VUOSIKERTOMUS 2014 KALLIOLAN KANNATUSYHDISTYS RY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VUOSIKERTOMUS 2014 KALLIOLAN KANNATUSYHDISTYS RY"

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2014 KALLIOLAN KANNATUSYHDISTYS RY SISÄLLYS: 1. Johdanto Kalliolan arvot 2 Kalliolan toiminta-ajatus 2 Setlementtiliike 2 Toiminnanjohtajan katsaus 2 2. Setlementtityötä pääkaupunkiseudulla Kalliolan kansalaisopisto 3 Lapsi- ja perhepalvelut 5 Päihdetyö 8 Vammaistyö 10 Kansalaistoiminta Hallinto ja tukipalvelut Hallinto 16 Taloushallinto 17 Henkilöstö 17 Viestintä 18 1

2 1. JOHDANTO Kalliolan Kannatusyhdistys ry on vuonna 1919 toimintansa aloittanut kolmannen sektorin toimija, jonka työ perustuu setlementtiarvoihin. Kalliolan Kannatusyhdistys on osa Kalliolan setlementtiä, jonka muina juridisesti itsenäisinä organisaatioina toimivat Kalliolan Nuoret ry, Kalliolan Senioripalvelusäätiö, Oskelakoti Oy ja Kiinteistö Oy Helsingin Kalliola. Kalliolan Kannatusyhdistyksen toiminnan keskiössä ovat kansalaisopistotoiminta, lastensuojelutyö, päihdetyö, vammaistyö sekä kansalaistoiminta ja vapaaehtoistyö. Kalliolassa tehtävä nuorisotyö on organisoitu toteutettavaksi Kalliolan Nuoret ry:n kautta, seniorityö puolestaan Kalliolan Senioripalvelusäätiön kautta ja osan kuntouttavasta asumistoiminnasta toteuttaa Oskelakoti Oy. Helsingissä sijaitsevan Kalliolan setlementtitalon omistaa Kiinteistö Oy Helsingin Kalliola. Tontin, jolla Kalliolan setlementtitalo talo sijaitsee, omistaa Kalliolan Kannatusyhdistys ry. Kalliolan Kannatusyhdistys ry omistaa yhdessä Suomen Setlementtiliiton kanssa sosiaaliseen asumistuotantoon keskittyvän Setlementtiasunnot Oy:n ja sen tytäryhtiönä toimivan Setlementtiasumisoikeusasunnot Oy:n. Yhtiöillä on noin 1400 lähinnä pääkaupunkiseudulla sijaitsevaa asuntoa, joissa asuu yli 2000 ihmistä. Kalliolan osuus yhtiöstä on 10 prosenttia. Yhtiö toimii osana Suomen Setlementtiliiton konsernia. Kalliolan asiakaskunnan muodostavat pääsääntöisesti pääkaupunkiseudulla asuvat ihmiset ja Kalliolan palveluja ostavat kunnat. Kalliolan palvelutuotanto tuottaa valtakunnallisia palveluja. Verkostotyö on yksi Kalliolan keskeisimpiä toimintatapoja. Sen perusta on setlementtiarvoissa ja setlementtityön pitkäaikaisessa perinteessä. Arvot Kalliolan toimintaa ohjaavat seuraavat arvot: Luottamus ihmisen ja yhteisön kykyyn ratkaista itsenäisesti ongelmia Tasa-arvoisuus Yksilön oikeuksien kunnioittaminen Erilaisuuden hyväksyminen Toiminta-ajatus Toiminta-ajatuksena on läpi elämän kestävän oppimisen mahdollistaminen, elämänhallinnan edistäminen, ihmisten välisen vuorovaikutuksen tukeminen ja yhteisöllisyyden toteuttaminen. Setlementtiliike Kalliolan Kannatusyhdistys ry on Suomen Setlementtiliitto ry:n jäsen. Vuonna 1918 perustettu liike on sivistys- ja sosiaalityötä tekevä elämänkulkujärjestö, jonka muodostavat 36 paikallista setlementtiä ja 8 eri puolella Suomea toimivaa nuorisotyön piirijärjestöä. Suomalaisen setlementtiliikkeen palveluksessa toimii runsaat 4000 ammattilaista ja heidän lisäkseen suuri joukko vapaaehtoistyöntekijöitä. Suomessa tehtävä setlementtityö on osa kansainvälistä setlementtiliikettä, jonka yhteistyöjärjestönä toimii IFS International Federation of Settlements. Toiminnanjohtajan katsaus Vuosi 2014 oli Kalliolan juhlavuosi sen täyttäessä 95 vuotta. Tällä kertaa juhlavuotta vietettiin pääasiallisesti työn merkeissä. Tosin kolme juhlavuoteen liittyvää tilaisuuttakin järjestettiin. Alppipuistossa pidettiin kesäkuussa Kalliola Rock -tapahtuma ja syyskuussa Linnanmäen huvipuistossa järjestettiin ulkoilmatilaisuus, jossa esiintyi suuri joukko Kalliolan Nuorten toiminnassa olevia ja olleita ryhmiä. Molemmat tilaisuudet kokosivat paljon osanottajia. Helmikuussa järjestetyssä Sipin päivän vastaanotossa huomioitiin Kalliolan juhlavuotta muun muassa jakamalla ensimmäisen kerran Alli Trygg -palkinto. Palkinto myönnettiin Kalliolan lapsi- ja perhepalveluiden avohoitoyksikölle ja Nurmijärven klinikan perhekuntoutusyksikölle. Palkinnon tarkoituksena on kannustaa ja palkita Kalliolan työntekijöitä hyvästä työstä ja lisätä samalla työhyvinvointia. Vuoden 2014 strategisesti keskeiset päämäärät olivat uudistuminen, Kalliola tutuksi ja talous kuntoon. Uudistumisella tähdättiin toiminnan uudistamiseen ja uusien tuotteiden kehittämiseen. Kalliola tutuksi panosti viestintään ja palveluiden markkinointiin erityisesti sosiaalisen median keinoin. Talous kuntoon teema tähtäsi 2

3 toimivien talouskäytäntöjen kehittämiseen sekä tulojen ja menojen tasapainottamiseen. Tämä merkitsi muun muassa euron säästötoimenpiteitä. Säästötavoitteissa onnistuttiin. Kalliolan tulos oli vuonna 2014 niukasti ylijäämäinen. Tiukka yhteiskunnallinen tilanne heijastui myös Kalliolan toimintaan. Pääkaupunkiseudun kunnat vähensivät palvelujen ostoa. Ne irtisanoivat lähes kaikki useita vuosikymmeniä voimassa olleet ostopalvelusopimukset. Näin palvelutuotantoon liittyvä toimintakulttuuri koki suuren muutoksen, kun ostopalvelusopimuksista siirryttiin kilpailutusten kautta puitesopimuksiin. Jatkossa kunnat maksavat vain käyttämistään hoitovuorokausista, jolloin riskin ja lopullisen vastuun kustannuksista kantaa aina palvelujen tuottaja. Toimintavuoden aikana Kalliolan kansalaistoiminta jatkoi kasvuaan. Muun muassa Pasilan asukastalossa kävi keskimäärin 1000 asiakasta viikossa ja Matinkylän Kylämajassa noin 500 asiakasta viikossa. Muita kansalaistoiminnan keskuksia ovat Askel, Ne-Rå, Spotti ja Sandels. Myös Kalliolan kansalaistoimintaan oleellisesti liittyvä vapaaehtoistyö kasvoi, samoin monikulttuurinen työ ja vertaistukitoiminta. Kalliolan palvelutuotannon yksikkö, jonka perustamisesta päätettiin syksyllä 2014, tarjoaa lapsi- ja perhepalveluita, päihde- ja mielenterveys- ja vammaistyön palveluita. Kalliola ylläpitää kymmentä sijaishuollon yksikköä, Nurmijärven myllyhoitoklinikkaa, Ryhmäkoti Jatkoa ja kuntouttavia asumispalveluyksikköjä. Palvelutuotanto tuottaa avohoito- ja tukipalveluita ja tarjoaa useille kymmenille itsenäistyville nuorille ja päihteistä kuntoutuville tuettuja asumispalveluja. Kalliolan asiakkaiden käytössä on myös Kiskossa sijaitseva Kärkelän toimintakeskus ja Helsingin Laajasalossa sijaitseva kesäkoti, jonka päärakennus peruskorjattiin vuoden 2014 keväällä. Kalliolan setlementtitalo, joka toimii Kalliolan kansalaisopistona ja Kalliolan keskustoimistona, sijaitsee Helsingin Kalliossa osoitteessa Sturenkatu 11. Kalliolan toiminnan keskiössä ovat pääkaupunkiseudun asukkaiden vuorovaikutuksen vahvistaminen, syrjäytymisen ehkäisy, nuorten ja pitkäaikaisasunnottomien asuttaminen ja asumisen tukeminen sekä jo syrjäytyneiden ihmisten elämänhallinnan palauttaminen. Tämä haastaa Kalliolan setlementtiä, sen kansalaistoimintaa, palvelutuotantoa ja opistotoimintaa jatkamaan uuden kaupunkisosiaalityön kehittämistä ja jalkauttamista arkeen eri puolilla pääkaupunkiseutua. Tavoitteenamme on tehdä kansalaislähtöistä työtä, vahvistaa eri verkostojen toimintaa, tuottaa asiakaslähtöisiä palveluja, edistää lähidemokratiaa ja tukea erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Kaiken tämän työn taustalla ovat setlementtiarvot ja niiden jalkauttaminen arjen keskelle. Lämpimät kiitokset kuluneesta vuodesta! Timo Lemmetyinen toiminnanjohtaja 2. SETLEMENTTITYÖTÄ PÄÄKAUPUNKISEUDULLA KALLIOLAN KANSALAISOPISTO Kalliolan kansalaisopisto on vapaan sivistystyön oppilaitos, joka järjestää kurssitoimintaa elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Toiminta pohjautuu setlementtiarvoihin ja ihmiskuvaan, jossa ihminen käsitetään kokonaisuutena. Opiston toiminta on kaikille avointa asuinpaikasta riippumatta. Kitaransoitosta karjalan kieleen, ikebanasta mindfulnessiin Valtaosa opiskelijoista tulee kantakaupungin alueelta. He ovat pääosin aikuisia, suurin ikäryhmä on vuotiaat. Opiskelu tapahtuu pääsääntöisesti iltaisin, mutta opetusta on myös joka viikonloppu lukuvuoden aikana. Opetusalueissa painottuivat kielet ja pehmeä liikunta. Uutena kielenä otettiin ohjelmaan karjalan kieli. Opetusta järjestettiin myös taideja taitoaineissa, musiikissa, ilmaisutaidossa, itsetuntemuksessa ja elämisentaidossa. Senioritalo Sandelsin tiloissa vertaisohjaajat opastivat ikäihmisiä tietotekniikan käyttöön kahdesti viikossa. Vuoden nousevana aihealueena oli musiikki, jonka ryhmävalikoimaa laajennettiin esimerkiksi Vapauta sisäinen kitarasankarisi -kurssilla. Verkko-opetuksena järjestettiin yhteistyössä Pro-Edun kanssa lääkelupakoulutus. Kokeiluna järjestettiin kestävää kaupunkilaisuutta käsittelevä kurssi, jonka aikana vierailtiin Dodo ry:n Kääntöpöytä -puutarhalla, Kyläsaaren Kierrätyskeskuksessa ja tutustuttiin Pasilan kirjaston ilmaisiin palveluihin. Kurssilla perehdyttiin myös kansalaisvaikuttamiseen eduskunnassa. 3

