HANKKEESTA. Tutkimus- ja kehittämishanke Toteutetaan yhteistyössä kuntien kanssa

Transkriptio

1 SIJOITETTUJEN LASTEN HYVINVOINTIA JA SYSTEMAATTISTA KUULEMISTA EDISTÄVÄ HANKE - PROJEKTET FÖR FRÄMJANDET AV PLACERADE BARNS VÄLBEFINNANDE OCH SYSTEMATISKA HÖRANDE Pia Eriksson, erikoistutkija Tarja Heino, tutkimusprofessori

2 HANKKEESTA Tutkimus- ja kehittämishanke Toimintatutkimus Toteutetaan yhteistyössä kuntien kanssa Vastuututkijana THL:ssä toimii VTT Pia Eriksson Tutkijan rekrytointi on käynnissä

3 KEITÄ SIJOITETUT LAPSET OVAT? Ikäryhmät/ikä Sijoitettu kodin ulkopuolelle vuoden 2017 aikana näistä huostaanotettuna vuoden 2017 aikana Huostassa olleiden osuus sijoitetuista ikäryhmittäin, % , , , , ,3 YHTEENSÄ ,1 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat lapset 2017 (THL)

4 SIJOITETTUJEN VUOTIAIDEN LASTEN JA NUORTEN SIJOITUSPAIKKA Vuoden viimeisimmän sijoitustiedon mukaan vuonna 2017 (THL) Perhehoito Ammatillinen perhehoito Laitoshuolto Muu huolto 861 Yhteensä

5

6 HUOSTASSA OLLEET LAPSET SIJOITUS- MUODON MUKAAN MAAKUNNITTAIN , % (N=8 827) (THL) 100 % Muu 90 % 80 % 70 % 60 % Laitoshuolto 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Ammatillinen perhekotihoit o Perhehoito

7 SIJAISHUOLLON MONIMUOTOINEN KENTTÄ Lasten erilaiset hoidon ja avun tarpeet Eri (juridisin) perustein sijoitetut lapset Palvelutuotannon monimuotoisuus Palveluntuottajien kirjo Maakunnissa painottuu yksityisten ja julkisten tuottajien osuus (Porko ym. 2016). Sijoitusmuotojen painottumien

8 MITÄ TIEDÄMME SIJOITETTUJEN LASTEN HYVINVOINNISTA JA KOKEMUKSISTA? Lastensuojelun sijaishuollon epäkohdat ja lasten kaltoinkohtelu (Hytönen ym ) Haastateltiin 229 kaltoinkohtelua kokenutta Väkivalta oli sekä aikuisten että toisten lasten tekemää, ja sitä esiintyi kaikissa sijoitusmuodoissa. kiinnitettävä erityistä huomiota lapselle kertomiseen ja lapsen kuuntelemiseen häntä koskevissa asioissa. Sijoituspaikkoja tulee valvoa ja kaltoinkohteluun puuttumisen välineitä kehittää.

9 MITÄ TIEDÄMME? Pääosin sijoitetut lapset kertovat positiivisista kokemuksista sijaishuollossa (Laakso 2019) Suurin osa sijoitetuista arvioivat voivansa hyvin (Ikonen ym ) Kouluterveyskyselyssä hyvinvointierot ovat kuitenkin selkeästi näkyvissä niin yksittäisten tekijöiden kuin niiden kasautumisen osalta suhteessa kotona asuviin lapsiin (Ikonen ym. 2017). Enemmän kokemuksia syrjivästä kiusaamisesta sekä fyysisestä ja seksuaalisesta väkivallasta (Ikonen ym. 2017)

10 MITÄ ON TEHTY? Tutkimusta tehty niin koulukoteihin kuin muuallekin sijoitettujen lasten kokemuksista ja hyvinvoinnista, myös sellaisia, joissa lapsia on haastateltu (esim. Pekkarinen 2017; Laakso 2016; Laakso & Enroos 2016). Sijoitetuilla lapsilla on monenlaisia kokemuksia niin positiivisia kuin negatiivisia LAPE:ssa, osana lastensuojelun kehittämistä, sijaishuoltoa on kehitetty sekä kansallisesti että maakunnissa kolmella eri osa-alueella: perhehoito, laitoshuolto sekä sijaishuollon ohjaus ja valvonta

