KOMISSION KERTOMUS KAHDEKSAS VUOSIKERTOMUS EUROOPAN KALATALOUSRAHASTON TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA (2014) {SWD(2015) 295 final}

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2015) 662 final KOMISSION KERTOMUS KAHDEKSAS VUOSIKERTOMUS EUROOPAN KALATALOUSRAHASTON TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA (2014) {SWD(2015) 295 final} FI FI

2 Sisällysluettelo 2

3 1. JOHDANTO 3 2. EKTR:N TÄYTÄNTÖÖNPANON YLEINEN ARVIOINTI EKTR:N RAHOITUKSEN TOTEUTUMINEN JÄSENVALTIOISSA EKTR:N TÄRKEIMMÄT TOIMINTA-ALAT KEHITYS TOIMINTALINJOITTAIN TALOUSARVION TOTEUTTAMINEN KOMISSIOSSA TEKNISEN AVUN MÄÄRÄRAHOJEN KÄYTTÖ JÄSENVALTIOISSA TEKNISEN AVUN MÄÄRÄRAHOJEN KÄYTTÖ KOMISSIOSSA EKTR:N YHTEENSOVITTAMINEN RAKENNERAHASTOJEN JA EUROOPAN MAASEUDUN KEHITTÄMISEN MAATALOUSRAHASTON (MAASEUTURAHASTO) KANSSA JÄSENVALTIOIDEN ILMOITTAMAT SÄÄNTÖJENVASTAISUUDET 8 3. EKTR:N TÄYTÄNTÖÖNPANON ARVIOINTI TOIMINTALINJOITTAIN TOIMINTALINJA 1. TOIMENPITEET YHTEISÖN KALASTUSLAIVASTON MUKAUTTAMISEKSI EU:N KALASTUSLAIVASTON TALOUDELLINEN SUORITUSKYKY VUONNA 2013 (PERUSTUU TALOUDELLISEEN VUOSIRAPORTTIIN 2015) KALASTUSTOIMINNAN PYSYVÄ LOPETTAMINEN KALASTUSTOIMINNAN VÄLIAIKAINEN LOPETTAMINEN KALASTUSALUKSIIN TEHTÄVÄT INVESTOINNIT JA VALIKOIVUUS PIENIMUOTOINEN RANNIKKOKALASTUS KALASTUSLAIVASTOA KOSKEVIEN JÄRJESTELYJEN SOSIOEKONOMINEN KORVAAMINEN TOIMINTALINJA 2. VESIVILJELY, SISÄVESIKALASTUS SEKÄ KALASTUS- JA VESIVILJELYTUOTTEIDEN JALOSTUS JA KAUPAN PITÄMINEN 11 3

4 SISÄVESIKALASTUS VESIVILJELY JALOSTUS TOIMINTALINJA 3. YHTEISTÄ ETUA KOSKEVAT TOIMENPITEET KALASATAMAT, PURKUPAIKAT JA KALASTUSSUOJAT UUSIEN MARKKINOIDEN ETSIMINEN JA MENEKINEDISTÄMISKAMPANJAT KOKEILUTOIMET TOIMINTALINJA 4. KALASTUSALUEIDEN KESTÄVÄ KEHITYS ENSIMMÄISET TOIMINTAA KOSKEVAT PÄÄTELMÄT EKTR:N KAUDELTA

5 1. JOHDANTO Euroopan kalatalousrahastosta (EKTR) annetun asetuksen 68 artiklan 1 mukaisesti komissio antaa viimeistään 31. joulukuuta kunakin vuonna Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle kertomuksen EKTR:n täytäntöönpanosta. Kertomus perustuu jäsenvaltioiden vuosikertomuksia koskevaan komission tarkasteluun ja arviointiin sekä muihin käytettävissä oleviin tietoihin. Lisäksi siinä esitetään arvio joidenkin EKTR:n keskeisten toimenpiteiden toteutuksesta. Kertomukseen yhteydessä esitettävään komission yksiköiden valmisteluasiakirjaan sisältyy yhteenveto EKTR:n täytäntöönpanosta kussakin jäsenvaltiossa ja viisi taulukkoa, joissa annetaan tarkempia tietoja rahoituksen toteutumisesta 2. Tässä viimeisessä komission kertomuksessa esitetään yleinen arviointi jäsenvaltioiden ja komission suorittamasta EKTR:n täytäntöönpanosta vuonna Jäsenvaltioiden toimittamat tiedot maksusitoumuksista mahdollistivat laajemman, 31. toukokuuta 2015 asti ulottuvan analyysin, ja näin saatiin kokonaisvaltaisempi kuva EKTR:n täytäntöönpanon nykyisestä tilanteesta, kun käytännön tasolla tapahtuvalle EKTR:n täytäntöönpanolle asetettuun määräaikaan (31. joulukuuta 2015) on alle vuosi jäljellä. Koska jäsenvaltioiden ei delegoidun asetuksen (EU) 2015/895 3 nojalla tarvitse toimittaa vuonna 2016 toimintaohjelman täytäntöönpanoa vuoden 2015 aikana koskevaa vuosikertomusta, komissio ei esitä EKTR:n täytäntöönpanoa kyseisen vuoden aikana koskevaa vuosikertomusta. Se kuitenkin sisällyttää ERI-rahastojen ohjelmista vuonna 2016 esitettävään yhteenvetokertomukseen, josta säädetään yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 4 53 artiklassa, liitteeksi tiivistelmän jäsenvaltioiden luomien hallinto- ja valvontajärjestelmien tarkastuksista sekä kalatalousrahaston tukea koskevista tarkastuksista, joita edellytetään EKRasetuksen 68 artiklan 3 kohdan d alakohdassa. 2. EKTR:N TÄYTÄNTÖÖNPANON YLEINEN ARVIOINTI 2.1. EKTR:n rahoituksen toteutuminen jäsenvaltioissa Jäsenvaltioiden vuonna 2014 lähettämien todennettujen välimaksujen määrä oli 567 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa 4 prosentin lisäystä verrattuna vuoden 2013 vastaavaan määrään (544 miljoonaa euroa). Jäsenvaltioiden tekemien EKTR:n maksusitoumusten määrä vuoden 2007 ja 31. toukokuuta Euroopan kalatalousrahastosta 27 päivänä heinäkuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1198/2006 (EUVL L 120, ) 68 artikla. Taulukko I: Rahoituksen toteutuminen lähentymistavoitealueilla. Taulukko II: Rahoituksen toteutuminen muilla kuin lähentymistavoitealueilla. Taulukko III: Rahoituksen toteutuminen lähentymistavoitealueilla ja muilla kuin lähentymistavoitealueilla. Taulukko IV: Kalatalousrahaston ohjelmoidut varat toimintalinjoittain ja jäsenvaltioittain. Taulukko V: Kalatalousrahaston todennetut menot toimintalinjoittain ja jäsenvaltioittain. Komission delegoitu asetus (EU) 2015/895, annettu 2 päivänä helmikuuta 2015, Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 508/2014 täydentämisestä siirtymäsäännösten osalta, EUVL L 147, s. 1. Asetus (EU) N:o 1303/2013 Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta, EUVL L 347,