4 Erityisen suosittuja olivat FT Liisa Väisäsen pitämät symboleja käsittelevät kulttuuriluennot, jotka pohjustivat toukokuulle 2015 suunniteltua opintomatkaa Italiaan. Kesä-heinäkuun vaihteessa järjestettiin yhteistyössä WhiteHouse EG:n kanssa ranskan opiskelijoille kielimatka Nizzaan, matkanjohtajana toimi opiston ranskanopettaja Anneli Taimio. Teatteritoiminta oli vilkasta. Improvisaatio- kurssien lisäksi Helsingin aikuisopiston ja Kalliolan kansalaisopiston yhteinen AiKa-teatteri toimi aktiivisesti ja valmisti Johanna Torasvirran ohjauksessa keväällä opiskelijoiden kirjoittamiin teksteihin pohjautuvan näytelmän Ja he elivät onnellisina elämänsä loppuun asti ja syksyllä Sibylle Bergin mustan komedian Helgen elämä. Helsingin kaupungin avustus käytettiin maahanmuuttajien opetukseen. Kohderyhmänä olivat erityisesti kotouttamistoimien ulkopuolelle jäävät maahanmuuttajat. Maahanmuuttajatyötä tehtiin yhdessä Etelä-Helsingin kansalaisopisto Toimelan kanssa, yhteistyökumppaneina käytettiin myös Kalliolan kansalaistoiminnan toimijoita. Hankkeessa oli palkattu työntekijä kahden kuukauden ajan. Kaarlenkadun, Metsälän ja Punavuoren vastaanottokeskusten asiakkaille opetettiin suomea. Yhteistyössä Vahvasti tukien -projektin kanssa järjestettiin vapautuville vangeille tutustumiskurssi kansalaisopistotoiminnasta, mutta kurssi oli avoin myös muille osallistujille. Opisto jatkoi yhteistyötään setlementtiliikkeen muiden opistojen kanssa. Yhteistyössä Rovaniemen, Oulun ja Helsingissä sijaitsevan Toimelan kanssa toteutettiin Opetushallituksen laatu- ja kehittämisrahoituksella hanke, jossa keskityttiin CAF-laatukäsikirjan työstämiseen. Opintosetelirahoituksella mahdollistettiin työttömien, seniori-ikäisten, eläkkeellä olevien ja maahanmuuttajien osallistuminen opetukseen joko kokonaan ilmaiseksi tai viiden euron opintomaksulla. Opintosetelitoiminnan piirissä oli joogaa, liikuntaa, maalausta, keramiikkaa. Kielissä jaettiin kymmenen opintoseteliä, jotka saattoi käyttää eri kieliryhmiin. Opistossa oli keväällä opetusharjoittelijoita Helsingin yliopiston opettajan pätevöitymisopinnoista. Opetusharjoittelijat suunnittelivat ja toteuttivat Maailmankatsomuksia, perinteitä ja liikkeitä -luentosarjan, jonka aikana vierailtiin Helsingin synagogassa ja buddhalaisessa keskuksessa. Opisto-ohjelman sisältöä, opiston työtapoja ja toimintamalleja käsiteltiin viikoittaisissa opistokokouksissa ja kehittämispäivillä, jotka pidettiin 22.1., ja Opiston edustajat osallistuivat Suomen Setlementtiliiton opintoverkoston toimintaan ja opisto osallistui Helsingin, pääkaupunkiseudun sekä Uudenmaan rehtoreiden verkostoon sekä pääkaupunkiseudun koulutussuunnittelijoiden ja - päälliköiden verkostoon. Pirjo Lohi opiston toimistosta suoritti oppilaitosten kestävän kehityksen arvioijan pätevyyden. Opiston opettajia osallistui laajaan Helsingin yksityisten opistojen järjestämään ja Aluehallintoviraston rahoittamaan Osaava-koulutukseen. Koulutusta suunnitteli tuntiopettajista koostuva ryhmä ja koulutuksen aiheet vaihtelivat opettajan roolista tietotekniikkakoulutukseen. Henkilökunta Opiston päätoimiseen henkilökuntaan kuuluivat rehtori, koulutuspäällikkö, opistosihteeri ja toimistosihteeri. Toimistossa oli lisäksi yksi tuntityöntekijä sekä iltavahtimestareina 4 tuntityöntekijää. Opetus tapahtui noin 140 tuntiopettajan voimin. Tiedottaminen Kevään ja syksyn kurssiohjelma ilmestyi sekä painettuna että internetissä. Painettua ohjelmaa jaettiin pääkaupunkiseudun kirjastoihin ja kirjakauppoihin. Opiston toimintaa markkinoitiin lehti-ilmoituksin ja eri lehtien maksuttomilla minne mennä tänään -palstoilla sekä opiston Facebook-sivulla. Talous Valtionosuus euroa ( euroa 2013) Valtionosuuteen oikeuttava tuntimäärä ( tuntia 2013) Helsingin kaupungin avustus oli euroa ( euroa 2013). Avustus käytettiin maahanmuuttajateeman mukaisesti 4

5 Tapahtumia AiKa- teatterin esitys Ja he elivät onnellisina elämänsä loppuun asti 12.4., 16.4., 23.4., 26.4., ja 4.5., 7.5. ja AiKa-teatterin esitys Helgen elämän , , , , 3.12., ja ja Klassisen laulun iltapäivämatinea ja Kalliolan viihdeorkesterin konsertti 23.3., solistina Lasse Myllymaa Myyttikestit Taide- ja taitoaineiden kevätnäyttely Liikestudiossa ja Pajassa , avajaistapahtuma Arjen laulun konsertit ja Kalliolassa Pikkujoulutapahtuma Luentoja Luentosarja Maailmankatsomuksia, perinteitä ja liikkeitä Eurooppalainen ateria 1.3. Working and living in Helsinki 11.9., 18.9., ja Mitä symbolit ovat ja miksi niitä käytetään Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus tuntia Kurssilaisia 7744 LAPSI- JA PERHEPALVELUT Kalliolan setlementin lapsi- ja perhepalvelut ovat Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n ylläpitämää ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston luvanalaista sekä valvomaa toimintaa. Kalliolan lapsi- ja perhepalvelut tarjoaa sijaishuoltoa vuotiaille nuorille, jotka eivät voi asua kotona ja joita ei voida hoitaa tukipalveluin tai perhehoidossa. Kalliolan lapsi- ja perhepalvelut tarjoaa tarvittaessa myös jälkihuoltoa kunnes nuori täyttää 21 vuotta. Työalan käytössä on yhdeksän asumisharjoitteluasuntoa itsenäistyville nuorille. Kalliolan ylläpitämät nuorisokodit ovat profiloituneet setlementin lastensuojelulaitoksiksi, joissa painotetaan Kalliolan arvoja. Muutosten vuosi Kalliolan lapsi- ja perhepalveluiden kokonaisuus muodostui toimintavuonna kymmenestä erillisestä sijaishuollon yksiköstä. Kokonaisuuteen kuuluivat Kalliolan nuorisokoti, Kalliolan vastaanottokoti, Kilon nuorisokoti, Hirvikallion nuorisokoti, Matarin nuorisokoti, Nuorisokoti Majakka, Mäkirinteen nuorisokoti, Saunalahden nuorisokoti sekä Tiirakallion nuorisokodit Ankkuri ja Luotsi. Lastensuojelulaitoksissa oli yhteensä 67 hoitopaikkaa. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluivat avopalveluiden Espoon ja Vantaan yksiköt. Kaikki hoitopaikat myytiin sgei- ja ostopalvelusopimuksilla tai maksusitoumuksilla lähinnä pääkaupunkiseudun kunnille. Muutamia ostoja tapahtui myös muualta Etelä-Suomen läänin alueelta. Ostajakunnat ostivat laitospalvelujen puolella toimintavuoden aikana yhteensä hoitovuorokautta. Käytettyjä hoitovuorokausia kertyi (83,84 %). Avopalveluissa yhteistyö Espoon kaupungin kanssa tehostetun perhetyön osalta päättyi kesäkuussa. Vantaan kaupungin kanssa yhteistyö jatkui. Työmuotoina olivat ammatillinen tukihenkilötoiminta, perhetyö sekä itsenäistymisen tukityö. Vuotta sävyttivät lastensuojelun toimintakentässä tapahtuneet suuret muutokset. Lisääntynyt kilpailu alalla ja palvelujen ostajien tarpeiden sekä strategisten painopisteiden muuttuminen vaikuttivat voimakkaasti alan palvelutarjontaan. Nämä seikat saivat aikaan sen, että myös Kalliolan Kannatusyhdistys joutui arvioimaan uudelleen tuottamiensa lastensuojelupalvelujen muotoa, sisältöä sekä niiden maantieteellistä painopistettä. Arvioinnin seurauksena päädyttiin muun muassa siirtämään Kalliolan nuorisokodin toiminta Helsingin keskustasta Pukkilaan Uudellemaalle. Uusi sijainti antoi mahdollisuudet vastata maantieteellisesti entistä laajemmalla alueella sijaitsevien sopimuskumppanikuntien erityisen lastensuojelun tarpeisiin. Ratkaisu osoittautui onnistuneeksi, kun uuden nuorisokodin käyttöaste lähenteli vuoden lopussa sataa. 5

6 Lapsi- ja perhepalveluiden hallinto supistui vuoden aikana yhdellä henkilöllä. Uutta henkilöä ei palkattu tilalle, vaan hallinnon toimintaa tehostettiin vastuiden ja tehtävien uudelleenjärjestelyjen avulla. Toimintavuoden syksyn aikana ryhdyttiin suunnittelemaan koko Kalliolan setlementin palvelutuotannon yhdistämistä yhdeksi työalaksi. Muutoksen avulla Kalliola pystyy entistä paremmin hyödyntämään synergiaetujaan sekä tarjoamaan laajempia ja monipuolisempia palvelukokonaisuuksia asiakkaidensa käyttöön. Erityisesti se helpottaa palvelujen saavutettavuutta, ketjuttamista ja hoitojatkumoa. Vuoden aikana Kalliola osallistui osaamis- ja toiminta-alueellaan julkistettuihin kilpailutuksiin niin avo-, laitos- kuin vaativien laitospalveluiden kategorioissa. Toimintavuoden aikana kerättiin yksikkökohtaista palautetta nuorilta, vanhemmilta, nuorten sosiaalityöntekijöiltä sekä henkilökunnalta itseltään palvelujen laadun sekä työhyvinvoinnin parantamiseksi. Erityisyksiköt Kalliolan Kannatusyhdistys ylläpiti neljää lastensuojelun vaativan laitoshoidon yksikköä. Näitä olivat Kalliolan nuorisokoti, nuorisokoti Majakka sekä Tiirakallion nuorisokodin osastot Ankkuri ja Luotsi. Vuoden aikana yksiköissä oli hoidossa yhteensä 38 nuorta, joista 16 oli tyttöjä ja 22 poikia. Ikäjakauma oli nuorisokodeissa vuotta. Vaativan laitoshoidon palveluissa hoitovuorokausia käytettiin yhteensä 6982/8846. Kalliolan nuorisokodin muutto Pukkilaan vaikutti hetkellisesti kokonaiskäyttöastetta pienentävästi ja koko vuoden käyttöasteeksi tuli vaativien laitospalveluiden osalta näin 78,9 %. Kalliolan Kannatusyhdistyksen ylläpitämiä lastensuojelun alaikäisten päihdeyksikköjä oli toimintavuonna kaksi: Mäkirinteen ja Saunalahden nuorisokodit. Vuoden aikana yksiköissä asui yhteensä 26 nuorta, joista 9 oli tyttöjä ja 17 poikia. Nuoret olivat iältään vuotiaita. Alaikäisten päihdepalveluiden yksiköissä hoitovuorokausia käytettiin yhteensä 3885/4745. Käyttöaste oli 81,9 %. Erityisyksiköiden toiminnassa keskityttiin vuoden aikana perhetyön kehittämiseen sekä yhteisöllisten ryhmätoimintojen eteenpäin viemiseen. Perusyksiköt Kalliolan Kannatusyhdistyksen ylläpitämiä lastensuojelun perusyksiköitä olivat Matarin, Kilon sekä Hirvikallion nuorisokodit. Matarin nuorisokoti tuotti kaikki palvelunsa ostopalvelusopimuksella Vantaalle ja Kilon sekä Hirvikallion nuorisokodit vastaavasti Espoolle. Vuoden aikana yksiköissä asui yhteensä 33 nuorta, joista 23 oli tyttöjä ja 10 poikia. Ikäjakauma nuorisokodeissa oli vuotta. Perusyksiköiden työskentelyssä keskityttiin erityisesti myönteisten ja yhteistyöhön suuntautuvien vuorovaikutussuhteiden rakentamiseen sekä tukemiseen eri toimintaympäristöissä. Itsenäistymisvaiheessa olevien nuorten asumisharjoittelua kehitettiin rakenteellisemmaksi, jotta se antaisi nuorille paremmat lähtökohdat itsenäiseen asumiseen siirtymiseen. Nuorisokotien työkäytäntöjä ja toiminnan rakenteita myös hiottiin vastaamaan paremmin yhteiskunnallisiin vaatimuksiin. Asiakasprofiili laajentui toimintavuoden aikana käsittämään perinteisten sijoitusten lisäksi enenevässä määrin myös avohuollon sijoituksia ja kiireellisiä sijoituksia. Peruspalvelujen yksiköissä hoitovuorokausia käytettiin yhteensä 7178/7665. Käyttöaste oli 93,6 % Avo- ja vastaanottopalvelut Avopalvelujen toiminta oli muutoksessa toimintavuoden aikana, koska yhteistyö Espoon kaupungin kanssa päättyi kesäkuussa. Tämä aiheutti luonnollisesti vaihdoksia henkilöstössä, josta seurasi haasteita myös asiakastyön laadun säilyttämiselle. Haasteista selvittiin ja yhteistyö Espoon kanssa saatettiin päätökseen hallitusti hyvässä yhteishengessä. Yhteistyö Vantaan kaupungin kanssa jatkui normaalisti ja jatkuu edelleen, kun Vantaa päätti käyttää vuoden mittaisen optionsa palvelujen ostamiseen Kalliolalta myös vuonna Palveluvalikkoon kuuluivat ammatillinen tukihenkilötoiminta, perhetyö sekä itsenäistymisen tukityö. 6

