Mikä on muuttunut perhehoidon priorisoinnin jälkeen? Havaintoja sijaishuollosta

Transkriptio

1 Mikä on muuttunut perhehoidon priorisoinnin jälkeen? Havaintoja sijaishuollosta, erityisasiantuntija, LSKL Lastensuojelun perhehoito nyt ja tulevaisuudessa Päijät-Hämeessä Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie 1, Helsinki Puh. (09) fi www. lskl. fi

2 Sisältö Sijaishuollon nykytilasta Lyhyesti lainsäädännön kehityksestä Muutosten arvioinnista Havaintoja sijaishuollosta

3 Sijaishuollon nykytilasta

4 Perhehoidon, laitoshoidon, ammatillisen perhekotihoidon ja muun sijoitusmuodon välisiä osuuksia ikäryhmissä 7 12 (vasemmalla) ja (oikealla) vuosina Lähde: THL ja LSKL

5 Lähde: Hiekkavuo, Aino (2017) Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna Kuusikkotyöryhmän julkaisusarja 4/2017.

6 Perhehoidon, laitoshoidon, ammatillisen perhekotihoidon ja muun sijoitusmuodon välisiä osuuksia kiireellisissä sijoituksissa ikäryhmissä 0 2 (vasemmalla) ja 7 12 (oikealla) vuosina Lähde: THL ja LSKL

7 Perhehoidon, laitoshoidon, ammatillisen perhekotihoidon ja muun sijoitusmuodon välisiä osuuksia huostaanotoissa (vasemmalla) ja tahdonvastaisissa huostaanotoissa (oikealla) vuosina Lähde: THL ja LSKL

8 8 Huostassa olleet lapset sijoitusmuodon mukaan maakunnittain , % (N=8 776) (Lähde: SVT, Lastensuojelu

9 Samalla menossa perhehoidon moninaistuminen (Heino ym. 2016; Heino & Säles 2017) Lasten ja perheiden tarpeet Noin 20 % sijoituksen kynnyksellä olevista lapsista tulee perheistä, joiden lastensuojeluasiakkuuden taustalla on joitain uskonnollisia, etnisiä ja kulttuurisia tekijöitä Sijoituksen kesto: lyhyt- vs. pitkäaikainen Tukipalvelujen tarve ja määrä

10 Lyhyesti lainsäädännön kehityksestä

11 STM:n asettama kehittämistyöryhmä ajalla ; väliraportti (STM 2010:15) Perhehoidon priorisointi lastensuojelussa: LsL 50 muutos (HE 331/2010 vp ja 316/2011), voimaan Perhehoitolaki (HE 256/2014 vp ja 253/2015), voimaan Perhehoitolain muutokset (HE 86/2016 vp ja 510/2016), voimaan Hyvä perhehoito työryhmä: Perhehoitolain toimeenpanon tuki (STM 2017:25)

12 Priorisointi: Lastensuojelulain (417/2007) 50 v 2012 alussa voimaan tullut muutos ( /316) Sijaishuoltopaikan valinta Sijaishuoltopaikan valinnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota huostaanoton perusteisiin ja lapsen tarpeisiin sekä lapsen sisarussuhteiden ja muiden läheisten ihmissuhteiden ylläpitämiseen ja hoidon jatkuvuuteen. Lisäksi tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon lapsen kielellinen, kulttuurinen sekä uskonnollinen tausta. Laitoshuoltoa järjestetään, jos lapsen sijaishuoltoa ei voida järjestää lapsen edun mukaisesti riittävien tukitoimien avulla perhehoidossa tai muualla.

