleiden korttelitehokkuus e k = n. 0,93 - Yleiskaavaehdotuksessa alueen korttelitehokkuus pääasiassa e k = 1,00-2,00

27 Tonttitehokkuuksia Lehtovuoren alue, Konala, e = 0,5 kuva: a-konsultit.fi Arabianranta, rantatontit, e = 1,4 Malchover weg, Berlin, e = 1,2 kuva: kollhoff.de Viikki, Agronominkatu, e = 1,6

28

29 Fallkullan alue Terminaalirakennuksen ympäristö Tattarisuon ja Tattariharjun ympäristö

30 Kuva: Forum Virium Kuva: Forum Virium Kuva: Forum Virium

31

32 LIIKENNE

33 Liikennejärjestelmän tavoitteet Koillisen Helsingin yhdistäminen Liikkuminen tukeutuu ensisijaisesti kestäviin kulkumuotoihin ja toissijaisesti auton käyttöön Taataan hyvät ja turvalliset jalankulku- ja pyöräyhteydet Joukkoliikenne perustuu kahteen raideyhteyteen Raide-Jokeri 2 ja keskustan suuntainen linja Alueelle muodostetaan selkeä katuverkko joka jakautuu rauhallisiin asuntokatuihin ja liikennettä välittäviin katuihin Alueen virkistysreitit monipuolistuvat ja reittejä lisätään Pysäköinnin lähtökohtana on keskitetyt pysäköintiratkaisut ja nimeämättömät paikat

34 Katuverkko

35 Joukkoliikenneverkko

36 Jalankulku ja pyöräily

37 Liikennemääriä

38 Saavutettavuus joukkoliikenteellä Nykytilanne Vuosi 2040

39 MIELIPITEET KAAVARUNGOSTA VIIMEISTÄÄN Helsingin kaupunki, Kirjaamo, Kaupunkisuunnitteluvirasto, PL HELSINGIN KAUPUNKI Sähköposti: Lue lisää ja tilaa uutiskirje: Kaikki aineisto löytyy:

40 MITEN SUUNNITTELU JATKUU? Joulukuu 2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta (Kaavarunko ja mielipiteet) Tammikuu 2016 Viranomaisten lausunnot 2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta (Kaavarunko ja lausunnot) Lisää selvityksiä tarvittavilta osin Alueelle tehdään asemakaavoja osa-alueittain. Koko alueen rakentaminen kestää vuotta.