KOMISSION KERTOMUS KUUDES VUOSIKERTOMUS EUROOPAN KALATALOUSRAHASTON TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA (2012) {SWD(2013) 533 final}

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2013) 921 final KOMISSION KERTOMUS KUUDES VUOSIKERTOMUS EUROOPAN KALATALOUSRAHASTON TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA (2012) {SWD(2013) 533 final} FI FI

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO EKTR:N TÄYTÄNTÖÖNPANON YLEINEN ARVIOINTI Rahoituksen toteutuminen jäsenvaltioissa EKTR:n tärkeimmät toiminta-alat EKTR-asetuksen muuttaminen Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen seurantatoimet Polttoaineasetuksen täytäntöönpanon tarkastus Talousarvion toteuttaminen komissiossa Teknisen avun määrärahojen käyttö jäsenvaltioissa Teknisen avun määrärahojen käyttö komissiossa Tietotekniikka Euroopan kalastusalueiden verkoston tukiyksikkö (FARNET) Konferenssit Viestintä Tutkimukset Väliaikainen henkilöstö EKTR:n toimien yhteensovittaminen rakennerahastojen ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) toimien kanssa EKTR:N TÄYTÄNTÖÖNPANON ARVIOINTI TOIMINTALINJOITTAIN Toimintalinja 1 EU:n kalastuslaivaston mukauttaminen Kalastustoiminnan pysyvä lopettaminen (EKTR-asetuksen 23 artikla) Kalastustoiminnan väliaikainen lopettaminen (EKTR-asetuksen 24 artikla) Aluksiin tehtävät investoinnit ja valikoivuus (EKTR-asetuksen 25 artikla) Toimintalinja 2 Vesiviljely ja jalostus Vesiviljely Jalostus Toimintalinja 3 Kokeiluhankkeet (EKTR-asetuksen 41 artikla) Toimintalinja 4 Kalastusalueiden kestävä kehitys KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANEMA EKTR:N RAHOITUS LÄHENTYMISTAVOITEALUEILLA JA MUILLA KUIN LÄHENTYMISTAVOITEALUEILLA FI 2 FI

3 KOMISSION KERTOMUS KUUDES VUOSIKERTOMUS EUROOPAN KALATALOUSRAHASTON TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA (2012) 1. JOHDANTO Tällä kertomuksella vastataan Euroopan kalatalousrahastosta (EKTR) annetun asetuksen 68 artiklassa 1 säädettyyn velvoitteeseen, jonka mukaan komission on annettava vuosittain Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle kertomus EKTR:n täytäntöönpanosta edellisenä vuonna. Se perustuu jäsenvaltioiden vuosikertomuksia koskevaan komission tarkasteluun ja arviointiin sekä muihin saatavilla oleviin tietoihin. Tämä kertomus on jaettu kahteen pääosaan. Ensimmäisessä osassa esitetään yleinen arviointi jäsenvaltioiden ja komission suorittamasta EKTR:n täytäntöönpanosta vuonna Siinä käsitellään myös merkityksellisiä kehityssuuntauksia niiden tietojen perusteella, joita jäsenvaltiot ovat toimittaneet vastauksena EKTR:n täytäntöönpanoasetuksen 2 40 artiklan mukaisiin komission tietopyyntöihin. Toisessa osassa esitetään yksityiskohtaisempi arviointi EKTR:n eri toimintalinjojen keskeisten toimenpiteiden täytäntöönpanosta. Toimintalinjan 1 osalta siinä keskitytään kalastustoiminnan pysyvään lopettamiseen (EKTR-asetuksen 23 artikla), väliaikaiseen lopettamiseen (EKTR-asetuksen 24 artikla) sekä aluksiin tehtäviin investointeihin ja valikoivuuteen (EKTR-asetuksen 25 artikla), eli ns. alusten nykyaikaistamiseen. Vaikka siinä toimintalinjan 2 osalta käsitellään vain vesiviljelyä ja jalostusta ja toimintalinjan 3 osalta kokeiluhankkeita (EKTR-asetuksen 41 artikla), siinä käsitellään kaikkia toimintalinjaan 4 kuuluvia kalastusalueiden kestävää kehitystä tukevia toimenpiteitä. 2. EKTR:N TÄYTÄNTÖÖNPANON YLEINEN ARVIOINTI Tätä kertomusta täydennetään komission yksiköiden valmisteluasiakirjalla, joka sisältää jäsenvaltioiden täytäntöönpanoa koskevista vuosikertomuksista saatuja tietoja EKTR:n täytäntöönpanon dokumentoimista varten sekä yksityiskohtaisia tietoja rahoituksen toteutumisesta 3 kussakin jäsenvaltiossa. Jäsenvaltioista kerättyjen tietojen avulla on mahdollista vertailla EKTR:n hyödyntämistä kahtena ajankohtana: 31. heinäkuuta 2012 ja 31. toukokuuta Näin saadaan hyödyllistä tietoa EKTR:n täytäntöönpanon kehityssuuntauksista ja malleista vuoden 2007 jälkeen, etenkin maksusitoumusten osalta Euroopan kalatalousrahastosta 27 päivänä heinäkuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1198/ artikla, EUVL L 223, Komission asetus (EY) N:o 498/2007, annettu 26 päivänä maaliskuuta 2007, EUVL L 120, Taulukko I: Rahoituksen toteutuminen lähentymistavoitealueilla Taulukko II: Rahoituksen toteutuminen muilla kuin lähentymistavoitealueilla Taulukko III: Kalatalousrahaston varat toimintalinjoittain ja jäsenvaltioittain Taulukko IV: Kalatalousrahaston todennetut menot toimintalinjoittain ja jäsenvaltioittain Eräissä jäsenvaltioissa (Tšekki, Tanska, Suomi) ilmenneiden tietojen laatua koskevien ongelmien vuoksi toukokuun 2013 tietoina käytetyt tiedot ovat tosiasiassa toukokuulta FI 3 FI

