LASTENSUOJELUN LAATUSUOSITUS JA SIJAISHUOLLON LAATUKRITEERIT

Transkriptio

1 LASTENSUOJELUN LAATUSUOSITUS JA SIJAISHUOLLON LAATUKRITEERIT Marjo Malja, STM Pia Eriksson, THL

2 SIJAISHUOLLON LAATUKRITEERIT Pia Eriksson, erikoistutkija THL

3 LAATUSUOSITUS Eri toimijat sijaishuoltoa järjestäessään, hankkiessaan, tuottaessaan ja valvoessaan huomioivat kaikki sijaishuollon laatukriteerit

4 SIJAISHUOLLON LAATUKRITEERIT Valmisteltu vuoden 2018 aikana laajalla kokoonpanolla osana Lape-työtä Julkisen sektorin lastensuojelun kehittäjät ja järjestäjät Julkisen, kolmannen ja yksityisen sektorin palveluntuottajat Järjestöt, kokemusasiantuntijat Valvontaviranomaiset Työpajamaisesti Laaja kommentointikierros joulukuussa 2018 THL koordinoinut, läheinen yhteistyö LSKL kanssa

5 MITÄ NE OVAT? Osaksi lastensuojelun laatusuositusta Osa kriteeristöstä on sitova Perustuu lainsäädäntöön ja ihmisoikeussopimuksiin Valtakunnallisesti eri toimijoiden konsensuksessa tuotettu pohja jolle rakentaa laatua Jatkotyöstettäväksi eri tarkoituksiin Esim. hankinta ja valvonta

6 TAUSTAA KANSAINVÄLISESTI YK:n lapsen oikeuksien sopimus v 1989 YK:n sijaishuollon ohjeet v 2010 Suomennos: Moving forward (CELCIS) Quality4Children laatustandardit v 2007 FICE, IFCO ja SOS-Lapsikylät; LSKL Suomesta

7 TAUSTAA KANSALLISESTI Lainsäädäntö ja kansainväliset ihmisoikeussopimukset Laituri-kriteerit v 2005 (LSKL) LapsiArvi-kriteerit v 2009 (Kuntaliitto) Lastensuojelun ympärivuorokautinen hoito ja kasvatus, valtakunnallinen valvontaohjelma (Valvira) Hyvä perhehoito -työryhmä v 2017 Lasten ja nuorten tuottamat materiaalit Suojele unelmia, vaali toivoa Nuorten suositukset lastensuojelun ja sijaishuollon laadun kehittämiseksi v 2012 Lasten laatusuositukset perhehoitoon. Tavallista arkea ja kilttejä aikuisia. v 2016 Jo olemassa olevat laadunarviointimenetelmät (esim. ISO9001)

8 MIKSI LAATUKRITEEREITÄ? Lisää läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta sekä yhdenmukaistaa toiminnan arviointia Tukee eri osapuolien mahdollisuuksia hahmottaa sijaishuollon sisältöjä ja toiminnan periaatteita Tukee lapsilähtöisen ja lapsenoikeusperustaisen sijaishuollon toteuttamista Käyttömahdollisuuksia: Hankinta, kilpailutus, sopimusohjaus Ohjaus ja valvonta Lapsen tilanteen arviointi Toiminnan suunnittelu, johtaminen ja arviointi Systemaattisen tiedonkeruun pohjana -> tietopohjan vahvistaminen sekä tutkimus

9 KENELLE Kunta järjestäessään Hankinta, resursointi, seuranta, valvonta Palveluntuottaja (julkiset ja yksityiset) sekä perhehoito että laitoshuolto Tuottaessa, omassa seurannassa, omavalvonta Valvovat viranomaiset

10 KRITEEREISTÄ Määritelty 12 kriteeriä Lapsen näkökulmasta ja lapsen oikeuksiin perustuen Lapsen prosessin eri vaiheiden mukaisesti Sijaishuoltomuodon ja -paikan valinta Lapsen tulo sijaishuoltopaikkaan Lapsen arki sijaishuoltopaikassa Sijaishuoltopaikasta pois siirtyminen ja sijaishuollon päättyminen Sijaishuollon suunnitelmallisuus ja dokumentointi

11 LAATUKRITEERIEN JÄSENNYS I Sijaishuoltomuodon ja paikan valinta (1) II Lapsen tulo sijaishuoltopaikkaan (2) III Lapsen arki sijaishuoltopaikassa (3-9) IV Sijaishuoltopaikasta pois siirtyminen ja sijaishuollon päättyminen (10-11) V Sijaishuollon suunnitelmallisuus ja dokumentointi (12)