6 2015 välisenä aikana oli 3,91 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa, että EKTR:n sitoumukset lisääntyivät 14,5 prosenttia 31. toukokuuta 2014 jälkeen (495 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa), jolloin maksusitoumusten määrä oli vielä suhteellisen alhainen. EKTR:n varoista oli sidottu 31. toukokuuta 2015 mennessä 90,83 prosenttia 5. Sekä maksusitoumukset että todennetut menot ovat jäsenvaltioiden tasolla yhä alle tason, jota odotetaan ennen EKTR:n täytäntöönpanon päättymistä. EKTR:n määrärahoista oli 31. toukokuuta 2015 mennessä sitomatta vielä yli 9 prosenttia (noin 394 miljoonaa euroa), mikä tarkoittaa, että sitoumusten tekemistä on kiireesti nopeutettava. Tämä antaa samoin kuin todennettujen maksujen tapauksessa aihetta huoleen, kun otetaan huomioon, että menojen tukikelpoisuus päättyy 31. joulukuuta Julkisen kansallisen rahoitusosuuden määrä 31. toukokuuta 2015 oli 2,44 miljardia euroa, mikä oli 321,62 miljoonaa euroa (15,17 %) enemmän kuin 31. toukokuuta Saman ajanjakson aikana EKTR:n tukemat toimenpiteet saivat yksityistä rahoitusta 2,92 miljardia euroa, mikä on 375,36 miljoonaa euroa (14,73 %) enemmän kuin 31. toukokuuta Kuten aikaisemmista kertomuksista on jo käynyt ilmi, yksityisiä rahoitusosuuksia on eniten jalostuksessa (45,62 %), vesiviljelyssä (24,95 %) ja aluksiin tehtävissä investoinneissa (10,23 %). Näihin on nyt tarpeen lisätä investoinnit kalastusalueiden kehittämiseen (8,57 %). Näiden neljän toimenpiteen osuus on lähes 90 prosenttia yksityisistä investoinneista. Investoinnit kalastus- ja vesiviljelyalaan olivat 1. tammikuuta 2007 ja 31. toukokuuta 2015 välisenä aikana yhteensä 9,27 miljardia euroa, josta 42,14 prosenttia oli EKTR:stä saatua rahoitusta, 26,33 prosenttia kansallista julkista rahoitusta ja 31,52 prosenttia yksityistä rahoitusta. Nämä prosenttiosuudet pysyivät lähestulkoon vakaina. Vain EKTR:n osuus pieneni hiukan (- 1,5 %) koko ajanjakson aikana. Jokainen EKTR:stä myönnetty tukieuro tuottaa vipuvaikutuksena 1,37 euron sitoumuksen kansallista tukea (+ 2,2 % verrattuna tilanteeseen 31. toukokuuta 2014), josta 0,75 euroa on yksityistä rahoitusta ja 0,62 euroa kansallista julkista rahoitusta EKTR:n tärkeimmät toiminta-alat Seuraavassa taulukossa vertaillaan viittä eniten käytettyä toimenpidettä koskevien maksusitoumusten osuutta seuraavina ajankohtina: heinäkuun loppu 2012, toukokuu 2013, toukokuu 2014 ja toukokuu Tämä luku vastaa alustavia määrärahoja vuonna Kun otetaan huomioon määrärahojen vapautuminen (256,9 miljoonaa euroa mennessä), maksusitoumusten määrä kasvaa 96,3 prosenttiin EKTR:n muutetuista määrärahoista. 6