7 Tapahtuneiden muutosten ja henkilövaihdosten seurauksena avopalvelut jouduttiin organisoimaan uudelleen. Keskiöön rakennustyössä nousivat työn rakenteiden vahvistaminen, tiimiytyminen, yhtenäiset toimintatavat ja työmenetelmät sekä työn suunnitelmallisuus. Kalliola osallistui toimintavuoden lopulla julkaistuun Kuuma-kuntien kilpailutukseen avopalvelujen osalta ja tuli myös valituksi puitesopimuskumppaniksi. Kalliolan avopalvelut palvelivat yhteensä 45 asiakasta: ammatillisessa tukityössä oli 15 nuorta (11 poikaa ja 4 tyttöä), perhetyössä 18 perhettä (29 lasta, joista 14 poikaa ja 15 tyttöä) sekä itsenäistymisen tukityössä 12 nuorta (5 poikaa ja 7 tyttöä). Jaksojen pituuden keskiarvo oli 5 7 kk ja asiakkaiden ikäjakauma oli 0 20 vuotta. Kalliolan vastaanottokodin koko kapasiteetti oli toimintavuonna Espoon kaupungin käytössä. Vuoden aikana yksikössä oli hoidossa yhteensä 53 nuorta, joista 23 oli tyttöjä ja 30 poikia. Ikäjakauma nuorisokodissa oli vuotta. Käyttöaste oli 78,8 % (2014/2555). Vuoden 2014 painopistealueita olivat laadukas arviointityö, työskentelyn avoimuus ja selkeys sekä olemassa olevien menetelmien vahvistaminen. Lisäksi panostettiin ulkoisten ja sisäisten yhteistyösuhteiden ylläpitämiseen ja vahvistamiseen. Koko työryhmän käymä kaksikehäisen oppimisen koulutuskokonaisuus saatiin päätökseen ja saatua oppia hyödynnettiin nuorten sekä perheiden kanssa työskentelyssä. Henkilöstö Kalliolan lastensuojelussa työskenteli toimintavuoden aikana 112 päätoimista työntekijää. Kesälomakautena kussakin yksikössä työskenteli kesätyöntekijä. Osa-aikaisia sijaisia oli vuoden aikana noin 100. Lisäksi yksiköissä oli vuoden aikana noin 30 opiskelijaharjoittelijaa, joista osa teki myös työelämälähtöisiä opinnäytetöitä Kalliolan lastensuojelutyöhön. Henkilöstölle tarjottuja koulutuksia olivat muun muassa Traumanäkökulma hoitotyön välineenä -koulutus, Toimiva Lapsi ja Perhe -koulutus, esimiesvalmennus, JET -koulutus, Kalliolan koulutuspäivä, väkivallan ehkäisy ja turvallinen hoito (VETH) - koulutus, kaksikehäisen oppimisen malli -koulutus, lääkehoidon koulutus, hätäensiapukoulutus sekä korva-akupunktiokoulutus. Nuoret Kalliolan lastensuojelulaitoksissa asui toimintavuoden aikana yhteensä 150 nuorta, joista 71 oli tyttöjä ja 79 poikia. Nuoret olivat iältään vuotiaita. Nuoret kävivät peruskoulua, ammatillisia opintoja tai lukiota. Lisäksi nuoria kävi työssä, valmentavassa koulutuksessa, työvalmennuksessa sekä työharjoittelussa. Kaikilla nuorilla on ollut järjestettyä säännöllistä päivätoimintaa. Kulosaaressa, Itä-Pasilassa, Kilossa, Espoonlahdessa, Hirvisuolla ja Pajupolulla sijaitsevat asumisharjoitteluasunnot olivat koko vuoden nuorisokotien käytettävissä. Itä-Pasilan asunto siirtyi syksyllä toistaiseksi avopalveluiden käyttöön asuntopulan takia. Kärkelän toimintakeskus Kalliolan omistamaa Kärkelän toimintakeskusta hyödynnettiin ympäri vuoden aktiivisesti. Nuorille järjestettiin retkiä ja leirejä Kärkelään toimintavuoden aikana noin 30. Leirit olivat 2 5 päivän pituisia. Alkukesästä järjestettiin myös kaksi työpainotteista leiriä lastensuojeluyksiköiden nuorille. Leireillä tehtiin pieniä hoito- ja kunnostustöitä Kärkelän kiinteistössä ja sen ympäristössä yhdessä nuorten kanssa. Leirien tarkoituksena oli tutustuttaa nuoria työelämään ja sen ilmiöihin. Työsuorituksistaan nuoret saivat pienen rahallisen korvauksen. Leirit saivat niille osallistujilta hyvää palautetta. Palautteen perusteella päätettiin jatkaa leirien järjestämistä myös tulevina kesinä. Kärkelän toimintakeskusta käytettiin laajasti myös yksiköiden kehittämispäivien järjestämiseen. 7

8 PÄIHDETYÖ Kaikkien Kalliolan päihdetyön hoito-ohjelmien tavoitteena on toipuminen päihteistä ja päihteetön elämäntapa. Kohderyhmät eri toiminnoissa eroavat kuitenkin toisistaan. Myllyhoito palvelee ensisijaisesti työelämästä hoitoon ohjattuja asiakkaita ja Kiskon yhteisöhoidossa asiakkaat ovat taustaltaan huumeiden käyttäjiä. Kalliolan päihdetyölle on ominaista vertaistuen ja 12-askeleen ryhmien vahva rooli. Kaikissa hoitomalleissa on yhteisöhoidollinen pohja ja hoito-ohjelmissa on selkeä rakenne. Kalliolan Nurmijärven klinikka Kalliolan Nurmijärven klinikka tarjoaa kuntoutusta päihderiippuvaisille ja heidän läheisilleen. Klinikka on erikoistunut työelämän päihdeongelmien kuntoutukseen, mutta asiakkaista nyt jo valtaosa on työelämän ulkopuolella. Klinikka tekee tiivistä yhteistyötä kuntien, työpaikkojen sekä työterveyshuollon kanssa. Klinikan palvelut perustuvat Minnesotamalliin, joka kehitettiin USA:ssa noin 60 vuotta sitten. Malli tunnetaan Suomessa nimellä Myllyhoito. Klinikan käyttöasteet vaihtelivat vuoden kuluessa suuresti. Lapsiperhekuntoutus oli tyhjänä alkuvuodesta, mutta asiakkaat löysivät sen huhtikuusta alkaen, jolloin asiakkaita ohjautui osastolle hyvin. Tavoitteesta jäätiin jälkeen, vaikka uusi Lapsiperhekuntoutus tasoittikin käyttöasteita jonkin verran. Vuoden aikana klinikalla toteutettiin yhteensä 6460 (edellisenä vuonna 5726) hoitovuorokautta. Hoitovuorokaudet jakautuivat seuraavasti: perushoito, intervalli sekä kriisihoidot ja kurssit 4809 (4663) vrk. Lapsiperhekuntoutuksessa hoitovuorokausia oli 1651, josta aikuisia 777 ja lapsia 874. Potilaita klinikalla oli yhteensä 232 (234). Elokuussa klinikalla pidettiin perinteinen tukihenkilöpäivä, johon kokoontui paljon entisiä asiakkaita viettämään kesäpäivää. Työterveysasemilla, työpaikoilla, sosiaalitoimistossa sekä A-klinikoilla tehtiin vuoden aikana useita hoidon esittelyitä. Klinikan ja AA:n välistä yhteistyötä organisoi aikaisempien vuosien tapaan AA:n Kalliola-toimikunta. Lapsiperhekuntoutusta varten remontoitiin omat erilliset tilat. Sosiaalisessa mediassa tehty lastentarvikkeiden keräyskampanja tavoitti yli katsojaa ja lahjoituksia saatiin erittäin paljon. Klinikan toiminta sai tasaisesti hyvää mediajulkisuutta. Kalliolan päihdetyön avo- ja asumispalvelut Kalliolan päihdetyön avo- ja asumispalvelut laajentuivat kesäkuussa 2014, kun Kalliolan Kannatusyhdistys osti Oskelakoti Oyn toiminnan. Osakeyhtiöllä on oma vuosikertomuksensa. Avomylly Avomylly tarjoaa myllyhoidollista kuntoutuspalvelua iltapainotteisena, kurssimuotoisena ryhmätoimintana. Kalliolan omissa tiloissa järjestettiin kolme Avomylly-kurssia ja Vantaan A-klinikoiden tiloissa kolme kurssia. Kaiken kaikkiaan kuudella Avomylly-kurssilla on ollut toimintavuoden aikana asiakkaita 35 (edellisenä vuonna 33), naisia 12 (15) ja miehiä 22 (18). Läheisiltoja järjestettiin neljä. Avokisko Avokisko on tarkoitettu yli 18-vuotiaille huumausaineiden käyttäjille. Hoidossa sovelletaan Kiskon yhteisöhoitoa avohoitoon. Avokiskossa asiakasta autetaan tiedostamaan päihteettömän elämän vaatimat muutokset elämässään ja tuetaan uusien rakentavien toimintamallien luomisessa ja toteuttamisessa. Hoito-ohjelman kesto on noin puolitoista vuotta. Avokiskoon voi hakeutua päihteistä vieroittautunut huumeidenkäyttäjä. Avokiskon toimintaan vaikutti yleinen taloudellinen tilanne ja kuntien palvelurakenteissa tapahtuneet muutokset. Avokiskoon hakeneiden määrä pysyi korkeana, mutta kuntien maksusitoumusten saaminen on ollut vaikeaa mikä näkyy hoidon aloittaneiden määrässä. Kuntoutuksen sisältöä on edelleen kehitetty erityisesti tunnetyön menetelmien ja irtaantumisvaiheen osalta. Avokiskossa oli vuoden aikana hoidossa 10 (edellisenä vuonna 16) asiakasta. Naisia näistä oli 6 (11) ja miehiä 4 (5). Asiakkaista oli helsinkiläisiä 6(10), vantaalaisia 3(5) ja espoolaisia 1(2). Hoitovuorokausia kertyi yhteensä 2285 (2551). Asiakkaat hakeutuivat hoitoon pääsääntöisesti oma-aloitteisesti esimerkiksi A- ja H-klinikoiden kautta. 8