11 LAPEN AIKANA TOTEUTETTU Maakunnallisisssa hankkeissa on ollut vahvasti esillä lasten osallisuus ja kuuleminen; mm. Uudistuva lastensuojelu jonka ss Laakso Riitta, Helavirta Susanna, Seppälä Leena, Penders, Merja & Krohns Niina (2018) Minunkin näkemyksillä on merkitystä - sijoitetun vammaisen lapsen oikeus tulla kuulluksi. Kouluterveyskyselyssä sijoitettujen lasten hyvinvointi: 3.pdf?sequence=1&isAllowed=y Kouluterveyskyselyyn on valmisteltu uusi lisämoduuli, joka keskittyy sijoitettujen lasten kokemuksiin sijoituspaikassa. Tiedonkeruu alkaa keväällä 2019 ja se on suunniteltu toteutettavan joka neljäs vuosi. Ensimmäiset tulokset julkaistaan syksyllä Riitta Laakson tutkimus Ne näki musta Lastensuojelun käsikirjasta on saatavana materiaalia ohjaamaan ja helpottamaan lasten kuulemista ja kuulluksi tulemista. sinulle-kuuluu- Riitta Laakson artikkeli Lastensuojelun toistuvat sijoitukset ja monipaikkainen asuminen sijoitettujen nuorten näkökulma, Yhteiskuntapolitiikka

12 HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Vastuu varmistaa lasten oikeudet laadukkaaseen sijaishuoltoon ja osallisuuteen Vastuu kysyä ja tietää jokaisen sijoitettujen lasten hyvinvoinnista. Vastuu valvoa ja puuttua epäkohtiin lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ja kunta Vastuu tietää sijoitettujen lasten hyvinvoinnista kansallisesti ja alueellisesti Tutkia ja tilastoida STM, THL ja kunnat

13 SIJOITETUN LAPSEN OIKEUS Kaikilla lapsilla on oikeus saada hyvinvoinnilleen välttämätön suojelu ja huolenpito Sijoitetun lapsen oikeus on, että hänen hoitoaan, huolenpitoaan ja muita sijoitukseen liittyviä olosuhteita valvotaan säännöllisesti Valvontaan kuuluu lasten kuuleminen Sijaishuollossa olevalla lapsella on oikeus tavata kahden kesken sosiaalityöntekijäänsä tai muuta lastensuojelun työntekijää ja keskustella asioistaan tämän kanssa

14 SÄÄNNÖLLINEN KUULEMINEN JA EPÄKOHTIIN PUUTTUMINEN Lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä keskeinen rooli vastuullaan olevien lasten kuulemisesta ja hyvinvoinnin seuraamisesta sekä sijoituksen arvioinnista Lastensuojelua toteutettaessa lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän tulee tavata lapsi riittävän usein henkilökohtaisesti. Lapsikohtainen valvonta tapahtuu ensisijaisesti vuorovaikutussuhteessa

15 DOKUMENTOINTI JA KANSALLINEN TIEDONKERUU Tavoite: Selvittää miten kuuleminen ja lapsen hyvinvointitieto voidaan saada osaksi asiakirjarakennetta Selvittää miten tieto voidaan kytkeä kansalliseen tilastointiin Selvittää ja kehittää yhteistyön muotoja AVI:en ja Valviran kanssa valvonnan kehittämiseksi

16 KÄYNNISTYVÄ 3-VUOTINEN TUTKIMUS Tehty tutkimus- ja selvitystyö on osoittanut tarpeen kaikkien sijoitettujen lasten kuulemiseen yhdenvertaisesti, sijoituspaikasta riippumatta On todettu tarve sellaisten toimintakäytäntöjen ja -kulttuurin luomiseen, joka helpottaa lapsen mielipiteiden ja kokemusten systemaattista kuulemista. Lisäksi on tarpeen tuoda esiin tilannekuva lasten hyvinvoinnista ja kohtelusta