7 Taulukko heinäkuuta toukokuuta toukokuuta toukokuuta 2015 Pysyvä lopettaminen (19,61 %) Jalostus (17,41 %) Jalostus (16,65 %) Jalostus (17,53 %) Vesiviljely (12,98 %) Pysyvä lopettaminen (17,25 %) Pysyvä lopettaminen (15,44 %) Vesiviljely (14,33 %) Jalostus (12,79 %) Vesiviljely (14,83 %) Vesiviljely (14,43 %) Pysyvä lopettaminen (13,98 %) Kalasatamat (10,89 %) Kalasatamat (11,46 %) Kalasatamat (11,61 %) Kalastusalueiden kehittäminen (11,47 %) Väliaikainen lopettaminen (7,67 %) Väliaikainen lopettaminen (7,40 %) Kalastusalueiden kehittäminen (9,25 %) Kalasatamat (11,15 %) EKTR:n maksusitoumukset keskittyivät edelleen melko selvästi mainittuihin viiteen toimenpiteeseen (68,46 %), Luku on samanlainen kuin vuonna 2013 ja hieman suurempi kuin vuonna Pysyvän ja väliaikaisen lopettamisen suhteelliset osuudet laskevat edelleen (ks. taulukko 3). Tämä koskee etenkin viimeksi mainittua, jonka 5,83 prosentin osuuden ovat ohittaneet toimintalinjan 3 mukaiset kollektiiviset toimet (7,36 % maksusitoumuksista) ja joka on nyt seitsemänneksi käytetyin toimenpide. Seuraavasta taulukosta käy ilmi tämä laskusuuntaus; kyseisten kahden toimenpiteen yhteenlaskettu maksusitoumusaste on pienentynyt 30 prosenttia arviointijaksolla. Taulukko 2 Pysyvä & väliaikainen lopettaminen (% EKTR:n kaikista maksusitoumuksista) ,28 % ,65 % ,2 % ,81 % 2.3. Kehitys toimintalinjoittain Seuraavassa taulukossa esitetään kokonaissitoumusten suhteellisen merkityksen kehittyminen toimintalinjoittain heinäkuun 2012 ja toukokuun 2015 välisenä aikana. Tilanne 31. toukokuuta 2015 on jatkoa edellisten vuosien kehityssuunnalle, mukaan lukien toimintalinjan 1 laskusuuntaus, mutta poikkeuksena on toimintalinja 4, jonka suhteellinen merkitys on kasvanut huomattavasti vuodesta

8 Taulukko 3 Toimintalinja heinäkuuta toukokuuta toukokuuta toukokuuta 2015 Toimintalinja 1 33,05 % 30,42 % 27,77 % 25,72 % Toimintalinja 2 28,96 % 32,64 % 31,44 % 32,3 % Toimintalinja 3 27,59 % 27,38 % 28,46 % 27,26 % Toimintalinja 4 7,1 % 7,2 % 9,25 % 11,47 % Toimintalinja 5 3,29 % 2,42 % 3,07 % 3,25 % Taulukossa ja kaaviossa esitetään tosiasiallisten maksusitoumusten ja vuonna 2007 suunniteltujen menojen suhde toimintalinjoittain kaudelle Taulukko 4 Toimintalinja 31. heinäkuuta toukokuuta toukokuuta toukokuuta 2015 Edistyminen (%) 2015/2012 Toimintalinja 1 Toimintalinja 2 Toimintalinja 3 Toimintalinja 4 Toimintalinja 5 EKTR yhteensä 67,24 % 74,36 % 79,61 % 85,24 % + 26,78 % 56,6 % 77,47 % 86,77 % 98,4 % + 73,85 % 57,8 % 67,31 % 83,80 % 93,85 % + 62,37 % 28 % 44,60 % 56,89 % 80,9 % + 188,92 % 44,04 % 44,60 % 65,34 % 83,86 % + 90,43 % 56,31 % 67,37 % 79,33 % 90,83 % + 61,3 % 6 Toimintalinja 1: toimenpiteet yhteisön kalastuslaivaston mukauttamiseksi. Toimintalinja 2: vesiviljely, sisävesikalastus sekä kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostus ja kaupan pitäminen. Toimintalinja 3: Yhteistä etua koskevat toimenpiteet. Toimintalinja 4: Kalastusalueiden kestävä kehitys. 8

9 100,00% 90,00% 80,00% 70,00% 60,00% 50,00% 40,00% 30,00% 20,00% Toim.linja 1 Toim.linja 2 Toim.linja 3 Toim.linja 4 Toim.linja 5 EKTR Edellä olevat taulukot ja kaaviot osoittavat, että kolmen vuoden kuluessa eri toimintalinjojen maksusitoumusasteet ovat yhdenmukaistuneet. Sitoumusasteet vaihtelivat huomattavasti aikaisemmin ohjelmakaudella eri syistä, kuten vuoden 2008 öljykriisin vuoksi, talous- ja rahoituskriisin vaikutuksesta, toimintalinjan 4 uutuudesta johtuen tai koska oli tarpeen poistaa epäsuhta toiminnan tavoitteiden ja todellisten käytännön tarpeiden välillä. Huomattavin kehitys, joka on kuvattu jo aiemmissa komission kertomuksissa, on toimintalinjaa 1 koskevien julkisten menojen pieneneminen, mitä voivat selittää kaksi tekijää: ensinnäkin romutusohjelmat, joita toteutettiin jo KOR:n 7 nojalla ja joita jatkettiin EKTR:n täytäntöönpanon ensimmäisinä vuosina, ovat paljolti poistaneet joidenkin laivastonosien ylikapasiteettiongelmia. Monien laivastojen viime vuosina parantunut kannattavuus on lisännyt alalla luottamusta kykyyn menestyä ilman julkista tukea. Tämän seurauksena toimintalinja 1 etenee melko hitaasti, ja on nyt jäljessä keskiarvosta. Pisimmälle on edetty toimintalinjoja 2 ja 3 koskevien maksusitoumusten suhteen: toimintalinjan 2 osalta ollaan hyvin lähellä 100:aa prosenttia, ja toimintalinjan 3 osalta lähestytään 95:tä prosenttia. Edistyminen on kuitenkin ollut vuoden 2012 jälkeen nopeampaa toimintalinjan 4 (ja toimintalinjan 5) osalta. Toukokuuhun 2015 mennessä toimintalinja 4 oli saamassa lähes kiinni muut toimintalinjat: alle kolmessa vuodessa etäisyys keskiarvoon on pienentynyt 29 prosenttiyksiköstä 10:een, ja vauhti on kiihtynyt voimakkaasti toukokuun 2014 jälkeen (+ 42 %) Talousarvion toteuttaminen komissiossa Rahoitussuunnitelman mukaisesti kautta koskevat viimeiset vuotuiset sitoumukset tehtiin vuoden 2013 EU:n talousarvion yhteydessä. Vuonna 2014 kokonaismäärärahoista 13,9 prosenttia (567,25 miljoonaa euroa) maksettiin välimaksuina; 83,8 prosenttia (475,49 miljoonaa euroa) lähentymistavoitealueilla ja 16,2 prosenttia (91,76 miljoonaa euroa) muilla kuin lähentymistavoitealueilla. Tarkempia 7 Asetus (EY) N:o 1263/1999 kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineestä, EYVL L 161,

