TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2016

Transkriptio

1 Lapin liitto / Lapin pelastuslaitos Mereltä tuntureille kaupungeista erämaihin TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2016 Pelastuslautakunta / 43, liite 4 Pelastuslautakunta / 55, liite 5 Hallitus / xx Valtuusto / xx

2 2 PELASTUSLAKI 379/2011 Tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Tavoitteena on myös, että onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua ihmiset pelastetaan, tärkeät toiminnot turvataan ja onnettomuuden seurauksia rajoitetaan tehokkaasti. ALUEEN PELASTUSTOIMEN JA PELASTUSLAITOKSEN TEHTÄVÄT Alueen pelastustoimi (pelastuslautakunta) vastaa pelastustoimen palvelutasosta, pelastuslaitoksen toiminnan ja nuohouspalvelujen järjestämisestä sekä muista pelastuslaissa sille säädetyistä tehtävistä (PeL 29 ). Pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaan (PeL 29 ): 1. pelastustoimelle kuuluvasta ohjauksesta, valistuksesta ja neuvonnasta, jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen ja varautuminen onnettomuuksien torjuntaan sekä asianmukainen toiminta onnettomuus- ja vaaratilanteissa ja onnettomuuksien seurausten rajoittamisessa 2. pelastustoimen valvontatehtävistä 3. väestön varoittamisesta vaara- ja onnettomuustilanteissa sekä siihen tarvittavasta hälytysjärjestelmästä 4. pelastustoimintaan kuuluvista tehtävistä Edellä säädetyn lisäksi pelastuslaitos: 1. voi suorittaa ensihoitopalveluun kuuluvia tehtäviä, jos niistä on alueen sairaanhoitopiirien kanssa sovittu 2. tukee kunnan valmiussuunnittelua, jos siitä on kunnan kanssa sovittu 3. huolehtii öljyntorjunnasta ja muistakin muussa laissa alueen pelastustoimelle säädetyistä tehtävistä Pelastuslaitoksen tehtävänä on edellä säädetyn mukaisesti: ylläpitää pelastustoimen tehtäviä varten pelastustoimen järjestelmää huolehtia pelastustoimen alaan kuuluvasta valistuksesta ja neuvonnasta toimia asiantuntijana pelastustointa koskevissa asioissa huolehtia valvontasuunnitelman mukaisesti onnettomuuksien ehkäisystä ja vahinkojen rajoittamisesta sekä palotarkastuksista huolehtia osaltaan väestönsuojeluun kuuluvista tehtävistä ja ylläpitää niiden edellyttämää valmiutta yhteen sovittaa eri viranomaisten ja pelastustoimeen osallistuvien muiden tahojen toimintaa pelastustoimessa huolehtia osaltaan pelastustoimen henkilöstön kouluttamisesta laatia yhteistyössä kuntien ja muiden osapuolten kanssa väestön suojaamista koskevat suunnitelmat, suunnitelmat väestön tai sen osan siirtämiseksi pois vaaran uhkaamalta alueelta ja sijoittamiseksi turvalliselle alueelle huolehtia oman organisaationsa valmiudesta väestönsuojelutehtäviin huolehtia, että alueella on väestön varoittamiseen tarvittava hälytysjärjestelmä huolehtia pelastustoiminnasta vesialueilla ottaen lisäksi huomioon mitä meripelastuslaissa (1145/2001) säädetään meripelastustoimesta huolehtia öljyvahinkojen torjunnasta huolehtia vaarallisten aineiden valvonnasta