9 Kuvernöörintien asumisyhteisö Kuvernöörintien asumisyhteisö on tarkoitettu laitoshoidon päättäneille päihderiippuvuudesta toipuville täysi-ikäisille asiakkaille. Asumisyhteisö on profiloitunut erityisesti huumausaineidenkäyttäjien kuntoutukseen ja valmennukseen, mutta soveltuu myös esimerkiksi Nurmijärven klinikalta ohjautuvien asumispalveluksi. Oppilaiden (asukkaiden) toipumista tuetaan yhteisövalmentajien tuella yhteisöhoidon menetelmin ja rakentein. Oppilaat vastaavat myös yhteisön arkeen liittyvistä asioista. Toimintavuoden aikana vahvistettiin ja vakiinnutettiin entisestään verkostoyhteistyötä, sekä yhteisön sisäisiä rakenteita vastaamaan asukkaiden lisääntyvää tuen tarvetta. Toinen työntekijöistä on valmistunut neuropsykiatriseksi valmentajaksi ja toinen kouluttautunut käyttämään viiden pisteen korva-akupunktio-menetelmää. Asumisyhteisö tarjoaa asukkaille viikoittain mindfulness- ja akupunktioryhmän. Käytämme myös ADHDvalmennuksen keinoja asukkaan arjenhallinnan parantamiseksi. Paikkaluku on 8+2 siten, että Kuvernöörintiellä on 8 paikkaa ja 2 paikkaa Setlementtiasunnoilta vuokratussa kolmiossa Viikissä. Etäasunto on tarkoitettu vanhimmille, seuraavaksi pois muuttamassa oleville oppilaille. Tavoitteena on itsenäisen asumisen harjoittelu ja turvallinen irrottautuminen yhteisöstä. Kokemukset etäasumisesta olivat positiivisia ja asukkaita tulevaisuuteen valmistavia. Asukkaita Kuvernöörintien asumisyhteisöön tuli Keravan vankilan Kisko-yhteisöstä, Kalliolan Nurmijärven klinikalta, A-klinikkasäätiön Hietalinna-yhteisöstä, Kankaanpään A-kodista, Terapiatehtaalta sekä Päihdehuollon Jälkikuntoutusyksikön ohjaamina. Yhteisön käyttöaste oli hyvä koko vuoden. Verkostotyötä laajennettiin entisestään ja asiakkaille löydettiin uusia tarpeenmukaisia palveluita niin järjestöjen kuin virallisen palveluverkostonkin tarjonnasta. Toimintavuoden aikana kiinteistössä remontoitiin keittiö, joka vihittiin käyttöön yhteisellä jouluaterialla. Avokiskon ja Kuvernöörintien oppilasyhteisöjen kanssa vietettiin yhteisöpäiviä heittäytyen leikkiin tarinateatterin hengessä tarinateatteriohjaaja Pekka Makkosen johdolla sekä Kansallisteatterin kiertuenäytelmän Nuoruustangon parissa. Toimintavuoden aikana yksikössä toteutui 3383 (edellisenä vuonna 3424) hoitovuorokautta. Asiakkaita oli 22 (25), joista miehiä oli 16 (20) ja naisia 6 (5). Helsingin kaupunki osti palveluja 2387 (2526) vuorokautta ja muut kunnat yhteensä 996 (898) vuorokautta. Itäviitta-yhteisö Itäviitta-yhteisön tukiasumisen kohderyhmänä ovat vuotiaat pitkään asunnottomana olleet nuoret. Tukiasumisen asiakkaat tarvitsevat sosiaalisten ja terveydellisten syiden vuoksi tukea, apua ja ohjausta niin asunnon järjestämisessä kuin elämänhallinnan vahvistamisessa. Nuorten asunnottomuuden taustalla on usein riittämättömät arkielämän taidot ja hallitsematon päihteidenkäyttö. Nuoret asuvat omissa yksiöissä, joita on yhteensä kymmenen. Palvelun tilaaja on Espoon kaupunki ja asumisen tukipalvelun tuottaa Kalliolan setlementti. Asumispalvelun lähtökohtana on asunto ensin -periaatteen mukainen toiminta, jossa asunto on lähtökohta ja perusedellytys pitkään asunnottomana eläneen nuoren sosiaalisen kuntoutumisen prosessin käynnistämiselle ja onnistumiselle. Nuoren asuminen turvataan tukipalveluilla ja tarvittavat sosiaalisen kuntoutumisen prosessit käynnistetään asumisen vakiinnuttua. Toiminta perustuu asukkaan, yhteisövalmentajan ja asumisyhteisön muiden asukkaiden luottamuksen rakentamiseen ja asukkaan voimavarojen esiin nostamiseen ja tukemiseen. Tavoitteena on, että nuoren asuminen onnistuu, arkielämän taidot vahvistuvat ja päihteiden käyttö vähenee tai loppuu. Tukiasumisen päätyttyä nuorella on valmiudet siirtyä itsenäiseen asumiseen. Jatkoasuminen on ollut aiempia vuosia vaikeampaa yleisen vuokra-asuntotilanteen ollessa huono. Vuokranantajana Itäviitta-yhteisössä toimii S-Asunnot Oy. Vuoden 2014 aikana asukkaita oli yhteensä 20 (14), josta 5 (2) keskeytti palvelun, 3 (6) muutti itsenäiseen asumiseen suunnitellusti. Miehiä Itäviitta-yhteisössä asui yhteensä 11 (11) ja naisia 9 (3). Vahvasti tukien -kuntoutus Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama Vahvasti tukien eli VAHVAT jatkui kahden työntekijän voimin. Vahvat - toimintaa jatkettiin Raha-automaattiyhdistyksen kohdennetun AK- rahoituksen tuella. Kuntoutus on kumppanuushanke Kriminaalihuollon tukisäätiön kanssa ja sen tavoitteena on luoda vankilasta vapautuville päihdeongelmaisille avohoidollinen kuntoutusohjelma, joka auttaa ja tukee vapautuvaa vankia asumisessa, päihteettömässä elämässä ja arjen 9

10 hallinnassa. Toimintaympäristönä ovat vankilat, Kalliolan päihdetyön avopalvelut sekä Kriminaalihuollon tukisäätiön asumispalvelut. Vahvoissa kehitettiin asiakastietojärjestelmä ja uudistettiin kirjalliset kuntoutustehtävät. Hanke kuuluu osana pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan. Ohjelmassa oli mukana 15 asiakasta. Projektissa tehtiin töitä yhdeksän eri vankilan kanssa. Toiminta laajeni koskemaan myös tuettua asumista ja omaan kotiin vapautuvia vankeja. Kalliolan kansalaisopiston kanssa kehitettiin ja toteutettiin kurssikokonaisuus Vahvat-asiakkaille. Uusi alku -projekti Uusi alku -projekti pääsi käynnistymään syksyllä toiminnan suunnittelun ja verkostoyhteistyön osalta. Uusi alku - projektin kohderyhmänä ovat yli 55-vuotiaat pääkaupunkiseudun asukkaat, joiden elämäntapaa hallitsee liiallinen alkoholinkäyttö. Projektiin osallistuvat asiakkaat voivat olla vielä mukana työelämässä tai ovat jo siirtyneet eläkkeelle. Projektissa toteutetaan ryhmämuotoisia avokuntoutustoimintoja, elämäntaparemontteja, joita kehitetään koko projektin ajan kertyvien kokemusten pohjalta. Tavoitteena on löytää toimivia käytäntöjä kohderyhmän elämänlaadun kohentamiseen, toteuttaa niitä käytännössä ja kirjata käytännöt. Tiedotus ja yhteistyö Kalliolan päihdetyö osallistui toimintavuoden aikana seuraaviin kansallisiin tapahtumiin: Huumetyön neuvottelupäivät, Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät ja Päihdelääketieteen päivät. Mediajulkisuutta toimintavuoden aikana saatiin lehtikirjoitusten sekä Ylen pääuutisten parissa. Sosiaalisen median käyttö laajeni toimintavuoden aikana. Nurmijärven klinikalla järjestettiin avoimet ovet keväällä, ja vierailijoita oli noin sata. Toimintojen piirissä järjestettiin useita tiedotustilaisuuksia ja eri yksiköissä oli alan opiskelijoita harjoittelijoina. Valtaosalle asiakkaista saatiin kaikissa toiminnoissa järjestymään verkostotapaaminen. Kaikkien palveluiden parissa oli tiivis yhteys AA- ja NA -toimintaan. Henkilöstö Kalliolan päihdetyössä työskenteli vuoden 2014 lopussa 29 vakituista työntekijää ja muutamia tuntipalkkaisia. Henkilökunta joutui sopeutumaan palveluntuotannon organisaation muutosprosessiin sekä ulkoa päin tuleviin talouspaineisiin. Yt-neuvottelut koskettivat toimintavuoden aikana henkilökuntaa eri tavoin. Työalan johtoryhmä työskenteli kuitenkin säännöllisesti ja päivitti muun muassa päihdetyön strategian toimintavuoden aikana sekä osallistui myynnin ja markkinoinnin koulutukseen ja suunnitteluun. Asumispalveluihin palkattiin johtaja. Henkilöstöä on lisäkoulutettu etenkin menetelmäopintojen (mm. Transaktioanalyysikoulutus, Tietoisuustaitomenetelmät, toiminnalliset menetelmät, työnohjauskoulutus, akupunktiokoulutus) ja alan koulutus- ja asiantuntijapäivien sekä Kalliolan koulutuspäivien yhteydessä. Koko hoitohenkilöstölle on järjestetty säännöllistä työnohjausta ja työalan johtoryhmä on hankkinut ulkopuolista konsultaatiota. Henkilöstö osallistui Kalliolan virkistäytymispäiviin. Henkilöstön joulujuhlia vietettiin yksiköittäin. VAMMAISTYÖ Ryhmäkoti Jatko on Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n ylläpitämä vaikeasti liikuntavammaisten yhteisöllinen ryhmäkoti. Ryhmäkoti tarjoaa ympärivuorokautista palveluasumista kuudelle vaikeasti liikuntavammaiselle asukkaalle. Ympärivuorokautisen kodinomaisen hoito-, tuki- ja ohjaustyön tavoitteena on tarjota kodissa asuville mielekäs elämä ja yhdessä olemisen iloa. Ryhmäkodissa tehdään kodinomaista hoito-, ohjaus- ja tukityötä. Tavoitteena on tarjota ryhmäkodin asukkaille heidän perustarpeensa huomioiva, mielekäs sekä turvallinen ja tasa-arvoinen jokapäiväinen elämä. Vammaispalvelulakiin perustuvaa palveluasumista ostavat Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä Nurmijärven kunta. Palveluasumista järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee jatkuvaluonteisesti toisen henkilön apua päivittäisissä toiminnoista suoriutumisessa vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti. 10

11 Kuuden asukkaan pysyvä koti Ryhmäkodissa asui toimintavuoden aikana kuusi asukasta. Ikäjakaumaltaan he ovat vuotiaita. Asukkaista neljä käyttää kommunikointiinsa erilaisia vaihtoehtokommunikaatiomenetelmiä. Kaikki asukkaat tarvitsivat lähes kaikissa toimissaan hoitoa, ohjausta ja tukea. Toimintaa kodissa ja sen ulkopuolella Vuonna 2014 kuusi asukasta kävi päivätoiminnoissa ja toimintakeskuksessa yksilöllisten päätöstensä mukaisesti. Ohjaus- ja tukityöt olivat oleellinen osa kodin päivittäistä toimintaa. Henkilökunnan tehtävänä oli kehittää yhteistyössä asukkaiden ja omaisten kanssa asukkaille soveltuvaa mielekästä päivittäistä toimintaa kodissa ja kodin ulkopuolella. Ryhmäkodista käytiin muun muassa elokuvissa, Linnanmäellä, teatterissa ja konserteissa. Lisäksi ryhmäkodissa järjestettiin yhteistyössä Hakavuoren seurakunnan kanssa rippikoulu kolmelle asukkaalle. Konfirmaatiojuhla oli Hakavuoren kirkossa joulukuussa. Kalliolan kansalaisopiston ja ryhmäkodin yhteistyössä toteuttama vaikeasti vammaisten henkilöiden taidekerho jatkoi toimintaansa edelleen. Taidekerhon toteutuminen mahdollistui Kalliolan vapaaehtoistyön avulla toimivien avustajien avulla. Ryhmäkodin asukkaat ja henkilökunta järjestivät taidenäyttelyn yhteistyössä Setlementtiasuntojen kanssa talon yhteisötilassa toukokuussa. Näytteillä oli ryhmäkodin toimintavuosien aikana valmistuneita taideteoksia. Toiminnan suunnittelua ja toteuttamista ohjasivat asukkaiden omat toiveet ja tarpeet henkilökunnan voimavarat huomioiden. Toiminnan kehittämisen tavoitteena oli ryhmäkodin toimintavalmiuden säilyttäminen asukkaiden avun ja hoidon tarpeen kasvaessa vuosien kuluessa. Erilaisten apuvälineiden ja teknisten laitteiden sovitus- ja huoltotyöt sekä uusien käytön opetteleminen olivat kiinteä ja paljon työaikaresursseja vaativa osa päivittäistä työtä. Ryhmäkodin toiminnassa huomioitiin asukkaiden puheentuoton ja puheen ymmärtämisen erityisvaikeudet. Henkilökunta perehtyi ja hankki tietoja vaihtoehtokommunikaatiomenetelmien käytöstä. Yövuorojen osalta Ryhmäkoti Jatko teki toimintavuoden aikana yhteistyötä samassa talossa toimivan Rastinkodin kanssa. Lisäksi ryhmäkodit järjestivät yhdessä asukkaiden joulujuhlan. Ryhmäkodissa tehtiin yhteistyötä asukkaiden kotikuntien kanssa, muun muassa hoito- ja palvelusuunnitelmien teossa sekä toimeentuloon, apuvälineisiin ja terveydenhoitoon liittyvien asioiden hoitamisessa. Subjektiivinen oikeus puhetulkkaukseen puhevammaiselle henkilölle toteutui Kelan tulkkipalvelukeskuksen kautta. Kelan kanssa asiointi oli merkittävässä osassa ryhmäkodin toiminnassa ja asukkaiden tarvitsemien terapiapalvelujen, kuten puhe-, fysio- ja toimintaterapioiden, hankinta ja koordinointi olivat kiinteä osa päivittäistä työtä. Henkilöstö Ryhmäkodissa työskenteli 11 päätoimista työntekijää. Henkilökuntaan kuului seitsemän ohjaajaa, kaksi sairaanhoitajaa, vastaava ohjaaja ja ryhmäkodin johtaja. Kesälomasijaisina oli kaksi työntekijää ja osa-aikaisia sijaisia oli vuoden aikana useita. Opiskelijaharjoittelijoita eri oppilaitoksista oli kaksi. Talous Ryhmäkodin tuotot koostuivat kuntien maksamista hoitovuorokausimaksuista ja asukkaiden maksamista vuokrista sekä ateria- ja perusmaksuista. Helsinki, Espoo, Vantaa ja Nurmijärvi ostivat vuoden aikana yhteensä 2190 hoitovuorokautta. KALLIOLAN KANSALAISTOIMINTA Vuoden 2014 kehittämishankkeita ja toimintoja olivat Vapaaehtoistoiminta ja asumisen tukeminen, Askel, Neuvontapiste Ne-Rå, Pasilan asukastalo, Asukastalo Kylämaja, Matinkylän asukastalon käynnistämis- projekti, sekä Maahanmuuttajien vertaisohjaus -projekti. Lisäksi yksikkö toteutti setlementtiliiton Yhdessä mukana -projektin Helsingin osahanketta sekä osallistui Uusi alku -projektin käynnistämiseen hankesuunnittelun ja arvioinnin osalta. Kansalaistoiminnan yksikön kehittämissuunnittelija ja johtaja osallistuivat Kalliolan päihdetyön vapautuvien vankien tukitoimintaan liittyvän Vahvat -projektin jatkorahoituksen suunnittelun työstämiseen sekä toiminnan arvioinnin toteuttamiseen. 11