12 KRITEERISTÖN TOIMIJAT Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä Perhehoitaja (toimeksiantosuhteinen perhehoito) Perhehoitajan tuesta vastaava taho Ammatillisen perhekodin perhehoitaja Laitostyöntekijä ja omahoitaja/ -ohjaaja Laitospalvelun tuottaja ja yksikön vastuuhenkilö Kunta/ kuntayhtymä

13 ESIMERKKEJÄ Esityksen nimi / Tekijä 13

14 LAPSI SAA SIJAISHUOLTOPAIKAN, JOKA ON HÄNEN ETUNSA MUKAINEN JA VASTAA HÄNEN YKSILÖLLISIIN TARPEISIINSA. LAPSEN SISARUKSET SIJOITETAAN SAMAAN PAIKKAAN, ELLEI SE OLE LASTEN EDUN VASTAISTA. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä Vastaa sijaishuoltomuodon ja -paikan valintaa koskevan päätöksentekoprosessin lainmukaisuudesta ja läpinäkyvyydestä. Tekee perusteellisen arvioinnin lapsen tilanteesta, tarpeista ja sijoituksen mahdollisesta kestosta. Huolehtii lapsen terveydentilan tutkimisesta. Kartoittaa lapsen läheisverkoston viimeistään tässä vaiheessa. Valitsee ja päättää sijaishuoltomuodon ja -paikan lapsen tarpeiden mukaisesti ja lapsen edun ensisijaisuutta noudattaen. Huomioi perhehoidon ensisijaisuuden sijaishuoltomuotona. Sosiaalityöntekijä vastaa valinnasta johon voi osallistua keskitetty asiakasohjaus, työryhmä, lapsen nykyisen sijaishuoltopaikan henkilökunta tai palveluntuottaja. Hakee lapselle edunvalvojan/käynnistää edunvalvojan hakuprosessin tarpeen mukaisesti.

15 Kiinnittää paikkavalinnassa erityistä huomiota huostaanoton perusteisiin ja sijaishuollon tavoitteisiin sekä lapsen kielelliseen, kulttuuriseen ja uskonnolliseen taustaan sekä vammaisten lasten tarpeisiin. Huolehtii lapsen, hänen vanhempiensa ja muiden asianosaisten osallisuudesta koko prosessiin ajan. Tarjoaa erityisesti lapselle iän ja kehitystason mukaisesti riittävästi tietoa ja rohkaisee ilmaisemaan oman näkemyksensä sekä huomioi lapsen mielipiteen. Huomioi lapsen ja hänen läheistensä ihmissuhteiden ylläpitämisen mahdollisuudet sekä kodin ja sijoituspaikan fyysisen etäisyyden. Tarjoaa palveluntuottajalle tarvittavat tiedot, jotta siellä voidaan arvioida mahdollisuuksia vastata lapsen tarpeisiin ja sijoituksen tavoitteisiin. Mahdollistaa aktiivisen ja osallistavan vuoropuhelun eri asianosaisten kanssa. Arvioi perheen jälleenyhdistämiseen tähtäävien järjestelyjen toteuttamista ja seurantaa. Varmistaa vanhempien asiakassuunnitelmien laatimisen ja heidän oman tuen järjestymisen

16 LAPSI TAI NUORI KOKEE MUUTON SIJAISHUOLTOPAIKKAAN TURVALLISENA JA ENNAKOITAVANA SEKÄ KOKEE ITSENSÄ TERVETULLEEKSI. Laitostyöntekijä ja omahoitaja/ -ohjaaja Valmistautuu lapsen/ nuoren tuloon. Tuntee yksikössä yhteisesti laaditun lapsen tutustumis- ja muuttovaihetta koskevan toimintaohjeen ja toteuttaa sitä yksilöllisesti suhteessa kunkin lapsen tarpeisiin ja tilanteeseen. Luo turvalliset puitteet lapsen saapumiselle. Omahoitaja tutustuu lapseen ja tutustuttaa lapsen sijaishuoltopaikkaan ja sen käytöntöihin sekä muihin lapsiin. Huomioi lapsen yksilöllisyyden ja tukee lasta hänen persoonallisuutensa ja tarpeensa huomioiden esimerkiksi huoneen sisustamisessa