10 tietoja on liitteessä 1 sekä tähän kertomukseen liitetyssä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa Teknisen avun määrärahojen käyttö jäsenvaltioissa Vuonna 2014 teknisen avun (toimintalinja 5) määrärahoja sidottiin 23 jäsenvaltiossa. Suurimpia määriä sitoivat Kroatia (100 % toimintalinjaan 5 osoitetuista EKTR:n varoista), Puola (8,2 %), Ruotsi (6,5 %), Tanska (6 %), Belgia (5,8 %) ja Romania (7 %). Rahoitettujen toimenpiteiden tavoitteena oli parantaa hallintokapasiteettia, kehittää tietotekniikkaa, lisätä julkisuutta ja tiedotusta sekä tukea toimintaohjelmien hallinnointia ja toteutusta. Edellä olevasta kaaviosta käy ilmi huomattava kasvu toukokuusta 2013 alkaen sekä 45 prosentin maksusitoumusaste, joka kohosi 84 prosenttiin kaksi vuotta myöhemmin Teknisen avun määrärahojen käyttö komissiossa Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR) 8, joka korvasi EKTR:n, tuli voimaan 1. tammikuuta Sen vuoksi komissio ei tehnyt vuonna 2014 EKTR:n teknisen avun mukaisia uusia toimia koskevia sitoumuksia EKTR:n yhteensovittaminen rakennerahastojen ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) kanssa 9 Toimintaohjelmista ilmenee, että jäsenvaltiot ovat alusta asti pitäneet tarpeellisena varmistaa, että EKTR pannaan täytäntöön johdonmukaisesti ja koordinoidusti rakennerahastojen ja maaseuturahaston kanssa. Jäsenvaltioiden vuotuisissa täytäntöönpanokertomuksissa ei mainita merkittävistä yhteensovittamisongelmista Jäsenvaltioiden ilmoittamat sääntöjenvastaisuudet Jäsenvaltiot havaitsivat ja ilmoittivat 102 EKTR:ään liittyvää sääntöjenvastaisuutta vuonna Niissä oli kyseessä 8,7 miljoonaa euroa (mikä on 1,5 prosenttia todennetuista menoista). Näistä sääntöjenvastaisuuksista 11 ilmoitettiin petoksiksi. Ilmoitukset olivat viiden jäsenvaltion tekemiä, ja niissä kyseessä oleva määrä oli 2,1 miljoonaa euroa EKTR:N TÄYTÄNTÖÖNPANON ARVIOINTI TOIMINTALINJOITTAIN EKTR:n tukea oli 31. toukokuuta 2015 mennessä sidottu yhteensä toimeen. Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto toimien määrän kehityksestä heinäkuun 2012 ja toukokuun 2015 välisenä aikana. Se osoittaa, että vaikka luvut kasvavat kaksinumeroista vauhtia, vuotuinen kasvuvauhti on hidastunut vuodesta Asetus (EU) N:o 508/2014 Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR), EUVL L 149, , s. 1. Neuvoston asetus (EY) N:o 1698/2005 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen, EUVL L 277, Täydellinen luettelo EKTR:n yhteydessä ilmoitetuista sääntöjenvastaisuuksista esitetään komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa SWD(2015) 156 final (s ), Statistical Evaluation of Irregularities reported for 2014, joka täydentää asiakirjaa Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaaminen Petostentorjunta Vuosikertomus 2014, COM(2015) 386 final. 10