4 2.1. Rahoituksen toteutuminen jäsenvaltioissa Jäsenvaltioiden vuoden 2012 joulukuun lopussa esittämien varmennettujen välimaksujen osuus oli 41,4 prosenttia ( euroa) EKTR:n kokonaismäärärahoista; tämä merkitsee 49,6 prosentin ( euron) lisäystä suhteessa joulukuuhun EKTR:n maksusitoumukset olivat 31. heinäkuuta ,42 miljardia euroa (56,31 prosenttia EKTR:n kokonaismäärärahoista). Tämä merkitsee keskimäärin 440,36 miljoonaa euroa vuodessa vuodesta Maksusitoumukset lisääntyivät 31. heinäkuuta 2012 ja 31. toukokuuta 2013 välisenä aikana 476 miljoonaa euroa (8 prosentin lisäys vuotuiseen keskiarvoon verrattuna) miljoonaan euroon (67,37 prosenttia EKTR:n kokonaismäärärahoista). Tämä merkitsee 20 prosentin lisäystä kymmenen kuukauden aikana, mikä viittaa täytäntöönpanon huomattavaan vauhdittumiseen. Tämä vauhdittuminen johtuu paljolti ajoituksesta (ohjelmakauden loppu on näköpiirissä), mutta se voi osittain selittyä myös taloudellisia mukautusohjelmia toteuttaville valtioille myönnetyistä lisämäärärahoista (ks. jäljempänä 2.3 kohta). Julkisten kansallisten maksuosuuksien määrä oli 31. heinäkuuta 2012 mennessä 1,58 miljardia euroa (287,27 miljoonaa euroa vuodessa). Vastaava luku 31. toukokuuta 2013 oli 1,729 miljardia euroa, mikä merkitsee 149 miljoonan euron lisäystä kymmenessä kuukaudessa. Vuotuiseen keskiarvoon verrattuna tämä luku osoittaa myös kansallisten menojen käytön hidastuneen, mikä on johdonmukaista monissa jäsenvaltioissa toteutettavan julkisen talouden vakauttamisen kanssa EKTR:n tärkeimmät toiminta-alat Seuraavassa taulukossa näytetään viisi merkittävintä toimenpidettä (toimenpidekohtaisina maksusitoumuksina mitattuna) heinäkuussa 2012 ja toukokuussa heinäkuuta toukokuuta 2013 Pysyvä lopettaminen (19,61 ) Jalostus (17,41 ) Vesiviljely (12,98 ) Pysyvä lopettaminen (17,25 ) Jalostus (12,79 ) Vesiviljely (14,83 ) Kalasatamat (10,89 ) Kalasatamat (11,46 ) Väliaikainen lopettaminen (7,67 ) Väliaikainen lopettaminen (7,40 ) Taulukko osoittaa, että EKTR:n maksusitoumuksissa on tapahtunut merkittävä muutos. Vuoden 2013 ensimmäisellä puoliskolla kalastustoiminnan pysyvän ja väliaikaisen lopettamisen kaltaiset kalastuslaivastoa koskevat toimenpiteet menettivät merkitystään verrattuna EKTR:n tukemiin jalostusinvestointeihin. Pysyvä lopettaminen väheni lähes 4 prosenttia, ja myös väliaikainen lopettaminen hidastui. Myös vesiviljely on edelleen hyvin tärkeää. On myös syytä huomata, että toimintalinjan 4 maksusitoumukset ovat lisääntyneet hieman (7,2 prosenttia maksusitoumuksista), mikä saattaa olla merkki siitä, että toimintalinjan toteutus on pääsemässä vauhtiin hitaan alun jälkeen. Infrastruktuurihankkeisiin (kalasatamat) tarkoitetut maksusitoumukset ovat pysyneet vakaina. Tämä vahvistaa myös EKTR:n maksusitoumuksen keskittymissuuntauksen. Viiden merkittävimmän toimenpiteen osuus kaikista maksusitoumuksista oli 31. päivänä heinäkuuta FI 4 FI

5 2012 tarkasteltuna 63,96 prosenttia. Niiden osuus oli 31. toukokuuta ,86 prosenttia, eli lisäys oli 6,88 prosenttiyksikköä. Seuraava taulukko osoittaa, miten eri toimintalinjojen maksusitoumusten suhteellinen osuus on kehittynyt. Toimintalinjan 2 maksusitoumusten toteutumisvauhti on nopeutunut huomattavasti vesiviljely- ja jalostusalan kasvaneiden maksusitoumusten vuoksi. Toimintalinja 31. heinäkuuta toukokuuta 2013 Kehitys Toimintalinja 1 33,05 30,42 Toimintalinja 2 28,96 32,64 Toimintalinja 3 27,59 27,38 Toimintalinja 4 7,1 7,2 Toimintalinja 5 3,29 2,42 Seuraava taulukko osoittaa maksusitoumusten ja ohjelmakaudelle suunniteltujen menojen suhteen eri toimintalinjoissa. Toimintalinjan 1 toteutus oli edennyt pisimmälle 31. heinäkuuta Toukokuun 31. päivänä 2013 toimintalinjan 2 toteutusvauhti oli tätäkin nopeampi. Toimintalinjan 2 toimenpiteisiin käytettävien menojen kasvu (+21 prosenttiyksikköä) on huomattavasti suurempi kuin EKTR:n kokonaishyödyntämisaste. Myös toimintalinjassa 3 on tapahtunut merkittävää lisäystä. Toimintalinjaa 4 koskevat tiedot vahvistavat, että siinä on tapahtunut myönteistä kehitystä. Se jää kuitenkin yhä huomattavasti alle EKTR:n kokonaishyödyntämisasteen, joskin ero pienenee. Toimintalinja 31. heinäkuuta toukokuuta 2013 Kehitys (prosenttiyksikköä) Toimintalinja 1 67,24 74,36 Toimintalinja 2 56,6 77,47 Toimintalinja 3 57,8 67,31 Toimintalinja ,60 Toimintalinja 5 44,04 44, EKTR-asetuksen muuttaminen Huhtikuussa 2012 EKTR-asetusta muutettiin, jotta voitiin panna täytäntöön rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien jäsenvaltioiden varainhoitoa koskevia tiettyjä säännöksiä 5. Tämän muutoksen mukaisesti Portugali pyysi 10 prosenttiyksikön suuruista lisämaksua ohjelmien toimintalinjoille vahvistettuihin yhteisrahoitusosuuksiin välimaksuihin käytettäviä hiljattain todennettuja menoja varten. Komissio hyväksyi tämän pyynnön ja suoritti yhden EKTR:n 5 Neuvoston asetus (EU) N:o 387/2012 Euroopan kalatalousrahastosta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1198/2006 muuttamisesta, EUVL L 129, FI 5 FI