3 3 osallistua meripelastustoimen tehtäviin antaa toimialaansa soveltuvaa virka-apua muille viranomaisille toimia asiantuntijana maankäytön suunnittelussa sekä rakentamisen ohjauksessa ja valvonnassa sen mukaan kuin siitä kunnan kanssa sovitaan tuottaa ensihoito- ja ensivastepalveluja jos niistä on sairaanhoitopiirin sovittu järjestää väestönsuojelu- ja suuronnettomuusharjoituksia Pelastuslaitos voi huolehtia myös muista toimialalle soveltuvista tehtävistä, jos siitä ei ole ilmeistä haittaa pelastuslaissa säädettyjen tehtävien hoitamiselle. Pelastuslautakunta on päättänyt kuntia kuultuaan Lapin pelastustoimen palvelutasosta vuosille Palvelutason tulee vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Päätöksessä selvitetään alueella esiintyvät uhat, arvioidaan niistä aiheutuvat riskit, määritellään toiminnan tavoitteet ja voimavarat sekä palvelut ja niiden tasot. Palvelutasoa määriteltäessä otetaan huomioon myös toiminta poikkeusoloissa. Uhkien arviointi ja niistä aiheutuvat riskit esitetään palvelutasopäätöksessä ja siihen sisältyy myös kansallisesti merkittävät uhat. Uhkien arviointi ja riskianalyysi päivitetään vuosittain. Erityisiä riskiä aiheuttavat kohteet ja tapahtumat kirjataan riskianalyysiin ja niistä tehdään kohde-, onnettomuustyyppi- ja tapauskohtainen varautumissuunnitelma. Ulkoiset pelastussuunnitelmat Seveso II -kohteisiin päivitetään kolmen vuoden välein. Pelastustoimen palvelutasopäätös vuosille valmistellaan vuoden 2016 aikana. Valmisteluun ja aikatauluun vaikuttaa mahdollinen rakenneuudistus. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Pelastustoimen rakenneuudistus Sisäministeriössä on käynnistetty hanke, joka valmistelee pelastustoimen strategian vuoteen Strategiatyössä on linjattu kolme toimialan kehittämistavoitetta. Ensimmäinen tavoite on nykyistä parempi häiriön- ja kriisinkesto sekä normaali- että poikkeusoloissa. Toinen tavoite liittyy pelastuslaitosten tuottamiin ensihoitopalveluihin. Kolmas tavoite on kansallisesti yhtenäiset keskeiset toiminta-mallit. Toiminnan tulee olla myös taloudellista ja tehokasta. Pelastustoimen strategiatyö on keskeytetty ja ensin valmistellaan sisäisen turvallisuuden selonteko ja sen eduskuntakäsittelyn jälkeen jatketaan strategian valmistelua. Hallitusohjelma ja poliittiset päätökset vaikuttavat pelastustoimen palvelujen järjestämiseen. Valmisteluun on nostettu pelastustoimen liittäminen sote-ratkaisuun, jonka edistymistä seurataan. Viime vuosien tilinpäätöstietojen mukaan pelastustoimen yleiskustannukset, joihin pelastuslaitos ei omin toimenpitein voi vaikuttaa, nousevat vuosittain noin kaksi prosenttia. Valtion toimesta toteutetaan lähivuosina pelastustoimen ICThankkeita, jotka nostavat kustannuksia. Tulot eivät riitä menojen kattamiseen eikä menoleikkauksia saada aikaan ilman rakenteellisia muutoksia.

