KOMISSION KERTOMUS SEITSEMÄS VUOSIKERTOMUS EUROOPAN KALATALOUSRAHASTON TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA (2013) {SWD(2014) 352 final}

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2014) 738 final KOMISSION KERTOMUS SEITSEMÄS VUOSIKERTOMUS EUROOPAN KALATALOUSRAHASTON TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA () {SWD(2014) 352 final} FI FI

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO EKTR:N TÄYTÄNTÖÖNPANON YLEINEN ARVIOINTI EKTR:n rahoituksen toteutuminen jäsenvaltioissa EKTR:n tärkeimmät toiminta-alat Kehitys toimintalinjoittain Talousarvion toteuttaminen komissiossa Teknisen avun määrärahojen käyttö jäsenvaltioissa Teknisen avun määrärahojen käyttö komissiossa Tietotekniikka Euroopan kalastusalueiden verkoston tukiyksikkö Selvitykset Väliaikainen henkilöstö EKTR:n yhteensovittaminen rakennerahastojen ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) kanssa Valmistelutyö ohjelmakautta varten: Euroopan meri- ja kalatalousrahasto EKTR:N TÄYTÄNTÖÖNPANON ARVIOINTI TOIMINTALINJOITTAIN Toimintalinja EU:n kalastuslaivaston taloudellinen suorituskyky vuonna 2012 (vuoden 2014 talouskatsauksen perusteella tiedot vuodelta 2012) Kalastustoiminnan pysyvä lopettaminen Kalastustoiminnan väliaikainen lopettaminen Kalastusaluksiin tehtävät investoinnit ja valikoivuus Kalastuslaivastoa koskevien järjestelyjen sosioekonominen korvaaminen Toimintalinja Sisävesikalastus Vesiviljely Jalostus Toimintalinja Kalasatamat, purkupaikat ja kalastussuojat Uusien markkinoiden etsiminen ja menekinedistämiskampanjat Kokeilutoimet Toimintalinja Ensimmäiset toimintaa koskevat päätelmät EKTR:n kaudelta FI 1 FI

3 KOMISSION KERTOMUS SEITSEMÄS VUOSIKERTOMUS EUROOPAN KALATALOUSRAHASTON TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA () FI 1 FI

4 1. JOHDANTO Kalatalousrahastoasetuksen 1 68 artiklan mukaisesti komissio antaa viimeistään kunkin vuoden joulukuun 31. päivänä Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle kertomuksen Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) täytäntöönpanosta. Kertomus perustuu jäsenvaltioiden vuosikertomuksia koskevaan komission tarkasteluun ja arviointiin sekä muihin käytettävissä oleviin tietoihin. Lisäksi siinä esitetään arvio joidenkin EKTR:n keskeisten toimenpiteiden toteutuksesta. Kertomukseen liittyy komission yksiköiden valmisteluasiakirja, johon sisältyy yhteenveto EKTR:n täytäntöönpanosta kussakin jäsenvaltiossa ja viisi taulukkoa, joissa esitetään tarkempia tietoja rahoituksen toteutumisesta 2. Asetuksen mukaisesti kertomukseen sisältyy myös tiivistelmä komission puolesta tehdyistä tarkastuksista, jotka koskevat jäsenvaltioiden perustamia hallinto- ja valvontajärjestelmiä, sekä jäsenvaltioiden tekemien, kalatalousrahaston tukea koskevien tarkastusten tuloksista ja mahdollisista rahoitusoikaisuista. Tässä kertomuksessa esitetään yleinen arviointi jäsenvaltioiden ja komission suorittamasta EKTR:n täytäntöönpanosta vuonna, joka on ohjelmakauden viimeinen vuosi. Joissakin tapauksissa jäsenvaltioiden toimittamat tiedot mahdollistivat laajemman, 31. toukokuuta 2014 asti ulottuvan analyysin, ja näin saatiin kokonaisvaltaisempi kuva EKTR:n täytäntöönpanon nykyisestä tilanteesta, kun kentällä tapahtuvalle EKTR:n täytäntöönpanolle asetettuun määräaikaan (31. joulukuuta 2015) on jäljellä alle kaksi vuotta. 2. EKTR:N TÄYTÄNTÖÖNPANON YLEINEN ARVIOINTI 2.1. EKTR:n rahoituksen toteutuminen jäsenvaltioissa Jäsenvaltioiden vuonna lähettämien todennettujen välimaksujen määrä oli 544 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2012 oli 589 miljoonaa euroa. EKTR:n maksusitoumusten määrä oli 31. toukokuuta 2014 mennessä miljardia euroa, mikä merkitsi 18 prosentin lisäystä 31. toukokuuta vallinneesta tilanteesta (yhdessä vuodessa 515 miljoonaa euroa). Julkisen kansallisen rahoitusosuuden määrä 31. toukokuuta 2014 oli miljardia euroa, mikä oli 360 miljoonaa euroa (21 prosenttia) enemmän kuin 31. toukokuuta. Luvut osoittavat kansallisten maksusitoumusten kasvaneen merkittävästi viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana, mikä saattaa olla merkki siitä, että jäsenvaltiot alkavat selvitä julkisen talouden vakauttamisen aikana syntyneistä ongelmista. Samaan aikaan kohdennettiin EKTR:n tukemiin toimenpiteisiin 2,497 miljardia euroa yksityistä rahoitusta. Yksityisiä rahoitusosuuksia on ollut eniten jalostuksessa (42,67 ), vesiviljelyssä (23,25 ) ja aluksiin tehtävissä investoinneissa (9,68 ). Yhteensä kyseisiin toimenpiteisiin kohdennettiin 75 prosenttia kaikesta yksityisestä rahoituksesta. Kokonaisuudessaan kalastus- ja vesiviljelyalalle 1. tammikuuta 2007 ja 31. toukokuuta 2014 välisenä aikana tehtyjen investointien arvo oli 8 miljardia euroa, josta 42, Euroopan kalatalousrahastosta 27. heinäkuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1198/ artikla (EUVL L 120, ). Taulukko I: Rahoituksen toteutuminen lähentymistavoitealueilla Taulukko II: Rahoituksen toteutuminen muilla kuin lähentymistavoitealueilla Taulukko III: Rahoituksen toteutuminen lähentymistavoitealueilla ja muilla kuin lähentymistavoitealueilla Taulukko IV. Kalatalousrahaston ohjelmoidut varat toimintalinjoittain ja jäsenvaltioittain Taulukko V. Kalatalousrahaston todennetut menot toimintalinjoittain ja jäsenvaltioittain FI 2 FI