17 LASTEN TARPEET OVAT MONINAISET, JA SIJOITUSPAIKKOJEN KIRJO SUURI Tutkimuksessa ei siis tulisi sulkea mitään lapsiryhmää tai sijaishuoltomuotoa ulkopuolelle, mutta rajauksia on kuitenkin syytä tehdä. Lasten kuulemisen ja lasten kanssa keskustelun tueksi on LAPE:ssa valmistunut lasten sosiaalityöntekijöiden käyttöön tuotettu lomakkeisto Mitä sinulle kuuluu? kasikirja/tyoprosessi/sijaishuolto/sijaishuollon-valvonta/mita-sinulle-kuuluu- Kentällä on käytössä ja kehitetty suuri kirjo monenlaisia tapoja kuulla tarpeiltaan erilaisia lapsia ja nuoria Tutkimus- ja kehittämiskumppanuuksien luominen

18 TOIMINTATUTKIMUKSEN PERUSTELU KUULEMISKÄYTÄNTÖJEN TUEKSI Lasten tapaamisiin ja kuulemiseen tuodaan yhdenmukainen välineistö, joka huomioi erityiset tilanteet. Tarkoitus ei ole vain tutkia ja kerätä dataa, vaan kehittää toimintaa yhdessä kentän toimijoiden kanssa, lapsia kuullen On ehdottoman välttämätöntä tukea sosiaalityöntekijöitä puuttumaan välittömästi kaikkiin niihin epäkohtiin, joita on ja joita lapset tuovat esiin. Suunnitellun tutkimus- ja kehittämishankkeen avulla voidaan helpottaa tällaisiin tilanteisiin puuttumista ja niiden selvittämistä, ja jo tutkimuksen ollessa käynnissä

19 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKKEEN TEHTÄVÄ Tutkia sijoitettuna olevien lasten kokemuksia ja kohtelua myös siitä näkökulmasta, millaiset tekijät tukevat ja lisäävät lasten hyvinvointia. Tutkia systemaattista ja lapsilähtöistä kuulemista Tutkia epäkohtiin tarttumista helpottavia ja vaikeuttavia seikkoja. Systematisoida ja rakenteellistaa sijoitettujen lasten ja nuorten kuulemista ja hyvinvointietoa Vahvistaa ja kehittää keinoja tarttua epäkohtiin ja korjata niitä

20 HANKKEEN TOTEUTUS Tavoitteena yhteistyö erilaisten kuntien/palvelujen järjestäjätahojen kanssa eri puolilla maata > riittävä kirjo, riittävä määrä sijoitettuja lapsia Tarkoitus on kattaa eri sijoitusmuodot ja -paikat Vaikka tutkimuksessa saattaa olla tarpeen tehdä resurssisyistä rajauksia, kehittämistyö kohdentuu kaikkien sijoitettuna olevien lasten hyvinvointiin ja kuulemiseen, joiden asioista sosiaalityöntekijät vastaavat Tavoitteena yhteistyö järjestöjen kanssa mm. pienten lasten, erilaisten kulttuuritaustaisten ja vammaisten lasten kuulemisen kehittämisessä. Tavoitteena tutkimusyhteistyö yliopistojen kanssa Selvitetään vastaava tutkimus/kehittämisasetelma systemaattisesta kuulemisesta aluehallintoviranomaisten tarkastuskäynneillä