17 SIJAISHUOLTOPAIKASSA LAPSI SAA TUKEA KASVUUNSA JA KEHITYKSEENSÄ JA SIJAISHUOLTOPAIKASSA ON LASTA ARVOSTAVA JA KANNUSTAVA ILMAPIIRI. Kunta (palvelun järjestäjä) Varmistaa, että sijaishuollon työntekijöillä on mahdollisuus ammatilliseen kehittymiseen ja jatkokoulutukseen, ja että heillä on johdon tuki. Huolehtii käyttämiensä sijaishuoltopalvelujen riittävästä resursoinnista (minimimitoituksen lisäksi tarvittaessa lisäresurssia). Vastaa siitä että yksittäisten sijaisperheiden toimintakokonaisuudet ovat toimiva ja mahdollistavat lapsille heidän tarvitsemansa. Vastaa ja huolehtii siitä, että sijoitettujen lasten määrä on sijoituspaikoissa lain mukainen

18 Huolehtii, että sijaishuoltopaikat antavat lapsen yksilöllisyyttä, turvallisuudentunnetta, yksityisyyttä ja osallisuutta kunnioittaen lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (361/1983) 1 pykälän mukaiset kasvu- ja kehitysedellytykset. Huolehtii siitä, että sijaishuollossa oleva lapsi saa tarpeitaan vastaavat ja sovitut palvelut sijaishuoltopaikassa. Huolehtii siitä, että sijaishuollossa olevien lasten palveluketjut ovat sujuvia. Varmistaa hankinnoissa laitosten työntekijöiden riittävän mitoituksen, osaamisen ja pysyvyyden

19 LAPSELLA ON MAHDOLLISUUS OSALLISTUA OMAAN ELÄMÄÄNSÄ JA SIJAISHUOLTOPAIKAN ARKEEN SEKÄ OMAA ASIAKKUUTTAAN KOSKEVAAN PÄÄTÖKSENTEKOON. Toimeksiantosuhteinen perhehoitaja Varmistaa ja huolehtii, että sijaisperheen toimintakulttuuri tukee lapsen osallisuutta. Mahdollistaa, että lapsi voi osallistua perheen arkeen ja sen suunnitteluun ja päätöksentekoon samalla tavalla kuin perheen muut lapset. Selvittää lapsen mielipiteet ja toivomukset iästä riippumatta ja ottaa ne mahdollisuuksien mukaan huomioon. Perustelee lapselle tehdyt ratkaisut

20 Antaa lapselle tietoa hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Tukee ja rohkaisee lasta ilmaisemaan itseään kahdenkeskisissä tilanteissa ja/tai ryhmätilanteissa. Huomioi lapsen mahdolliset erityiset tarpeet kommunikointiin liittyen (mm. vaihtoehtoiset kommunikaatiovälineet). Tukee lapsen osallisuutta päätöksenteossa. Vahvistaa lapsen kykyä ja keinoja vaikuttaa sijaisperheen arjen käytäntöihin

21 KRITEERIT 1-5 Lapsi saa sijaishuoltopaikan, joka on hänen etunsa mukainen ja vastaa hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa. Lapsen sisarukset sijoitetaan samaan paikkaan, ellei se ole lasten edun vastaista. Lapsi tai nuori kokee muuton sijaishuoltopaikkaan turvallisena ja ennakoitavana sekä kokee itsensä tervetulleeksi. Sijaishuoltopaikka on lapselle turvallinen kasvuympäristö. Lapsi kokee olonsa turvalliseksi sijaishuoltopaikassa. Sijaishuoltopaikassa lapsi saa tukea kasvunsa ja kehitykseensä ja sijaishuoltopaikassa on lasta arvostava ja kannustava ilmapiiri. Lapsella on mahdollisuus osallistua omaan elämäänsä ja sijaishuoltopaikan arkeen sekä omaa asiakkuuttaan koskevaan päätöksentekoon

22 KRITEERIT 6-9 Lapsi kokee kuuluvansa lapsuuden ja nuoruuden yhteisöihin myös sijaishuoltopaikan ulkopuolella. Lapsen yhteydenpitoa läheisiin ihmisiin tuetaan. Lapsi kokee että hänen läheisiään arvostetaan ja kunnioitetaan. Lapsi tietää oikeuksistaan ja oikeusturvakeinoista ja sijaishuoltopaikassa kunnioitetaan lapsen itsemääräämisoikeutta. Lapsi saa hänelle kuuluvan varhaiskasvatuksen, opetuksen, terveydenhuollon sekä muut perus- ja erityistason palvelut

23 KRITEERIT Lapsi tuntee, että sijaishuoltopaikasta muuttaminen on turvallista ja ennakoitavaa jälleenyhdistämistilanteessa jälkihuoltoon itsenäistymisvaiheessa siirtyessä toiseen sijaishuoltopaikkaan siirtyessä Itsenäistyvä nuori saa tarvitsemansa tuen ja palvelut jälkihuollossa. Lapsi kokee, että hänen sijoitus, sen seuranta ja dokumentointi on suunnitelmallista ja häntä varten

24 KIITOS!