11 Taulukko 5 EKTR:n toimet Toimenpiteet Heinäkuu 2012 = 100 Δ% vuosi/vuosi 31. heinäkuuta toukokuuta % 31. toukokuuta ,5 % 31. toukokuuta ,5 + 12,7 % Keskimääräiset kokonaiskustannukset toimenpidettä kohti ovat euroa, josta julkisen tuen kokonaismäärä on euroa ja EKTR:n osuus euroa. Yksityisen rahoituksen määrä on euroa eli hieman yli 30 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista. Nämä määrät ovat hieman kasvaneet (+ 1,5 %) vuodesta Toimintalinja 1. Toimenpiteet yhteisön kalastuslaivaston mukauttamiseksi EU:n kalastuslaivaston taloudellinen suorituskyky vuonna 2013 (perustuu taloudelliseen vuosiraporttiin ) Vuoden 2013 tiedot, joihin taloudellinen vuosiraportti 2015 perustuu, osoittavat, että vuonna 2013 EU:n kalastuslaivasto oli yleisesti kannattava. Sen tulot olivat 6,8 miljardia euroa, bruttoarvonlisäys 3,4 miljardia euroa, nettovoitto 506 miljoonaa euroa ja nettovoittomarginaali 7,8 prosenttia. Tämä myönteinen suuntaus näkyy myös tuotannonalan myönteisissä odotuksissa se on lisännyt investointejaan viime vuosina (lähinnä uusien kalastusalusten hankintoja ja aluksiin tehtäviä investointeja). Tämä yleinen myönteinen kehityssuuntaus ei kuitenkaan koske kaikkia EU:n laivastoja, sillä kolmen jäsenvaltion eli Belgian, Suomen ja Portugalin laivastoille kertyi tappioita vuonna Selityksenä tälle laivaston yleisen taloudellisen suorituskyvyn paranemiselle ovat suurelta osin joidenkin tärkeiden kalalajien ensimyyntihintojen myönteinen kehitys, siirtyminen polttoainetehokkaampiin pyydyksiin ja moottoreiden korvaaminen (joissakin tapauksissa EKTR:n tuella), laivaston vahvistaminen sekä kalastus- ja markkinointikäyttäytymisen muutokset. Polttoaineen alenevat hinnat ja polttoaineenkulutuksen väheneminen noin 10 prosentilla vuodesta 2008 vuoteen 2013 ovat myös osaltaan vahvistaneet useimpien EU:n laivastojen taloudellista suorituskykyä. Korkeiden polttoainehintojen aikaan alkanut polttoaineenkulutuksen väheneminen jatkuu edelleen alemmista hinnoista huolimatta. Taloudellisen vuosiraportin tiedot osoittavat, että alueiden välillä (erityisesti Välimeren alueella) ja laivaston osien välillä on huomattavia eroja. Pienimuotoisen rannikkokalastuksen suorituskyky oli heikkenemään päin, kun taas teolliset laivastot paransivat tulostaan huomattavasti vuosina Kalastustoiminnan pysyvä lopettaminen EKTR oli osallistunut 31. toukokuuta 2015 mennessä 4 267:ään pysyvää lopettamista koskevaan toimeen (+ 4 % verrattuna tilanteeseen 31. toukokuuta 2014). Toimien julkiset kustannukset olivat kokonaisuudessaan 935,81 miljoonaa euroa, josta EKTR rahoitti 546,34 miljoonaa euroa. Toimea kohden kustannukset eivät ole muuttuneet olennaisesti edellisiin vuosiin verrattuna. Toimikohtaiset kokonaiskustannukset ovat euroa, josta euroa on EKTR:n 11 Tiedoissa, jotka jäsenvaltiot keräävät tiedonkeruupuitteiden mukaisesti, on kahden vuoden viive. 11

12 rahoitusta (viidenneksi kallein EKTR:n rahoitussitoumuksista). Edellä olevaan lukuun sisältyy pieni määrä alusten siirtämisiä muuhun kuin kalastustoimintaan (48). Kustannukset siirtämistä kohti ( euroa, josta euroa EKTR:stä) ovat 73 prosenttia suuremmat kuin romuttamiskustannukset Kalastustoiminnan väliaikainen lopettaminen Väliaikainen lopettaminen oli viime vuosien tapaan lukumääräisesti käytetyin toimenpide ( toimea eli 46,27 % kaikista toimista). Tuki kalastustoiminnan väliaikaiselle lopettamiselle väheni kuitenkin suhteellisesti 10 prosenttia toukokuun 2014 ja toukokuun 2015 välisenä aikana. Keskimääräiset kustannukset toimea kohden tässä toimenpiteessä ovat edelleen EKTR:n alimmat (kokonaiskustannukset euroa, EKTR:n kattamat kustannukset euroa), ja ne ovat laskeneet edelleen heinäkuusta 2012 alkaen Kalastusaluksiin tehtävät investoinnit ja valikoivuus Valikoivuuteen ja kalastusaluksiin tehtävät investoinnit olivat edelleen toiseksi eniten käytettyjä EKTR:n toimenpiteitä ( toimea), mutta niiden suhteellinen merkitys on vähentynyt toukokuusta 2013 lähtien (10,8 %:sta 9,54 %:iin). Investointien kokonaismäärä oli 509,6 miljoonaa euroa, josta julkisen rahoituksen osuus oli 210,53 miljoonaa euroa. EKTR:n osuus julkisesta rahoituksesta oli 121,93 miljoonaa euroa (3,12 % EKTR:n maksusitoumusten kokonaismäärästä eli 2,86 % edellisvuotta enemmän). Kustannukset toimea kohden olivat euroa, josta julkisen rahoituksen osuus oli euroa (9 366 euroa EKTR:stä). Yksityisen rahoituksen osuus toimea kohden oli melko suuri eli euroa. Edellä oleviin lukuihin sisältyy moottoreiden korvaamista ja 954 pyydysten korvaamista. Moottoreiden korvaamisen osuus kaikista toimista on hieman yli yhden prosentin, mutta vain 0,31 prosenttia EKTR:n maksusitoumusten kokonaismäärästä. Kokonaiskustannukset toimea kohden olivat euroa, josta euroa oli EKTR:n tukea ja euroa kansallista julkista rahoitusta. Kaksitoista jäsenvaltiota käytti tätä toimenpidettä. Ranskan (516), Espanjan (348), Portugalin (220), Italian (111), Kreikan (102) ja Yhdistyneen kuningaskunnan (92) osuus kaikista toimista on 99 prosenttia. Kun kuitenkin otetaan huomioon laivastojen koko, kolme suurinta käyttäjää ovat Belgia (moottoreiden korvaaminen koskee 24,39 %:a laivastosta), Ranska (7,3 %) ja Kypros (4,9 %). Pyydysten korvaamisen osalta kokonaiskustannukset toimenpidettä kohti olivat alhaisemmat eli euroa, josta euroa oli EKTR:n tukea ja euroa kansallista julkista rahoitusta. Tätä toimenpidettä käytti yhteensä 13 jäsenvaltiota; Kyproksen (429), Espanjan (139), Kreikan (118), Italian (88) ja Yhdistyneen kuningaskunnan osuus toimien kokonaismäärästä oli 80 prosenttia Pienimuotoinen rannikkokalastus Pienimuotoista rannikkokalastusta edistäviä toimia toteutetaan edelleen hyvin vähän. Niiden osuus toimien kokonaismäärästä on vain 4,21 prosenttia ja vain 0,97 prosenttia kaikista EKTR:n maksusitoumuksista. Kokonaiskustannukset toimea kohden olivat euroa, josta julkisen rahoituksen osuus oli euroa. EKTR:n osuus, euroa, on toiseksi 12