5 prosenttia oli EKTR:stä saatua rahoitusta, 26,11 prosenttia kansallista julkista rahoitusta ja 31,22 prosenttia yksityistä rahoitusta. Jokainen EKTR:stä maksettu tukieuro tuottaa vipuvaikutuksena 1,34 euron sitoumuksen kansallista tukea, joka muodostuu 0,732 eurosta yksityistä rahoitusta ja 0,612 euron kansallisesta julkisesta rahoitusosuudesta 3. Tällaisen vipuvaikutuksen määräävät pitkälti, mutta ei kokonaan, tuen intensiteettiä ja yhteisrahoitusta koskevat säännöt. Esimerkiksi tuen intensiteetti ja yhteisrahoitusaste ovat samat vesiviljelyssä, jalostuksessa ja kaupan pitämisessä, ja vaikka kansallinen julkinen rahoitusosuus on niissä sama, yksityinen rahoitusosuus on selvästi suurempaa jalostuksessa. Seuraavassa taulukossa esitetään vipuvaikutus toimintalinjoittain ja toimenpideluokittain. Toimenpiteet Yhden euron vipuvaikutus seuraaviin: Koko (julkinen ja yksityinen) kansallinen rahoitus (euroa) Kansallinen julkinen rahoitus (euroa) Yksityisistä rahoitusosuuksista koostuva rahoitus (euroa) 1.1 Kalastustoiminnan pysyvä 0,711 0,705 0,006 lopettaminen 1.2 Kalastustoiminnan väliaikainen 0,646 0,646 0,000 lopettaminen 1.3 Kalastusaluksiin tehtävät 3,257 0,777 2,480 investoinnit ja valikoivuus 1.4 Pienimuotoinen rannikkokalastus 0,655 0,429 0, Laivastoa koskevien järjestelyjen 1,482 0,656 0,827 sosioekonominen korvaaminen 2.1 Vesiviljely 1,613 0,435 1, Sisävesikalastus 1,503 0,447 1, Kalan jalostus ja kaupan pitäminen 2,503 0,542 1, Kollektiiviset toimet 1,152 0,930 0, Vesieläimistön ja -kasviston 0,652 0,558 0,094 suojelu ja kehittäminen 3.3 Kalasatamat, purkupaikat ja 0,756 0,611 0,145 kalastussuojat 3.4 Uusien markkinoiden etsiminen ja 0,702 0,566 0,137 menekinedistämiskampanjat 3.5 Kokeilutoimet 1,300 0,912 0, Kalastusalusten muuttaminen 4,204 1,567 2,637 muuta käyttöä varten 4.1 Kalastusalueiden kehittäminen 1,153 0,441 0, Tekninen apu 0,483 0,480 0,003 Yhteensä 1,344 0,612 0,732 Merkittävin vipuvaikutus havaitaan toimenpiteissä, joilla tuetaan kalastusalusten muuttamista alusten muuta käyttöä varten, kalastusaluksiin tehtäviä investointeja, kalan jalostusta tai vesiviljelyä. Kansallisen julkisen rahoituksen vipuvaikutus on suurin toimenpiteissä, joilla tuetaan kalastusalusten muuttamista alusten muuta käyttöä varten, kollektiivisia toimia, kokeilutoimia tai kalastusaluksiin tehtäviä investointeja. Yksityiseltä sektorilta tulevan rahoituksen merkittävin vipuvaikutus liittyy kalastusalusten muuttamiseen alusten muuta 3 Tilanne 31. toukokuuta FI 3 FI

