Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 13. helmikuuta 2015 (OR. en)

Transkriptio

1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 13. helmikuuta 2015 (OR. en) 6022/15 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto RECH 19 TELECOM 29 COMPET 30 IND 16 Kom:n asiak. nro: 11603/14 RECH 323 TELECOM 140 MI 521 DATAPROTECT 100 COMPET 440 Asia: TAUSTAA 2. ja 3. maaliskuuta 2015 pidettävän neuvoston (kilpailukyky) istunnon valmistelu Euroopan digitaalisen potentiaalinen hyödyntäminen: nopeampaa ja laajempaa innovointia avoimen, verkostoituneen ja dataintensiivisen tutkimuksen avulla Komission tiedonanto "Kohti menestyvää datavetoista taloutta" Periaatekeskustelu Internet, henkilökohtaiset elektroniset laitteet, satelliitit, anturit, älyobjektit (smart objects) ja teollisuuden koneet tuottavat joka minuutti yli 1,7 miljoonaa miljardia tavua (petatavua (PB), ) dataa, mikä vastaa DVD-levyä. Sen lisäksi, että tämä ennennäkemätön datamäärä (massadata, big data) on osoitus tieto- ja viestintätekniikan (TVT) merkittävästä kehityksestä, se on datan analysoinnin, käsittelyn ja tallentamisen aloilla tapahtuneen nopean kehityksen ansiosta ennen kaikkea valtava kaupallinen, yhteiskunnallinen ja tutkimukseen liittyvä mahdollisuus. 6022/15 elv/rir/hmu 1

2 Dataintensiiviset talouden alat kasvavat 40 %:n vuosivauhtia, mikä on seitsemän kertaa nopeammin kuin TVT-markkinat kokonaisuutena. Päätöksentekonsa data-analyysiin perustavien yritysten tuottavuus kasvaa 5 6 % vuodessa. Massadata-ilmiö vaikuttaa kiistämättä yritysten tehokkuuteen, innovointiin ja luovuuteen, ja sen ennustetaan tuottavan satoja tuhansia uusia työpaikkoja kaikkialla Euroopassa tulevina vuosina. Tutkimuksen alalla dataan perustuva innovointi mahdollistaa automaattisen tiedonhaun valtavasta tieteellisten tekstien aineistosta, mikä tehostaa merkittävästi tutkijoiden työtä, tuottaa uutta tietoa ja ymmärrystä sekä parantaa tutkimustulosten laatua. Myös OECD on todennut, että tekstin ja datan louhinnasta (text and data mining, TDM) on tulossa keskeinen mahdollistava teknologia tieteellisen tiedon tuottamista varten. MASSADATAAN LIITTYVÄT HAASTEET OECD:n mukaan 1 massadataan liittyvät haasteet voidaan jakaa kolmeen pääryhmään. Jos datavetoisen kasvun ja innovoinnin mahdollisuudet halutaan hyödyntää, on vastattava seuraaviin haasteisiin: Tarjontapuolen haasteet liittyvät datan tuottamiseen ja analysoimiseen. Näihin kuuluu vapaan datavirran esteiden poistaminen, kuten investoinnit mobiileihin laajakaistayhteyksiin, datan saatavuuteen ja omistajuuteen liittyvät kysymykset, datan jakamisen kannustimet sekä analyysien ja pilvipalveluiden saatavuus. Data-analyysi ja supertietokoneet ovat toisiaan täydentäviä resursseja, joita tarvitaan massadata-aineiston hyödyntämisessä. Pilvipalvelut, joita usein sanotaan joustavan, muuntuvan ja tilattavan tietotekniikkapalvelun malliksi, lisäävät tallennus- ja analyysikapasiteettia kaikilla talouden aloilla. Standardien ja yhteentoimivuuden puute sekä riski tulla riippuvaiseksi yhdestä palveluntarjoajasta (toimittajaloukku, vendor lock-in) saattavat kuitenkin estää pilvipalveluiden laajan käyttöönoton /15 elv/rir/hmu 2