13 alhaisin väliaikaisen lopettamisen jälkeen. Yksityisen rahoituksen osuus oli euroa Kalastuslaivastoa koskevien järjestelyjen sosioekonominen korvaaminen Tämän toimenpiteen mukaisten toimien lukumäärä on hyvin samankaltainen kuin edellä olevan: niiden osuus on 4,17 prosenttia kaikista toimista ja vain 1,82 prosenttia EKTR:n maksusitoumuksista. Toimikohtaiset kokonaiskustannukset olivat euroa, josta euroa oli julkista rahoitusta ( euroa EKTR:stä). Yksityisen rahoituksen osuus, euroa, on paljon suurempi kuin pienimuotoisessa rannikkokalastuksessa. Kaiken kaikkiaan myös toimien lukumäärä ja kustannukset vahvistavat toimintalinjan 1 suhteellisen merkityksen vähenemisen vuosien mittaan Toimintalinja 2. Vesiviljely, sisävesikalastus sekä kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostus ja kaupan pitäminen Sisävesikalastus Sisävesikalastusta koskevia toimia on edelleen vähän ja niiden kokonaiskustannukset ovat hyvin pienet. Toimien määrä kuitenkin kasvoi 41 prosenttia 31. toukokuuta 2014 ja 31. toukokuuta 2015 välisenä aikana. Toimien määrä oli 31. toukokuuta 2015 mennessä (0,97 % kaikista toimista). Niiden osuus EKTR:n kaikista maksusitoumuksista on 0,44 prosenttia, eli niiden osalta on tehty toiseksi vähiten sitoumuksia. EKTR:n maksusitoumukset toimea kohden ovat niiden osalta neljänneksi pienimmät, euroa eli alle puolet keskimääräisistä EKTR:n toimea kohden rahoittamista kustannuksista. Kokonaiskustannukset toimea kohden ovat euroa, mikä on kolmanneksi vähiten. Kansallinen julkinen rahoitusosuus on euroa ja yksityinen rahoitus toimea kohden euroa Vesiviljely Kuten edellä mainitaan, vesiviljelyä koskevat toimenpiteet ovat EKTR:n toiseksi suurin investointikohde. Toimien lukumäärä on suhteellisen pieni (8 358 toimea, 6,12 % kokonaismäärästä), mutta niihin käytetään 14,33 prosenttia EKTR:n maksusitoumuksista. Kokonaiskustannukset toimea kohden ovat euroa (+ 4 % verrattuna toukokuuhun 2014), josta euroa tulee yksityisistä rahoitusosuuksista (+ 8,3 %), euroa kansallisista julkisista varoista (+ 5,7 %) ja euroa EKTR:stä (- 2 %). Maksusitoumusten yhteismäärä on 1 554,9 miljoonaa euroa, josta 559,97 miljoonaa euroa on EKTR:n rahoitusta, 265,6 miljoonaa euroa kansallista julkista rahoitusta ja 729,3 miljoonaa euroa yksityistä rahoitusta. Noin 60 prosenttia toimista liittyy olemassa olevien laitosten nykyaikaistamiseen ja laajentamiseen, 19 prosenttia vesiensuojelutoimenpiteisiin ja 17,6 prosenttia uuteen tuotantokapasiteettiin. Viimeksi mainitut ovat niitä, joita varten EKTR:ää hyödynnetään eniten ( euroa), ja seuraavina tulevat hautomot ( euroa) ja eläinten terveyttä koskevat toimenpiteet ( euroa). Muiden toimenpiteiden EKTR-rahoitusosuus on alle euroa. Yksi euro EKTR:n tukea tuottaa vipuvaikutuksena kansallista rahoitusta 1,78 euroa, josta 1,31 euroa on yksityistä ja 0,47 euroa julkista Jalostus Jalostustoimenpiteet ovat edelleen EKTR:n maksusitoumusten suurin menoerä. Jalostustoimien suhteellinen merkitys on ollut kasvussa heinäkuusta 2012 alkaen (+ 37 %). 13