6 käyttöä varten, kalastusaluksiin tehtäviin investointeihin, kalan jalostukseen ja kaupan pitämiseen, vesiviljelyyn ja sisävesikalastukseen. Edellä esitetty yhteen laskettu kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineeseen ( ) 4 perustuva vipuvaikutus on alle 1, 67 euroa, ja siitä kansallisen julkisen tuen osuus on 0,56 euroa ja yksityisen tuen osuus 1,11 euroa EKTR:n tärkeimmät toiminta-alat Seuraavassa taulukossa vertaillaan viittä eniten käytettyä toimenpidettä koskevien maksusitoumusten osuutta seuraavina ajankohtina: heinäkuun loppu 2012, toukokuu ja toukokuu heinäkuuta toukokuuta 31. toukokuuta 2014 Pysyvä lopettaminen (19,61 ) Jalostus (17,41 ) Jalostus (16,65 ) Vesiviljely (12,98 ) Pysyvä lopettaminen (17,25 ) Pysyvä lopettaminen (15,44 ) Jalostus (12,79 ) Vesiviljely (14,83 ) Vesiviljely (14,43 ) Kalasatamat (10,89 ) Kalasatamat (11,46 ) Kalasatamat (11,61 ) Väliaikainen lopettaminen (7,67 ) Väliaikainen lopettaminen (7,40 ) Kalastusalueiden kehittäminen (9,25 ) Tilanne oli 31. toukokuuta 2014 suurelta osin sama kuin edellisenä vuonna. Poikkeuksena oli vain toimintalinja 4 5, jonka osalta parannusta oli toukokuun ja toukokuun 2014 välillä lähes 30 prosenttia. Toimintalinjan 4 täytäntöönpano on kuitenkin edelleen muita jäljessä, kuten jäljempänä selostetaan. EKTR:n maksusitoumukset keskittyivät melko selvästi edellä mainittuihin viiteen toimenpiteeseen (67,39 ), mutta tilanne 31. toukokuuta 2014 osoittaa, että niiden osuus oli kuitenkin hieman pienentynyt edellisestä vuodesta (68,86 ). Jos ei oteta huomioon toimintalinjan 4 osalta tapahtunutta edistymistä, kyseinen (pieni) muutos saattaa olla merkki siitä, että muihin toimenpiteisiin halutaan sitoa enemmän varoja kuin edellisinä vuosina. On syytä todeta, että mainituista viidestä alasta toiminnan pysyvän lopettamisen merkitys on tasaisesti vähentynyt (vähennystä 21,5 ). Sama koskee toiminnan väliaikaista lopettamista, jonka osuus 31. toukokuuta 2014 mennessä tehdyistä maksusitoumuksista oli 6,76 prosenttia (12 :n vähennys 31. heinäkuuta 2012 vallinneesta tilanteesta). Kehityssuuntaus saattaa olla merkki siitä, että perinteisten laivastoon kohdistuvien toimenpiteiden merkitys on vähenemässä Kehitys toimintalinjoittain Seuraavassa taulukossa esitetään kokonaissitoumusten suhteellisen merkityksen kehittyminen toimintalinjoittain heinäkuun 2012 ja toukokuun 2014 välisenä aikana. Taulukosta ilmenee toimintalinjan 1 suhteellisen osuuden väheneminen (vähennystä 16 ) ja toimintalinjaa 4 koskeva nopea edistyminen. Edistymistä on tapahtunut myös toimintalinjan Mitattu todennettujen maksujen perusteella. Toimintalinjaan 4 ei sisälly yksittäisiä toimenpiteitä. Näin ollen vertailua vääristää jonkin verran se, että keskenään verrataan kokonaista toimintalinjaa ja muihin toimintalinjoihin sisältyviä yksittäisiä toimenpiteitä. FI 4 FI

7 osalta, joskin hitaammin. Toimintalinjaa 2 koskevat maksusitoumukset olivat 31. toukokuuta 2014 suurimmat, mikä vastaa EKTR:n rahoituksen alkuperäistä jakaumaa. Toimintalinja 31. heinäkuuta toukokuuta 31. toukokuuta 2014 Toimintalinja 1 33,05 30,42 27,77 Toimintalinja 2 28,96 32,64 31,44 Toimintalinja 3 27,59 27,38 28,46 Toimintalinja 4 7,1 7,2 9,25 Toimintalinja 5 3,29 2,42 3,07 Seuraavassa taulukossa esitetään tosiasiallisten maksusitoumusten ja ohjelmakaudelle suunniteltujen menojen välinen suhde toimintalinjoittain. Toimintalinja 31. heinäkuuta toukokuuta 31. toukokuuta 2014 Toimintalinja 1 67,24 74,36 79,61 Toimintalinja 2 56,6 77,47 86,77 Toimintalinja 3 57,8 67,31 83,80 Toimintalinja ,60 56,89 Toimintalinja 5 44,04 44,60 65,34 Kalatalousrahasto yhteensä 56,31 67,37 79,33 EKTR:n varoista oli sidottu 31. toukokuuta 2014 vain 79 prosenttia. Vaikka tahti onkin nopeutunut heinäkuusta 2012 lähtien, huomattaava osaa EKTR:n varoista ei ole vielä sidottu, mikä on esimerkiksi todennettujen maksujen tapauksessa jossain määrin huolestuttavaa, kun otetaan huomioon, että menot ovat tukikelpoisia vain 31. joulukuuta 2015 asti. Pisimmälle on edetty toimintalinjoja 2 ja 3 koskevien maksusitoumusten suhteen, ja viitejakson aikana edistyttiin eniten toimintalinjan 2 osalta. Toimintalinjan 4 osalta edistyminen on ollut nopeaa, mutta sen kohdalla ollaan yhä jäljessä muista toimintalinjoista Talousarvion toteuttaminen komissiossa Kauden 2007 kokonaismäärärahoista sidottiin vuoden aikana 16,4 prosenttia (691,5 miljoonaa euroa), josta 528,35 miljoonaa euroa lähentymistavoitealueilla ja 163,15 miljoonaa euroa muilla kuin lähentymistavoitealueilla. Kokonaismäärärahoista maksettiin vuoden aikana 12,7 prosenttia (546,78 miljoonaa euroa), josta 78,9 prosenttia (431,35 miljoonaa euroa) lähentymistavoitealueille ja 21,1 prosenttia (115,43 miljoonaa euroa) muille kuin lähentymistavoitealueille. Nämä maksut suoritettiin ennakkomaksuina (Kroatialle) ja välimaksuina. Tarkempia tietoja on liitteessä 1 sekä tähän kertomukseen liitetyssä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa. FI 5 FI