4 4 Ulkoiset tekijät Luonnononnettomuuksien ja onnettomuuksien, joissa kansainväliset pelastustoimet ovat tarpeen, voivat koskettaa myös Lapin pelastuslaitosta. Avunpyyntöjen ja tehtävien määrä sekä toimintakykyvaatimukset lisääntynevät myös Barentsin alueella. Lähialueillamme on kohteita, joissa sattuvat onnettomuudet tai häiriöt voivat vaikuttaa myös Lapissa. Erityisesti Kuolan alueen vanhentuneet ydinvoimalat säilyvät riskikohteina pitkään. Säteilyonnettomuuden voivat aiheuttaa myös vanhentuvat ja heikkokuntoiset ydinkäyttöiset alukset ja ydinaseet sekä ydinjätteiden käsittely. Sisäiset tekijät Pelastustoimeen vaikuttavia tekijöitä ovat väestö- ja aluerakenteen muutos ja yhteiskunnan haavoittuvuus häiriötilanteissa (esim. tietoverkot, sähkön-, vedenja lämmönjakelun häiriöt), joita on paikallisesti ja alueellisesti koettu eri puolilla maakuntaa. Riippuvuus teknisestä infrasta lisää yhteiskunnan haavoittuvuutta. Kehittyvä tekniikka antaa myös uusia mahdollisuuksia riskien hallintaan. Väestön ikääntyminen ja keskittyminen vaikuttaa pelastustoimen palvelujen tarpeeseen, kysyntään ja järjestämistapaan. Palvelujen tarve kasvukeskuksissa lisääntyy ja palvelujen turvaaminen harvaan asutuilla alueilla vaikeutuu. Ikääntyvälle väestölle tyypilliset onnettomuusriskit kasvavat. Maakunnan erityispiirteet (teollisuus, kaivostoiminta, matkailualueet ja matkailun kausivaihtelut, maa-, ilma- ja vesiliikenne sekä etäisyydet ja olosuhteet) suhteessa pelastustoimen resursointiin asettaa erityisiä haasteita palvelutason ylläpitämiselle. Luonnononnettomuuksien, kuten myrskyjen, rankkasateiden, jäätävien sateiden tulvien ja metsäpalojen riskin arvioidaan kasvavan. Palokuntien tehtävämäärät ovat lisääntyneet viimeisin kymmenen vuoden aikana mutta tehtävämäärien kasvu on taittunut ja näyttää asettuvan runsaan 4000 tehtävän tasolle. Pelastustehtävien määrä / Lappi n n Maastopalojen määrä vaihtelee vuosittain huomattavasti. Tehtävämäärät ja tehtävien kesto (erityisesti maastopaloissa) vaikuttavat henkilöstömenoihin. Sopimuspalokunnat hoitavat 60 % kaikista kiireellisistä tehtävistä. Pelastuslaitoksen on valvottava lain säännösten noudattamista vahvistetun valvontasuunnitelman mukaisesti. Valvontasuunnitelmassa määritellään palotarkastukset ja muut valvontatoimenpiteet sekä kuvataan, miten valvontasuunnitelman toteuttamista arvioidaan. Menoleikkauksia on haettu hankintojen ja palvelujen kilpailuttamisella sekä toimintoja tehostamalla riskianalyysi ja palvelutasopäätös huomioiden. Lähde; Pronto / tietopalvelut.

5 5 Virkarakenteen, varallaolojärjestelyjen ja työtehtävien uudelleen tarkastelu suunnitelmakauden aikana ovat keinoja tehostaa toimintoja. PAINOPISTEALUEET SUUNNITELMAKAUDELLA Palvelutasopäätös vuosille on edelleen keskeisin toimintaa ohjaava asiakirja. käynnistetään palvelutasopäätöksen laadinta vuosille seurataan ja osallistutaan pelastustoimen rakenneuudistuksen valmisteluun ja otetaan sen vaikutukset huomioon Toimitaan valvontasuunnitelman mukaan ja kehitetään valvontatoimintaa Hyödynnetään palaute / kokemukset omakotitalojen omavalvonnasta Varallaolotarpeet ja järjestelyt arvioidaan Onnettomuuksia ehkäistään yhteistyössä muiden turvallisuustyötä tekevien viranomaisten ja yhteisöjen kanssa osallistutaan uuden palotarkastusohjelmiston valmisteluun ja käyttöön ottamiseen Pelastuslaitoksen tietoverkko-, -ohjelmistot ja palvelut sekä viesti-, paikannus- ja hälytysjärjestelmät toimivat moitteettomasti Valmistaudutaan valtakunnallisten ICT-palvelujen käyttöön ottoon Valistus- ja neuvontatyötä (turvallisuusopetusta) tehostetaan Sopimuspalokuntien toimintaedellytykset turvataan (riittävä, riskeihin mitoitettu, koulutettu henkilöstö) Perus- ja täydennyskoulutus toteutetaan koulutussuunnitelman mukaisesti Pelastustoimen henkilöstön osaamiseen, työkykyyn ja saatavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota Evakuointi-, patoturvallisuus- ja öljyvahingontorjuntasuunnitelmat on laadittu ja hyväksytty TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2016 Vuoden 2016 keskeisimmät toiminnalliset tavoitteet, joissa huomioidaan sekä laadulliset että mitattavat tekijät ovat seuraavat: 1. palvelutasopäätöksen toteuttaminen / mittari; pelastuslautakunta arvioi kertomuksessa toteutumista 2. käynnistetään uuden palvelutasopäätöksen valmistelu 3. otetaan käyttöön hätäkeskuksen uusi Erica -tietojärjestelmä 4. valvontasuunnitelman mukaiset kohteet tarkastetaan / mittari; tarkastusprosentti erikseen määriteltyjen kohteissa on 100 % 5. kehitetään pien- ja kerrostalojen omavalvontajärjestelmää / mittari; palautusprosentti ja pyydetyt tarkastukset tai neuvonnan määrä 6. Sopimuspalokuntien perus- ja täydennyskurssit järjestetään koulutussuunnitelman mukaisesti (toteutetaan täydet kurssit); mittari koulutettava päivä ja kustannukset / kurssi 7. sopimuspalokuntien koulutuksen seurantajärjestelmä käytössä / mittari; arviointijärjestelmä MUUT MITTARIT JA TUNNUSLUVUT Tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisyä ja tehokasta pelastustointa arvioidaan seuraavilla tunnusluvuilla:

6 6 valvontakohteiden tarkastusmäärän muutos (lähde: PRONTO) palotarkastuskohteiden tarkastusmäärän muutos (lähde: PRONTO) pelastussuunnitelmien määrän muutos (lähde: PRONTO) valistus- ja neuvontatilaisuuksien ja osallistujien määrä (lähde: PRONTO) tulipalojen määrän muutos (lähde: PRONTO) kiireellisten pelastustehtävien määrän muutos (lähde: PRONTO) ensivastetehtävien määrän muutos (lähde: PRONTO) onnettomuuksista aiheutuvien vahinkojen arvon muutos (lähde: VAKES) pelastustoimen kustannukset, euroa/asukas (lähde: tilinpäätös) TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIO 2016 Lapin liiton valtuusto hyväksyy pelastuslaitokselle seuraavaksi vuodeksi talousarvion. Sen hyväksymisen yhteydessä hyväksytään myös taloussuunnitelma kolmeksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään pelastuslaitoksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio sekä -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset pelastuslaitoksen tehtävien hoitamiseen turvataan. Kuntalain mukaan talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Taloussuunnitelma on valmisteltu laadintaohjeen mukaan niin, että jäsenkuntien maksuosuuksien kasvu vuonna 2016 on 2 %, josta 1,15 % sidotaan lisäinvestointeihin ja 0,85 % käyttötalousmenoihin. Tarkastuslautakunta arviointikertomuksessa ja valtuusto tilinpäätöskeskustelussa ovat kiinnittäneet huomiota pelastuslaitoksen investointitasoon. Nämä kannanotot on otettu talousarvioesityksessä huomioon. Jäsenkuntien maksuosuuksilla katetaan käyttötalousmenoja enintään Taloussuunnitelman mukaan seuraavien vuosien kasvu on 0 %, mikä edellyttää talouden ja toiminnan sopeutusohjelmaa. Säästötoimet tulevat kohdistumaan kaikkeen toimintaan ja koskevat kaikkia toimipaikkoja. Palvelutasopäätös vuosille valmistellaan v aikana. Lapin pelastuslaitoksen arvioitu tehtävämäärä v on noin 4300 tehtävää, jonka mukaan määrärahat ja tuloarviot on määritelty talousarvioon. Talousarvion laadinnassa on tarkasteltu v tilinpäätöstä sekä toteumaa ajalla Vakinaisen henkilöstön palkkakustannuksiin on tehty 0,43 % yleiskorotusvaraus alkaen. Sopimuspalokuntien koulutus- ja hälytystuntikorvaukset on tarkistettu vastaamaan palokuntasopimuksia ja hälytystehtävien määrää. Määräraha on varattu koulutusseurantajärjestelmän tuottaman tiedon perusteella. Palokuntasopimusten aiheuttamat muutokset on huomioitu talousarviossa.