14 Vaikka toimien määrä on vain eli 3,68 prosenttia kokonaismäärästä, niiden osuus EKTR:n maksusitoumuksista on 17,53 prosenttia. Toimien kokonaiskustannukset ovat 2,39 miljardia euroa, josta 1,33 miljardia euroa on yksityisiä ja 1,06 miljardia euroa julkisia varoja; julkisista varoista 685 miljoonaa euroa on EKTR:n rahoitusta ja loput kansallista julkista rahoitusta. Kokonaiskustannukset toimea kohden ovat euroa (kaksi kertaa niin paljon kuin pysyvää lopettamista koskevien toimien osalta). Yksityisen rahoituksen osuus on euroa, ja julkinen rahoitusosuus on euroa, josta euroa on EKTR:n rahoitusta (kolmanneksi suurin). Noin 75 prosenttia toimista liittyy uusien jalostuslaitosten rakentamiseen tai olemassa olevien laitosten nykyaikaistamiseen tai laajentamiseen, 20 prosenttia liikelaitosten nykyaikaistamiseen ja loput liikelaitosten rakentamiseen. EKTR:n kustannukset toimea kohti ovat yli euroa jalostuslaitosten osalta, euroa liikelaitosten rakentamisen osalta ja euroa liikelaitosten nykyaikaistamisen osalta. Yksi euro EKTR:n tukea tuottaa lisäksi kansallista rahoitusta 2,49 euroa, josta 1,95 euroa on yksityistä ja loput julkista rahoitusta Toimintalinja 3. Yhteistä etua koskevat toimenpiteet Kalasatamat, purkupaikat ja kalastussuojat EKTR oli osallistunut 31. toukokuuta 2015 mennessä kaikkiaan infrastruktuurihankkeen rahoitukseen (1,25 % kokonaismäärästä). Investointien kokonaismäärä on 815,3 miljoonaa euroa (+ 17 % verrattuna toukokuuhun 2014), josta julkisen rahoituksen osuus on 745 miljoonaa euroa (+ 16,5 %), josta EKTR:n osuus 435,96 miljoonaa euroa (+ 10 %). Infrastruktuurihankkeisiin on edelleen kohdennettu eniten rahoitusta niin kokonaisinvestointeina hanketta kohti ( euroa), EKTR:n rahoitusosuutena ( euroa, - 6,5 %) kuin kansallisen julkisen rahoituksen määrällä mitattunakin ( euroa, + 8,4 %) Uusien markkinoiden etsiminen ja menekinedistämiskampanjat Alan toimia oli rahoitettu 31. toukokuuta 2015 mennessä melko vähän (2 363 toimea eli 1,73 % kokonaismäärästä), mutta niihin käytettiin 3,63 prosenttia EKTR:n maksusitoumusten kokonaismäärästä. Kokonaiskustannukset olivat 245,2 miljoonaa euroa, josta 228,14 miljoonaa euroa oli julkista rahoitusta (141,73 miljoonaa euroa EKTR:stä) ja vain 17 miljoonaa euroa yksityistä rahoitusta. Kokonaiskustannukset toimea kohden ovat euroa (+ 4,2 % verrattuna toukokuuhun 2014), josta euroa on EKTR:n rahoitusta (+ 2,5 %), euroa kansallista julkista rahoitusta (+ 10,5 %) ja euroa (- 9,8 %) yksityisistä rahoitusta Kokeilutoimet Pilottitoimiin kuuluu valikoidumpien pyyntimenetelmien koekäyttö, jonka tavoitteena on uuden teknisen tiedon hankkiminen ja levittäminen ja jonka toteutuksesta vastaa jäsenvaltioiden kyseistä tarkoitusta varten nimeämä toimivaltainen elin yhteistyössä jonkin 14

15 tieteellisen tai teknisen elimen kanssa. Toimien lukumäärä oli 31. toukokuuta 2015 edelleen vaatimaton, 716, eli vain 0,52 prosenttia kaikista toimista, mikä on kuitenkin huomattavasti enemmän kuin 31. toukokuuta 2014 (+ 20,5 %); toimien osuus oli 2,64 prosenttia EKTR:n rahoituksesta ja 3,87 % kansallisesta julkisesta rahoituksesta. Kokonaiskustannukset ovat 234,6 miljoonaa euroa, josta 197,6 miljoonaa euroa on julkista rahoitusta (103,2 miljoonaa euroa EKTR:stä). Kokonaiskustannukset toimea kohden ovat euroa, josta euroa on julkista ( euroa EKTR:stä, toiseksi suurin menoerä) ja euroa yksityistä rahoitusta. Yksi euro EKTR:n tukea saa lisäksi liikkeelle 1,27 euroa kansallista rahoitusta, josta vain 25 prosenttia tulee yksityisistä varoista. Tämä on alimpia vipuvaikutuksia ja korostaa siksi julkisen rahoituksen tarvetta innovoinnin edistämiseen Toimintalinja 4. Kalastusalueiden kestävä kehitys Toukokuusta 2014 toukokuuhun 2015 toimintalinjan 4 täytäntöönpano edistyi nopeasti edellisvuosien tapaan. Toimintalinjaa 4 täytäntöön panevat 21 jäsenvaltiota valitsivat paikalliset kalatalousalan toimintaryhmänsä, ja toukokuuhun 2015 mennessä ryhmiä oli jo 312. Paikalliset kalatalouden toimintaryhmät ja hankkeiden vetäjät samoin kuin hallintoviranomaiset ja välittävät elimet osallistuivat kaikki aktiivisesti hankkeiden valmisteluun, valintaan ja hyväksymiseen ja asianomaisten maksujen suorittamiseen. Asiaa koskevat luvut osoittavat hyväksyttyjen hankkeiden määrän kasvaneen tasaisesti: paikalla valittujen hankkeiden määrä oli vuoden 2012 lopussa ainoastaan 2 756, mutta vuoden kuluttua vastaava luku oli jo Sama kehityssuunta jatkui, ja 31. toukokuuta 2015 oli hyväksytty hanketta (+ 28,4 %), joiden osuus kaikista hankkeista on 8,28 prosenttia ja joihin käytettiin 11,47 prosenttia EKTR:n maksusitoumusten kokonaismäärästä. Toimintalinjan 4 kokonaiskustannukset olivat 912,1 miljoonaa euroa, josta 661,7 miljoonaa euroa on julkista rahoitusta. EKTR:n osuus julkisesta rahoituksesta on 448,34 miljoonaa euroa. Kokonaiskustannukset hanketta kohti ovat euroa, josta euroa on yksityistä rahoitusta ja euroa julkista rahoitusta ( euroa EKTR:stä). Yksi euro EKTR:n tukea saa liikkeelle kansallista rahoitusta 1,03 euroa (55 % yksityistä ja loput julkista rahoitusta). 4. ENSIMMÄISET TOIMINTAA KOSKEVAT PÄÄTELMÄT EKTR:N KAUDELTA Vuoden 2014 täytäntöönpanokertomus vahvistaa seuraavat aiemmissa kertomuksissa esiin tulleet kehityssuuntaukset: Toimintalinjan 1 mukaisten toimien (erityisesti pysyvän ja väliaikaisen lopettamisen) EKTR-tuen asteittainen väheneminen viime vuosina on entistä huomattavampaa vuosina Väheneminen johtuu seuraavista seikoista: aiemmin toteutetuilla romutusohjelmilla on osittain poistettu joidenkin laivastonosien ylikapasiteettia ja eräiden laivastojen parantunut kannattavuus on lisännyt alan uskoa tulevaisuuteen. Toimintalinja 2: vesiviljelyä koskevat toimenpiteet ovat EKTR:n toiseksi suurin investointikohde jalostuksen jälkeen. 15