12 Kehittämistoiminnan painopistealueina olivat yksikön strategian mukaisesti maahanmuuttajatyö, työllistäminen, vapaaehtoistyö, asukastalotoiminta ja verkostoituminen. Toimintojen arvioinnissa ja dokumentoinnissa toteutettiin normaaleja seurantakäytäntöjä. Kansalaistoiminnan yksikön palveluksessa oli toimintavuoden aikana 18 työntekijää ja vapaaehtoistyöntekijää. Lisäksi yksikössä oli useita työllistettyjä työntekijöitä, useita työharjoittelijoita sekä kymmeniä opiskelijaharjoittelijoita. Kaikille työntekijöille järjestettiin säännöllinen työnohjaus, mahdollisuus osallistua täydennyskoulutukseen sekä muuta työkykyä ylläpitävää toimintaa (virkistyspäivät, kulttuurisetelit). Toimintavuoden aikana haettiin rahoitusta Raha-automaattiyhdistykseltä Vantaan asukastalon toimintoihin sekä Vahvat-hankkeen ja Kylämajan asukastalon jatkoon. RAY myönsi jatkorahoituksen Kylämajalle sekä Vahvathankkeelle. Vantaa asukastalo-projektille ei myönnetty rahoitusta. Diakonia ammattikorkeakoulun kanssa jatkettiin kumppanuussopimuksen mukaista yhteistoimintaa. Keskeisimpinä yhteistoiminnan alueita olivat edelleen Kalasataman kansalaistoiminnan kehittäminen ja toteuttaminen, vapaaehtoistyön liittäminen osaksi ammattikorkeakoulun opetusta sekä yhteinen hankesuunnittelu. Kansalaistoimintaa ja kehittämishankkeita toteutettiin kumppanuuksien avulla, joissa oli mukana Helsingin ja Espoon sosiaalitoimen työmuotoja, Espoon työvoiman palvelukeskus, eri alojen järjestöjä, korkeakouluja sekä alueen asukkaita ja palvelun piirissä olevia kansalaisia. Yksikkö organisoi Kalliolan kansalaistoiminnan foorumin toiminnan ja järjesti Kalliolan kansanjuhlan syksyllä. Toiminnoista tiedotettiin Kalliolan internet-sivuilla, Facebookissa, erilaisten yhteistyöverkostojen kautta sekä useiden lehtiartikkeleiden, kurssien ja luentojen avulla. Kansalaistoiminnan yksikön rahoitus muodostui pääosin RAY:n toiminta- ja projektiavustuksista. Lisäksi Helsingin kaupunki myönsi rahoitusta Pasilan asukastalon vuokriin sekä vapaaehtoisten koulutukseen, virkistäytymiseen ja toiminnanohjaukseen. Espoon kaupunki rahoitti Askeleen ja Matinkylän asukastalon toimitiloja sekä Matinkylän työntekijän palkkauksen. Vapaaehtoistoiminta Toiminnasta vastasi kaksi työntekijää (koordinaattori ja toiminnanohjaaja), lisäksi toiminnan toteutukseen osallistui laaja joukko vapaaehtoistoimijoita ja yhteistyöverkostojen työntekijöitä. Vapaaehtoistoiminnan toiminnanohjaajan tehtävää hoiti vuoden aikana kaksi eri henkilöä. Vapaaehtoistoiminta tarjoaa mahdollisuuden osallistua tavallisen ihmisen taidoin erilaisiin toiminnan muotoihin. Tehtäviä ovat muun muassa suomen kielen opetus maahanmuuttajille, tukihenkilönä toimiminen, läksyapuohjaus ja vammaisten kuvataidekerhon ohjaaja. Asumisen tukemisen tarkoitus on asujan elämänhallinnan vahvistaminen, jotta itsenäiseen asumiseen siirtyminen mahdollistuisi. Koko toimintaa kehitetään ja toteutetaan vapaaehtoisten, asiakkaiden ja ammattilaisten yhteistyönä. Vapaaehtoistoiminnassa keskityttiin perustehtäviin: vapaaehtoisten koulutukset, toiminnanohjaukset, virkistys ja vapaaehtoisten välitys yksikön eri toimintoihin. Koulutuksista ja virkistyksistä saatiin hyvää palautetta. Toiminnanohjausten katsotaan olevan tärkeää vapaaehtoisten tukemista. Tukihenkilötoiminta on edelleen keskeinen vapaaehtoistoiminnan muoto. Metropolia-ammattikorkeakoulun kanssa kehitettiin opiskelijoiden vapaaehtoistoimintaan liittyvää yhteistyötä. Oppilaitosyhteistyölle muodostui perusta. Jatkossakin keskeiset yhteistyökumppanit ovat Metropolia ja Diakonia ammattikorkeakoulu. Asumisen tukemisessa yhteistyökumppanina oli Y-säätiön ja Setlementtiasuntojen ohella Nuorisoasuntosäätiö. Asuntojen saanti oli edelleen kuitenkin vaikeaa. Asuttamisen piirissä keskeiset ryhmät ovat entiseen tapaan olleet päihde- ja mielenterveyskuntoutujat. 12

13 Asukkaita tuetun asumisen kohteissa oli 15. Vapaaehtoisia vuoden aikana eri kohteissa oli yhteensä 115. Koulutuksia ja infotilaisuuksia toteutettiin 16. Koulutuksiin osallistui 182 henkilöä. Erilaisiin tapahtumiin osallistui yhteensä 640 henkilöä. Askel Askel on monipuolisesti toimiva matalakynnyksinen kohtaamispaikka. Sen erityisluonteena on toimia päihteiden kanssa vaikeuksissa olevien ihmisten ja heidän läheistensä omana paikkana. Myös uusia ryhmiä on tullut mukaan toimintaan. Toiminnan ideana on mahdollistaa elämäntavan muutos, osallisuus ja yhdessä tekeminen. Toiminnan perustana on ihmistä arvostava kohtaaminen. Toimintaa rahoittavat Rahaautomaattiyhdistys ja Espoon kaupunki. Askeleessa oli kaksi työntekijää (vastaava työntekijä ja sosiaaliohjaaja) sekä työllistettyjä (10), opiskelijoita (21) ja vapaaehtoistoimijoita. Olohuone oli edelleen talon keskus oleilun, keskustelujen ja vertaistuen paikkana. Vakiintuneiden ryhmien (kaksi AA -ryhmää, teemaryhmä ja naisten ryhmä) toiminta jatkui. Jonkin aikaa tauolla ollut NA -ryhmä toimi uuden vetäjän tuella erinomaisesti. Yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa organisoitiin työllistymistä ja elämänhallintaa tukemaan tarkoitettu Kipinäryhmä. Yhteistyötä jatketaan, sillä sekä osallistujien että ohjaajien palaute oli positiivista. Yhteistyö Mielenterveys- ja päihdepalvelukeskus Empun kanssa jatkui. Samoin jatkui osallistuminen Espoon keskuksen suunnitteluun. Askel oli päävastuussa Espoo-päivän organisoinnista Espoon keskuksen osalta. Koko perheen piknikille osallistui noin 1400 espoolaista. Opiskelijat järjestivät muun muassa levyraateja ja askartelua sekä elokuvien katselua. Opiskelijan voimin toteutettiin myös villasukkaprojekti. Se tuotti yli 200 sukkaparia, joita jaettiin ihmisille muun muassa Asunnottomien yönä. Askeleen futisjoukkue FC Askel toimi edelleen aktiivisesti. Harjoituksissa oli joka kerta pelaajaa ja myös turnauksiin osallistuttiin. Askeleen bändi toimi vaihtuvin kokoonpanoin. Mahdollisuus musiikin tekemiseen ja esittämiseen oli kaikille osallistuneille tärkeää. Teatteriryhmäyhteistyö Espoon esittävän taiteen koulun kanssa jatkui. Käyntikertoja Askeleessa yhteensä Ohjattuja toimintaryhmiä oli 192. Ohjattuun toimintaan osallistuneita ihmisiä oli toimintavuoden aikana. Matalan kynnyksen neuvontapiste Ne-Rå Neuvontapiste Ne-Rån tehtävänä on tukea ihmisiä sosiaalipalvelujen löytämisessä ja omatoimisessa asioiden edistämisessä. Sosiaalialan korkeakouluopiskelijoille Ne-Rå tarjoaa monipuolisen oppimisympäristön. Toiminnan toteuttamis- ja kehittämiskumppaneita ovat Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitos ja Svenska social- och kommunalhögskolan sekä ammattikorkeakoulut Arcada ja Metropolia. NeRåssa työskenteli kaksi vakituista työntekijää: toiminnan kokonaisuudesta ja kehittämistyöstä vastaava kehittämispäällikkö ja toiminnanohjaaja, jonka tehtävänä oli erityisesti opiskelijoiden ja vapaaehtoisten ohjaus. Neuvonta ja ohjaus Ne-Rån tarjoama neuvonta ja ohjaus lisääntyivät edellisestä vuodesta. Yhteydenottoja kirjattiin nyt 757. Näistä 2/3 oli käyntejä neuvontapisteessä tai tempauksissa, joissa neuvontaa jalkautettiin yhteistyökumppaneiden tiloihin. Englanniksi asioivien osuus nousi hieman edellisestä vuodesta ollen nyt 25 %. Neuvontapisteeseen otettiin yhteyttä koko Helsingin alueelta. Neuvonnan tapoina painottuivat käytännön apu ja tiedon antaminen. Neuvonnan keskeiset sisällöt kiteytyivät asumiseen (30%) ja sosiaaliturvaan (30%). Sosiaaliturvaan liittyvissä aiheissa toimeentulotukeen liittyvät kysymykset olivat keskeisenä sisältönä. Ne-Råsta toivottiin harvoin tietoa terveyspalveluista, mutta terveydentilan ja toimintakyvyn heikkeneminen oli usein taustalla ja puheissa haettaessa etuuksia tai palveluja. Ne-Råssa haluttiin toimintavuonna selvittää perusteellisemmin edellytyksiä pitkäjänteisemmän ja ohjauksellisemman tuen antamiseen ihmisille, jotka asioivat useita kertoja ja tarvitsivat syvällisempää tukea asioidensa edistämiseen. 13