7 7 Toimintatuotot Toimintakulut Talousarvioesityksen toimintakulujen kasvu vuonna 2016 on 1,34 % (v kasvu 0,94 %). Kiinteistöjen vuokrien korotuksiin ei ole varauduttu. Käyttöön on otettu jo mm. seuraavia säästökeinoja; yhteensä noin 1000 neliömetriä paloasema- ja varastotiloja on irtisanottu, säästö Yksi päällystövirka on jätetty täyttämättä, yksi päällystövirkaa muutetaan miehistöviraksi (harva-alueella), sijaismäärärahoja leikataan. Kunnille esitetään, että taloussuunnitelmakaudella kunnat pidättäytyvät paloasemakiinteistöjen vuokrien korotuksilta. Avoimeksi tulevista viroista lautakunta päättää joka kerta erikseen. Henkilöstön tehtäväkuvat päivitetään ja toimenkuvia tarkastellaan laajemmin. Työajankäyttöä tehostetaan, erilliskorvaukset selvitetään. Lomasuunnitelmat on tehtävä huolellisesti ja sijaisten käyttöä rajoitetaan ja määrä vähenee. Tarvittaessa leikataan tasaisesti kaikista kuluista. Menoleikkaukset tarkoittavat, että vuorovahvuudet ajoittain pienenevät (pidetään toimintavalmiusohjeen mukaisena), tehokkaan pelastustoiminnan alkaminen voi viivästyä, omaisuusvahingot voivat kasvaa, kuntakeskuksissakin voi olla miehittämättömiä paloasemia myös virka-aikaan, eli menoleikkauksilla vaikutetaan pelastustoimen palvelutasoon. Toimintatuotot muodostuvat myyntituotoista, korvauksista, maksuosuuksista, tarkastus-, valvonta- ja muista palvelumaksuista, vuokratuotoista ja käyttöomaisuuden myyntituotoista. Jäsenkuntien maksuosuudet nousevat , josta lisäinvestointeihin sidotaan ja käyttötalousmenoihin Toimintatuotot on arvioitu v vuoden toteutuman perusteella. Erheellisten tehtävien maksu on otettu käyttöön Erhe-maksujen tuloarvio oletetaan edelleen pienenevän. Erityiskohteiden valvontamaksu (tarkastusmaksu) on otettu käyttöön alkaen. Maksun tuotto on otettu talousarviossa huomioon valvontasuunnitelman mukaan. Tuotto on arvioitu tarkastettavien kohteiden lukumäärän minimiveloituksen mukaan, koska tarkastusten kestoa / tarkastettava kohde ei voida luotettavasti tässä vaiheessa arvioida. Ensivastetehtäviä on arvioitu olevan noin 750 tehtävää. Henkilöstökulut Henkilöstökulut muodostuvat vakinaisten, määräaikaisten, sijaisten ja sopimuspalokuntalaisten palkoista, palkkioista, erilliskorvauksista, eläkekuluista ja henkilöstösivukuluista.