21 TUTKIMUSAINEISTOT Sijoituksesta vastaavien sosiaalityöntekijöiden ja/ tai johdon fokusryhmähaastattelut. Selvitetään epäkohtiin tarttumisen mahdollisuuksia ja esteitä ja luodaan pohjaa systemaattisten kuulemisen käytäntöjen implementointiin Sosiaalityöntekijäkohtainen tiedonkeruulomake, jolla selvitetään 1) työntekijän kokemuksia yhdenmukaisten lomakkeiden hyödystä lapsen kuulemisessa sekä 2) seikoista, jotka edistävät ja estävät mahdollisiin epäkohtiin puuttumista ja asioiden selvittämistä ja 3) kokemuksista, joita asioihin puuttuminen tuottaa. Samassa yhteydessä 4) kootaan määrätietoa lasten tapaamisista vuoden aikana Lapsikohtainen kyselylomake, jonka sosiaalityöntekijä täyttää (ei tunnisteellinen), sisältää yhteenvedon lapsen haastattelun pohjalta. Se koskee lapsen kokemuksia, kohtelua ja hyvinvointia sekä toiveita yhteydenpidon ja sijoituspaikan valvonnan suhteen. Lomakkeisto muokataan Mitä sinulle kuuluu materiaalin pohjalta. Yhteisten työpajojen aineistot, jolla seurataan prosessia, jaetaan kokemuksia, vertaillaan ja reflektoidaan alustavia tutkimustuloksia

22 YHTEISTUTKIMUKSEN JA KEHITTÄMISEN ASETELMASTA Tutkimuspaikkakunnat sitoutuvat yhteistutkijuutta toteuttavaan tutkimusasetelmaan, jossa lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät haastattelevat lapset osana perustyötään ja huolehtivat samalla tiedonkeruusta. Keskustellaan havainnoista sekä selvitetään epäkohtiin tarttumisen mahdollisuuksia ja esteitä maakuntien sijoituksesta vastaavien sosiaalityöntekijöiden ja valvontaviranomaisten kanssa työpajoissa. Luodaan samalla pohjaa systemaattisten kuulemisen käytäntöjen implementointiin

23 KANSALLINEN TASO Ohjausryhmä asetetaan (mm. STM, THL, LSKL, Lapsiasianvaltuutetun toimisto, Kuntaliitto, Valvira/ Avi, kokemusasiantuntijat) Kansalliset työpajat Jokaiselta alueelta osallistujat (johdon ja sosiaalityön edustajat sekä kokemusasiantuntijat) Kokemusten jakaminen, vertaisoppiminen Tutkimusaineiston keruu Kytkeytyminen kansalliseen yhteiskehittämöön ja sen toimintaan

24 ALUEELLINEN TASO Alueen oma ohjaus- /tukiryhmä Huolehtii tutkimuslupaprosessin toteutumisesta Tukea, mahdollistaa ja varmistaa yksittäisten työntekijöiden tiedonkeruun toteutuminen Edustajat osallistuvat kansallisiin työpajoihin Hankkeen järjestämiä alueellisia koulutuspäiviä ja työpajoja

25 ASIAKASTYÖN TASO Yhteistutkijuuden asetelma Sosiaalityöntekijä käyttää lapsilähtöistä menetelmää lapsen tapaamisessa (kuulemisessa) Osana omaa työtään Informoi lasta tutkimuksesta (myöhemmin erikseen ilmoitettavalla tavalla) Kerää aineistoa täyttämällä sähköisen lomakkeen Kehittää ja oppii työssään -> osallistuu alueellisiin koulutuksiin ja työpajoihin

26 RAKENNE Ohjaa ja seuraa hankkeen etenemistä Kansallinen ohjausryhmä Alueelliset ohjaus- /tukiryhmät Osallistuu kansallisiin seminaareihin Huolehtii tutkimuslupaprosessin toteutumisesta kunnassa ja mahdollistaa aineistonkeruun Tukee sosiaalityöntekijöitä hankkeen toteuttamisessa Vastaa tutkimuksen toteuttamisesta Kouluttaa ja tukee alueita ja sosiaalityöntekijöitä Kerää aineistoa, analysoi ja raportoi Kansallinen tutkimustiimi (THL) Sosiaalityöntekijät Tapaa lasta osana omaa työtään Osallistuu alueellisiin (ja mahdollisuuksien mukaan kansallisiin) koulutuksiin ja työpajoihin Kerää aineistoa