14 Asiointitukea tarjottiin yhteensä 88 kertaa ja ohjauksellisia keskusteluja kirjattiin 71. Erityisesti asiointitukiasiakkaiden (4) kanssa auttaminen tarkoitti tiiviimpää yhteistyötä tarvittavien viranomaisten tai järjestötoimijoiden kanssa. Tempausluonteisia neuvontatilaisuuksia oli kaikkiaan 15. Ideana oli järjestää tilaisuus, jonne ihmiset voivat tulla erityisesti tarvitessaan apua lomakkeiden täyttöön. Kaksi tempausta järjestettiin yhteistyössä Luckan Integrationin kanssa, jolloin Luckan keskittyi työhakemuksissa avustamiseen ja Ne-Rå sosiaalipalveluihin ja etuuksiin. Paikkoina olivat kirjasto 10, Itäkeskuksen kirjasto, kohtaamispaikka Askel Espoon keskuksessa, leikkipuisto Linja Kalliossa sekä Vinkit Espoossa ja Vantaalla. Korkeakouluyhteistyö - oppimisympäristö Opiskelijoita Ne-Råssa oli 34 neljästä eri korkeakoulusta. Opintojaksosta riippuen opiskelijoiden tehtäviin kuuluivat neuvontyö ohjatusti, jalkautuva neuvonta, tempausten järjestäminen ja tiedottaminen. Opiskelijat olivat mukana myös alueellisissa tapahtumissa sekä verkostoissa ja tekivät tutustumiskäyntejä (29). Opiskelijat tekivät Ne-Rån kehittämistä tukevia tehtäviä kuten selvityksen Asiakkaiden mielipiteitä asiointituesta ja Vapaaehtoisen kokemuksia tehtävästään. Opiskelijat tekivät myös videon Ne-Rån toiminnasta näkökulmana asiakkaan ääni. Kumppanuuskorkeakoulujen yhdysopettajien ja toimintaa arvioivan tukiryhmän kanssa kokoonnuttiin yhteensä 7 kertaa. Kurssi-, ryhmä- ja vapaaehtoistoiminta Ne-Rå toteutti yhteistyössä Kuluttajaliiton asumisneuvonnan ja Kalliolan vapaaehtoistoiminnan ja tuetun asumisen kanssa kaksi vuokra-asumisen luentoa, joista toinen suomeksi ja toinen englanniksi. Luennoille osallistui yhteensä 14 henkilöä. Ne-Rå järjesti myös Takuu-säätiön kanssa talous-illan, jossa olivat aiheena maksuhäiriöt ja niistä selviytyminen. Osallistujia oli kahdeksan. Vapaaehtoisten vetämä suomen kielen ryhmä kokoontui 23 kertaa ja käyntejä oli 120. Mieli maasta ry:n ryhmä kokoontui Ne-Rån tiloissa 36 kertaa ja siinä oli 198 käyntiä. Vapaaehtoistyössä oli mukana 10 vapaaehtoista, joista viisi oli opiskelijoita ja viisi muita vapaaehtoisia. Vapaaehtoiset toimivat ryhmänvetäjinä, asiointitukihenkilöinä, neuvontatyössä ja tapahtumissa. Alue- ja verkostotyö Ne-Råsta osallistuttiin kunnallisista ja järjestöihin sijoittuvista neuvontapisteistä koostuvaan verkostoon, joka kokoontui kaksi kertaa. Ne-Rå oli mukana myös monikulttuurisen työn toimijoiden VETO- verkostossa sekä verkoston järjestämässä Järjestötori-tapahtumassa ja osallistui myös Maahanmuuttajien asunnottomuus-verkoston järjestämään asunnottomuustoimijoiden toriin. Työ- ja elinkeinotoimiston järjestämässä Takuuareenassa tavoitettiin erityisesti nuoria. Ne-Råsta käytiin myös esittelemässä toimintaa ja yksittäisiä palveluja ja etuuksia eläkeläisryhmälle Asukastalo Myllärissä. Yhteistyössä Suomen Pakolaisavun, Helsingin sosiaali- ja terveysviraston asumisneuvonnan ja Kalliolan kansalaisopiston kanssa järjestettiin syksyllä työ- ja asumisteemoihin liittyvä kurssi Working and Living, jolla oli 18 osallistujaa ja yhteensä 22 käyntiä. Kalliolan kansalaistoiminnan yksikön sisäisessä yhteistyössä pidettiin somalinkielisille Mini-ABC, jonka teemoina olivat työ, asuminen, lasten kasvatus sekä yhteiskunta ja kulttuuri. Osallistujia oli 15. Kehittämispäällikkö oli mukana Setlementtiliiton sukupuolisensitiivisen nuorisotyöhankkeen, Diakonissalaitoksen Seniori-Vamos -projektin ja Luckan Integrationin ohjausryhmätyöskentelyssä. Kalliolan kansalaistoiminnan yksikön toimijoiden keskinäistä yhteistyötä olivat vapaaehtoistoiminnan kurssi, kansanjuhlan suunnittelu ja toteutus, monikulttuurinen työryhmä ja Mini ABC-kurssi maahanmuuttajille sekä osallistuminen Kalasataman alueen toimintaan. Viestintä Tiedotuskanavia olivat kotisivut ja Facebook-sivut, sähköposti, tiedotusvälineet ja omat tempaukset sekä tapahtumat. Pidettiin myös infotilaisuuksia toiminnasta yhteistyötahojen tiloissa ja Ne-Råssa sekä osallistuttiin korkeakoulujen järjestämiin tilaisuuksiin opiskelijoille. Osa opiskelijoille suunnatuista tilaisuuksista koski laajasti Ne-Rån 14

15 toimintamuotoja, harjoittelu- ja työskentelymahdollisuuksia sekä opinnäytetöitä. Lisäksi osallistuttiin isoihin monia toimijoita yhdistäviin tapahtumiin kuten Maailma kylässä ja Takuuareena. Ne-Rå osallistui Setlementtiliiton kutsumana tilaisuuteen, jossa tiedotettiin useille toimittajille sähköisen asioinnin tuottamista ongelmista maahanmuuttajille. Pasilan asukastalo Pasilan asukastalo on kaikille avoin kohtaamispaikka, kokoontumistila ja toimintapiste. Toiminnan tarkoitus on edistää asukkaiden välistä vuorovaikutusta ja tukea ihmisten omaa toimijuutta. Palautteiden mukaan toiminnan nähdään edistävän alueen asukkaiden hyvinvointia ja lisäävän keskinäistä luottamusta. Asukastalon perustoimintoja ovat verkosto- ja aluetyö, olohuone, ryhmät, tapahtumat, jalkautuva apu, vertaistoiminta, vaikuttaminen, asukkaiden omat toiminnat sekä työllistäminen ja opiskelijaharjoittelijoiden ohjaus. Toimintaa rahoittavat RAY ja Helsingin kaupunki. Asukastalossa työskenteli kolme kokopäiväistä työntekijää, joista yksi asukastalon vastaava. Lisäksi resursseina olivat palkkatukityöllistetyt (2) ja työharjoittelijat (12), opiskelijat (10), vapaaehtoistyöntekijät (24), kieliharjoittelijat (29) sekä alueen aktiivit. Käyntejä Asukastalossa oli noin Perustoimintojen ylläpito ja uudistaminen ovat jokapäiväistä perustyötä. Kävijäkunta on monipuolistunut. Tärkein viestintäkanava on edelleen Pasila-seuran lehti ja tapahtumista mittavin oli Pasila-viikko. Helsingin kaupungin lähidemokratiahankkeessa syntyneitä yhteyksiä ylläpidettiin ja yhteistyössä asukkaiden kanssa määriteltiin alueen kunnostustarpeita sekä niiden toteutusjärjestystä. Alueen kehittämisyhteistyö jatkui Keski-Pasilan rakentamisprojektissa (asukkaat, asukastalo, Pasila-seura, kaupunki, rakentaja YIT). Helsingin kaupunginteatterin kanssa jatkettiin yhteistyötä Pääroolissa Pasila -hankkeessa. Työllistetyille järjestettiin koulutusta yhteistyössä Asukastalo Kylämajan, Askeleen ja Espoon mielenterveysyhdistyksen kanssa ja Pasilassa oli lisäksi oma koulutus maahanmuuttajille. Työllistämistoiminta kehittyi ja tulokset parantuivat. Yhteistyössä kaupungin kotihoidon kanssa organisoitiin asukastalossa kokoontuva muistisairaiden Lapatossu-ryhmä. Yhteistyö alueen asumisyksikön kanssa tiivistyi, asukastalo oli mukana alueen tapahtumissa ja kriisiasumisessa olevia maahanmuuttajia osallistui suomen opetukseen. Länsi-Pasilassa osallistuttiin Naapuruuspiirin toiminnan käynnistämiseen. Asukastalo Kylämaja (Matinkylä) Asukastalo Kylämaja on Espoon Matinkylässä sijaitseva asukkaiden sekä monenlaisten muiden toimijoiden yhteinen paikka. Asukastalossa työskenteli toimintavuoden aikana kaksi työntekijää, 13 työllistettyä, 17 opiskelijaa sekä 25 vapaaehtoistyöntekijää. Käyntejä oli reilut Ryhmätoimintoihin osallistuneita oli yhteensä Infotilaisuuksiin sekä ohjaus- ja neuvontakäynteihin osallistui yhteensä 495 henkilöä. Kalliolan asukastalot toimivat samoin periaattein, keskeistä ovat toiminnan avoimuus, erilaisten ihmisten vuorovaikutuksen edistäminen ja avun sekä tuen tarjolla olo. Toimintaa rahoittavat Espoon kaupunki ja RAY. Asukastalo Kylämajalle on ensimmäisten vuosien aikana muotoutunut vahva toiminnallinen perusta. Kalliolan, Espoon aikuissosiaalityön ja Espoon mielenterveysyhdistyksen toteutuskumppanuus toimii. Olohuone, ryhmät ja muut perustoiminnat ovat vakiintuneita, mutta uudistuvia. Uudet toimijat ja toiminnat ovat lämpimästi tervetulleita. Matin Kyläfest -viikko oli vuoden suurin aluetapahtuma. Toteutuksessa oli mukana 19 toimijatahoa. Viikon aikana tapahtumia oli eri puolilla Matinkylää. Asukkaiden toiveiden mukaisesti tehtiin yhteisvoimin vanhan ostarin kasvojen kohotus. Siivottiin talkoilla ja graffititapahtumassa taiteilijat maalasivat osan seinistä sekä opastivat asukkaita grafiittitaiteeseen. Olarin puolella osallistuttiin perinteiseen Olari-tempaukseen. Atk-tuki löysi toimivan muotonsa atk-luokkana ja toiminta vakiintui. Tarjolla oli henkilökohtaista apua sekä ryhmämuotoista aihealueeseen tutustumista. Uutta ryhmätoimintaa oli muun muassa Pelimimmit, Kipinä-ryhmä, Dekkariklubi, sauvakävelyryhmä sekä senioritanssit. Kirpputori oli avoinna kuukausittain. 15