8 8 Henkilöstökulut TP 2013 TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS Hälytysmäärien kasvu vaikuttaa suoraan henkilöstömenoihin. Virkarakenteen tavoitetilan mukaan vakinaisen henkilöstön määrä ei kasva. Henkilöstörakenteessa voidaan toteuttaa tarpeellisia muutoksia palvelutasopäätöksen mukaisesti ja toimintavalmius huomioiden. Perussopimuksen mukaan pelastushenkilöstön varhaiseläkemaksut olivat kuntien vastuulla vuoden 2008 loppuun saakka, jonka jälkeen ne siirtyivät täysimääräisinä työnantajalle eli vuodesta 2009 alkaen eläkemaksut ovat kasvaneet. Kustannusvaikutus talousarviovuodelle on euroa. Palvelujen ostot Palvelujen ostot koostuvat mm. posti- ja pankkipalveluista, viestiliikenne- ja atkohjelmistopalveluista, vakuutuksista, kaluston kunnossapidosta, työterveyshuollosta, koulutuspalveluista, yhteistoimintasopimuksista (palokuntasopimukset). Palvelujen ostot TP 2013 TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS Palvelujen ostot kilpailutetaan ja hankinnat keskitetään kustannusten nousun hallitsemiseksi. Vakuutusmaksujen arvioidaan nousevan Aineet, tarvikkeet ja tavarat Aineet, tarvikkeet ja tavarat koostuvat toimistotarvikkeista, vaatteistosta, henkilökohtaisista suojavarusteista, poltto- ja voiteluaineista, pienkalustosta, työkaluista ja välineistä, varaosista, korjaustarvikkeista ja -aineista. Aineet, tarvikkeet ja tavarat TP 2013 TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS Ostot kilpailutetaan ja hankinnat keskitetään kustannusten nousun hallitsemiseksi. Pienkalustoa uusitaan euron edestä. Muut toimintakulut Muista toimintakuluista kiinteistöjen vuokran osuus on 97,72 %. Perussopimuksen mukaan pelastuslaitos vuokraa ensisijaisesti kunnilta tarvitsemansa tilat. TP 2013 TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS

9 9 Tilankäyttöä tehostetaan ja ulkopuolisilta käyttäjiltä peritään korvaus tiloista. Kemin uuden paloaseman käyttöotto tapahtui marraskuussa PELASTUSTOIMEN TALOUSARVION KULURAKENNE Toimintakulut: % Toimintakuluista TP 2014 % Toimintakuluista TA 2015 % Toimintakuluista TAE 2016 Henkilöstökulut 65,58 65,11 65,47 Palvelujen ostot 11,05 11,48 11,45 Aineet ja tarvikkeet 7,91 6,51 6,91 Vuokrat ja muut kulut 15,46 16,90 16,17 PELASTUSTOIMEN KULUT Toimintakulut: TP 2014 TA 2015 TAE 2016 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet ja tarvikkeet Vuokrat ja muut kulut JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUUDET Kuntien pelastustoimen maksuosuudet kirjataan maakuntaliiton perussopimuksen mukaan. Perussopimuksen muutos on tullut hyväksytyksi ja maksuosuudet määräytyvän sen mukaisesti alkaen. Jäsenkuntien maksuosuuden kehitys, joka sisältää käyttötalousosan ja kaluston investointimäärärahan, on esitetty alla olevassa taulukossa. TP 2013 TP 2014 TA 2015 TAE Jäsenkuntien maksuosuuden 2,0 % korotuksesta ( ) sidotaan lisäinvestointeihin ja käyttötalousmenoja katetaan Alla olevassa taulukossa on esitetty erikseen jäsenkuntien käyttötalouden maksuosuuden ja vuokrien kustannuskehityksen vuosina Vuoden 2016 vuokrissa ei ole huomioitu indeksikorotusta Maksuosuus % 1,17 2,22 3,71 1,57 1,61 1,72 3,53 4,00 1,12 0,85 Vuokrat % 14,27 3,51 4,04 4,32 4,57 3,84 15,03 19,8 0,83-2,73

