TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 1 TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA Käsittelyaikataulu: Pelastuslautakunta , liite 5 Hallitus Valtuusto Lapin pelastuslaitos Hallinto Koskikatu Rovaniemi

2 2 PELASTUSLAKI 379 / 2011 Tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Tavoitteena on myös, että onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua ihmiset pelastetaan, tärkeät toiminnot turvataan ja onnettomuuden seurauksia rajoitetaan tehokkaasti. ALUEEN PELASTUSTOIMEN JA PELASTUSLAITOKSEN TEHTÄVÄT Alueen pelastustoimi (pelastuslautakunta) vastaa pelastustoimen palvelutasosta, pelastuslaitoksen toiminnan ja nuohouspalvelujen järjestämisestä sekä muista pelastuslaissa sinne säädetyistä tehtävistä (PeL 29 ) Pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaan (PeL 29 ) 1) pelastustoimelle kuuluvasta ohjauksesta, valistuksesta ja neuvonnasta, jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen ja varautuminen onnettomuuksien torjuntaan sekä asianmukainen toiminta onnettomuus ja vaaratilanteissa sekä onnettomuuksien seurausten rajoittamisessa 2) pelastustoimen valvontatehtävistä 3) väestön varoittamisesta vaara ja onnettomuustilanteissa sekä siihen tarvittavasta hälytysjärjestelmästä 4) pelastustoimintaan kuuluvista tehtävistä Edellä säädetyn lisäksi pelastuslaitos 1) voi suorittaa ensihoitopalveluun kuuluvia tehtäviä, jos niistä on alueen sairaanhoitopiirien kanssa sovittu 2) tukee kunnan valmiussuunnittelua, jos siitä on kunnan kanssa sovittu 3) huolehtii öljyntorjunnasta ja muistakin muussa laissa alueen pelastustoimelle säädetyistä tehtävistä Pelastuslaitoksen tehtävänä on edellä säädetyn mukaisesti ylläpitää pelastustoimen tehtäviä varten pelastustoimen tilastointijärjestelmää huolehtia pelastustoimen alaan kuuluvasta turvallisuusviestinnästä ja neuvonnasta toimia asiantuntijana pelastustointa koskevissa asioissa huolehtia valvontasuunnitelman mukaisesti onnettomuuksien ehkäisystä ja vahinkojen rajoittamisesta sekä palotarkastuksista huolehtia osaltaan väestönsuojeluun kuuluvista tehtävistä ja ylläpitää niiden edellyttämää valmiutta yhteen sovittaa eri viranomaisten ja pelastustoimeen osallistuvien muiden tahojen toimintaa pelastustoimessa huolehtia osaltaan pelastustoimen henkilöstön kouluttamisesta laatia yhteistyössä kuntien ja muiden osapuolten kanssa väestön suojaamista koskevat suunnitelmat, suunnitelmat väestön tai sen osan siirtämiseksi pois vaaran uhkaamalta alueelta ja sijoittamiseksi turvalliselle alueelle

3 3 huolehtia oman organisaation valmiudesta väestönsuojelutehtäviin huolehtia, että alueella on väestön varoittamiseen tarvittava hälytysjärjestelmä huolehtia pelastustoiminnasta vesialueilla ottaen lisäksi huomioon mitä meripelastuslaissa (1145/2001) säädetään meripelastustoimesta huolehtia öljyvahinkojen torjunnasta huolehtia vaarallisten aineiden valvonnasta osallistua meripelastustoiminnan tehtäviin antaa toimialaansa soveltuvaa virka-apua muille viranomaisille toimia asiantuntijana maankäytön suunnittelussa sekä rakentamisen ohjauksessa ja valvonnassa sen mukaan kuin siitä kunnan kanssa sovitaan tuottaa ensihoito ja ensivastepalveluja jos niistä on sairaanhoitopiirin kanssa sovittu. järjestää väestönsuojelu ja suuronnettomuusharjoituksia Pelastuslaitos voi huolehtia myös muista toimialalle soveltuvista tehtävistä, jos siitä ei ole ilmeistä haittaa pelastuslaissa säädettyjen tehtävien hoitamiselle. Pelastuslautakunta on päättänyt kuntia kuultuaan jatkaa palvelutasopäästöstä vuoden 2018 loppuun. Pelastustoimen palvelutason tulee vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Päätöksessä selvitetään alueella esiintyvät uhat, arvioidaan niistä aiheutuvat riskit, määritellään toiminnan tavoitteet ja voimavarat sekä palvelut ja niiden tasot. Palvelutasoa määriteltäessä otetaan huomioon myös toiminta poikkeusoloissa. Uhkien arviointi ja niistä aiheutuvat riskit esitetään palvelutasopäätöksessä ja siihen sisältyy myös kansallisesti merkittävät uhat. Uhkien arviointi ja riskianalyysi päivitetään vuosittain. Erityisiä riskiä aiheuttavat kohteet ja tapahtumat kirjataan riskianalyysiin ja niistä tehdään kohde-, onnettomuustyyppi ja tapauskohtainen varautumissuunnitelma. Ulkoiset pelastussuunnitelmat Seveso II kohteisiin päivitetään kolmen vuoden välein. TOIMINTAYMPÄRISTÖMUUTOKSET Pelastustoimen uudistus Hallitus päätti jatkaa sote ja maakuntauudistusta siten, että uudistus tulee voimaan Pelastustoimen uudistushanke etenee sote ja maakuntauudistuksen aikataulua seuraten, joten pelastustoimen uudistus tulee voimaan samanaikaisesti. Pelastustoimen järjestämisestä vastaavat jatkossa 18 maakuntaa, joilla on oma pelastuslaitos. Maakunta-, sote ja muut uudistukseen liittyvät lait käsitellään eduskunnassa yhtäaikaisesti, todennäköisesti keväällä Pelastustoimen uudistuksessa on neljä osahanketta, joiden alle on perustettu 14 valmistelutyöryhmää. Jokaisessa valmistelutyöryhmässä on edustaja Pohjois-Suomesta ja kolmessa ryhmässä on Lapin edustaja.