6 lisämaksun vuoden 2012 viimeisen maksun yhteydessä. Lähentymistavoitealueille maksettiin ,26 euroa ja muille kuin lähentymistavoitealueille ,63 euroa. Kreikka esitti samanlaisen, uusien säännösten soveltamista koskevan pyynnön, ja sille myönnettiin ,10 euron suuruinen kumulatiivinen lisäsuoritus, josta ,80 euroa osoitettiin lähentymistavoitealueille ja ,30 euroa muille kuin lähentymistavoitealueille. Myös Romania pyysi 10 prosenttiyksikön suuruista lisämaksua ohjelmien toimintalinjoille vahvistettuihin yhteisrahoitusosuuksiin välimaksuihin käytettäviä hiljattain ilmoitettuja menoja varten. Välimaksuja ei kuitenkaan suoritettu vuoden 2012 aikana Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen seurantatoimet EKTR-asetuksen 25 artiklan 2 kohdan soveltamisalaan kuuluvia toimia koskevan Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen 6 seurantatoimiin sisältyi komission jäsenvaltioille joulukuussa 2011 lähettämä ohje 25 artiklan 2 kohdan tulkinnasta, jossa erotetaan toisistaan investoinnit, jotka lisäävät alusten pyyntikykyä, ja investoinnit, jotka eivät lisää sitä. Tämän ohjeen perusteella jäsenvaltiot tarkastivat kaikki hankkeet, ja useimmat niistä ovat nyt peruuttaneet tukeen kelpaamattomien menojen todennuksen. Lisäksi jäsenvaltiot tarkistivat tarvittaessa asianomaisia valintaperusteita varmistaakseen, että kaikista aluksiin tehtävistä investoinneista tehdään ennakkoarviointi. Tätä täydennettiin tuensaajan antamalla vakuutuksella siitä, että hanke ei lisäisi aluksen pyyntikykyä, sekä asiasta vastaavan välittävän elimen (ja joissakin tapauksissa riippumattoman asiantuntijan) lausunnolla, jotta varmistetaan, että suunniteltu investointi ei lisää aluksen pyyntikykyä Polttoaineasetuksen täytäntöönpanon tarkastus Polttoaineasetuksen (neuvoston asetus (EY) N:o 744/2008) täytäntöönpanon tarkastus antoi viitteitä puutteista kansallisissa hallinto- ja valvontajärjestelmissä. Komissio varmisti, että asiasta vastaavat kansalliset viranomaiset tutkivat nämä puutteet asianmukaisesti. Tarvittaessa tehostettiin kansallisella tasolla perustettuja välineitä toimenpiteiden tukikelpoisuuden tarkistamiseksi. Tämä koskee erityisesti merelläolopäivien asianmukaista todentamista pysyvän lopettamisen yhteydessä tai keinoja, joilla tarkastetaan, että alukset eivät harjoita toimintaa tilapäisen lopettamisen ajanjaksoina. Lisäksi komissio tarkasteli menetelmää, jolla varmistetaan asetuksen (EY) N:o 744/ artiklan 3 kohdassa säädettyjen kaltaisten erityisten vaatimusten noudattaminen; nämä vaatimukset liittyvät edellytykseen, jonka mukaan energiakustannusten on oltava vähintään 30 prosenttia tuotantokustannuksista. Jäsenvaltiot tarkistivat menetelmää tarvittaessa Talousarvion toteuttaminen komissiossa Vuosien kokonaismäärärahoista ( euroa) sidottiin vuonna ,5 prosenttia ( euroa), josta euroa lähentymistavoitealueilla ja euroa muilla kuin lähentymistavoitealueilla. Kauden kokonaismäärärahoista maksettiin vuonna ,1 prosenttia ( ,6 euroa), josta 74,6 prosenttia ( ,01 euroa) lähentymistavoitealueille ja 25,4 prosenttia ( ,59 euroa) muille kuin lähentymistavoitealueille. Nämä maksut suoritettiin välimaksuina. Tarkempia tietoja on liitteessä 1 sekä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa, joka on liitetty tähän kertomukseen Teknisen avun määrärahojen käyttö jäsenvaltioissa Vuonna 2012 teknisen avun (toimintalinja 5) määrärahoja sidottiin 21 jäsenvaltiossa. Eniten määrärahoja tekniseen apuun sidottiin seuraavissa jäsenvaltioissa: Alankomaat (58,3 6 Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 12/2011 Ovatko EU:n toimet tukeneet kalastuslaivastojen kapasiteetin mukauttamista käytettävissä oleviin kalastusmahdollisuuksiin? FI 6 FI