3 Kysyntäpuolen haasteet liittyvät kykyyn hyödyntää massadataa. Näihin kuuluvat muiden muassa riittämättömät taidot ja osaaminen datan hallinnan ja analysoinnin aloilla. Viimeaikaiset tutkimukset ovat vahvistaneet, että datan hallinta- ja analysointitaitojen puute on datavetoisen innovoinnin merkittävä este tieteen, terveydenhuollon ja julkisen sektorin aloilla. Myös organisaatiota koskevaa muutosta ja datayrittäjyyttä on käsiteltävä, jotta datavetoiselle innovoinnille voidaan luoda myönteiset edellytykset. Yhteiskunnalliset haasteet vaikuttavat sekä kysyntä- että tarjontapuoleen, ja niillä voi olla pitkän aikavälin vaikutuksia demokraattisten markkinatalouksien keskeisiin arvoihin ja kaikkien kansalaisten hyvinvointiin. Mahdollisia kielteisiä vaikutuksia voidaan torjua parantamalla avoimuutta, saatavuutta ja yksilöiden vaikutusmahdollisuuksia, edistämällä henkilötietojen vastuullista käyttöä organisaatioissa ja hyödyntämällä teknologiaa yksityisyyden suojaamiseksi. Lokakuussa 2013 kokoontunut Eurooppa-neuvosto 2 keskittyi digitaalitalouteen, innovointiin ja palveluihin kasvua ja työpaikkoja tuovina tekijöinä. Se kehotti erityisesti toteuttamaan toimia oikeanlaisen kehyksen luomiseksi massadatan, avoimen datan ja pilvipalveluiden sisämarkkinoille. Vastauksena tähän kehotukseen komissio hyväksyi heinäkuussa 2014 tiedonannon "Kohti menestyvää datavetoista taloutta" 3, jossa hahmotellaan datavetoisen talouden piirteitä ja nimetään tärkeimmät toimia edellyttävät alat. Tiedonannossa käsitellään niitä sääntelyyn liittyviä ja muita edellytyksiä, jotka ovat elinkelpoisen ja pitkäikäisen Euroopan datatalouden laajentumisen perusta. Sääntelyyn liittyviin näkökohtiin kuuluvat tekijänoikeutta, turvallisuutta, datan omistajuutta sekä luottamusta ja yksityisyyttä koskevien sääntöjen ajan tasalle saattaminen. Muita edellytyksiä ovat data-analyysiin, datavisualisointiin ja päätöksentekoon liittyviä ohjelmistotyökaluja koskevan tutkimuksen ja innovoinnin tukeminen, mahdollistavan datainfrastruktuurin luominen, yhteentoimivuuden ja datan myös hallinto- ja tutkimusdatan avoimen saatavuuden varmistaminen sekä vankan taitopohjan ja riittävän data-ammattilaisten määrän varmistaminen. 2 3 EUCO 169/13. Asiak / /15 elv/rir/hmu 3