13 HE 331/2010 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lastensuojelulain 50 :n, perhehoitajalain ja omaishoidon tuesta annetun lain muuttamisesta PM Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma: perhehoitolainsäädäntöä uudistetaan, tavoitteena sijaishuollon painopisteen siirtäminen perhehoitoon sekä perhehoidon laadun nostaminen. Perhehoidon osuus ei noussut v 2007 LsL:n voimaan tulon jälkeen ja perhehoidon osuus lastensuojelussa kansainvälisesti ottaen erittäin matala Ehdotetun säännöksen tarkoituksena olisi turvata se, että lapsen sijaishuolto toteutetaan aina laadukkaasti ja lapsen edun mukaisesti. Rajoitustoimenpiteiden mahdollinen käyttö keskeisenä jaotteluperiaatteena Perhehoidon saatavuuden parantaminen parantamalla perhehoitajien asemaa Kuntia velvoitetaan sijaishuollon rakenteen muuttamiseen

14 Sosiaali- ja terveysvaliokunta StVM 55/2010 vp HE 331/2010 vp Lapsen edun näkökulmasta on tärkeää, että sijaishuoltopaikan valinnalla pyritään vähentämään turvattomuutta ja epävarmuutta, koska pysyvien ihmissuhteiden merkitys on sijaishuoltoon otettavalle lapselle erityisen suuri. Sijoitettavalla lapsella on usein taustallaan epävakaat kasvuolosuhteet, ja sijaishuoltopaikan valinnalla voidaan tukea myös olosuhteiden ja kiintymyssuhteiden pysyvyyttä. Tämän vuoksi riittävät tukitoimet ovat perhesijoituksissa erityisen tärkeitä, koska perhehoidon lisääntyessä perheisiin saattaa tulla aikaisempaa vaikeammin hoidettavia lapsia. Tukitoimien puute voi johtaa lasten uudelleensijoitusten lisääntymiseen. Lastensuojelulain lähtökohta on, että raskaimmatkin lastensuojelutoimet nähdään, mikäli mahdollista, väliaikaisina toimina.

15 HE 256/2014 vp: hallituksen esitys perhehoitolaiksi Toimeksiantosuhteinen ja ammatillinen perhehoito Lasten perhehoidossa tavoitteena on turvata lapselle pysyviä ihmissuhteita ja asumisoloja. Lapsen etuun ja hänen kasvunsa tukeen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Palvelujärjestelmässä laitoshoidon osuutta on pyritty viime vuosina vähentämään ja perhehoidon osuutta lisäämään. Lain avulla perhehoitoa selkeytetään yhtenä palvelumuotona. (s. 23)

16 Perhehoitolaki koskee kaikkea ja kaikenikäisten perhehoitoa miten voidaan huomioida lastensuojelun perhehoidon erityisyys?

17 Sosiaali- ja terveysvaliokunta StVM 48/2014 vp Valiokunta toteaa, että perheessä hoidettavien lasten enimmäismäärän rajaus on tehty lapsen edun näkökulmasta. Lapset tarvitsevat erilaista hoitoa, kasvatusta ja huolenpitoa kuin täysi-ikäiset. Usein perhekotiin on sijoitettu lapsia useammasta eri perheestä. Sijoitettavat lapset tulevat hyvin erilaisista taustoista, ja heillä on usein takanaan traumaattisia kokemuksia, jotka lisäävät hoidon vaativuutta. Kun lastensuojelussa on pyrkimys avohuollon tukitoimin vähentää lasten huostaanottoja, merkitsee se sitä, että sijoitettavat lapset ovat entistä vaikeahoitoisempia. Lapsen etua puoltaa vahvasti se, että hän voi saada riittävästi aikuisten aikaa ja huolenpitoa samoin kuin läheisiä ihmissuhteita, jotka vahvistavat hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalisia taitojaan ja auttavat toipumaan mahdollisesta kaltoin kohtelusta.

18 HE 86/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle perhehoitolain muuttamisesta Perhehoitolain muutokset koskivat perhehoitajien vähimmäispalkkion ja vähimmäisvapaiden määrää, hyvinvointi- ja terveystarkastusten järjestämistä sekä perhekodissa hoidettavien enimmäismäärää toimeksiantosuhteisessa perhehoidossa. Lisäksi täsmennettiin oheishuoltajan saamaa tukea. Perhekodissa saadaan kuitenkin hoitaa samanaikaisesti enintään kuutta henkilöä, jos perhekodissa annettavasta hoidosta, kasvatuksesta tai muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä, joista ainakin toisella on perhehoitolain 6 :n 1 momentissa ja toisella 3 momentissa säädetty kelpoisuus ( kelpoisuuksien määrittely?) Hoidettavien määrän muutoksen tarkoituksena on parantaa niiden perhekotien toimintaedellytyksiä, joissa molemmat perhehoitajat ovat päätoimisia ( elinkeinopolitiikkaa sijoitettujen määrää kasvattamalla muiden ratkaisujen sijaan?)