10 10 INVESTOINTISUUNNITELMA Raskaan kaluston hankintoihin ei valtionavusta saada. Palosuojelurahasto on muuttanut avustuskäytäntöjään pitkälti asukaslukuperusteiseksi ja Lapin pelastuslaitoksen avustus kaikkiin hankkeisiin on noin euron tasolla. Investointeja varten v varataan 3,50 / asukas perussopimuksen mukaisesti, sekä lisäinvestointimääräraha jäsenkuntien maksuosuudesta. Investointisuunnitelmassa on esitetty palo- ja öljysuojarahaston avustukseen oikeutetut kalustohankkeet. Johtoryhmä asettaa investointiesitykset kiireellisyysjärjestykseen ja tarkistaa järjestyksen vuosittain. Pelastuslautakunta päättää kalustoinvestointien järjestyksen vahvistaessaan käyttötaloussuunnitelman. Pelastuslaitos hakee kalustoinvestointeihin palosuojelu- ja öljysuojarahaston avustukset. Pelastuslaitoksen toteutuneet investoinnit euroina vuosina : TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP Vuonna 2014 hankittiin öljynsuojarahaston avustuksella E-luokan öljyntorjuntavene keräyslaitteistoineen, jonka hankintahinta oli Rahaston osuus oli Taloussuunnitelman liitteet: nro 1 Talousarvio ja suunnitelma nro 2 Jäsenkuntien maksuosuudet 2016 nro 3A-C Investointisuunnitelmat / palosuojelurahasto / muu omarahoitteinen / öljysuojarahasto

11 Lapin liitto / Lapin pelastuslaitos Talousarvio ja suunnitelma vuosille Taloussuunnitelman liite 1 TULOSLASKELMA TP 2014 TA 2015 TAE 2016 Muutos % TS 2017 TS 2018 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Ostot tilikauden aikana , Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE / JÄÄMÄ , Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE , Poistot , Satunnaiset erät 0 Poistoeron muutos TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ

12 Lapin pelastuslaitos Taloussuunnitelman liite 2 Jäsenkuntien maksuosuudet v Yhteensä Yhteensä Maksuosuus käyttötalous ja käyttötalous ja Jäsenkunta Asukasluku käyttötalous Investoinnit investoinnit investoinnit Muutos Enontekiö Inari Kemi Kemijärvi Keminmaa Kittilä Kolari Muonio Pelkosenniemi Pello Posio Ranua Rovaniemi Salla Savukoski Simo Sodankylä Tervola Tornio Utsjoki Ylitornio

13 LAPIN PELASTUSLAITOS TALOUSSUUNNITTELU / INVESTOINTIOSA Hankintatiimi Pelastuslautakunta Vastuuhenkilö Hankintapäällikkö / Pelastusjohtaja Rahoitusmuoto Palosuojelurahaston avustus TOIMIPAIKKA Pelastuslaitos, 2 x sammutusauto Salla, Tornio sammutusauto Rovaniemi Sammutusauto Kemi. Pelastuslaitos Säiliöauto/alusta Päällirakenne/alusta säiliöauto /alusta Pelastuslaitos Säiliö/samm.auton peruskorjaus hälytysjärjestelmien uusinta hälytysjärjestelmien uusinta Pelastuslaitos hälytysjärjestelmien uusinta Raskas pelastuskontti raskaan ajoneuvon peruskorjaus Pelastuslaitos ICT-investoinnit Vesikontti VAK kontti KIIREELLISYYSJÄRJESTYS V Sammutusauto Salla 2. Sammutusauto Tornio 3. Säiliöauto/alusta 4. Säiliöauton peruskorjaus PERUSTELUT Hankintatiimi on valmistellut investointisuunnitelman ja johtoryhmä on sen käsitellyt. Tornion 4v. vanha sammutusauto siirtyy Ylitorniolle (Läntinen toimialue), josta sammutusauto kiertoon. Säiliöauto/raskas alusta. Säiliö/sammutusauton peruskorjaus. Pelastuslautakunta päättää käyttötaloussuunnitelman käsittelyn yhteydessä hankintajärjestyksen ja päättää rahaston avustuksen hakemisesta. Hankinnoista toteutetaan ne, joihin myönnetään palosuojelurahaston avustus ja vasta sen päätöksen jälkeen arvioidaan, mitkä omarahoitteisista hankinnoista voidaan toteuttaa. Rahastolle osoitetuissa hakemuslomakkeissa kukin hanke ja mahdollinen kierrätys perustellaan erikseen. Taloussuunnitelman liite 3A