8 2.5. Teknisen avun määrärahojen käyttö jäsenvaltioissa Vuonna teknisen avun (toimintalinja 5) määrärahoja sidottiin 21 jäsenvaltiossa. Suurimpia määriä sitoivat Alankomaat (58,3 toimintalinjaan 5 osoitetuista EKTR:n varoista), Slovenia (51,6 ), Yhdistynyt kuningaskunta (51,2 ), Portugali (38 ), Puola (15,75 ) ja Espanja (10,9 ). Rahoitettujen toimenpiteiden tavoitteena oli parantaa hallintokapasiteettia, kehittää tietotekniikkaa, lisätä julkisuutta ja tiedotusta sekä tukea toimintaohjelmien hallinnointia ja toteutusta Teknisen avun määrärahojen käyttö komissiossa Vuonna komissio sitoi EKTR:n teknisen avun määrärahoja 3,48 miljoonaa euroa seuraavasti: Tietotekniikka Komissio sitoi 0,35 miljoonaa euroa EKTR:n täytäntöönpanossa tarvittavien tietokonelaitteiden ja komission tietojärjestelmien ylläpitoon ja kehittämiseen liittyviin palveluihin Euroopan kalastusalueiden verkoston tukiyksikkö Euroopan kalastusalueiden verkoston (FARNET) tukiyksikköä varten sidottiin 2,74 miljoonaa euroa. Vuonna FARNET edisti edelleen merkittävästi EKTR:n toimintalinjan 4 täytäntöönpanoa antamalla hallintoviranomaisille ja paikallisille kalatalousalan toimintaryhmille menetelmiin ja erityisaiheisiin liittyvää tukea (teemaseminaarit, yksittäiset erityisaiheita koskevat kokoukset, tapauskohtainen tuki jäsenvaltioille). FARNET lisäsi toimintalinjan 4 näkyvyyttä verkkosivujensa, mukaan luettuina tilit useissa suosituissa verkkoyhteisöpalveluissa (Facebook, Twitter, YouTube, LinkedIn), hanketyön hyviä käytäntöjä koskevan esimerkkikokoelman, säännöllisesti ilmestyvän uutistiedotteen ja kahden Magazine-julkaisunsa numeron kautta Selvitykset EKTR:n toimintalinjan 4 täytäntöönpanoa koskevan selvityksen toteuttamiseen sidottiin 0,4 miljoonaa euroa. Syyskuussa komission aloitteesta tehtyyn kartoitukseen perustuva, toimintalinjan 4 täytäntöönpanoa koskeva selvitys osoitti, että 312 ryhmittymää on tukenut yli 8 500:aa hanketta ja luonut arviolta uutta työpaikkaa. Katsottiin, että näin on pystytty myös säilyttämään työpaikkaa. Selvityksessä arvioidaan myös, että Euroopan kalatalousrahastosta tämän innovatiivisen toimintamuodon kautta kanavoitu tuki on myötävaikuttanut 220 pk-yrityksen ja mikroyrityksen perustamiseen. Edellä esitetyt luvut ovat ohjelmakauden päätyttyä todennäköisesti vielä suuremmat, sillä täytäntöönpano on edennyt kentällä tasaisesti kartoituksen teon jälkeen. Toimintalinjan 4 täytäntöönpanon tuloksena on ollut vipuvaikutus 1,15 eli yksi euro EKTR:n tukea on lisännyt muuta (yksityistä tai julkista) rahoitusta 1,15 euroa. Lisäksi paikalliset kalatalousalan toimintaryhmät odottavat, että 61 prosenttia hankkeista jatkuu EKTR:n tuen loputtua. Joistakin vaikeuksista huolimatta hankkeista ei ole ollut pulaa ja rahoitusta on haettu yli käytettävissä olevan määrän. Selvityksessä annetaan myös arvokkaita neuvoja täytäntöönpanomekanismien parantamiseksi kaudella Maakohtaisia suosituksia annetaan 15 jäsenvaltiolle. Raportti tiivistelmineen on saatavilla meri- ja kalastusasioiden pääosasto MAREn verkkosivuilla: FI 6 FI

9 Väliaikainen henkilöstö EKTR:n täytäntöönpanoon osallistuvan väliaikaisen henkilöstön palkkoja varten on sidottu 0,85 miljoonaa euroa, erityisesti EU:n virallisten kielten asianmukaisen kattavuuden varmistamiseksi EKTR:n yhteensovittaminen rakennerahastojen ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) kanssa Toimintaohjelmista ilmenee, että jäsenvaltiot ovat alusta asti pitäneet tarpeellisena varmistaa, että EKTR pannaan täytäntöön johdonmukaisesti ja koordinoidusti rakennerahastojen ja maaseuturahaston kanssa. Toimintaohjelmissa annetaan tietoja järjestelmistä, joita jäsenvaltioissa on perustettu (tai ollaan perustamassa) päällekkäisyyksien välttämiseksi, kuten kalatalousrahastoasetuksen 6 artiklassa edellytetään. Jäsenvaltioiden vuotuisissa täytäntöönpanokertomuksissa ei mainita merkittävistä yhteensovittamisongelmista Valmistelutyö ohjelmakautta varten: Euroopan meri- ja kalatalousrahasto Vuonna komissio aloitti työn uutta rahastoa käsittelevää ehdotusta varten. Kyse on Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR), joka olisi uudistettua yhteistä kalastuspolitiikkaa kaudella tukeva rahoitusväline. EMKR:a koskeva ehdotus perustui tietyssä määrin EKTR:n täytäntöönpanon arviointiin. Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskeva ehdotus hyväksyttiin toukokuussa EKTR:N TÄYTÄNTÖÖNPANON ARVIOINTI TOIMINTALINJOITTAIN 3.1. Toimintalinja EU:n kalastuslaivaston taloudellinen suorituskyky vuonna 2012 (perustuu vuoden 2014 talouskatsaukseen tiedot vuodelta ) Vuoden 2012 tiedot, joihin vuoden 2014 talouskatsaus perustuu, osoittavat, että vaikka kalastuslaivaston tuottamat tulot vähenivät vuoteen 2011 verrattuna, kustannukset laskivat vielä enemmän, ja sen vuoksi kalastuslaivaston kannattavuus oli kokonaisuudessaan parempi kuin vuonna Tulojen vähennys vastaa EU:n laivaston aluksista purettujen kala- ja äyriäissaaliiden painossa ja arvossa kokonaisuudessaan tapahtunutta vähennystä. EU:n kalastuslaivasto tuotti 6,9 miljardin euron tulot, mikä vastaa 3,3 miljardin euron bruttoarvonlisäystä, 1,3 miljardin euron bruttovoittoa ja 458 miljoonan euron nettovoittoa. Korkeammista polttoaineen hinnoista huolimatta energiakustannukset säilyivät suurin piirtein ennallaan, koska EU:n laivaston energiankulutus laski. Tähän olivat syynä erilaiset tekijät, kuten siirtyminen EKTR:n tuella ja kansallisella julkisella tuella polttoainetehokkaampiin pyydyksiin, laivaston pieneneminen sekä kalastuskäyttäytymistä ja laivaston dynamiikkaa koskevat muutokset. Vuoden 2012 yleisesti ottaen myönteinen kehitys ei kuitenkaan koskenut kaikkia laivastoja. Viisi kansallista laivastoa kärsi nettotappioita. Lisäksi, vaikka suuren mittakaavan kalastusta harjoittavien ja kaukaisilla vesillä toimivien laivastojen tulos parani vuosien 2008 ja 2012 välillä, pienimuotoista kalastusta harjoittavien laivastojen tulos pikemminkin heikkeni. Alalla työskentelevien kalastajien lukumäärä oli vuonna 2012 hieman yli (kokoaikaiseksi muutettuna) Kalastustoiminnan pysyvä lopettaminen 6 Tiedoissa, jotka jäsenvaltiot keräävät tiedonkeruupuitteiden mukaisesti, on kahden vuoden viive. FI 7 FI