7 prosenttia toimintalinjaan 5 osoitetuista EKTR:n varoista), Slovenia (51,6 prosenttia), Yhdistynyt kuningaskunta (51,2 prosenttia), Portugali (38 prosenttia), Puola (15,75 prosenttia) ja Espanja (10,9 prosenttia). Teknisen avun toimenpiteiden tavoitteena oli parantaa hallintokapasiteettia, kehittää tietotekniikkaa, lisätä julkisuutta ja tiedotusta sekä tukea toimintaohjelmien hallintoa ja täytäntöönpanoa Teknisen avun määrärahojen käyttö komissiossa Komissio käytti vuonna 2012 EKTR:n teknisen avun määrärahoista ,69 euroa seuraaviin toimiin: Tietotekniikka Komissio sitoi ,89 euroa tietokonelaitteisiin ja EKTR:n täytäntöönpanoon tarvittavien komission tietojärjestelmien ylläpitoon ja kehittämiseen liittyviin palveluihin Euroopan kalastusalueiden verkoston tukiyksikkö (FARNET) Euroopan kalastusalueiden verkoston (FARNET) tukiyksikköä varten sidottiin ,80 euroa. FARNET edisti myös vuonna 2012 merkittävästi EKTR:n toimintalinjan 4 täytäntöönpanoa antamalla hallintoviranomaisille ja paikallisille kalastusalan toimintaryhmille menetelmien ja erityisaiheiden kehittämiseen tarkoitettua tukea. Verkosto järjesti kaksi monikansallista seminaaria: kesäkuussa Olhãossa Portugalissa pidetty seminaari vihreästä kasvusta kalatalousalueilla sekä marraskuussa Quiberonissa Ranskassa järjestetty seminaari, jonka aiheena oli paikallisten kalastusalan toimintaryhmien valmisteleminen toimintalinjaa 4 seuraavaa aloitetta varten (Euroopan meri- ja kalatalousrahaston alaiset paikallisyhteisöjen omat kehittämishankkeet). Lisäksi julkaistiin kaksi teknistä asiakirjaa ja kaksi lehteä samoista aiheista. FARNET lisäsi toimintalinjan 4 näkyvyyttä verkkosivuillaan sekä sosiaalisessa mediassa, hankkeiden hyvien käytänteiden esimerkkikokoelmalla ja säännöllisesti ilmestyvällä tiedotuslehdellä Konferenssit Marraskuussa 2012 komissio järjesti La Coruñassa Espanjassa vesiviljelyä koskevan konferenssin (49 505,67 euroa) Viestintä Komissio sitoi ,45 euroa tuottaakseen EKTR:n toimintalinjan 4 hankkeisiin liittyvän videon, joka on saatavilla Europa-verkkosivustolla Tutkimukset Vuonna 2012 komissio sitoi ,00 euroa teettääkseen tutkimuksen romuttamista ja kalastustoiminnan väliaikaista lopettamista koskevien EKTR:n toimenpiteiden vaikutuksesta Väliaikainen henkilöstö Komissio sitoi euroa EKTR:n täytäntöönpanoon osallistuvan väliaikaisen henkilöstön palkkoja varten erityisesti taatakseen asianmukaisen kielivalikoiman, joka kattaa kaikki EU:n viralliset kielet EKTR:n toimien yhteensovittaminen rakennerahastojen ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) toimien kanssa Toimintaohjelmista käy ilmi, että kaikki jäsenvaltiot ovat tietoisia tarpeesta varmistaa EKTR:n täytäntöönpanon johdonmukaisuus ja koordinointi rakennerahastojen sekä maaseuturahaston kanssa. Toimintaohjelmissa annetaan tietoja järjestelmistä, joita jäsenvaltioissa on perustettu (tai ollaan perustamassa) päällekkäisyyksien välttämiseksi, kuten FI 7 FI

8 EKTR-asetuksen 6 artiklassa edellytetään. Jäsenvaltioiden vuotuisissa täytäntöönpanokertomuksissa ei mainita merkittävistä koordinointiongelmista. 3. EKTR:N TÄYTÄNTÖÖNPANON ARVIOINTI TOIMINTALINJOITTAIN 3.1. Toimintalinja 1 EU:n kalastuslaivaston mukauttaminen Vuonna 2013 julkaistussa EU:n kalastuslaivastoa koskevassa talouskatsauksessaa esitettyjen EU:n jäsenvaltioiden viimeisimpien tietojen mukaan vuonna 2011 EU:n laivasto toi maihin 4,7 miljoonaa tonnia kaloja ja äyriäisiä, ja saaliin arvo oli 6,3 miljardia euroa. EU:n kalastuslaivasto purki vuonna 2011 määrällisesti vähemmän saalista kuin vuonna 2010, mutta sen tuottama arvo oli suurempi. EU:n kalastuslaivaston vakautuminen ja viime vuosina alkanut talouden hidas elpyminen jatkuivat. Tästä huolimatta noin 45 prosenttia laivastonosista teki arvioiden mukaan tappiota, minkä vuoksi lisämukautuksille ei ollut tilaa 7. Vaikka EU:n laivaston merelläolopäivät lisääntyivät lähes 8 prosenttia vuosina , polttoaineen kokonaiskulutus väheni samana aikana 7,7 prosenttia, mikä viittaa siihen, että EU:n laivasto on muuttumassa polttoainetehokkaammaksi ja pyrkii vähentämään polttoaineenkulutusta lievittääkseen polttoaineiden hintojen nousun vaikutuksia esimerkiksi mukauttamalla kalastustoimintaa ja vaihtamalla pyydyksiä. Vuonna 2011 EU:n laivastossa työskentelevien kalastajien kokonaismäärä väheni 6 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna, mutta keskipalkka sitä vastoin nousi 8 prosenttia. Osa-aikaisten työpaikkojen osuus on suuri joissain jäsenvaltioissa ja laivastonosissa ja erityisesti pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittavissa laivastoissa. Talouskatsauksessa esitetyt yksittäiset esimerkit viittaavat siihen, että useat EKTR:n rahoittamat toimenpiteet, kuten kokeiluhankkeet, varmentamisjärjestelmät ja muutokset vähemmän polttoainetta kuluttaviin pyydyksiin, ovat auttaneet parantamaan useiden laivastojen taloudellista suorituskykyä. Pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittavat laivastot: Yleisesti ottaen pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittavien laivastojen tulokset ovat parempia kuin suuremmista aluksista koostuvien laivastojen. Pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittavat laivastot vastasivat yli 40 prosentista kaikista työpaikoista, ja vaikka ne muodostavat vain 6 prosenttia yhteenlasketusta bruttovetoisuudesta ja saaliista painona ilmaistuna, niiden osuus maihin tuodun saaliin arvosta oli 15 prosenttia ja nettotuotosta ja bruttoarvonlisäyksestä 20 prosenttia. Muihin laivastoihin verrattuna ne tuottivat suurimman bruttoarvonlisäyksen ja suurimmat brutto- ja nettotuotot prosenttiosuutena tuloista. Äskettäisen sosio-ekonomisen tutkimuksen tulokset, jossa analysoitiin Galician, Skotlannin, Bretagnen ja Sisilian rannikko-alueita, vahvistavat tämän myönteisen kehityssuuntauksen 8. Tästä syntyy kuva, jonka mukaan pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittavat laivastot ovat yleisesti ottaen kannattavia. Koska työpaikat ovat usein osa-aikaisia (mikä tarkoittaa, että kalastus ei ole perheen ainoa tulolähde), pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittavat laivastot kestävät myös varsin hyvin taloudellisia vaikeuksia. Koon suhteen nämä laivastot ovat vakaita, joskin eräiden laivastojen koko on kasvussa. Tämä kasvu voi selittyä joissain tapauksissa tilastollisilla mukautuksilla, mutta myös suurempien alusten korvaamisella pienemmillä, jotka kuluttavat vähemmän polttoainetta ja pyytävät vähemmän (tai eivät 7 8 Nämä tiedot vahvistetaan yhteisen tutkimuskeskuksen Euroopan parlamentille laatimassa EU:n kalastuslaivaston kannattavuutta koskevassa muistiossa Profitability of the EU fishing fleet, IB/B/PECH/IC/ , heinäkuu Socio-economic Dimensions of EU fisheries. Euroopan komission teettämä tutkimus, MRAG, elokuu FI 8 FI