14 01 PELASTUSLAUTAKUNTA Taloussuunnitelman liite 3B TALOUSSUUNNITTELU / INVESTOINNIT Lapin pelastuslaitos Vastuuhenkilö Hankintapäällikkö / pelastusjohtaja Avustusmuoto OMARAHOITTEINEN Hakija / sijainti pelastuslaitos sammutusasut 50 kpl pi-laitteet15 kpl pi-laitteet15 kpl pelastuslaitos * PI-laitteet 15 kpl sammutusasut 30 kpl sammutusasut 30 kpl pelastuslaitos hengityssuojainten huoltolaitteita hengityssuojainten huoltolaitteita pelastuslaitos 1 kpl käytetty samm.auto tai alusta? lämpökameroiden uusintaa pelastuslaitos maastokalustoa; mönkijät ja kelkat maastokalustoa; mönkijät ja kelkat maastokalustoa; mönkijät ja kelkat pelastuslaitos tarkastus- ja ha vaihdot tarkastus- ja ha vaihdot tarkastus- ja ha vaihdot pelastuslaitos ** johtoautojen vaihdot johtoautojen vaihdot johtoautojen vaihdot pelastuslaitos Yo. ei ole hankintajärjestys. Kalustoinvestoinnit; kirjattava yksikköhinta yli Pelastuslaitoksen hankintatiimi ja johtoryhmä käsittelee hankintajärjestyksen ja tarkistaa suunnitelman vuosittain. Yksityiskohtaiset esitykset ja perustelut ovat toimialueiden koontilomakkeissa. * Pelastuslaitos hankkii esim. paineilmalaitteita, -pulloja, huoltolaitteistoja, sammutusasuja ja sijoittaa ne paloasemille erillisen suunnitelman mukaan. Hengityssuojainten huoltolaitteistoja hankitaan tarveharkinnan ja huolto-ohjeiden perusteella. Hengityssuojainten uusinta kohdistetaan laitteisiin, joiden elinkaari lopussa (Dräger PA 80). Laitehankinnoissa huomioidaan toimipaikan savusukelluskelpoisuudet ja mitkä tehtävät toimipisteelle on vasteissa laadittu. ** johto- / miehistö- ja henkilöautojen vaihtoon varataan erillinen investointimääräraha käyttötaloussuunnitelman yhteydessä ja määräraha tarkentuu sen mukaan, mihin hankintoihin lopulta saadaan palosuojelurahaston taikka öljynsuojelurahaston avustus. Vaihdot tarveharkinnan perusteella! Lomake: Lapin pelastuslaitos

15 01 PELASTUSLAUTAKUNTA Taloussuunnitelman liite 3C Lapin pelastuslaitos TALOUSSUUNNITTELU 2016 Vastuuhenkilö Hankintapäällikkö / Jyri Keränen Avustusmuoto ÖLJYSUOJELURAHASTO Sijainti 2016 Hinta ÖT-korvausprosentti Sodankylä, Kolari, Pello, Kittilä, Utsjoki ÖT-vene, A-luokka Kemi Öljyntorjuntapuomikontti Lapin pelastuslaitos Imeytysaineet Öljyntorjuntaan liittyvät hankinnat ja niiden korvaukset ovat päätetty Lapin pelastuslaitoksen Öljyntorjuntasuunnitelmassa vuosille jonka Lapin liiton pelastuslautakunta on hyväksynyt, sekä Lapin ELY vahvistanut. Vuonna 2016 tehdään uusi 5-vuotissuunnitelma vuosille Yksityiskohtaiset esitykset ja perustelut ovat toimialueiden koontilomakkeissa. Pelastuslautakunta päättää käyttösuunnitelman käsittelyn yhteydessä hankintajärjestyksen ja rahaston avustuksen hakemisesta. Talousarviovuotta seuraavat vuodet ovat suunnitelmavuosia. Hankinnoista toteutetaan ne, joihin myönnetään öljysuojarahaston avustus tai omarahoitteisena! Lomake: Lapin pelastuslaitos