10 EKTR oli osallistunut 31. toukokuuta 2014 mennessä 4 087:ään pysyvää lopettamista koskevaan toimeen (2,5 enemmän kuin 31. toukokuuta ). Toimien julkiset kustannukset olivat kokonaisuudessaan 898,58 miljoonaa euroa, josta EKTR rahoitti 527,03 miljoonaa euroa. Toimea kohden luvut eivät ole muuttuneet olennaisesti edellisestä vuodesta. Toimen kokonaiskustannukset ovat euroa (neljänneksi suurimmat), josta EKTR:n rahoituksen osuus on euroa (kolmanneksi suurin) Kalastustoiminnan väliaikainen lopettaminen Vaikka väliaikainen lopettaminen on suhteellisesti hieman vähentynyt viime vuodesta, lukumääräisesti se on edelleen käytetyin toimenpide ( toimea, 51 kaikista toimista). Keskimääräiset kustannukset toimea kohden ovat EKTR:n alimmat (kokonaiskustannukset euroa, EKTR:n kattamat kustannukset euroa), ja ne ovat laskeneet heinäkuusta 2012 asti (vähennystä 3,3 ) Kalastusaluksiin tehtävät investoinnit ja valikoivuus Alalla toteutettavat toimet ovat edelleen toiseksi eniten käytettyjä EKTR:n toimenpiteitä ( toimea), mutta niiden suhteellinen tärkeys (9,99 ) oli 10 prosenttia pienempi kuin 31. toukokuuta. Investointien kokonaismäärä oli 415 miljoonaa euroa, josta julkista rahoitusta oli 173,23 miljoonaa euroa. EKTR:n osuus julkisesta rahoituksesta oli 97,48 miljoonaa euroa (2,86 maksusitoumusten kokonaismäärästä). Kustannukset toimea kohden ovat euroa (puolet keskimääräisistä kokonaiskustannuksista), josta EKTR:n osuus on euroa (alle 30 EKTR:n keskimääräisestä rahoitusosuudesta). Yksityisen rahoituksen osuus toimea kohden on euroa Kalastuslaivastoa koskevien järjestelyjen sosioekonominen korvaaminen Alalla on toteutettu toimia suhteellisen vähän (5 416 toimea, 4,47 kaikista toimista), ja niitä on rahoitettu erittäin vähän (toiseksi vähiten EKTR:n rahoitusta). Investointien kokonaismäärä on 152,8 miljoonaa euroa, josta julkisen rahoituksen osuus oli 101,92 miljoonaa euroa. EKTR:n rahoitusosuus oli 61,55 miljoonaa euroa (1,8 EKTR:n sitoumuksista 31. toukokuuta 2014). Kustannukset toimea kohden ovat euroa (20 keskiarvosta), josta EKTR:n osuus on euroa (25 EKTR:n keskimääräisestä rahoitusosuudesta). Yksityisen rahoituksen osuus on hyvin pieni, euroa (10 keskimääräisestä yksityisen rahoituksen osuudesta EKTR:n tukemissa toimenpiteissä) Toimintalinja Sisävesikalastus Sisävesikalastukseen liittyviä toimenpiteitä (kalatalousrahastoa koskevan asetuksen 33 artikla) on lukumääräisesti vähän, ja niihin on investoitu hyvin vähän. EKTR:n toimenpidekokonaisuuksista niitä on käytetty kolmanneksi vähiten. Toimien määrä oli 31. toukokuuta 2014 ainoastaan 944 (0,78 kaikista toimista). Niiden osuus EKTR:n maksusitoumuksista on vain 0,36 prosenttia, eli niiden osalta on tehty vähiten sitoumuksia. EKTR:n maksusitoumukset toimea kohden ovat viidenneksi pienimmät, euroa eli alle puolet keskimääräisistä EKTR:n toimea kohden rahoittamista kustannuksista ( euroa). Keskimääräiset kokonaisinvestoinnit toimea kohden ovat euroa, mikä on kolmanneksi FI 8 FI