16 Kylämaja-päivää vietettiin maaliskuussa teemalla tasa-arvo ja lapset. Kohokohtana oli taiteilija Ak-bar Sepiddamin lasten oikeuksia käsitelevän taidenäyttelyn avajaiset. Näyttelyn suunnattua eteenpäin, näytteille asetettiin lasten tuottamaa taidetta. Muita tapahtumia olivat muun muassa Nouruz-juhla, talviolympialaisten kisakatsomo ja ruuanlaittokurssit. Keskeisin tiedotuskanava oli edelleen Haloo Kylämaja -lehti ja sitä täydensivät muun muassa Facebook-sivu ja blogi. Maahanmuuttajien vertaisohjausprojekti VERTSI Maahanmuuttajien vertaisohjausprojektissa kehitetään yhteistyössä palvelujärjestelmän ja muiden toimijoiden kanssa työskentelytapoja ja menetelmiä, joita soveltamalla voidaan vastata nykyistä paremmin vaikeissa elämäntilanteissa olevien maahanmuuttajien avun tarpeisiin. Projektissa työskentelee kaksi kokopäiväistä työntekijää, työllistettyjä ja opiskelijaharjoittelijoita (5) sekä vapaaehtoistyöntekijöitä (13). Projektin perustana on vertaisohjaus ja toisaalta toimiminen siten, että voidaan edesauttaa vuorovaikutuksen syntymistä maahanmuuttajaväestön ja muun väestön välille. Vertaisohjaaja on maahanmuuttoprosessin jo läpikäynyt, suomalaista kulttuuria ja palvelujärjestelmää tunteva henkilö. Vertaisohjaaja antaa vertaistukea ja palveluohjausta avun tarpeessa oleville, kielitaidottomille tai muuten vaikeassa elämäntilanteessa oleville maahanmuuttajataustaisille henkilöille. Myös ryhmät ja erilaiset yhteisölliset tapahtumat ovat tärkeä osa toimintaa. Maahanmuuttajien vertaisohjaus -projekti muutti Pasilan asukastalosta Malmin Novan kauppakeskukseen vuoden alussa. Nimi lyhennettiin Vertsiksi. Heti muuton jälkeen hanke osallistui Malmin rastit -tapahtumaan ja uuden tulokkaan toimintaan kävi tutustumassa lähes sata henkilöä. Asettautuminen Malmille sujui luontevasti. Vertsin toimintaa on Malmin nuorisotalolla ja Madetojan palvelutalolla. Alun perin suunnitelmissa ollut yhteistyö Malmin toimintakeskuksen kanssa ei käynnistynyt Helsingin asukastilojen epäselvän tilanteen vuoksi. Vapaaehtoisia saatiin myös helposti toimintaan aika pian Malmille siirtymisen jälkeen. Pasilassa käynnistyneitä ryhmätoimintoja jatkettiin ja perustettiin uusia ryhmiä. Ryhmätoimintoja olivat muun muassa Vanhempana Suomessa (yhteistyö Sopu-hankkeen kanssa), kurdinaisten ryhmä, ikäihmisten vertaistukiryhmä, vanhempain ryhmä, naisten ryhmä Tullaan tutuiksi, uiguurien vertaisryhmä, arabiankielisten naisten vertaisryhmä, kokkikerho sekä suomen kielen opetusryhmät ja keskustelukerho. Kesällä järjestettiin yhteistyössä Sopu-hankkeen kanssa perheleiri kurdi- ja afgaaniperheille. Kalliolan kansalaisopiston kanssa organisoitiin ravinto- ja hyvinvointikurssi. Toteutettiin vertaisohjaajan peruskoulutuskurssi yhteistyössä Suomen pakolaisavun kanssa. Järjestettiin kaksi 10 viikon kotoutumiskurssia vasta maahan tulleille arabiankielisille pakolaistaustaisille yhteistyössä sosiaaliviraston maahanmuuttoyksikön kanssa. Monikulttuurinen olohuone -toiminta käynnistettiin vuoden lopulla yhteistyössä Pääkaupunkiseudun yksin- ja yhteishuoltajien kanssa. Yhteistyö Malmin sosiaalitoimiston työntekijöiden kanssa käynnistyi. Asiakasohjaus toimi vastavuoroisesti. Vertaisohjaaja jalkautui tarvittaessa asiakkaiden mukana kotikäynnille tai viranomaistapaamisiin. Asiakkaita oli 180, ryhmäkertoja 185, ryhmätoimintoihin osallistuneita 1165, koulutukseen osallistuneita 56 ja tapahtumiin osallistuneita HALLINTO JA TUKIPALVELUT Hallinto Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n puheenjohtajana toimi vuonna 2014 asianajaja Hanna-Mari Manninen ja varapuheenjohtajana toimitusjohtaja Pekka Korhonen. Hallituksen muina jäseninä toimivat johtava sosiaalityöntekijä Eveliina Cammarano, yliopettaja Elsa Keskitalo, palvelumuotoilija Mikko Leskelä, sijoituspäällikkö Tuomo Mäkinen, kehittämispäällikkö Airi Partanen ja yliopiston lehtori Erja Saurama. Hallitus piti viisi kokousta. Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n vuosikokous pidettiin ja syyskokous Kalliolan setlementin johtoryhmässä olivat edustettuina kaikki setlementin työalat ja sisäiset tukipalvelut. Johtoryhmään kuuluivat toiminnanjohtaja Timo Lemmetyinen, päihdetyönjohtaja Liisa Kallio, talousjohtaja Tuija Lankinen, rehtori 16

17 Ilona Maaperä, nuorisotyönjohtaja Kirsi Mäntyniemi-Sipilä, lapsi- ja perhetyönjohtaja Kari Ollila, henkilöstöjohtaja Matti Pihkala ja kansalaistoiminnan johtaja Matti Rajamäki. Johtoryhmä piti 13 kokousta ja kaksi seminaarijaksoa. Se osallistui yhdessä Kalliolan muiden johtajien ja esimiesten kanssa toimintavuoden aikana järjestettyyn johtamiskoulutukseen. Taloushallinto Kalliolan taloustoimistossa työskentelivät talousjohtaja, taloushallinnon kehittämispäällikkö, kaksi kirjanpitäjää ja kolme palkanlaskijaa, joista yksi osatoimisesti. Edellisvuonna (2013) käyttöönotetut taloushallinnon ja palkkahallinnon ohjelmistot toimivat odotetulla tavalla ja helpottivat arjen työtä. Kalliolan taloustilanne oli koko toimintavuoden ajan tiukka. Säästöjä tehtiin yli euron edestä ensi sijaisesti lomauttamalla työntekijöitä, lomarahojen vaihtamisella lomaoikeudeksi ja jättämällä täyttämättä osa vapautuneista vakansseista. Vuoden 2014 osalta Kalliolan Kannatusyhdistys ry teki ylijäämäisen tuloksen. Tosin tulostavoitetta ei kuitenkaan saavutettu. Tietohallinto Kalliolan tietohallinnossa keskityttiin vuonna 2014 tietotekniikkaympäristön teknisten komponenttien päivityksiin. Suurin päivitystarve kohdistui sähköpostipalveluihin, jonka perusteella Kalliolassa siirryttiin vuonna 2014 Microsoftin Office 365 -palveluihin. Käyttöönoton myötä Kalliolassa otettiin aktiiviseen käyttöön muun muassa Lync-palvelut pikaviestintään ja videoneuvotteluihin. Lisäksi vuonna 2014 aloitettiin dokumenttienhallinnan järjestelmäprojekti. Vuoden 2014 alussa viimeiset Windows XP käyttöjärjestelmällä varustetut työasemat korvattiin Windows 7 käyttöjärjestelmällä. Henkilöstö Uudistuminen oli yksi kolmesta vuoden strategisesta painopistealueesta, jolla oli lukuisia liittymiä henkilöstöstrategian täytäntöönpanoon toimintavuoden aikana. Jatkettiin muun muassa toimenpiteitä sisäisen osaamisen jakamisen hyödyntämiseksi entistä paremmin. Perehdytysmentoroinnin järjestelmää kehitettiin edelleen. Työhön perehtymisen ja työhönopastuksen runko-ohjelmaa päivitettiin. Skillhive-parviälysovelluksen käyttö laajentui vaiheittain ja uusimpana hankkeena käynnistettiin vuoden lopulla sen hyödyntäminen perehdytyksen apuna. Skillhive-järjestelmällä oli vuoden lopussa yli 170 käyttäjää. Syyskuussa hyväksyttiin Kalliolan ensimmäinen henkilöstösuunnitelma, joka liittyy erityisesti vuoden 2014 alusta voimaan tulleisiin kahteen uuteen lakiin (Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä ja Laki koulutuksen korvaamisesta). Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat tuli saattaa uuden lain mukaisiksi vuoden aikana. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma käsiteltiin yhteistoimintamenettelyssä. Toimintavuonna jatkettiin edelleen myös vahvasti edellisen vuoden painopistealueen eli työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen toimenpiteitä. Merkittävä asia oli työterveyshuollon palvelujen kilpailutus. Sen tuloksena Kalliolan henkilökunnan työterveyshuollon palvelujen tuottaja vaihtui. Uutena palvelujen tuottajana aloitti Suomen Terveystalo Oy. Kilpailutuksen tavoitteena olivat paitsi taloudelliset syyt myös työterveyshuollon ja Kalliolan välisten toimintaprosessien ja käytäntöjen uudistaminen ja tehostaminen sekä esimiesten entistä vahvempi mukaan ottaminen mahdollisten työkykyongelmien ennaltaehkäisyyn ja niihin puuttumiseen varhaisessa vaiheessa. Työterveyshuollon työpaikkaselvityskäynnit ja niitä edeltäneet työpaikan vaarojen ja riskien kartoitukset tehtiin neljään yksikköön. Työkyvyn tukemisen toimintamallin jalkauttamistyötä jatkettiin muun muassa hyödyntämällä systemaattisesti Mepcon HR järjestelmän sairauspoissaolojen seurantajärjestelmää, josta saadaan aiempaa kattavammin ja reaaliaikaisemmin tiedot varhaisen puuttumisen mahdollistamiseksi. Kalliolan Kannatusyhdistyksessä sairauspoissaolopäiviä oli kaikkiaan 3895 (3887 vuonna 2013). Aiempina vuosian kasvussa ollut sairauspoissaolojen määrän kasvu on saatu taitetuksi. Kuitenkin yksittäisten henkilöiden pitkäkestoiset sairauslomat aiheuttavat vaihtelua vuosien välillä. Yhteistyö työeläkeyhtiö Varman kanssa työhyvinvoinnin tukemisessa kehittyi entistä suunnitelmallisemmaksi. Kattava työhyvinvoinnin hankesuunnitelma päivitettiin ja useita Varman kehittämiä esimiestyön ja työhyvinvoinnin työkaluja, kuten kehityskeskusteluja tukeva Evita-peiliä, hyödynnettiin päivittäisessä työssä. Työeläkeyhtiö Varman tuki työkykyjohtamisen kehittämiseen on merkittävä eli yhteensä euroa vuosina