16 Toimintalinjan 3 osalta on edelleen edistytty, mutta suhteellisesti hitaammin. Toimintalinjan 4 osalta edistytään nopeasti, ja sen osuus EKTR:n kokonaissitoumuksista on nyt 11,47 prosenttia. Kun verrataan tilannetta toukokuun lopussa 2015 vastaavaan ajankohtaan vuonna 2014, voidaan todeta, että monien toimenpiteiden (erityisesti vesiviljelyyn, jalostukseen, kokeiluhankkeisiin ja markkinatoimintaan liittyvien toimenpiteiden) osalta keskimääräinen kansallinen julkinen rahoitusosuus toimenpidettä kohti kasvaa nopeammin kuin EKTR:n rahoitusosuus. Kun lisäksi otetaan huomioon valtiontukiohjelmien suhteellinen väheneminen, voidaan sanoa, että kansallista tukea suunnataan valtiontukien myöntämisen sijasta ennemminkin EKTR:n toimenpiteiden yhteisrahoittamiseen. On olemassa jonkin verran näyttöä siitä, että yksityisen rahoituksen osuus toimea kohden kasvaa. Osittain tämä selittyy sillä, että EKTR:n tukemien toimien tuki-intensiteetti alenee, varsinkin kannattavilla toimialoilla (erityisesti vesiviljelyssä ja jalostuksessa), mikä olisi johdonmukaista viime vuosina toteutetun julkisen talouden vakauttamisen kanssa. Sekä maksusitoumukset että todennetut menot ovat jäsenvaltioiden tasolla kasvaneet mutta ovat yhä alle tason, jota odotetaan ennen EKTR:n täytäntöönpanon päättymistä. EKTR:n määrärahoista oli 31. toukokuuta 2015 sitomatta vielä yli 9 prosenttia (noin 394 miljoonaa euroa), mikä tarkoittaa, että maksuja on kiireesti nopeutettava, jotta voidaan varmistaa kaikkien käytettävissä olevien varojen hyödyntäminen määräaikaan mennessä (31. joulukuuta 2015). 16

17 KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANEMA EKTR:N RAHOITUS LÄHENTYMISTAVOITEALUEILLA JA MUILLA KUIN LÄHENTYMISTAVOITEALUEILLA Maa Päätetty a Sidottu b Maksettu c % (b) / (a) % (c) / (a) Belgia Bulgaria Tšekki Tanska Saksa Viro Irlanti Kreikka Espanja Ranska Kroatia Italia Kypros Liettua Liettua Luxemburg Kausi , % 72,99 % Varainhoitovuosi: ,66 Kausi , % 64,36 % Varainhoitovuosi: ,35 Kausi , % 71,97 % Varainhoitovuosi: ,00 Kausi , % 62,80 % Varainhoitovuosi: ,35 Kausi , % 70,80 % Varainhoitovuosi: ,31 Kausi , % 82,50 % Varainhoitovuosi: ,72 Kausi , % 79,18 % Varainhoitovuosi: ,00 Kausi , % 75,39 % Varainhoitovuosi: ,52 Kausi , % 80,54 % Varainhoitovuosi: ,98 Kausi , % 75,16 % Varainhoitovuosi: ,49 Kausi , % 25,00 % Varainhoitovuosi: ,00 Kausi , % 74,48 % Varainhoitovuosi: ,32 Kausi , % 94,00 % Varainhoitovuosi: ,13 Kausi , % 94,90 % Varainhoitovuosi: ,11 Kausi , % 83,57 % Varainhoitovuosi: ,26 Kausi ,00 0,00 % 0,00 % Varainhoitovuosi: ,00 Unkari Kausi , % 82,91 % 17

18 Varainhoitovuosi: ,47 Malta Alankomaat Itävalta Puola Portugali Romania Slovenia Slovakia Suomi Ruotsi Yhdistynyt kuningaskunta Yhteensä Kausi , % 74,70 % Varainhoitovuosi: ,20 Kausi , % 62,81 % Varainhoitovuosi: ,00 Kausi , % 95,18 % Varainhoitovuosi: ,34 Kausi , % 71,19 % Varainhoitovuosi: ,90 Kausi , % 77,55 % Varainhoitovuosi: ,61 Kausi , % 62,83 % Varainhoitovuosi: ,79 Kausi , % 86,03 % Varainhoitovuosi: ,12 Kausi , % 74,89 % Varainhoitovuosi: ,86 Kausi , % 80,88 % Varainhoitovuosi: ,12 Kausi , % 74,51 % Varainhoitovuosi: ,16 Kausi , % 72,98 % Varainhoitovuosi: ,18 Kausi , % 75,52 % Varainhoitovuosi: ,95 18