27 YHTEISKEHITTÄMISEN PROSESSI (VRT. PETRELIUKSEN ESITYS) Kehittämistarpeiden tunnistaminen ja valinta (LAPEn aikana) Tietoperustan luominen, tutkimuskatsaukset (osittain tehty, jatkuu) Uusien toimintatapojen mallintaminen (osittain tehty, jatkuu) Dialogit yhteiskehittämispäivissä (kansalliset ja alueelliset päivät) Alueellinen kehittämistyö, tukena valtakunnallinen kehittäjäverkosto Tutkimuksen tulokset -> Tulosten levittäminen, uusien toimintatapojen juurruttaminen

28 AIKATAULU Vuosi 2019: Tutkimuseettiseen työryhmään (THL) arviointi huhtikuussa Tutkimuspaikkakuntien rekrytointi LAPE-muutosagenttien avulla huhti- / toukokuussa Alueellisten ohjaus- /tukiryhmien perustaminen Tutkimussuunnitelman tarkentuminen alueellisten ryhmien ja muiden sidosryhmien kanssa Syksy 2019, alueelliset koulutukset ja tiedonkeruun käynnistyminen I vaiheen alueilla Tammikuu 2020, alueelliset koulutukset ja tiedonkeruun käynnistäminen II vaiheen alueilla Pia Eriksson 28

29 AIKATAULUTUS (TARKENTUU) Syksy 2019: Sosiaalityöntekijöiden aineistonkeruu I-vaiheen paikkakunnilla käynnistyy (1 vuosi) Alueelliset työpaja/ koulutuspäivät (1/ alue) Kansallinen seminaari (1) Vuosi 2020: Sosiaalityöntekijöiden aineistonkeruu II-vaiheen paikkakunnilla käynnistyy (1 vuosi) Alueelliset työpaja/ koulutuspäivät (1-2 / alue) Kansallinen seminaari (1-2) Vuosi 2021: Alueelliset työpajapäivät (1 / alue) Kansallinen seminaari (1-2)

30 TUTKIMUKSEN TUOTOKSENA SAADAAN Kehitettyä käytäntöä, joka systemaattisesti ohjaa sosiaalityöntekijää sijoitetun lapsen kuulemiseen perhehoidossa, ammatillisessa perhehoidossa ja laitoshuollossa. Koottua kokemuksia lapsilta ja sosiaalityöntekijöiltä Koottua kokemuksia ja havaintoja siitä, mitä epäkohtiin puuttumisesta seuraa Luotua pysyvät ja yhdenmukaiset käytännöt lasten kuulemisen, epäkohtiin puuttumisen ja lapsikohtaisen valvonnan menettelyihin Jatkuvuutta seurantaan, mikä edellyttää kytkeytymistä kansalliseen tiedonkeruuseen: asiakasasiakirjat, valvontadokumentit, tilastointi Pia Eriksson 30

31 KIITOS! Matt Heaton

32 LÄHTEET Hytönen, Kirsi-Maria & Malinen, Antti & Salenius, Paula & Haikari, Janne & Markkola, Pirjo & Kuronen, Marjo & Koivisto, Johanna (2016) Lastensuojelun sijaishuollon epäkohdat ja lasten kaltoinkohtelu Sosiaali- ja terveysministeriön muistioita 22. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Ikonen, Riikka; Hietamäki, Johanna; Laakso, Riitta; Heino, Tarja; Seppänen, Johanna; Halme, Nina (2017) Sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointi : Kouluterveyskyselyn tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 21/2017. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Laakso, Riitta (2016) Huostaanotto ja muutokset lasten elämässä. Teoksessa Rosi Enroos & Tarja Heino & Tarja Pösö (toim.) Huostaanotto lastensuojelun vaativin tehtävä. Tampere: Vastapaino. Laakso & Enroos (2016) Vierailla ovilla. Lapsen sijaishuoltopaikkaan tulo huostaanotettujen lasten ja sijaishuoltopaikkojen toimijoiden näkökulmasta. Yhteiskuntapolitiikka 81 (5), ) Pekkarinen, Elina (2017) Koulukoti muutoksessa. Selvitys koulukotien asemasta ja tehtävästä. Nuorisotutkimusseuran/Nuorisotutkimusverkoston julkaisuja 187. Helsinki: Nuorisotutkimusseura. muutoksessa.pdf Esityksen nimi / Tekijä 32