4 EUROOPAN DIGITAALISEN POTENTIAALIN HYÖDYNTÄMINEN Datan "ubiikin" luonteen vuoksi eli koska tietojenkäsittelyä tapahtuu kaikkialla huomaamattomasti massadata-teknologiat voivat muuttaa kaikenlaista talous- ja tutkimustoimintaa. Vuorovaikutus muiden uusien teknologisten edistysaskelten kuten pilvipalveluiden ja esineiden internetin kanssa parantaa kykyä saada datasta lisäarvoa, ja sähköisen infrastruktuurin palvelut kuten GÉANT ja suurteholaskenta (high-performance computing, HPC) mahdollistavat sen. Esineiden internet ja pilvipalvelut yhdessä muodostavat digitaalisen infrastruktuurin, jonka tuloksena on yhteenliitetympi, älykkäämpi ja teknologia-avusteisempi yhteiskunta, mikä mahdollistaa innovoinnin kaikilla talouden ja yhteiskunnan aloilla. Nyt on oikea aika selkeyttää tutkimuksen ja innovoinnin asemaa digitaalisia sisämarkkinoita koskevassa strategiassa. Uusien datateknologioiden on oltava yhteentoimivia ja siirrettävissä valtioiden rajojen yli, jotta ne voivat kehittyä mantereen laajuisilla markkinoilla, osaamisen markkinat mukaan luettuina. Tätä prosessia voitaisiin tukea yhdenmukaisilla digitaalisilla standardeilla, joiden avulla vältettäisiin markkinoiden pirstaloituminen. Tutkimusnäkökulma olisi otettava huomioon keskusteltaessa sellaisista kysymyksistä kuin tietosuoja ja tekijänoikeus, kyberturvallisuus, datan tallentaminen ja hallinta sekä verkostot. Tarvitaan dataa, myös tutkimusdataa, joka on löydettävissä, saatavissa, yhteentoimivaa ja uudelleen käytettävissä, sekä aiempaa parempaa datan hallintaa, asianmukaisia taitoja ja datainfrastruktuureja. Digitaalisen innovoinnin valtavirtaistamisessa alakohtaisiin politiikkoihin tarvitaan niin ikään ratkaisuja, jotka lisäävät luottamusta. Tähän liittyen on pohdittava uudelleen myös sitä, miten massadata-todellisuus otetaan huomioon niissä EU:n tason suosituksissa, jotka koskevat teollis- ja tekijänoikeuksien hallinnointia yliopistoissa ja muissa julkisissa tutkimusorganisaatioissa. Lopuksi on vielä todettava se tärkeä seikka, että dynaaminen eurooppalainen datayhteisö on ennakkoedellytys digitaalisten sisämarkkinoiden onnistumiselle. Tätä varten lokakuussa 2014 käynnistettiin massadataa koskeva julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus (Big Data Value Public-Private Partnership). Tiedemaailma, tutkijat, teollisuus ja poliittiset vaikuttajat tekevät yhteistyötä edistääkseen datateknologioiden kehittämistä. Investointeihin on varattu noin 2,5 miljardia euroa vuosina /15 elv/rir/hmu 4

5 Myös Horisontti 2020-puiteohjelmasta tuetaan tehostettua tutkimus- ja innovointitoimintaa datan alalla. Konkreettisena esimerkkinä siihen sisältyy avointa tutkimusdataa koskeva pilottihanke, jossa tiettyjen alojen hankkeissa sovitaan siitä, että tieteellisten julkaisujen pohjana oleva data avataan ja laaditaan datan hallintaa koskeva suunnitelma. Yhtenä tämän pilottihankkeen tavoitteena on arvioida, miten ja missä määrin Horisontti puiteohjelman tuottamaa tutkimusdataa käytetään uudelleen innovointitarkoituksessa. KYSYMYKSIÄ KESKUSTELUN POHJAKSI Puheenjohtajavaltio pyytää 3. maaliskuuta 2015 kokoontuvaa neuvostoa ("Kilpailukyky tutkimusta koskeva osa") tarkastelemaan edellä esitetyn perusteella seuraavia kysymyksiä: 1. Mitkä ovat tärkeimmät painopisteet, joita tulevassa digitaalisia sisämarkkinoita koskevassa strategiassa olisi käsiteltävä avoimen, verkostoituneen ja dataintensiivisen tutkimuksen osalta? Mitkä ovat nopeamman ja laajemman datavetoisen innovoinnin edellytykset tutkimuksen näkökulmasta? 2. Onko massadataan liittyvät haasteet otettu asianmukaisesti huomioon kansallisissa tutkimus- ja innovaatiostrategioissa? Miten koordinointia voitaisiin parantaa EU:n tasolla? 6022/15 elv/rir/hmu 5