11 vähiten. Keskimääräinen kansallinen julkinen rahoitusosuus on alle euroa ja keskimääräinen yksityinen rahoitus toimea kohden euroa Vesiviljely Vesiviljelyä koskevat toimenpiteet ovat yksi suurimmista EKTR:n rahoituksen kohdealueista. Toimien lukumäärä on pieni (6 kokonaismäärästä), mutta suhteellisesti niihin käytetään huomattavan suuri osa EKTR:n maksusitoumuksista (14,45 ). Kokonaiskustannukset toimea kohden ovat euroa (kuudenneksi suurimmat), josta euroa katetaan yksityisellä rahoituksella (nelinkertaisesti verrattuna keskimääräiseen yksityisen rahoituksen osuuteen) ja EKTR:n rahoituksella (2,5 kertaa keskiarvo). Absoluuttisina lukuina 31. toukokuuta 2014 oli investoitu 7 209:ään vesiviljelyä koskevaan toimeen 1,287 miljardia euroa, josta 492,6 miljoonaa euroa oli EKTR:n rahoitusta, 214,05 miljoonaa euroa kansallista julkista rahoitusta ja 580,74 miljoonaa euroa yksityistä rahoitusta. Vesiviljelyyn tehtävät investoinnit ovat toiseksi eniten EKTR:n tukea saava ala. Se sijoittuu jalostuksen jälkeen ja huomattavasti ennen toiminnan pysyvää lopettamista. Vuotuisen talouskatsauksen (tiedot vuodelta 2012) mukaan myynnin määrä oli vuonna ,39 miljoonaa tonnia ja arvo 4,37 miljardia euroa. Luvut vastaavat määrän lisäystä 3 prosentilla ja arvon lisäystä 10 prosentilla vuodesta 2011 vuoteen Yritysten kokonaismäärä oli noin , ja niistä 90 prosenttia oli mikroyrityksiä (alle 10 työntekijää). Vesiviljelyn arvioidaan tarjoavan noin työpaikkaa, joista useimmat ovat osa-aikaisia. Kokoaikaisesti työllistyneiden henkilöiden määrä on vähentynyt hieman, mikä saattaa olla merkki suuntauksesta kohti suurempaa erikoistumista. Sitä vastoin keskipalkka nousi 9 prosenttia vuodesta 2011 vuoteen EU:n vesiviljelyalan kannattavuus heikkeni vuodesta 2011 vuoteen 2012, vaikka toiminta oli silti edelleen kannattavaa. Työn tuottavuus alalla laski 4 prosenttia vuodesta 2011 vuoteen Merialueilla harjoitettava vesiviljely tuotti 165 miljoonan euron voitot, simpukanviljelyssä voitot olivat 32 miljoonaa euroa ja sisävesistöissä toiminnasta aiheutui tappiota 32 miljoonaa euroa. Euroopan tilintarkastustuomioistuin julkaisi syyskuussa 2014 vesiviljelyyn liittyvän EKTR:n tuen vaikuttavuutta käsittelevän erityiskertomuksen. Kertomuksesta ilmeni, että vuoteen ulottuvalla kaudella vesiviljelyn tukemiseksi toteutettuja toimenpiteitä ei ollut suunniteltu ja toteutettu hyvin EU:n eikä jäsenvaltioiden tasolla ja ettei EKTR:n tuella pystytty tuottamaan vastinetta rahalle eikä tukemaan vaikuttavasti vesiviljelyn kestävää kehitystä. Tarkastajat havaitsivat, ettei EU:n eikä jäsenvaltioiden toimintakehys soveltunut vesiviljelyn kestävää kehitystä koskevien EU:n tavoitteiden toteuttamiseen. Jäsenvaltioiden kansalliset strategiset suunnitelmat ja toimintaohjelmat eivät tarjonneet riittävän selkeää perustaa vesiviljelyn tukemiseksi, eikä jäsenvaltioilla ollut johdonmukaista strategiaa kyseistä alaa varten. EKTR:n rahoitus vesiviljelyhankkeisiin kohdennettiin usein huonosti, ja tarkastajat totesivat, ettei hankkeissa yleensä saatu aikaan suunnitelman mukaisia tuloksia. Kertomus on saatavilla osoitteessa: Sen varmistamiseksi, että vesiviljelyalaa varten käytettävissä olevat EU:n varat käytetään kohdennetusti, sekä vesiviljelyalan strategisten suuntaviivojen 7 hyväksymisen vuoksi vuonna komissio on pyytänyt kansallisia viranomaisia laatimaan kullekin jäsenvaltiolle monivuotisen kansallisen strategisen suunnitelman. Suunnitelmissa käsitellään tärkeitä vesiviljelyn kehittymistä EU:ssa estäviä tekijöitä (tarve yksinkertaistaa hallinnollisia 7 Strategiset suuntaviivat EU:n vesiviljelyalan kestäväksi kehittämiseksi (COM() 229). FI 9 FI

12 menettelyjä ja varmistaa pääsy maa- ja vesialueille integroidun aluesuunnittelun avulla, alan kilpailukyvyn parantaminen ja EU:n vesiviljelyalan kilpailuetujen hyödyntäminen (tasapuoliset toimintaedellytykset)). Komissio aikoo käyttää kyseisiä suunnitelmia auttaakseen jäsenvaltioita määrittelemään painopisteitä uudesta rahastosta rahoitettaville hankkeille. Tuomioistuimen suositusten sekä kaudella 2007 kertyneen kokemuksen valossa komissio toivoo, että vesiviljelyalalle tehtävissä Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tukemissa investoinneissa painotuttaisiin aiempaa enemmän tuloksiin Jalostus Kuten aikaisemmissa EKTR:n täytäntöönpanokertomuksissa selostetaan, jalostustoimiin kohdennetaan niiden melko pienestä lukumäärästä (4,18 toimien kokonaismäärästä) huolimatta merkittävä osa EKTR:n maksusitoumuksista (16,65 ). Seuraavat jäsenvaltiot käyttävät yli 16 prosenttia toimintaohjelmansa määrärahoista (kansallinen rahoitus ja EU:n rahoitustuki) jalostukseen: Itävalta (40 ), Liettua (26 ), Portugali (25 ), Slovakia (24 ), Latvia (23 ), Malta (22 ), Yhdistynyt kuningaskunta (18 ) ja Viro (17 ). Jäsenvaltioita, jotka käyttävät alle 5 prosenttia toimintaohjelmansa määrärahoista, ovat Ranska (4 ), Belgia (2 ) ja Alankomaat (2 ). EKTR:stä rahoitetut kustannukset toimea kohden ( euroa) ovat nelinkertaiset keskiarvoon verrattuna (absoluuttisina lukuina viidenneksi suurimmat). Yksityisen rahoituksen määrä ( euroa) on noin kymmenkertainen EKTR:n keskimääräiseen rahoitusosuuteen verrattuna ja absoluuttisina lukuina tarkasteltuna se on suurin. Kokonaiskustannukset toimea kohden ( euroa) ovat toiseksi suurimmat, ja yli euron tuen toimea kohden myöntävät Portugali, Liettua, Malta ja Kreikka. Jalostusala vetää puoleensa runsaasti yksityistä rahoitusta. Alalle 31. toukokuuta 2014 mennessä tehtyjen investointien kokonaismäärä oli 1,99 miljardia euroa (5 057 toimea). Siihen sisältyy 568,4 miljoona euroa EKTR:n rahoitusta, 308 miljoonaa euroa kansallista julkista rahoitusta ja 1,114 miljardia euroa yksityistä rahoitusta Toimintalinja Kalasatamat, purkupaikat ja kalastussuojat EKTR oli osallistunut 31. toukokuuta 2014 kaikkiaan infrastruktuurihankkeen rahoitukseen (1,2 kaikista EKTR:n rahoitusta saaneista toimista). Investointien kokonaismäärä on 695,97 miljoonaa euroa, josta julkisen rahoituksen osuus on 639,6 miljoonaa euroa (396,4 miljoonaa euroa rahoitettu EKTR:stä). Hankekohtaisesti rahoitusta on kohdennettu eniten infrastruktuurihankkeisiin (kokonaisinvestoinnit euroa, EKTR:n rahoitus euroa eli lähes kymmenkertaisesti keskiarvoon verrattuna ja kansallinen julkinen rahoitus euroa). Hankekohtaisen yksityisen rahoituksen määrä ( euroa eli lähes kaksinkertainen keskimääräiseen yksityiseen rahoitusosuuteen verrattuna) on sinällään maltillinen ja melko merkityksetön, jos sitä verrataan jalostusta koskevien toimien vastaavaan rahoitusosuuteen Uusien markkinoiden etsiminen ja menekinedistämiskampanjat Alan toimia oli rahoitettu 31. toukokuuta 2014 mennessä melko vähän (2 232 toimea eli 1,84 kokonaismäärästä). Asianomaiset määrät olivat kuitenkin huomattavia: kokonaisinvestoinnit 222,22 miljoonaa euroa, josta julkisen rahoituksen osuus oli 204,4 miljoonaa euroa (EKTR:n rahoitusosuus 130,56 miljoonaa euroa eli 3,82 EKTR:n kokonaissitoumuksista). FI 10 FI