18 Toimintavuoden aikana lähes 40 johtoryhmien jäsentä ja esimiestä osallistui Kalliola-Akatemia -ohjelmaan, joka rakennettiin edellisvuonna toteutetun Kalliola Pro -esimiesvalmennusohjelman jatkoksi. Neljän istunnon aiheina olivat talousasiat, työkykyjohtaminen, itsensä johtaminen sekä verkostotyöskentely. Lisäksi edellisenä vuonna aloitettua paricoaching-työskentelyä jatkettiin. Kalliolan setlementin nuorisokotien asiakaskunnan koostuessa entistä vaikeahoitoisemmista nuorista erilaiset vaara- ja väkivaltatilanteet olivat arkipäivää. Tämän vuoksi työsuojelutoiminnassa yhtenä keskeisenä painopisteenä oli uhka-, väkivalta- ja vaaratilanteiden raportoinnin kehittäminen ja hyödyntäminen. Ilmoituksia uhkatilanteista tehtiin vuoden aikana 223 kappaletta (306 kpl vuonna 2013), joista 3 kappaletta (6 vuonna 2013) koski vammoja aiheuttaneita fyysisiä väkivaltatilanteita. Sekä tilanteiden ennaltaehkäisyyn että niiden jälkikäsittelyyn on kiinnitetty erityshuomiota sekä yksiköissä, työsuojeluyhdyshenkilöiden tapaamisissa, työsuojelutoimikunnassa ja johtoryhmässä. Työilmapiirikyselyn tehtiin syksyllä (edelliset vuosina 2012 ja 2009). Vastaajia oli 160. Taloudellinen epävarmuus, säästöt ja yt-neuvottelut heijastuivat kyselyn tuloksiin. Kun vuoden 2012 kyselyssä vielä 63 % vastaajista piti asemaansa työsuhteen jatkumisen kannalta joko erittäin turvattuna tai turvattuna, oli vuoden 2014 kyselyssä vastaava prosenttiluku enää 34%. Muilta osin tulokset olivat pysyneet kutakuinkin ennallaan. Alli Trygg palkinto myönnettiin ensimmäistä kertaa edellisen vuoden saavutuksista ja kilpailu jatkui myös toimintavuotena. Palkinto on tarkoitettu kannustamaan ja palkitsemaan Kalliolan setlementin henkilöstöä hyvästä työstä sekä lisäämään työhyvinvointia. Viestintä Kalliolan viestintä tukee työn ja tavoitteiden toteutumista sekä rakentaa ja ylläpitää Kalliolan setlementin yhteisökuvaa. Kalliolan sisäinen viestintä käsittää tiedonkulun ja vuorovaikutuksen, joka tapahtuu Kalliolan eri henkilöiden, henkilöryhmien ja yksiköiden välillä. Ulkoinen viestintä tukee palveluiden ja toimintojen markkinointia. Ulkoisella viestinnällä ylläpidetään ja kehitetään organisaation yhteisökuvaa avainkohderyhmissä. Kalliolan kotisivut sekä Kalliolan sosiaalisen median profiilit ovat tärkeimpiä ulkoisen viestinnän kanavia. Sisäisen viestinnän pääkanava on Kalliolan setlementin työntekijöille tarkoitettu intranet Sipinät. Toimintavuoden aikana uudistettiin Kalliolan setlementin kotisivut. Kotisivujen sisällöllinen käyttöliittymä uusittiin vastaamaan paremmin asiakaslähtöistä mallia entisen organisaatiomallisen rakenteen sijaan. Samalla visuaalinen ilme uusittiin. Uuden sivuston suunnittelusta vastasi mainostoimisto Alaska ja sivuston toteutti Flow Apps. Kalliolan tiedottaja ja henkilöstöjohtaja suunnittelivat käyttöliittymän yhteistyössä eri työalojen edustajien kanssa. Sosiaalisen median kanavien kehittämistä jatkettiin. Aktiivisimmassa käytössä olivat Facebook ja Twitter. Toimintavuoden aikana irtisanottiin yhteistyö videokanavatilaa tarjonneen Dreambrokerin kanssa. Kalliolan Facebooksivun käyttäjämäärää kasvatettiin kampanjoiden avulla. Kalliolan Twitter-tilin seuraajamäärä kasvoi runsaasti vuoden aikana. Graafisen ilmeen yhtenäistämistä jatkettiin edelleen esitteiden osalta ja uusia painotuotteita tehtiin eri toiminnoille tarpeen mukaan. Kalliolan tapahtumia ja toimintoja markkinoitiin sosiaalisessa mediassa sekä paikallislehdissä. Sekä uusista että vanhoista toiminnoista tiedotettiin aktiivisesti mediassa. Toimintavuoden aikana jatkettiin mediaseurantaa yhteistyössä Meltwaterin kanssa sekä otettiin käyttöön uusi mediajakelujärjestelmä niin ikään Meltwaterin kautta. Mediajakelujärjestelmä tarjoaa tuhansien toimittajien ajan tasalla olevat yhteystiedot, mikä helpottaa mediatiedotusta. Kalliolan tiedottaja toimi vuonna 2014 Kalliolan Kannatusyhdistyksen hallituksen sekä johtoryhmän sihteerinä. 18

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Asumisen uusia malleja ja toimintatapoja. Heikki Vaisto VAT verkosto

Asumisen uusia malleja ja toimintatapoja. Heikki Vaisto VAT verkosto Asumisen uusia malleja ja toimintatapoja Heikki Vaisto VAT verkosto 18.11.2015 Hyvää Elämää ja palvelua avuntarvitsijoille - Espoon Diakoniasäätiö Espoon Diakoniasäätiön perustettiin vuonna 1970 auttamaan

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa Anna-Maija Josefsson 19.9.2011 Tukiasumisen muotoja Tukiasuminen Tukiasuminen tapahtuu tavallisessa asuntokannassa sijaitsevissa asunnoissa. Asukkaat

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

Nimi ovessa - hanke. Kehittämisverkosto

Nimi ovessa - hanke. Kehittämisverkosto Nimi ovessa - hanke Kehittämisverkosto 9.11.2011 Kohderyhmä: Päihdekuntoutujat/ -käyttäjät Jorma Uhtakari, NO hanke/ Hki Ohjelma: 12.00 Lyhyt kooste aikaisemmista kohderyhmän tapaamisista ja alustus keskusteluun

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ 14.10.2016 AVUSTUSOSASTO HILPPA TERVONEN 14.10.2016 2 AVUSTUSMÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ 2016-2019 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LINJAUSTEN TAVOITEALUEIDEN MUKAISESTI (MILJ. EUROA)

Lisätiedot

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo on sosiaalihuollon erityispalvelujen asiakaslähtöinen osaaja, tuottaja ja kehittäjä. Eskoo on erikoistunut vammaispalveluihin ja lastensuojeluun.

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

Palveluasuminen. Turvallista, tasa-arvoista ja yksilön tarpeet huomioivaa kodikasta asumista

Palveluasuminen. Turvallista, tasa-arvoista ja yksilön tarpeet huomioivaa kodikasta asumista Palveluasuminen Turvallista, tasa-arvoista ja yksilön tarpeet huomioivaa kodikasta asumista Setlementti Ukonhattu ry Ukonhattu on perustettu vuonna 1995 ja se toimii yhtenä Suomen Setlementtiliiton jäsenyhdistyksenä.

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Asumisen uudet muodot

Asumisen uudet muodot Asumisen uudet muodot Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Riitta Hakoma 8.6. 2016 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote-Imatra: työyksiköt kartalla 2015 = avopalvelut = toiminnalliset palvelut

Lisätiedot

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta

Lisätiedot

Asumispalvelut murroksessa. Nimi ovessa hankkeen loppuseminaari

Asumispalvelut murroksessa. Nimi ovessa hankkeen loppuseminaari Asumispalvelut murroksessa Nimi ovessa hankkeen loppuseminaari Palveluasuminen (235), tuettu asuminen (199) ja tehostetusti tuettu asuminen (40) Asukkaita 474 Työntekijöitä 185 - Budjetti 14,1 milj. Auroratalo

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Viidakkokujan tuetun asumisen

Viidakkokujan tuetun asumisen Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö 20.5.2011 Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö Vantaalaisille mielenterveyskuntoutujille - Huhtikuussa 2010 avattu ensimmäinen Vantaan oma asumisyksikkö mielenterveyskuntoutujille

Lisätiedot

Espoon työväenopisto. Visiomme: Espoon työväenopisto on Suomen arvostetuin vapaan sivistystyön suunnannäyttäjä. Saara Patoluoto 30.1.

Espoon työväenopisto. Visiomme: Espoon työväenopisto on Suomen arvostetuin vapaan sivistystyön suunnannäyttäjä. Saara Patoluoto 30.1. Espoon työväenopisto Visiomme: Espoon työväenopisto on Suomen arvostetuin vapaan sivistystyön suunnannäyttäjä Saara Patoluoto 30.1.2014 Espoon työväenopisto Lainsäädännöllinen tehtävä ja tarkoitus ( Laki

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3. Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-OHJELMA palveluntuottajan näkökulmasta Vahva tuki ohjelman mukaisiin investointeihin ja palvelujen kehittämiseen (RAY ja ARA)

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa #Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017 Lahti Sibeliustalo Kaisa Hujanen Johtava sosiaalityöntekijä Lahden aikuissosiaalityö 23.1.2017 Kaisa Hujanen

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke 2016-2018 Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Kuopion seudun nuorisoasunnot ry:n (KSNA) ja Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry:n (Josna)

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen

Lisätiedot

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala KVPS:n vuokra-asunnot Kouvola 8.6.2016 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen kehittäjä ja

Lisätiedot

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto TREDU lukuina Yksi Suomen suurimpia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä Opiskelijoita

Lisätiedot

yöote Vamoksen näkökulmia

yöote Vamoksen näkökulmia Nuorten onialainen hyvinvointia matalan kynnyksen tukemassa yöote Vamoksen näkökulmia Ulla Nord Palvelualuejohtaja 4.3.2014 ASUNNOTTOMAAN NUOREEN LIITETTYJÄ ILMIÖITÄ PÄIHDEONGELMAT LAISKUUS MIELENTERVEYS

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISVERKOSTO

PÄÄKAUPUNKISEUDUN OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISVERKOSTO PÄÄKAUPUNKISEUDUN OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISVERKOSTO Kehittämishankkeeseen osallistuvat Helsingin, Espoon ja Vantaan koulupsykologit ja koulukuraattorit. Koordinoiva kaupunki on Vantaa. Ohjausryhmä: Vantaa

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman tilanne OPH:n näkökulmia

Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman tilanne OPH:n näkökulmia Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman tilanne OPH:n näkökulmia Pertti Pitkänen 30.3.2011 Osaamisen ja sivistyksen asialla KEHO: Toteutuneet muutokset - Lain tarkoitus ja tavoitteet sekä lain piiriin kuuluva

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Harppaa elämäsi muutokseen!

Harppaa elämäsi muutokseen! Bongaa putoava Harppaa elämäsi muutokseen! Miksi en juuri minä? Odotatko ihmettä? Toiveista todeksi? KEVÄÄN 2012 TOIMINTA OSAAVA OHJAUS KEVÄÄN 2012 UUDET RYHMÄT Tietokone tutuksi, opiskelutaidot käyttöön!

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen hankintailta

Hyvinvointipalvelujen hankintailta Hyvinvointipalvelujen hankintailta Päihde- ja mielenterveyspalveluiden sekä sosiaalisen tuen palveluiden hankinnat 2015 suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Tuetun asumisen hankinta - puitekilpailutus -

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Asunto ensin periaate arjessa

Asunto ensin periaate arjessa Asunto ensin periaate arjessa Pathways, housing first, Sam Tsemberis, 1992, New York Ei valita asukkaita. Asukkaaksi pääsee hakemisjärjestyksessä. Asuminen tapahtuu normaalin asuntokannan puitteissa. Asukkaat

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen tukeminen ja asumisvaihtoehdot Iisalmi 26.11.2015 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ.

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. 10.12.2014 Seppo Tuominen 2 MEHILÄINEN Perustehtävä: Yhdessä luomme parempaa terveyttä ja hyvinvointia Visio: Sosiaali- ja

Lisätiedot

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO Mairit Toppi JÄKE -projekti, projektivastaava Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistysten toimintaympäristö muuttuu! Yhdistystoimijoiden

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Pudasjärveläisiä ratkaisuja maahanmuuttajien koulutuskysymyksiin Lappi kodiksi

Lisätiedot

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA Päivi Pienmäki-Jylhä Nuorisotakuu kunnissa Nuorten monialaiset ohjaus- ja palveluverkostot Etsivä nuorisotyö Työpajatoiminta Nuorisolain mukaiset nuorten

Lisätiedot

Harppaa elämäsi muutokseen!

Harppaa elämäsi muutokseen! Bongaa putoava Harppaa elämäsi muutokseen! Miksi en juuri minä? Odotatko ihmettä? Toiveista todeksi? SYKSYN 2012 TOIMINTA OSAAVA OHJAUS SYKSYN 2012 KURSSIT Harppaa elämäsi muutokseen ja ota tietokonetaidot

Lisätiedot

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa Kaikki ihan kaikki toiminnan tavoite Tavoitteena on vaikuttaa positiivisesti yhteisön ilmapiiriin ja erityisesti aikuisten, opettajien, vanhempien ja muun henkilökunnan

Lisätiedot

ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET

ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Harkinnanvaraiset valtionavustukset Nuorten työpajatoiminta

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat 10.9.2015, Pekka Kuosmanen Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA

LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA 17.2.2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 3 2. TOIMINTA-AJATUS/PERUSFILOSOFIA 3 3. STRATEGISET TAVOITTEET JA TAVOITELTAVAT HYÖDYT SEKÄ RISKIT 3 4.

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Maahanmuuttajapalvelut tilannekatsaus ja asumisen kysymykset. Henna Leppämäki

Maahanmuuttajapalvelut tilannekatsaus ja asumisen kysymykset. Henna Leppämäki Maahanmuuttajapalvelut tilannekatsaus ja asumisen kysymykset Henna Leppämäki 11.10.2016 Asiakasmäärän kehitys Uudet asiakkaat 2016: Tammikuu: 33 Helmikuu: 36 Maaliskuu: 43 Huhtikuu: 34 Toukokuu: 34 Kesäkuu:

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00. Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016 Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.01/2016 KOULTK 4 26.1.2016 Perusopetuslain 5 :n mukaan kunta

Lisätiedot

Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö 21.1.2015 ja 22.1.2015

Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö 21.1.2015 ja 22.1.2015 Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö 21.1.2015 ja 22.1.2015 Kelan kuntoutustoiminta Lain mukaan järjestettävä vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus vaikeavammaisten

Lisätiedot

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 SOVATEK-SÄÄTIÖ julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaorganisaationa Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen, ohjauspalvelu

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot