Kohtaamisen vastavuoroisuus ja transferenssi potilastyöss
|
|
- Irma Nurminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kohtaamisen vastavuoroisuus ja transferenssi potilastyöss ssä Kustaankartano Psykogeriatrisen potilaan kohtaamisen haasteet Psykogeriatrisen potilaan kohtaamisessa ilmenee tiettyjä erityispiirteitä Henkilökunnan kunnan ja potilaan välinen v sukupolvien kuilu, ikäero saattaa olla vuotta. Vanhuusiän n sairaudet ja fyysisten toimintojen heikentyminen lisää äävät psyykkistä kuormittuneisuutta Vanhuusiän n ihmissuhdemenetykset lisää äävät t psyykkistä stressiä Ihmissuhdemenetykset johtavat myös s ihmissuhteiden muutoksiin Parisuhdeongelmat ovat toisenlaiset kuin työik ikäisillä. 1
2 Psykogeriatrisen potilaan kohtaamisen haasteet jatkoa Elämänarvot ovat usein toisenlaiset kuin työel elämässä toimivilla Arvostukset ja tabualueet painottuvat toisin Tunne el elämässä voi ilmetä jonkin verran hiipumista Kognitiivisten toimintojen heikentyminen luo erityisongelmia Muisti, oppiminen, psykomotoriikka, ongelmanratkaisun hidastuminen Vastapainona kuitenkin vuosikymmenien kokemus ihmisestä ja maailmasta kokemuksia sukupolvien virrasta ja mahdollisuus nähdn hdä itsensä osana laajempaa kokonaisuutta (transsendentaalisuus) Cloninger et al. 1993; Svarick et al and 2002; Peterson and Seligman 2004 Transferenssi I Esimerkki psykologia ihannoivasta vanhuspsykiatrisesta potilaasta Esimerkki psykologiin hyvin vihamielisesti suhtautuvasta vanhuspsykiatrisesta potilaasta Transferenssissa yksilö kokee toisen ihmisen aikaisemman, usein paljon varhaisemman ihmissuhteen valossa Taustalla on psyyken yleinen siirtovaikutus (transfer), joka ulottuu aina opittujen taitojen siirtymisestä aivan uusiin tilanteisiin samoin kuin monimutkaisiin vuorovaikutus suhteisiin. (Huom.( transferenssi transfer, Laplanche & Pontalis 1983 Transferenssi on sinäns nsä normaali ilmiö Laplanche & Pontalis 1983) Korostuu usein intensiivisissä ihmis ja hoitosuhteissa 2
3 Transferenssi II Transferenssin tunnistaa yleensä siitä,, että... potilaan reaktiot ovat suhteettomia tilanteeseen nähdenn itsessä herää suhteettoman voimakkaita reaktioita potilasta kohtaan sekä potilaan että omat reaktiot herätt ttävät t itsessä hämmennystä, outouden tai yllättyneisyyden tunteita potilaan ja hoitajan vuorovaikutus muuttuu raskaaksi,, paljon omaa energiaa kuluttavaksi. ehkä tunnetuin normaali transferenssin muoto on rakastuminen Sinussa näen n hahmot rakkaitteni/ ne kaikki sait ja minut kaikkineni William Shakespeare, 31. sonetti. Täydentävät t tunnereaktiot eroavat transferenssista siten, että ne ovat sisäll llön n suhteen asianmukaisempia ja intensiteetin suhteen realistisempia Empaattisessa vuorovaikutuksessa korostuu täydentt ydentävät t tunnereaktiot Transferenssi on häirih iriö silloin kun se tuottaa haittaa yksilön vuorovaikutussuhteissa ja hämärth rtää todellisuutta vakavasti. Transferenssi III Transferenssi ja transferenssineuroosi neuroosi transferenssineuroosi kehittyy usein intensiivisissä psykoterapioissa ja on mm. psykoanalyysissä eräs s keskeisin terapeuttisen hoidon (tutkimuksen, tulkintojen ja interventioiden) n) kohteista Transferenssi ja vastatransferenssi transferenssi Hoitajan tai psykoterapeutin vastatransferenssi kehittyy aivan samojen periaatteiden suhteen kuin potilaankin transferenssi Potilaan varhaisemmat vuorovaikutustavat ja tunteet herätt ttävät hoitajassa helposti varhaisempien vuorovaikutustilanteiden tunteita ja reagointitapoja Tunteet saavat vastakaikua Peilisolujärjestelm rjestelmä? 3
4 Transferenssi IV Potilasta voi auttaa hänen h transferenssitunteissaan vain jos terapeutti kykenee tunnistamaan omat vastatransferenssi tunteensa tunteensa ja tämän t n oman kokemuksensa perusteella kykenee myös s eläytym ytymään n potilaan asemaan Esimerkki: potilaan häpeh peää tai syyllisyyttä on mahdollista kohdata aidosti vain jos kykenee antautumaan näiden n tunteiden kanssa kosketukseen omassa mielessää ään. Usein tämät samastuminen toisen tilanteeseen tapahtuu omien vastaavien muistojen ja kokemuksien avulla. Potilaan vaikeiden tunteiden terapeuttinen kohtaaminen edellyttää ää,, että terapeutti on itse käsitellyt k itsessää ään n saman tyyppisiä tunteita ja pääp äässyt näiden tunteiden kanssa sinuiksi Esimerkki: nuorten ensimmäisen isen parisuhteen katkeaminen tai ensimmäiset iset yritykset asua yksin Kiintymyssuhdetyypit John Bowlby, Mary Ainsworth, Harry Harlow, sekä Konrad Lorenz Turvallinen (autonominen) kiintymyssuhde Turvattomat kiintymyssuhteet (välttelev lttelevä tai vastustava) Pelokas tai takertuva kiintymyssuhdetyyli Sekamuodot: sekä välttelevä että vastustava kiintymyssuhde yhdessä Jäsentymätön, n, disorganisoitunut kiintymyssuhde Emotionaalisella kiinnittymisellä on oma motivaatiojärjestelm rjestelmä Jaettu ympärist ristö vaikuttaa kiintymyssuhdetyyppiin hiukan enemmän kuin geneettinen rakenne (Paula Anttila et al. 2007) Kiintymyssuhdetyypit ennustavat myöhemp hempää käyttäytymistä Antavat pontta elämänkaaritutkimuksille, esim. Erik H. Erikson 4
5 Psykososiaalinen kehitys ja vuorovaikutusmallit E. H. Erikson: kuvattu teoksessa Kaplan & Sadock, (2000, 7th Edition, p. 610) Vuorovaikutuksen yleinen vastavuoroisuus I Normaalin ihmisen sosiaalisen elämän n vuorovaikutuksessa vallitsee tavallisesti vastavuoroisuus Useimmiten tutuissa ja virallisissa ihmissuhteissa vallitsee luottamuksen ilmapiiri oletusarvona yhteiskunta ei itse asiassa toimi ilman luottamusta vertaa globaali talouskriisi! Principle of Charity, suopeuden periaate lähtee l vastaavasti siitä,, että toinen osapuoli oletetaan yleensä järkeväksi, ksi, oivaltavaksi, moraaliseksi ja totta puhuvaksi ellei tosiasiat osoita toisin. Vuorovaikutuksen vastavuoroisuus lähteel äidin ja lapsen (tai primaarihoitajan) kokemuksien jakamisesta puolin ja toisin Vastavuoroisuus viittaa siihen, että vuorovaikutus hyödytt dyttää ja tuottaa molemmille osapuolille jotakin tärket rkeätä,, sekä yhteisesti jaettavaa että mahdollisesti erikseen tärket rkeäksi ksi koettuja asioita. Vastavuoroisuus rikkoutuu toisen osapuolen käyttk yttäessä toista hyväksi omien etujen ajamisessa (machiavellismi) Tietyt persoonallisuushäiri iriöt, narsistinen ja antisosiaalinen + psykopatia 5
6 Vuorovaikutuksen yleinen vastavuoroisuus II Walton, Douglas N. (1989) Informal Logic. A Handbook for Critical Argumentation. Cambridge University Press. Cambridge. Minun näkemyksenin Sinun näkemyksesin Mitä sinun on osoitettava Arkilogiikka Mitä minun on osoitettava Sinun näkemyksesi Minun näkemyksesi Waltonin dialogisuuden malli hieman muokattuna. Mallin mukaan oma näkemys on perusteltava lähteml htemällä toisen osapuolen näkemyksistn kemyksistä.. Toisin sanoin oman näkemyksen n perusteissa on oltava mukana sellainen toisen osapuolen hyväksym ksymä näkemys, jonka on itsekin valmis allekirjoittamaan. Vastavuoroisen vuorovaikutuksen ongelmat Vuorovaikutuksen vastavuoroisuutta heikentävät seuraavat seikat: Tietyt orgaaniset hermostosairaudet voivat tuottaa huomattavia persoonallisuuden puutoksia (Parkinsonismi machiavellismi) McNamara, Durso and Harris (2007) Machiavellianism and and frontal dysfunction: Evidence from Parkinson s s disease. Cognitive Neuropsychiatry. 12(4), Persoonallisuuden häirih iriöt t muiden vakavien psykiatristen häiriöiden iden rinnakkaisilmiöin inä vaikeuttavat ja pitkittävät t näidenn häiriöiden iden tutkimusta ja hoitoa Esim. masennuksen kroonisuus on usein seurausta taustalla vaikuttavasta diagnosoimattomasta persoonallisuushäiri iriöstä. Tällöin masennuksen hoidossa tulee samanaikaisesti ottaa huomioon persoonallisuushäiri iriön n hoitaminen Akuutit psykososiaaliset kriisit (traumaattiset tilanteet) tuottavat tavat ohimeneviä taantumia vastavuoroisuuden kyvyissä. 6
7 Cloningerin Temperament and Character Inventory, TCI Svrakic et al (2002); Cloninger et al (1993) ja Svrakic (1993) seks ekä Kaplan and Sadock (8th edition) Temperamentti Novelty seeking (NS), Ärsykehakuisuus Harm avoidance (HA), Vaikeuksien välttv lttäminen, turvallisuushakuisuus Reward dependence (RD), Palkitsemisesta riippuvainen Persistence (P), Sinnikkyys, hellittämätt ttömyys Luonne (insight( learning and reorganization of self concepts concepts) Self directedness (SD), Itseohjautuvuus Cooperativeness (CO), Kooperatiivisuus Self transcendence (ST), Transsendenttisuus itse suhteen, itsensä ylittäminen,, oman aikakauden ylittäminen esimerkiksi ihmisten uskonnolliset tunteet tai kokemukset ja ns. ei maalliset henkiset arvot jne. (p.o. kyky nähdn hdä oma paikkansa sukupolvien jatkumossa? generatiivisuus?) Cloningerin TCI: n avulla saatuja tutkimustuloksia Svrakic et al (2002); Cloninger et al (1993) ja Svrakic (1993) seks ekä Kaplan and Sadock (8th edition) Temperamentin piirteet T profiili erottelee eri persoonallisuushäiri iriöiden iden kategorioita Antisosiaalinen: NS,, HA ±,, RD (±),, P ±. Rajatilapersoonallisuus: NS,, HA,, RD ±,, P ±. Skitsotypaalinen persoonallisuus: NS ±,, HA,, RD,, P ±. Luonteen piirteet Itseohjautuvuuden ja kooperatiivisuuden puute (SD ja CO ) ) ovat olennainen tekijä kaikissa persoonallisuushäiri iriöissä. Näiden luonteenpiirteiden puutokset antavat aihetta olettaa, että yksilöll llä voi olla persoonallisuushäiri iriö Tulokset kulttuurista ja sukupuolesta riippumattomia!? (Vrt. Pelissolo et al. 2005) 7
8 Kooperatiivisuus arkipäiv ivän n asiakeskusteluissa Kooperatiivisuuden periaatteella on vastineensa lingvistiikassa, jossa on jo kauan ennen Cloningeria määm ääritelty kooperatiivisuuden periaate ns. Grice n n maksiimien avulla (Grice 1975: ks. myös s Leech 1991, 8,16): A. Mää äärän n maksiimi: anna oikea määm äärä informaatiota; tuo esille niin paljon tietoa kuin on vaadittu; älä tuo keskusteluun yhtää ään n enempää informaatiota kuin on vaadittu. B. Laadun maksiimi: tuo esille seikkoja, jotka ovat tosia; älä sano sellaista, minkä uskot olevan epätotta; älä sano sellaista, mille ei ole olemassa riittävi viä perusteita. C. Keskustelusuhteeseen liittyvä maksiimi: ole asian suhteen relevantti. D. Ilmaisutavan maksiimi: ilmaise asiasi selkeästi; sti; vältv ltä outoja ilmaisuja; vältä monimielisiä ilmauksia; ilmaise asiasi lyhyesti (vält ltä turhaa sanailua); ole järjestelmj rjestelmällinen. llinen. Mielenterveyden häirih iriöissä nämä maksiimit jääj äävät t toteutumatta: psykooseissa räikeimmin, persoonallisuushäiri iriöissä lievemmin (ja samalla peitetymmin) Psykoottisen potilaan kohtaaminen I Psykoottisen ihmisen maailma herätt ttää hämmennystä,, myötähäpe peää, pelkoja, turhautuneisuutta ja joskus jopa suuttumusta normaaleja tunteita, jos hoitaja kykenee nämän tunteet itsessää ään n hallitsemaan Aistiharhat ja harhaluulot, ajatushäiri iriöt t ja outo käytk ytös s ovat kuitenkin merkkejä potilaan hädästh stä hänen kohdatessaan tilanteen, jota hän h n ei kykene hallitsemaan Potilas on ymmäll llä siitä,, mitä hänen ympärill rillään tapahtuu Vaikka potilaan maailma voi olla bisarri, niin lähes l poikkeuksetta potilaalla on sellainen alue mielessää ään, jota voi ymmärt rtää ja jonka voi jakaa esimerkki ryhmätapaamisesta : me voitettiin! Yhteisesti jaettu kokemus herätt ttää turvallisuuden tunnetta ja voi olla juuri se kokemus potilaalle, josta hänen h hoitonsa lähtee l liikkeelle: Esimerkkejä: Palovammapotilas ja hänen h kipunsa kohtaaminen Ei mies,, jolle tarjottiin tiedoksi hoitopää äätöstä 8
9 Psykoottisen potilaan kohtaaminen II Potilaat aistivat yleensä välittämisen ja huolenpidon, joka ilmenee usein niissä monissa pienissä asioissa, joita hänelle h tehdää ään potilaan fyysinen auttaminen Psykoottisen vanhuspotilaan kohdalla ympärist ristön n vakioisuus on tärket rkeätä Kokemus ja ammattitaito takaa sen, että potilaan oireisiin tai harhoihin ei mene mukaan, mutta pidätt ttäytyy kuitenkin väittelemv ittelemästä potilaan kanssa. Potilaan asettaminen arkitodellisuuden kanssa vastatusten onnistuu paremmin persoonallisuushäiri iriöissä kuin psykoottisen potilaan kohdalla konfrontaation tavoitteena ei ole potilaan nolaaminen, häpäiseminen h ja nöyryyttäminen, saati sitten kurittaminen, vaan Paras metodi: potilaan tilanteen myötäel elävä kuvaaminen Potilaalle annetaan käsitteitk sitteitä,, joiden avulla hän h n voi ymmärt rtää nykyistä tilannettaan menneisyyden tulkintojen sijaan keskitytää ään n nykyhetkeen Psykiatrisen vanhuspotilaan voimavarat? Usein vanhuus nähdn hdään n vain niin fyysisenä kuin henkisenä sairautena, terveyden negaationa Monien sairauksien ja henkisten eriasteinen kykyjen heikkeneminen en ei kuitenkaan useimmiten ole aivan niin totaalista kuin luullaan Useimmilla vanhuksilla löytyy l yllätt ttäviä persoonallisia voimavaroja ja jopa luonteen hyveitä ä,, joihin ei vain osata kiinnittää huomiota Tarvitaan persoonallisuuden vahvuuksien kartastoa! Liittoutuminen potilaan vahvuuksien kanssa 9
10 Persoonallisuuden vahvuudet*, jotka kannattelevat vanhuudessa Viisaus ja tieto Luovuus (originelli ihmisten kanssa jaettava hengen tuote) Uteliaisuus (kiinnostus uusia asioita kohtaan) Avaramielisyys (kriittinen ajattelu, arviointikyky) Rakkaus oppimiseen (tiedon hankkiminen sen itsensä tähden) Perspektiivi (kyky asettaa uusi tieto laajempiin yhteyksiinsä) Rohkeus Urheus (rohkeus) Taipumattomuus (horjumattomuus) Integriteetti (aitous, rehellisyys) Vitaalisuus (jaksaminen vaikeuksien edessä) Humaanisuus Rakkaus (aito kiintymys, mature attachment) Hyväntahtoisuus, huolenpito, kumppanuus (vrt. Charity Principle) Sosiaalinen älykkyys (empatia, mielen teoria, mentalisaatio) Oikeudenmukaisuus Kansalaisuus (sosiaalinen vastuu, lojaalisuus, tiimityö) Reiluus (vrt. John Rawls (1971/1999) Theory of Justice, Oxford) Johtajuus (vastuun otto) Kohtuullisuus Armeliaisuus, anteeksianto (mutta ei naiivius) Nöyryys Varovaisuus Itsesäätely (Itsekontrolli) Transsendentaalisuus Kauneuden ja erinomaisuuden tunnistaminen (ihailu, ihmettely) Kiitollisuus (kohdatuista hyvistä asioista) Toivo (optimismi, tulevaisuuteen orientoituminen) Huumori (leikkisyys) Hengellisyys (uskonnollisuus, osa suuremmasta kokonaisuudesta) Jokaisella vahvuudella yhteys mielenterveyteen ja vahvuuden puutteella psyykkisiin ongelmiin Kulttuurista, rodusta ja kansallisuudesta usein riippumattomat ja empiirisen tutkimuksen todentamat hyveet ja luonteen vahvuudet Inhimillinen kasvun ja kypsyyden ideaali * Peterson and Seligman (2004) Character Strengths and Virtues. Oxford University Press and APA. Kysymyksiä? 10
Temperamentti - mitä se on?
Yhteistyökykyisyys eduksi tulkin ammatissa? KäTu2018, Turku, 13.4.2018 Sinikka Hiltunen - tohtoriopiskelija, Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, kognitiotiede - ohjaajat: Virpi Kalakoski, TTL
LisätiedotKasvuyhteisöllisyyskoulun indikaattorit-hanke
Kasvuyhteisöllisyyskoulun indikaattorit-hanke Julistemalleja ja tehtäviä I ja II koulujen käyttöön Juhani Räsänen Tieto ja viisaus Kohtuus Rohkeus ja urheus Henkisyys Rakkaus ja inhimillisyys Oikeudenmukaisuus
LisätiedotMINÄ MUUTOKSEN PAINEESSA AMMATTILAISTEN AAMIAINEN 15.1.
MINÄ MUUTOKSEN PAINEESSA AMMATTILAISTEN AAMIAINEN 15.1. Minän kaksi merkitystä?! Minä itse henkilökohtaisesti! Minät osana yhteisöä Kuka minä olen? Identiteetti? Henkilökohtainen identiteetti: jatkuvuus
LisätiedotTemperamentti- ja persoonallisuuspiirteiden huomioiminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa
Temperamentti- ja persoonallisuuspiirteiden huomioiminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa Jan-Henry Stenberg FT., Psyk.lis., erikoispsykologi kouluttajapsykoterapeutti VET Linjajohtaja, HYKS Psykiatria
LisätiedotRohkeus. Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut.
Rohkeus Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut. Innostus Olet suhtautunut innokkaasti ja energisesti uusiin
LisätiedotIhmisen kehityksen näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen
Top Ten Futures VII seminaari Hyvinvointivaltion tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet 27.10.2006 Ihmisen kehityksen näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto
LisätiedotYtimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin
LisätiedotMotiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet
Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys
LisätiedotKuva: Dreamstime. Vahvuuksien kalenteri
Kuva: Dreamstime Vahvuuksien kalenteri 2017 Tammikuu 2017 Tieto ja viisaus Tieto ja viisaus Uteliaisuus Tiedonjano Katsoessamme peiliin me näemme naamion. Mitä piileskelee tuon naamion takana? Hämmennys
LisätiedotLuonnetaidot Ihminen muuttuu sellaiseksi, jona häntä pidetään. (Jean Paul)
Luonnetaidot Ihminen muuttuu sellaiseksi, jona häntä pidetään. (Jean Paul) Kodin ja koulun kasvuyhteisöilta Saunalahden koulu 18.1.2017 KASVUYHTEISÖJEN ARVON MITTA ON NIIDEN KYKY TOTEUTTAA HYVEISIIN JA
LisätiedotAdoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström
Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen
LisätiedotVARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen
VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotNuori sinussa on sitä jotakin!
Nuori sinussa on sitä jotakin! 28.3.2018 Kaisa Vuorinen COPYRIGHT @KAISA VUORINEN Kaisavuo Positiivinen pedagogiikka kaisavuorinenn KAISA VUORINEN KM, ERITYISOPETTAJA kaisa.vuorinen@helsinki.fi KAISAVUORINEN.COM
LisätiedotSinnikkyys. Teet paljon töitä saattaaksesi loppuun sen, minkä aloitit.
Urheus Olet rohkea henkilö, joka ei peräänny uhkien, haasteiden, vaikeuksien tai kivun edessä. Puhut sen puolesta, mikä on oikein, vaikka kohtaisit vastustusta. Toimit vakaumuksesi mukaan. 1 Sinnikkyys
LisätiedotIloa, optimismia ja vahvuuksia Lapsen hyvinvoinnin te ta
Iloa, optimismia ja vahvuuksia Lapsen hyvinvoinnin teemailta Osallistu sosiaalisessa mediassa Facebook ja instagram #positiivinenkasvatus Twitterissä @poskasvatus Mistä tietää, että lapsi voi hyvin? Lapsen
LisätiedotKerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin
Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa
LisätiedotNäkökulmista käytäntöön
Näkökulmista käytäntöön Hoitosuhteen perusteiden tarkastelua Lars Lindholm 4.11.2008, Ähtäri Hoitosuhteen rakenne Asiantuntijuus Työn ilo? Empatia Kohtaaminen Ilman näitä ei voi olla hoitoa. Seuraavat
LisätiedotTUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi
TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja
LisätiedotNuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti
Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen
LisätiedotAuta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti
Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen
LisätiedotHeikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi?
Heikki Salomaa 10.12.2013 Minustako auttajaksi? Älä pakene. Täältä ei voi paeta. Tämä on maailma. Me olemme maailmassa. Heaven, that s so simple! Merkitysten etsintä Tieteen filosofian peruskysymykset
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotF R I E N D S - sinut itsensä kanssa
F R I E N D S - sinut itsensä kanssa Marianne Takala kehittämissuunnittelija, psykoterapeutti Iloa kouluun - koulutuspäiv ivä Seinäjoella 1.4.2011 Tavoitteena ja haasteena hyvä elämä Suomalainen koulu
LisätiedotLasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014
Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen
LisätiedotLAPSI JA PERHE KRIISISSÄ
LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa
LisätiedotTARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ
9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän
LisätiedotPARIEN KANSSA. stä. ja Miesten keskuksen yhteistyöst. 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten keskus
PARIEN KANSSA TEHTÄVÄ TYÖ Kokemuksia A-klinikka A ja Miesten keskuksen yhteistyöst stä Näkymätön n näkyvn kyväksi, ksi, Seinäjoki 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten
LisätiedotTarpeenmukainen hoito
Tarpeenmukainen hoito TaHo ry kuukausityöpaja 18.6.2018 Anna-Kaisa Turpeinen Psykologi, psykoterapeutti Mielipalvelut Oy Tarpeenmukainen hoito Tarve Hoito Tarpeenmukaisuus hoidossa Suomalainen Tarpeenmukaisen
LisätiedotMiksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla. Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto
Työnilon jäljillä Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla Marja Liisa Manka Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto Marja Liisa Manka 1 Miksi katse
LisätiedotTiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!
Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS
LisätiedotTerveiset Nuorten väkivaltafoorumista - Väkivallaton perintö. Nokireki Katriina Pesäpuu ry Kotka
Terveiset Nuorten väkivaltafoorumista - Väkivallaton perintö Nokireki Katriina Pesäpuu ry 22.8.2018 Kotka Kuinka me jätämme jälkeemme Väkivallattoman perinnön? Tätä kysymystä pohdimme Sipoon Sopukassa
LisätiedotMUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015
MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai
LisätiedotLuottamuksesta osallisuutta nuorille. Eija Raatikainen, KT Twitter:
Luottamuksesta osallisuutta nuorille Eija Raatikainen, KT Twitter: raatikaineneij1@ Esityksen rakenne Luottamus mitä se on? Epäluottamus miten se ilmenee vuorovaikutuksessa? Luotettava ihminen mistä hänet
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotTyön mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri
Inhimillisesti Tehokas Sairaala -hanke 2009-2011 Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Valtuustoseminaari 14.6.2011 Heidi Lehtopuu, tutkija, KTM, HTM Marika Pitkänen,
LisätiedotHyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi
Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma
LisätiedotLuonteenvahvuudet oppimisen pohjalla
Luonteenvahvuudet oppimisen pohjalla Itsesäätely ennustaa akateemista menestystä älykkyysosamäärää paremmin (Duckworth & Seligman, 2006) Good or evil? Paha on voimakkaampi kuin hyvä (Baumeister, 2001)
LisätiedotIsän kohtaamisen periaatteita
TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,
LisätiedotPakollinen kurssi. 1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS01)
Pakollinen kurssi 1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS01) ymmärtää biologisten, psyykkisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden merkityksen ihmisen toiminnan selittämisessä ja ymmärtämisessä tuntee
LisätiedotYhdessäolon voimaa. Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen www.taitoba.fi
Yhdessäolon voimaa Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen www.taitoba.fi Ihmisen perustarpeet Liittyminen Autonomia eli itsenäisyys Merkityksellisyys, mielekkyys Mielekkyystekijättutkimusten
LisätiedotKohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi
Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi
LisätiedotPsyykkisten rakenteiden kehitys
Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta
Lisätiedot* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia
KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema
LisätiedotStressi ja mielenterveys
Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,
LisätiedotItsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.
Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
LisätiedotPrososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015
Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena
LisätiedotEsa Saarinen Henkinen kasvu, soveltava filosofia ja systeemiäly
Esa Saarinen Henkinen kasvu, soveltava filosofia ja systeemiäly Teknillinen korkeakoulu kevät 2007 luento II, unplugged S ystems Analysis Laboratory Helsinki University of Technology Raphael: School of
LisätiedotPositiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle
Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Pikkuparlamentti 25,10.2013/Arvostava vuorovaikutus, yliopistonopettaja KTK/erityispedagogiikka erja.kautto-knape@jyu.fi 2 Positiivisen
LisätiedotVarhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys
Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys Vauvan Taika-seminaari Lahti 10.10. 2014 Marjukka Pajulo Varhaislapsuuden psykiatrian dosentti Turun yliopisto & Suomen Akatemia Mentalisaatio
LisätiedotAvaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla
Sinikka Kuosmanen_luentorunko Sivu 1/14 Kolme kulmakiveä 1. Lapsi yrittää jatkuvasti ja spontaanisti saada kontaktia vanhempiinsa. 2. Vanhemmat osoittavat ottaneensa vastaan lapsen aloitteet. 3. Vanhempien
LisätiedotAivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy
Aivokuntoluento Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Itsensä johtaminen muutostilanteessa aivojen näkökulmasta Tieturi / Ruoholahti 23.1.2013 1. Aivot muutostilassa 2. Päätöksenteko, tunteet työelämässä
LisätiedotVANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO
VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen Teija Nuutinen PKKY/AIKO Video: Ikääntymistä kohti ylpeydellä (n. 10 min) Aamutv: Anna Pylkkänen www.proudage.fi Miksi vanheneminen on arvokasta?
LisätiedotKasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning
Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Mielenterveys ja mielen sairaus ovat Mielenterveyden häiriöistä kaksi eri asiaa tehdään diagnoosi, niitä hoidetaan ja parannetaan
LisätiedotMuistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013
Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,
LisätiedotTiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia
Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,
LisätiedotSINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276
SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään
LisätiedotI osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh
I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan
LisätiedotErilaisen oppijan ohjaaminen
Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman
LisätiedotMentalisaatiokyvyn kehittyminen
Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys
LisätiedotJuha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja
Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Väkivaltafoorumi 16.8.2012 Perheväkivallasta ja riskistä Tutkimusjakso
LisätiedotMonikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.
Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794
Lisätiedotparasta aikaa päiväkodissa
parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys
LisätiedotLaitoskuntoutuksen paikka päihdetyp. Lapin yliopisto
Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp ihdetyössä Sanna Väyrynen,, YTT Lapin yliopisto Päihdekuntoutus on jatkumo jonka muodostavat perus- ja erityistason sosiaali- ja terveystoimen instanssit + muut tarpeelliset
LisätiedotRiittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009
Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti
LisätiedotMielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA
Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,
LisätiedotTyöyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen
Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä
LisätiedotKeskeiset ongelmat narsistisessa häriössä
Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen
LisätiedotMerkityksellisyyden johtamisesta. Merja Fischer, TkT, KTM
Merkityksellisyyden johtamisesta Merja Fischer, TkT, KTM 2.6.2015 Ihmisiä motivoi eniten edistyminen merkityksellisessä työssä Fischer & Vainio 2014 Ihmiset haluavat olla synnyttämässä jotain itseään suurempaa.
LisätiedotMaahanmuuton psykodynamiikasta. Leo Ray, 2008 (author s permission granted)
1 Maahanmuuton psykodynamiikasta Leo Ray, 2008 (author s permission granted) 2 I Identiteetin vastavuoroisuuden psykodynamiikka Tietoinen ja tiedostamaton minuus 3 Libido Self-preservation Attachment Past
LisätiedotSisällys. Seksuaalisuuden ulottuvuudet... 17 Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys seksuaalisuudelle... 18
Sisällys Esipuhe... 11 OSA I SEKSUAALITERAPIAN LÄHTÖKOHDAT.... 15 Seksuaalisuus... 17 Seksuaalisuuden ulottuvuudet... 17 Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys seksuaalisuudelle.... 18 Turvallinen kiintymyssuhde....
LisätiedotPalaute oppimisessa ja ohjaamisessa
Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen
LisätiedotHuostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta
Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian
LisätiedotSeksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen
Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija
LisätiedotMillaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotPSYKOLOGINEN PÄÄOMA. ja miten sitä johdetaan. Ammattikeittiöosaajat ry, Ilona Rauhala psykologiaa ilonarauhala.
PSYKOLOGINEN PÄÄOMA ja miten sitä johdetaan. Ammattikeittiöosaajat ry, 11.10.2016 Ilona Rauhala psykologiaa johtajille @IlonaRauhala ilonarauhala.fi Materiaalin Copyright 2016 Ilona Rauhala Oy. Kaikki
LisätiedotKIINTYMYSKESKEINEN KASVATUS SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA. Christine Välivaara ja Hanna-Leena Niemelä Kehittämispäälliköt, Pesäpuu ry
KIINTYMYSKESKEINEN KASVATUS SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA Christine Välivaara ja Hanna-Leena Niemelä Kehittämispäälliköt, Pesäpuu ry Onko rakkaudelle tilaa koulussa ja lastensuojelussa? Jos arki on koko ajan
LisätiedotPersoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011
Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä
LisätiedotLataa Huolehtiva kanssakäyminen - Birgitta Lehto
Lataa Huolehtiva kanssakäyminen - Birgitta Lehto Lataa Kirjailija: Birgitta Lehto ISBN: 9789514499517 Sivumäärä: 144 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 11.71 Mb Maassamme sairastuu vuosittain noin 14 000 henkilöä
LisätiedotThe Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm
The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm rjestelmämme! mme! (Noddings,N., 2005, The Challenge to Care in Schools,
LisätiedotVahvuudet voimavaraksi
Vahvuudet voimavaraksi European Agency for Special Needs and Inclusive Education Mahdollisimman aikaisessa vaiheessa: varhaisen tunnistamisen ja asioihin puuttumisen sekä ennakoivien toimien positiivinen
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotMielialahäiriöt nuoruusiässä
Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium
LisätiedotMiten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014
Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Ihmiset haluavat olla synny0ämässä jotain itseään suurempaa. Työelämän arvot vastuu on jokaisella
LisätiedotTT Panu Pihkala, Varkaus,
TT Panu Pihkala, Varkaus, 7.6.2019 Oletko kohdannut ympäristöahdistusta tai ilmastoahdistusta? Mitä ajatuksia (tai tunteita) teema sinussa herättää? Sulamista tapahtunut; mutta mitä talvi on tuonut tullessaan?
LisätiedotOsa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys
Sisällys Esipuhe 5 Osa I VANHUUS JA HAAVOITTUVUUS vanhustyön HAASTEENA 13 1 Ikääntymisen, 2 Vanhuus, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 14 Ikääntyvä yhteiskunta 14 Elämänkulku, ikääntyminen ja
LisätiedotMUUTOS ON MAHDOLLISUUS
MUUTOS ON MAHDOLLISUUS Miten autan itseäni onnistumaan muutosten keskellä Varkaus, syksy 2016 Ilona Rauhala psykologiaa johtajille @IlonaRauhala ilonarauhala.fi Materiaalin Copyright 2016 Palomacorento
LisätiedotKuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:
PSYKOTERAPIAT Kuntoutuksen tavoite Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: Hoidon tarpeen taustalla usein kehitysvuosien ylivoimaiset, traumaattiset kokemukset, ajankohtaiset menetykset tai muut ylivoimaiset
LisätiedotOSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN
OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN 5.6.2014 13-16 Kouluttaja YTT, Sirpa Mertala RATKAISU- JA VOIMAVARAKESKEINEN LÄHESTYMISTAPA KÄYTÄNNÖN ASIAKASTYÖSSÄ N. klo 13.00-14.30 Työotteen taidot ja menetelmät
LisätiedotMIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA
LisätiedotII Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa
Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen
LisätiedotVauvaikä. Toinen kolmannes kehonosat syntyneet,
raskausaika Ensimmäinen kolmannes kehonosat muodostuvat äidin voimakkain raskauspahoinvointi ALKIO SIKIÖ Vauvaikä Toinen kolmannes kehonosat syntyneet, mutta kehittyvät vielä Viimeinen kolmannes aivojen
LisätiedotOsaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.
1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen
LisätiedotSisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen
5 Sisällys Johdanto 11 Sirkkaliisa Heimonen, Hannu Pajunen 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo Elämänkulku ja vanheneminen 21 Itsesäätely ja toimijuus ikääntyessä 25 Kognitiivisen vanhenemisen
LisätiedotVUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry
VUOROVAIKUTUSKYLPY Saara Jaskari Turun ensi- ja turvakoti ry Yleistä Turun ensi- ja turvakoti ry organisoima projekti. Raha-automaattiyhdistyksen kehittämisavustus vuosille 2010-2013 Projektin tavoite
Lisätiedot9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk
9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
LisätiedotF 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa
F 64 Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa Yleistä... Sukupuoli-identiteettejä: Transvestiitti Mies / Nainen / intersukupuolinen Transsukupuolinen nainen/-mies Genderqueer (yl. muunsukupuolinen)
Lisätiedot