9 lainkaan) säänneltyjä kalakantoja. Myös kalastuksesta ennen talouskriisiä muiden alojen (esim. rakennusala, ateriapalvelut) työpaikkoihin siirtyneiden paikallisten asukkaiden paluu kalatalousalalle vahvistaa tätä kehitystä Kalastustoiminnan pysyvä lopettaminen (EKTR-asetuksen 23 artikla) EKTR rahoittaa toimenpiteitä EU:n kalastuslaivaston mukauttamiseksi. Tällainen toimenpide on muun muassa julkinen tuki kalastustoiminnan pysyvään tai väliaikaiseen lopettamiseen. Heinäkuun 31. päivänä 2012 oli käynnissä yhteensä kalastustoiminnan pysyvää lopettamista koskevaa toimenpidettä. Niihin oli sidottu EKTR:n varoja noin 475 miljoonaa euroa ( euroa toimenpidettä kohti). Kansallisen julkisen rahoituksen osuus oli 364,44 miljoonaa euroa ( euroa toimenpidettä kohti). Yhteenlasketut julkiset menot toimenpidettä kohti olivat euroa. Toukokuun 31. päivään 2013 mennessä pysyvää lopettamista koskevien toimenpiteiden määrä oli kuitenkin kasvanut 9,1 prosenttia, ja niitä oli kaikkiaan Näistä toimenpiteistä (98,78 prosenttia) oli romuttamistoimenpiteitä ja 49 (1,22 prosenttia) liittyi alusten siirtämiseen muuhun kuin kalastustoimintaan. Pysyvää lopettamista keinotekoisten riuttojen muodostamiseksi ei toistaiseksi ole käytetty. Romuttamiseen sidottiin EKTR:n varoja 486 miljoonaa euroa ( euroa toimenpidettä kohti). Kansallisen tuen osuus oli 329,9 miljoonaa euroa ( euroa toimenpidettä kohti). Yhteenlasketut julkiset kustannukset toimenpidettä kohti olivat euroa. Määrien vertailu osoittaa, että romuttamisen keskimääräiset julkiset kustannukset ovat pienentymässä. Kalastustoiminnan pysyvän lopettamisen jälkiarviointi Äskettäisessä tutkimuksessa 9 EKTR:n kalastustoiminnan pysyvää ja väliaikaista lopettamista koskevista toimenpiteistä ja kalatalouden ohjausvälineestä analysoitiin kalastuslaivastoa koskevia toimenpiteitä 9 jäsenvaltion 10 otoksessa. Alustavat tulokset osoittavat, että kaksi hallintoviranomaista pitää romuttamista sekä tehottomana että tuloksettomana kapasiteetin ja resurssien yhteensovittamiseksi etenkin verrattuna siirrettäviin kalastusoikeuksiin 11. Viisi muuta hallintoviranomaista 12 pitää romuttamista tehokkaana mutta pitkälti tuloksettomana tapana vähentää nopeasti kalastuskapasiteettia bruttovetoisuutena ja kilowatteina mitattuna. Samat tutkimuksessa tarkastellut/haastatellut viranomaiset katsovat kuitenkin, että kapasiteetin vähentämisen ja kalavarojen tilan välillä ei ole selvää yhteyttä. Tutkimus myös vahvistaa pitkälti sen, että romuttamista on käytetty keinona parantaa taloudellista tehokkuutta ja monissa tapauksissa myös nykyaikaistaa laivastoja 13. Siinä todetaan lisäksi, että useimpien haastateltujen/tarkasteltujen viranomaisten mielestä tulevaisuudessa romuttamiselle saattaa olla vähemmän tarvetta, koska laivastojen rakenneuudistus on nyt suurimmaksi osaksi saatettu loppuun. Myös yksittäisiä edunsaajia haastateltiin. Monet heistä ilmoittivat, että ilman julkisin varoin tuettua romuttamista he olisivat jatkaneet kalastustoimintaa. Heidän motivaationsa romuttaa aluksensa ei kuitenkaan liittynyt mitenkään kalavarojen tilaan, vaan lähinnä Retrospective Evaluation of Scrapping and Temporary Cessation Measures in the EFF, Euroopan komission teettämä MRAG:n raportti, loppuraportti, ilmestyy marraskuussa Tanska, Viro, Espanja, Ranska, Italia, Puola, Portugali, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta. Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta. Viro, Ranska, Puola, Portugali ja Ruotsi. Viiden viime vuoden aikana laivastojen keskimääräinen ikä on noussut hieman alle kahdella vuodella, mikä osoittaa, että romuttaminen (julkisella tuella tai ilman sitä) hidastaa laivastojen ikääntymistä. FI 9 FI

10 liiketoiminnan tuottamattomuuteen ja/tai eläkeiän saavuttamiseen ja muihin vastaaviin tekijöihin. Tutkimus osoittaa myös, että merkittävä osuus (22 prosenttia) niistä, jotka saivat julkista tukea romuttaakseen kalastusaluksensa, itse asiassa investoivat romutuskorvauksensa uudelleen kalastusalalle joko nykyaikaistamalla jonkin muun aluksensa tai ostamalla toisen aluksen (tästä on esimerkkejä seitsemässä yhdeksästä kansallisesta tapaustutkimuksesta) tai investoimalla jollekin muulle kalastuselinkeinon alalle. Tämä herättää kysymyksiä nykyisten romuttamisohjelmien tehokkuudesta ja tuloksellisuudesta laivastojen ja resurssien tasapainottamisen kannalta. Lisäksi tutkimus osoittaa, että ainakin analysoitujen jäsenvaltioiden otoksessa romuttamisohjelmia ei yleensä ole kohdennettu pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittaviin laivastoihin Kalastustoiminnan väliaikainen lopettaminen (EKTR-asetuksen 24 artikla) EKTR tuki 31. heinäkuuta :tä kalastustoiminnan väliaikaista lopettamista koskevaa toimenpidettä (57 prosenttia kaikista toimenpiteistä). Toimenpidekohtaisen tuen määrä oli kuitenkin vähäinen, euroa (3 881,5 euroa EKTR:sta ja 2 487,5 euroa kansallisista julkisista varoista). Toimenpiteiden määrä oli 31. toukokuuta 2013 kaikkiaan (54,31 prosenttia kaikista toimenpiteistä, joita oli ). Julkinen tuki toimenpidettä kohti säilyi suurin piirtein muuttumattomana ja oli euroa (3 914 euroa EKTR:sta ja euroa kansallisista julkisista varoista). Kalastustoiminnan väliaikaisen lopettamisen jälkiarviointi Edellä mainitussa jälkiarvioinnissa havaittiin, että väliaikaisen lopettamisen vaikutukset olivat luonteeltaan pikemmin taloudellisia (tutkimuksessa saatiin myös jonkin verran näyttöä siitä, että sen avulla voidaan säilyttää työpaikkoja lyhyellä aikavälillä) kuin ympäristöön liittyviä. Tutkimuksessa pääteltiin myös, että vaikka väliaikaisen keskeyttämisen järjestelmiä oli toteutettu kalastustoiminnan pakollisten keskeyttämisten vuoksi, julkisesta rahoituksesta oli ollut enemmän hyötyä siksi, että sen avulla toimenpiteistä saatiin poliittisesti hyväksyttäviä, kuin siksi, että sillä olisi todella vähennetty kalastusta Aluksiin tehtävät investoinnit ja valikoivuus (EKTR-asetuksen 25 artikla) Huolimatta tilintarkastustuomioistuimen joulukuussa 2011 julkaiseman erityiskertomuksen (ks. edellä 2.4 kohta) seurantatoimiin liittyvästä epävarmuudesta EKTR-asetuksen 25 artiklan täytäntöönpanon suhteen EKTR:n maksusitoumukset aluksiin ja pyydysten valikoivuuteen tehtäviin investointeihin (ns. nykyaikaistaminen) muodostivat 8,7 prosenttia kaikista maksusitoumuksista heinäkuussa 2012 ja lähes 11 prosenttia toukokuussa 2013 ( toimenpidettä), mikä merkitsee lähes 25 prosentin lisäystä kymmenessä kuukaudessa. Erityisen merkittäviä kalastuksen valikoivuuden ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta ovat: moottorien vaihdot 31. toukokuuta 2013 EKTR tuki 1 065:tä moottorinvaihtotoimenpidettä, mikä vastasi 1,28:aa prosenttia EU:n kaikista kalastusaluksesta; pyydysten korvaaminen 31. toukokuuta 2013 EKTR tuki 316:ta toimenpidettä (0,5 prosenttia kaikista EKTR:n tukemista toimenpiteistä). FI 10 FI

11 Näiden kahden toimenpiteen kerrannaisvaikutus on varsin suuri (1 euro EKTR:n rahoitusta tuottaa noin 4 euroa kansallista rahoitusta, josta suurin osa on yksityistä). Koska keskimääräiset kokonaiskustannukset toimenpidettä kohti ovat melko vähäiset ( euroa moottoria ja euroa pyydystä kohti), on suhteellisen helppoa saada aikaan suuria kerrannaisvaikutuksia Toimintalinja 2 Vesiviljely ja jalostus Vesiviljely Vesiviljelytuotannon määrä EU:n 28 jäsenvaltiossa (Kroatia mukaan luettuna) oli 1,3 miljoonaa tonnia vuonna 2011 (0,3 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2010), ja sen arvo oli 3,5 miljardia euroa 14. Vaikka viimeaikaiset tiedot viittaavat siihen, että vesiviljelyalan yritysten taloudellinen suorituskyky on parantunut, useimmat alan työpaikat ovat osa-aikaisia. Vesiviljelyalan yritystä, joista 90 prosenttia on mikroyrityksiä, työllistävät kaikkiaan henkilöä. Osa-aikaisia työpaikkoja on erityisen paljon simpukanviljelyn ja makeanveden vesiviljelyn alasektoreilla. Edellä 2 kohdassa olevat taulukot osoittavat, että vesiviljelytoimenpiteisiin käytettävät menot ovat suurimpien joukossa EKTR:n maksusitoumuksina mitattuna. EKTR:n varoista oli 31. toukokuuta 2013 vesiviljelyyn sidottu 429,9 miljoonaa euroa. EU:n maksuosuus oli tuottanut 183,4 miljoonaa euroa kansallista julkista rahoitusta ja lisäksi 537,8 miljoonaa euroa yksityistä rahoitusta. Toisin sanoen yhdellä EKTR:n maksamalla eurolla saavutettiin kerrannaisvaikutus, joka tuotti lisäksi 1,68 euroa kansallista rahoitusta, josta 0,43 euroa oli julkista ja 1,25 euroa yksityistä rahoitusta. Vaikka viimeaikainen kehitys osoittaa EKTR:sta vesiviljelyinvestointeihin myönnetyn tuen lisääntyneen, tuotanto on viime vuosikymmenenä pysynyt paikallaan. Tällä hetkellä 10 prosenttia EU:n kalojen ja äyriäisten kulutuksesta on peräisin vesiviljelystä, 25 prosenttia kalastuksesta ja 65 prosenttia tuonnista kolmansista maista (johon kuuluvat sekä kalastus että vesiviljely). Kun otetaan huomioon, että kulutuksen ja pyyntialan tuotannon välinen ero on viime vuosina jatkuvasti kasvanut, vesiviljely voi auttaa kuromaan sen umpeen. Komissio arvioi, että EU:n vesiviljelytuotteiden kulutuksen 1 prosentin kasvu voisi luoda kokopäiväistä työpaikkaa. Näistä syistä komissio ehdotti yhteisen kalastuspolitiikan uudistuksella vesiviljelyn edistämistä avoimella koordinointimenetelmällä. Tämä ei luo uusia velvoitteita eikä muuta nykyistä oikeuskehystä. Se perustuu komission hyväksymiin strategisiin suuntaviivoihin, joilla autetaan jäsenvaltioita laatimaan monivuotisia kansallisia strategiasuunnitelmia ottaen huomioon niiden erilaiset lähtötilanteet, haasteet ja mahdollisuudet. Suuntaviivoissa 15, jotka komissio hyväksyi sidosryhmien kanssa vuoden 2012 aikana käytyjen neuvottelujen jälkeen, yksilöidään alan kestävän kasvun neljä tärkeintä haastetta: 1) kasvun pahimpien pullonkaulojen määrittäminen; 2) integroidun aluesuunnittelun parantaminen; 3) alan kilpailukyvyn kohentaminen, EU:n rahoituksen tehokkaampi käyttö mukaan lukien; 4) kilpailuetujen parempi hyödyntäminen Jalostus EU:n kalanjalostusalalla toimii yli kalanjalostusta päätoimintanaan harjoittavaa yritystä, ja niiden liikevaihto on noin 23 miljardia euroa Tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean vuonna 2013 laatiman vesiviljelyalaa koskevan taloudellisen raporttiluonnoksen tietojen mukaan, hautomoita ja poikaslaitoksia koskevat tiedot mukaan luettuna. Strategiset suuntaviivat EU:n vesiviljelyalan kestäväksi kehittämiseksi, COM(2013)229. FI 11 FI

12 Edellä 2 kohdassa olevat taulukot osoittavat, että EKTR:n tuki jalostusteollisuudelle muodostaa suurimman osan EKTR:n maksusitoumuksista. Toukokuun 31. päivänä 2013 EKTR:n varoista 504,6 miljoonaa euroa oli sidottu kalanjalostukseen. EU:n maksuosuus on tuottanut 264,88 miljoonaa euroa kansallista julkista rahoitusta ja lisäksi 1,003 miljardia euroa yksityistä rahoitusta. Toisin sanoen yhdellä EKTR:n tukieurolla saavutetaan kerrannaisvaikutus, joka tuottaa lisäksi 2,51 euroa kansallista rahoitusta, josta 0,52 euroa on julkista ja 2 euroa yksityistä rahoitusta. Yhteensä toimenpidettä on saanut EKTR:n tukea, ja keskimääräinen julkinen tuki toimenpidettä kohti on noin euroa. Noin näistä toimenpiteistä liittyy nykyisten tilojen ja laitteiden laajentamiseen tai nykyaikaistamiseen ( euroa EKTR:n tukea toimenpidettä kohti), uusien tilojen ja laitteiden rakentamiseen ( euroa), 739 liikelaitosten nykyaikaistamiseen ( euroa) ja 173 uusien liikelaitosten rakentamiseen ( euroa) Toimintalinja 3 Kokeiluhankkeet (EKTR-asetuksen 41 artikla) Vuosina EKTR antoi tukea 453:lle innovaatioita edistävälle toimenpiteelle. Tuettujen toimenpiteiden vaatimaton määrä (0,53 prosenttia kaikista EKTR:n toimenpiteistä) voidaan selittää suhteellisen suurilla toimenpidekohtaisilla julkisilla kustannuksilla, jotka kuuluvat EKTR:n korkeimpiin ( euroa, josta euroa EKTR:n ja euroa julkista kansallista rahoitusta). Kokonaiskustannukset toimenpidettä kohti ovat euroa 16, josta euroa on yksityistä rahoitusta. Uudempien tietojen mukaan tässä ei ole tapahtunut merkittävämpää muutosta.. Toimenpiteiden määrä kasvoi 13 prosenttia eli yhteensä 504:ään (0,49 prosenttia kaikista toimenpiteistä). Myös kerrannaisvaikutus on suhteellisen pieni. Yksi EKTR:n sitoma euro tuotti 1,37 euroa kansallista rahoitusta, josta vain 0,43 euroa on yksityistä rahoitusta (ja 0,94 euroa kansallista julkista rahoitusta). Kerrannaisvaikutus on melko heikko etenkin yksityisen rahoituksen osalta verrattuna vesiviljely- ja jalostusalojen kerrannaisvaikutukseen. Nämä luvut osoittavat, että innovointi on kallista ja muodostaa yksityisille toimijoille riskin, joka ei synnytä tuottoa lyhyellä aikavälillä. Tästä syystä julkisen rahoituksen tarve tällä alalla on paljon suurempi Toimintalinja 4 Kalastusalueiden kestävä kehitys Toimintalinjan 4 täytäntöönpano edistyi merkittävästi vuonna Joulukuun loppuun mennessä kaikki 21 jäsenvaltiota, jotka olivat päättäneet panna täytäntöön toimintalinjan 4, olivat valinneet paikalliset kalastusalan toimintaryhmänsä. Näin ollen valittujen toimintaryhmien määrä oli noussut 303:een (83 enemmän kuin vuoden 2011 lopussa). Myös hankkeiden kehittäminen ja valinta on edistynyt huomattavasti. Vuoden 2012 loppuun mennessä oli valittu hanketta, kun vuoden 2011 lopussa luku oli Myös maksusitoumuksissa saavutettu edistys on huomattavaa. Toimenpiteiden määrä oli 31. heinäkuuta 2012 kaikkiaan ja 31. toukokuuta 2013 vastaavasti 4 704, mikä merkitsee 72 prosentin kasvua kymmenessä kuukaudessa Kustannukset toimenpidettä kohti ovat selvästi suuremmat kuin pysyvää lopettamista koskevien toimenpiteiden kustannukset, suurin piirtein samat kuin jalostusta koskevien toimenpiteiden kustannukset ja pienemmät kuin kalasatamia ( euroa) ja muuhun käyttöön siirtämistä ( euroa) koskevien toimenpiteiden jotka ovat kaksi kalleinta toimenpidetyyppiä kustannukset. Tämä määrän kasvu on nopein kaikista EKTR:n toimintalinjoista, joskin todennettuina määrinä mitattuna edistys on paljon vaatimattomampaa. FI 12 FI

13 Monet FARNET-tukiyksikön toteuttamat perusteelliset tapaustutkimukset ovat osoittaneet, että paikallisilla kalastusalan toimintaryhmillä on ollut merkittävä rooli kalastusyhteisöjen kokoamisessa yhteen ja niiden vaikutusvallan lisäämisessä, sillä ne ovat antaneet yhteisöille sisäänpääsyn päätöksentekoon. Monet hankkeet ovat auttaneet lisäämään tuloja ja turvaamaan työpaikkoja vahvistamalla kalastajien asemaa tuotantoketjussa niin että suurempi osa lisäarvosta jää paikalliseen talouteen ja helpottamalla toimijoiden ja alojen yhdentymistä. Toimintalinja 4 on myös auttanut luomaan työllistymismahdollisuuksia kalastusalueiden paikallisille asukkaille edistämällä yrittäjyyttä ja innovointia ja hyödyntämällä sinisen kasvun ja rannikkoalueiden kehittämisen mahdollisuuksia. Paikallisilla toimintaryhmillä on ollut suuri merkitys myös paikallisten resurssien ja muiden rahoituslähteiden käyttöön ottamisessa. Komissio käynnistää vuonna 2013 tutkimuksen, jossa tarkastellaan toimintalinjan 4 ensimmäisiä konkreettisia tuloksia ja sen tehokkuutta vastattaessa kalastusyhteisöjen haasteisiin. Jäsenvaltioiden haasteena vuonna 2013 on toteuttaa tarvittavat järjestelyt, joilla taataan paikallisten kumppanuuksien jatkuvuus ohjelmakausien ja välillä. FI 13 FI

14 4. KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANEMA EKTR:N RAHOITUS LÄHENTYMISTAVOITEALUEILLA JA MUILLA KUIN LÄHENTYMISTAVOITEALUEILLA Maa Päätetty 18 a Sidottu b Maksettu c (b) / (a) (c) / (a) Belgique-Belgïe Kausi , , ,33 82,61 Varainhoitovuosi: , , , Republic of Bulgaria Česká republika Danmark Deutschland Kausi , , ,70 80,47 Varainhoitovuosi: , , ,51 Kausi , , ,35 83,78 Varainhoitovuosi: , , ,43 Kausi , , ,18 84,85 Varainhoitovuosi: , , ,48 Kausi , , ,55 83,02 Varainhoitovuosi: , , , Eesti Kausi , , ,18 81, Kauden määrissä on otettu huomioon määrärahojen vapauttamiset. FI 14 FI

15 Varainhoitovuosi: , , ,39 Ireland Ελλάδα (Ellas) España France Italia Κύπρος (Kypros) Latvija Lietuva Kausi , , ,83 82,61 Varainhoitovuosi: , , ,83 Kausi , , ,39 86,04 Varainhoitovuosi: , , ,21 Kausi , , ,75 85,48 Varainhoitovuosi: , , ,09 Kausi , , ,69 84,81 Varainhoitovuosi: , , ,31 Kausi , , ,46 84,98 Varainhoitovuosi: , ,00 0,00 Kausi , , ,52 84,85 Varainhoitovuosi: , , ,74 Kausi , , ,19 82,04 Varainhoitovuosi: , , ,72 Kausi , , ,79 82,94 Varainhoitovuosi: , , , FI 15 FI

16 Luxembourg Kausi ,00 0,00 0,00 0, Varainhoitovuosi: ,00 0,00 0,00 Magyarország Malta Nederland Österreich Polska Portugal România Kausi , , ,62 81,19 Varainhoitovuosi: , , ,79 Kausi , , ,91 80,35 Varainhoitovuosi: , , ,16 Kausi , , ,09 84,85 Varainhoitovuosi: , , ,59 Kausi , , ,67 84,97 Varainhoitovuosi: , , ,12 Kausi , , ,03 82,79 Varainhoitovuosi: , , ,70 Kausi , , ,52 83,59 Varainhoitovuosi: , , ,04 Kausi , , ,49 70,64 Varainhoitovuosi: , ,00 0, Slovenija Kausi , , ,71 85, FI 16 FI

17 Varainhoitovuosi: , , ,19 Slovensko Suomi-Finland Sverige United Kingdom Yhteensä Kausi , , ,35 79,76 Varainhoitovuosi: , ,00 0,00 Kausi , , ,84 84,85 Varainhoitovuosi: , , ,07 Kausi , , ,53 84,85 Varainhoitovuosi: , ,00 0,00 Kausi , , ,84 82,80 Varainhoitovuosi: , , ,38 Kausi , , ,51 83,43 Varainhoitovuosi: , , , FI 17 FI