19 Miten arvioida muutosta?

20 Perhehoidon muutoksia voisi tarkastella eri tasoisina kysymyksinä, kuten: Kansainvälinen konteksti Kansallinen: politiikka, lait, hallinto, arvot Perhehoidon järjestäminen ja eri muodot Toimijat: lapsi, läheiset, perhekodin toimijat, ammattilaiset

21 tai mallinnuksessa hahmoteltujen perhehoidon monien ulottuvuuksien kautta (Heino & Säles 2017) Juridinen: toimeksiantosuhteinen ja ammatillinen perhehoito Lasten ja syntymäperheiden tarpeista lähtevä (perhekuntoutus) Ajallisuus; sijoituksen kesto, väliaikaisuus Tuttuus; vieras perhe ja läheisperhe Kulttuurisensitiivisyys Perhehoidon erikoistuminen (ja markkinaistuminen) Perhekodin koko Sijoitettujen määrä Perhehoitajien koulutus ja sopivuus Perhehoitajien työssäkäynti kodin ulkopuolella Asumisjärjestelyt Ammatillisuus

22 tai ajallisesti eri ulottuvuuksilla Jos huomioi historiallisen ulottuvuuden, priorisointia voi lähestyä hyvin tuoreena ulostulopintana ajallisesti pitkässä kehityskulussa Esimerkiksi: Varhaisia perheisiin sijoittamisen muotoja ruotukierto ja huutolaissijoitukset Keskustelua perhe- ja laitoshoidon suhteesta ainakin 1900-luvun alkupuolelta lähtien (esim. Satka 1994; Tarvainen 1954)

23 Lauri Tarvainen (1954, 50) lapsen sosiaalista huoltoa käsittelevässä teoksessa: Tuskin mikään muu lastensuojelun kysymys on herättänyt yhtä paljon mielipiteiden vaihtoa kuin kysymys perhehoidon ja laitoshoidon välisestä suhteesta. (--) Käytännössä tavallinen kysymyksen asettelu, perhehoito vai laitoshoito, on harhaan johtava. Ratkaiseva näkökohta ei ole paremmuusjärjestys, vaan se, minkälaista huoltoa kukin lapsi tarvitsee voidakseen kehittyä edullisimmalla tavalla. Huoltomuodon valinta on suoritettava kussakin yksityistapauksessa yksinomaan sen mukaan, mikä huoltomuoto parhaiten tyydyttää lapsen kehitystarpeita.

24 ja huomioiden perhehoidon moninaisuuden Ei ole yhtä tiettyä yhtenäistä perhehoidon toteuttamisen tapaa Toimeksiantosuhteinen perhehoito ammatillinen perhehoito Joista jälkimmäistä voi pitkässä tarkastelussa pitää suhteellisen uutena toimintamuotona: 1990-luvulta lähtien perinteisten perhe- ja laitoshoidon muotojen väliin sijoittuva vaihtoehto Läheisverkostosijoitukset ja -ratkaisut yleistymässä Samankaltaisuudet ja eroavuudet: onko meillä riittävän selkeä kuva?

25 perhehoidon tieto- ja arvopohjan kautta

26 Kansainvälisestä kontekstista YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja YK:n sijaishuollon ohjeet (liitetty annettuun YK:n yleiskokouksen päätöslauselmaan 64/142) Lapsen oikeuksien toteutumisen seuranta maakohtaisena määräaikaisraportointina YK:n lapsen oikeuksien komitea antoi edellisellä raportointikierroksella v 2011 Suomelle loppupäätelmissään lukuisia suosituksia sijaishuoltoa koskien ml. perhehoidon vahvistaminen (CRC/C/FIN/CO/4* Kansainvälinen liikehdintä perhehoidon priorisoinnin suhteen Deinstitutionalisointi-keskustelut ja konkreettiset toimet: Suomessa perhehoidon priorisointi Kansainväliset tutkimusvertailut: miten Suomi näyttäytyy muiden maiden joukossa?

27 Lapsen oikeuksien sopimus sitoo ja velvoittaa Suomea: miten perhehoidossa tunnetaan sopimuksen velvoitteet? Osa kansallista lainsäädäntöä (SopS 60/1991, kaiken lapsia koskevan toiminnan ja päätöksenteon tulee olla sopusoinnussa lapsen oikeuksien sopimuksessa turvattujen oikeuksien kanssa Sopimuksen neljä yleistä periaatetta Lapsen edun periaate (art. 3) Syrjinnän kielto (art. 2) Lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen (art. 6) Lapsen oikeus saada näkemyksensä huomioon otetuiksi iän ja kehitystason mukaisesti (art. 12) Etunimi Sukunimi

28 Kansallisessa toimintaympäristössä pinnalla Poliittis-hallinnollinen ulottuvuus Meneillään historiallisesti jättiläismäinen uudistus sote ja maku, LAPE sen osana Ehkäisevien palveluiden ja perhehoidon vahvistamispyrkimyksillä on vahva poliittinen tuki: esillä hallitusohjelmasta toiseen Sijaishuolto asemoitumassa erityispalveluksi, jonne pääsyn kynnys kasvaa (esim. Heino ym. 2016) Muutoksen tila ja pitkäjänteisen kehittämisen puute Talous-, tuloksellisuus- ja tehokkuustavoitteet ohjaavat vahvasti toimintaa Markkinaistuminen ja kokonaiskustannusten hillintä Sijaishuolto kotina vai palveluna? (Pösö 2013) Sosiaalityöntekijöiden ja sijaishuoltopaikkojen vaihtuvuus, pilkotut prosessit

29 Kansallisessa toimintaympäristössä pinnalla Sijaishuollon puutteellinen valvonta ja oikeusturvakeinojen riittämättömyys Mitä huostaanoton väliaikaisuus tarkoittaa eri toimijoille ja käytännöille taikka yhteiskunnallisen vanhemmuustehtävän hoitamiselle samalla kun tunnistetaan Toistuvien huostaanottojen ja katkoksellisten lapsuuksien haitat ja toisaalta se, että Tutkimustieto ei välttämättä tunnista ajatusta huostaanoton väliaikaisuudesta (Eronen 2013) Missä on ulkomailta tuttu pysyvyyskeskustelu (permanency planning)? Pösö (2016, 25 26): usko muutokseen entä lapsen oikeus pysyvyyteen, pysyvään suojeluun ja ihmissuhteisiin?

30 Julkisen vallan vastuusta Susanna Helavirta (2016) jäsentää ja käsitteellistää lastensuojelun sosiaalityöntekijän tehtävää julkisen huoltajan käsitteen avulla Nyt esitetty myös julkisen kodin käsite: kuten Rosi Enroos (2016, 229) kirjoittaa, sijaishuoltopaikat ovat yhtäaikaisesti sekä kodin tarjoajia että julkisen tehtävän toteuttajia

31 Lapsikohtainen kokemustieto Kaltoinkohtelun historiaselvitys (Hytönen ym. 2016) on tuottanut arvokasta tietoa menneen ajan kokemuksista sekä perhe- että laitoshoidon osalta Ei vain menneen ajan ongelma, vaan kaltoinkohtelua tapahtuu nykyäänkin Miten kykenemme arvioimaan kriittisesti perhehoidon kipukohtia? Lasten ja nuorten kuulemisen ja näkemysten selvittämisen käytännöt ovat vahvistuneet, samoin kokemusasiantuntijuus Vuonna 2012 julkaistu sijaishuoltoon sijoitettujen kuulemiskiertueen raportti Suojele unelmia, vaali toivoa ( keskeinen merkkipaalu, jonka jälkeen perustettu useita ryhmiä ja kehitetty lasten ja nuorten äänen kuulemista Ryhdytty hyödyntämään myös valvontatoiminnassa

32 Kaltoinkohtelun historiaselvitys (Hytönen ym. 2016) Sisarusten erottaminen ja yhteyksien rajoittaminen biologiseen perheeseen Valvonnan tehottomuus laitoksissa, perhehoidossa myös valvonnan puute Tulkinta kaksinkertaisesta kaltoinkohtelusta : Lapsi pyysi sosiaalitoimistosta apua, mutta ei saanut Lapsi ei aina tiennyt, mitä hänen elämässään tapahtuu ja miksi Ongelmat sijoitusperheissä nousivat tutkijoiden mukaan jopa yllättävässä määrin esiin Sijoitus sukulaisperheeseen ei välttämättä taannut turvaa Epätasa-arvo suhteessa sijoitusperheen muihin jäseniin

33 33 Historiaselvityksen suositukset 1. Lasta on kuultava ja hänelle on kerrottava mahdollisimman avoimesti ja rehellisesti sijoitukseen liittyvistä asioista ja siitä, mitä hänen elämässään tulee tapahtumaan. 2. Sijoituspaikka on voitava valita niin, että se tarjoaa lapselle turvallisen ja väkivallattoman kasvuympäristön. 3. Perhesuhteiden merkitystä lapsille tulee kunnioittaa ja vanhemmuussuhteiden ohella tulee vaalia sisaruussuhteiden säilymistä. 4. Sijaishuollossa on kehitettävä ja otettava käyttöön systemaattisia väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistamisen ja puuttumisen välineitä ja toimintamalleja. 5. Sijaishuoltopaikkojen valvonnan tulee olla säännöllistä ja tehokasta ja sen tulee mahdollistaa lasten kohtaaminen ja kuuleminen. 6. Riittävän jälkihuollon ja tuen tarjoaminen on oleellista sijoituksen päättymisen jälkeen. 7. Lapsuuden traumaattisten kokemusten käsittelemiseksi tulee olla saatavana ammatillista apua ja vertaistukea. 8. Lastensuojelun ja sen sijaishuollon epäkohtien korjaamista koskevien suositusten toteutumista on seurattava säännöllisesti.

34 Mutta myös muunlaista kokemustietoa, kuten Läheiset ja syntymävanhemmat Esim. VOIKUKKIA -toiminta Sijaisvanhemmat Esim. viimeaikaiset tutkimukset

35 käytännön toimintana

36 Viestejä kentältä Perhehoidon priorisoinnin tulkinta siten, että perhehoitoa päätettiin lähteä kokeilemaan aiempaa matalammalla kynnyksellä, varmuudeksi Perhehoitoon sijoitetaan entistä vaativampaa tukea tarvitsevia lapsia Ennalta suunnittelemattomat purkautumiset Sijoituksen valmistelun ja riittämättömien tukitoimien puute, lapsen oireilu, sijaisvanhempien uupuminen, yhteistyövaikeudet biologisen suvun kanssa, kaltoinkohtelu (esim. Helsingin seurannassa esiin tulleita syitä, Mikkonen 2015) Mitä tarkoittavat lastensuojelun sosiaalityölle ja muulle sijaishuoltotyölle? Matching eli sijaishuoltopaikan valintaan liittyvät asiat Lapsen erityisten tarpeiden huomioimisesta sijaishuoltopaikan valinnassa ks. Päivi Sinko (2017) Rajapinnoilla. Millaiset käytännöt tällä hetkellä?

37 Hyvä perhehoito -työryhmä Perhehoitolain toimeenpanon tueksi laadittu raportti, STM 2017:25 ( andle/10024/80009/rap_2017_25.pdf) Raporttiin jätetyn täydentävässä lausunnossa tuodaan esiin mm. kansainvälisestikin ainutlaatuisen perhehoidon käsitteen määrittelyn epäselvyys ja se, että kenttä kaipaa toimenpanon tueksi muutakin kuin lakitekstin toistamista Lasten ja perheiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaava perhehoito. Kohti perhehoidon laadun vahvistamista -mallinnus erittäin hyvänä avauksena (Heino & Säles 2017)

38 Sijaishuollon valvonnan nykytila (Sijaishuollon ohjauksen ja valvonnan mallinnus

39 Sijaishuollon valvonta tulevaisuudessa (luonnos) (Sijaishuollon ohjauksen ja valvonnan mallinnus 5.pdf?sequence=1)

40 Lapsikeskeinen valvonta (Sijaishuollon ohjauksen ja valvonnan mallinnus

41 Sosiaalityön ja sijaishuollon johtaminen, perhehoidon moniammatillinen tiimi, lapsen vastuusosiaalityöntekijä ja perhehoitajan vastuutyöntekijä Opetuksen, perus- ja erityispalvelujen ja tuen sekä muun lasten hyvinvointia tukevan toiminnan järjestäminen Perhehoitajien rekrytointi ja ennakkovalmennus Koulutus, työn-ohjaus, terapia- ym. palvelut Vertaistuki TUKIRAKENTEET Läheiset ja kaverit Perhekoti LAPSI Syntymäperhe Vuorovaikutus suku Yhdessä tekeminen HOIDON JA TUEN TOTEUTUMISEN SEURANTA Luottamus Tuki, ohjaus, valvonta LÄHDE: Heino, Tarja & Säles, Emilia (2017) 41

42 Lopuksi Muutostrendejä on havaittavissa monien asioiden kohdalla, mutta niiden jäljittämisessä on syytä olla tarkkana Priorisointi osana kansallista perhehoidon vahvistamisstrategiaa Sijaishuollossa ja perhehoidossa sen yhtenä toimintamuotona on meneillään monen suuntaisia ja osittain keskenään ristivedossa olevia kehityskulkuja, joita olisi tarpeen seurata kansallisesti, alueellisesti ja yksilöllisesti Valmius tarkastella perhehoidon kriittisiä pisteitä

43 Enroos, R. & Heino, T. & Pösö, T. (2016) Huostaanotto. Lastensuojelun vaativin tehtävä. Tampere: Vastapaino. Enroos, R. (2016) Lapsen tulo julkiseen kotiin. Huostassaolon ensi vaiheet sijaishuoltopaikkojen toimijoiden näkökulmasta. ( ) Helavirta, S. (2016) Lapsen asioista vastaaminen huostaanoton jälkeen sosiaalityöntekijöiden kuvaamana. ( ) Pösö, T. (2016) Johdanto. Mistä puhutaan, kun puhutaan huostaanotosta? (7 30) Eronen, T. (2013) Viisi vuotta huostaanotosta. Seurantatutkimus huostaanotettujen lasten institutionaalisista poluista. Heino, T. & Hyry, S. & Ikäheimo, S. & Kuronen, M. & Rajala, R. (2016) Lasten kodin ulkopuolelle sijoittamisen syyt, taustat, palvelut ja kustannukset. HuosTa-hankkeen( ) päätulokset. Heino, T. & Säles, E. (2017) Lasten ja perheiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaava perhehoito. Kohti perhehoidon laadun vahvistamista. Hiekkavuo, A. (2017) Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna Kuusikko-työryhmän julkaisusarja 4/ Hytönen, K-M. & Malinen, A. & Salenius, P. & Haikari, J. & Markkola, P. & Kuronen, M. & Koivisto, J. (2016) Lastensuojelun sijaishuollon epäkohdat ja kaltoinkohtelu Mikkonen, M. (2015) Esitys Valtakunnallisilla sijaishuollon päivillä Pösö, T. (2013) Esitys Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä. Satka, M. (1994) Sosiaalinen työ peräänkatsojamiehestä hoivayrittäjäksi. Teoksessa Jouko Jaakkola & Panu Pulma & Mirja Satka & Kyösti Urponen (toim.) Armeliaisuus, yhteisöapu, sosiaaliturva. Suomalaisen sosiaalisen turvan historia. Helsinki: Sosiaaliturvan keskusliitto. STM (2010) Lainsäädännön muutostarpeet perhehoidossa. Perhehoidon valtakunnallisen toimintaohjelman ja lainsäädännön kehittämistyöryhmän väliraportti. STM selvityksiä 2010:15 Tarvainen, L. (1954) Lapsen sosiaalinen huolto. Helsinki: LSKL

44 Kiitos ajastanne ja kehittämisintoa!