13 Tämän alan toimet ovat toimintalinjan 3 halvimpia. Kokonaisinvestoinnit hanketta kohden ovat euroa, josta EKTR:n osuus on ,5 euroa, kansallisen julkisen rahoituksen osuus euroa ja yksityisen rahoituksen osuus euroa Kokeilutoimet Kokeilutoimilla on keskeinen asema innovoinnin edistämiseksi EKTR:ssä. Kuudennessa EKTR:n täytäntöönpanokertomuksessa komissio ilmaisi huolensa toimien pienestä määrästä sekä siitä, että toimet ovat suuresti riippuvaisia julkisesta tuesta. Näitä seikkoja vahvistavat 31. toukokuuta 2014 vallinnutta tilannetta kuvaavat luvut. Toimia on edelleen hyvin vähän (592 eli 0,49 kokonaismäärästä), vaikka asiassa onkin edistytty merkittävästi 31. toukokuuta jälkeen (lisäystä 18 ). Kokonaisinvestoinnit toimea kohden ( euroa) ovat EKTR:n kolmanneksi suurimmat, ja määrä on kasvussa. Vipuvaikutus on alle EKTR:n keskiarvon, erityisesti mitä tulee yksityiseen rahoitukseen, joka on jopa vähentynyt edellisestä vuodesta. Tämä kuvastaa yksityisen sektorin haluttomuutta ryhtyä riskialttiiden hankkeiden rahoittajaksi Toimintalinja 4 Toimintalinjan 4 täytäntöönpano edistyi merkittävästi vuonna. Toimintalinjaa 4 täytäntöön panevat 21 jäsenvaltiota valitsivat paikalliset kalatalousalan toimintaryhmänsä, ja toukokuuhun 2014 mennessä ryhmiä oli jo 312. Vuosi oli kiireistä aikaa kaikille toimintalinjan 4 täytäntöönpanon osapuolille, paikallisille kalatalouden toimintaryhmille ja hankkeiden vetäjille sekä myös hallintoviranomaisille ja välittäville elimille, jotka kaikki osallistuivat aktiivisesti hankkeiden valmisteluun, valintaan ja hyväksymiseen ja asianomaisten maksujen suorittamiseen. Asiaa koskevat luvut osoittavat hyväksyttyjen hankkeiden määrän kasvaneen tasaisesti: paikalla valittujen hankkeiden määrä oli vuoden 2012 lopussa ainoastaan 2 756, mutta vuoden kuluttua vastaava luku oli jo Sama kehityssuunta jatkui, ja 31. toukokuuta 2014 oli hyväksytty hanketta, joita vastaavat EKTR:n maksusitoumukset olivat 328 miljoonaa euroa. Kyseisten hankkeiden kokonaisarvo oli arviolta yli 690 miljoonaa euroa. Vuonna jotkin jäsenvaltiot muuttivat toimintalinjaa 4 koskevien määrärahojensa kohdentamista. Kaksi jäsenvaltiota, joilla on ollut suurimmat toimintalinjan 4 talousarviot (Puola ja Romania), on hiljattain vähentänyt määrärahojaan, minkä vuoksi toimintalinjan 4 kokonaismäärärahat ovat nyt hieman yli 500 miljoonaa euroa. 4. ENSIMMÄISET TOIMINTAA KOSKEVAT PÄÄTELMÄT EKTR:N KAUDELTA 2007 Tilanne on parantunut jäsenvaltioissa sekä maksusitoumusten että todennettujen menojen osalta, mutta tehtävää on vielä jonkin verran jäljellä. Vuoden lopussa, eli kun EKTR:n täytäntöönpanoon oli käytettävissä enää kaksi vuotta, jäsenvaltioiden lähettämät todennetut välimaksut olivat juuri ja juuri yli puolet EKTR:stä myönnetystä kokonaismäärästä. Tässä vaiheessa kansalliset maksusitoumukset ovat kasvaneet merkittävästi (80 sidottu), mutta ne ovat edelleen 100 prosentin ihannetilannetta tai odotusarvoa pienemmät. Nämä alhaiset luvut ohjelmakauden lähestyessä loppuaan saattavat merkitä sitä, etteivät jäsenvaltiot pysty täysin hyödyntämään 20 prosentin osuutta yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanon tukemiseksi käytettävissä olevista varoista, ellei vielä jäljellä olevana aikana ennen ohjelmakauden päättymistä 31. joulukuuta 2015 sidota enää lisää varoja. FI 11 FI

14 Edellisissä täytäntöönpanokertomuksissa kuvatut kehityssuuntaukset ovat vahvistuneet. Laivastoa koskevia toimenpiteitä on vähitellen vähennetty, vaikkakin ne ovat edelleen tärkeitä. Vesiviljely ja jalostus ovat edelleen tärkeitä aloja EKTR:n investoinneille. Toimintalinjan 4 osalta edistytään vähitellen. Viimeksi kuluneiden kahden vuoden (2012 ja ) aikana EKTR:n tuki toimintalinjan 1 toimenpiteille on vähentynyt, kun taas tuki toimintalinjan 2 toimenpiteille on kasvanut sekä vesiviljelyn että jalostuksen osalta, ja jalostukseen on kohdennettu runsaasti yksityistä rahoitusta. Vesiviljelyyn kohdennettiin jalostuksen jälkeen toiseksi eniten EKTR:n rahoitusta. Edistymistä näyttää tapahtuvan myös toimintalinjan 3 osalta, joskin hitaammin. Toimintalinjan 4 täytäntöönpano eteni hyvin vuonna mutta on edelleen muita jäljessä. Tarkastusta koskevat yleiset päätelmät. Vuonna meri- ja kalastusasioiden pääosasto MARE tarkasteli tiettyjen jäsenvaltioiden tarkastusviranomaisten työtä. Seitsemän toimintaohjelmaa tarkastettiin. MARE-pääosasto katsoi, että tarkastusviranomaisten lausunnot olivat kaikissa tapauksissa luotettavia (joitakin parannuksia tosin tarvittiin). KOMISSION TOTEUTTA MA EKTR:N RAHOITUS LÄHENTY MISTAVOIT EALUEILLA JA MUILLA KUIN LÄHENTY MISTAVOIT EALUEILLA Maa Belgia Bulgaria Tšekki Tanska Saksa Viro Irlanti Päätetty a Sidottu b Maksettu c Kausi , , , ,00 0,00 Kausi , , , , , ,26 Kausi , , , , ,00 0,00 Kausi , , , , , ,84 Kausi , , , , , ,33 Kausi , , , , , ,59 Kausi , , , , ,00 0,00 Kreikka Kausi , , ,39 (b) / (a) (c) / (a) 60,38 42,41 71,97 62,27 59,50 64,25 79,18 70,10 FI 12 FI

15 Espanja Ranska Kroatia Italia Kypros Latvia Liettua Luxemburg Unkari Malta Alankomaat Itävalta Puola Portugali Romania Slovenia Slovakia Suomi , , ,00 Kausi , , , , , ,28 Kausi , , , , , ,25 Kausi , , , , , ,00 Kausi , , , , , ,93 Kausi , , , , , ,24 Kausi , , , , , ,73 Kausi , , , , , ,89 59,69 61,78 25,00 58,20 78,82 81,93 72,73 Kausi ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kausi , , , , , ,97 Kausi , , , , , ,58 Kausi , , , , , ,89 Kausi , , , , , ,09 Kausi , , , , , ,87 Kausi , , , , , ,48 Kausi , , , , , ,06 Kausi , , , , , ,02 Kausi , , , , , ,42 Kausi , , , , , ,73 73,79 53,67 55,96 89,79 53,15 64,44 44,69 62,30 64,38 69,53 FI 13 FI

16 Ruotsi Yhdistynyt kuningaskunta Yhteensä Kausi , , , , , ,03 Kausi , , , , , ,72 Kausi , , , , , ,15 64,33 46,45 59,44 FI 14 FI