4 4 Pelastustoimen uudistamisessa ei ole kyse vain hallinnon uudistamisesta, vaan samalla kertaa uudistetaan myös pelastustoimen sisältölaki. Viime vuosien tilinpäätöstietojen mukaan pelastustoimen yleiskustannukset, joihin pelastuslaitos ei omin toimenpitein voi vaikuttaa, nousevat noin kaksi prosenttia. Valtion toimesta toteutetaan lähivuosina pelastustoimen ICT-hankkeita, jotka nostavat kustannuksia. Tulot eivät jatkossa riitä menojen kattamiseen eikä menoleikkauksia saada aikaan ilman rakenteellisia muutoksia. Luonnononnettomuuksien ja onnettomuuksien, joissa kansainväliset pelastustoimet ovat tarpeen, voivat koskettaa myös Lapin pelastuslaitosta. Avunpyyntöjen ja tehtävien määrä sekä toimintakykyvaatimukset lisääntyvät myös Barentsin alueella. Lähialueillamme on kohteita, joissa sattuvat onnettomuudet tai häiriöt voivat vaikuttaa myös Lapissa. Erityisesti Kuolan alueen vanhentuneet ydinvoimalat säilyvät riskikohteina pitkään. Säteilyonnettomuuden voivat aiheuttaa myös vanhentuvat ja heikkokuntoiset ydinkäyttöiset alukset ja ydinaseet sekä ydinjätteiden käsittely. Sisäiset tekijät Pelastustoimeen vaikuttavia tekijöitä ovat väestö ja aluerakenteen muutos ja yhteiskunnan haavoittuvuus häiriötilanteissa (esim. tietoverkot, sähkön-, veden ja lämmönjakelun häiriöt), joita on paikallisesti ja alueellisesti koettu eri puolilla maakuntaa. Riippuvuus teknisestä infrasta lisää yhteiskunnan haavoittuvuutta. Kehittyvä tekniikka antaa myös uusia mahdollisuuksia riskien hallintaan. Väestön ikääntyminen ja keskittyminen vaikuttaa pelastustoimen palvelujen tarpeeseen, kysyntään ja järjestämistapaan. Palvelujen tarve kasvukeskuksissa lisääntyy ja palvelujen turvaaminen harvaan asutuilla alueilla vaikeutuu. Ikääntyvälle väestölle tyypilliset onnettomuusriskit kasvavat. Maakunnan erityispiirteet (teollisuus, kaivostoiminta, matkailualueet ja matkailun kausivaihtelut, maa-, ilma ja vesiliikenne sekä etäisyydet ja olosuhteet) suhteessa pelastustoimen resursointiin asettaa erityisiä haasteita palvelutason ylläpitämiselle. Luonnononnettomuuksien, kuten myrskyjen, rankkasateiden, jäätävien sateiden, tulvien ja metsäpalojen riskin arvioidaan kasvavan. Palokuntien tehtävämäärät ovat lisääntyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta tehtävämäärien kasvu on taittunut ja näyttäisi asettuvan noin 4300 (+/- 100) tehtävän tasolle. Tehtävämäärät vuosina Vuosi Tehtävät Vuosi Tehtävät n n n Lähde: Pronto

5 5 Maastopalojen määrä vaihtelee vuosittain huomattavasti. Tehtävämäärät ja tehtävien kestot (erityisesti maastopaloissa) vaikuttavat henkilöstömenoihin. Sopimuspalokunnat hoitavat noin 60 % kaikista kiireellisistä tehtävistä. Pelastuslaitoksen on valvottava lain säännösten noudattamista vahvistetun valvontasuunnitelman mukaisesti. Valvontasuunnitelmassa määritellään palotarkastukset ja muut valvontatoimenpiteet sekä kuvataan, miten valvontasuunnitelman toteutumista arvioidaan. Menoleikkauksia on haettu hankintojen ja palveluiden kilpailuttamisella sekä toimintoja tehostamalla riskianalyysi ja palvelutasopäätös huomioiden. Virkarakenteen, varallaolojärjestelyjen ja työtehtävien uudelleen tarkastelu suunnitelmakauden aikana ovat keinoja tehostaa toimintaa. Palvelutasopäätös on keskeisin toimintaa ohjaava asiakirja. Pelastustoimen hallinnon ja sisällön uudistaminen tulee vaikuttamaan kaikkeen valmistelutyöhön: osallistutaan maakunta ja sote uudistuksen valmisteluun osallistutaan pelastustoimen hallinnon uudistuksen valmisteluun osallistutaan pelastustoimen sisällön uudistamiseen osallistutaan yhteistyösopimuksen valmisteluun käynnistetään palvelutasopäätöksen laadinta vuosille toimitaan valvontasuunnitelman mukaan ja kehitetään valvontatoimintaa varallaolotarpeet ja järjestelyt arvioidaan osana pelastustoimen uudistusta osallistutaan uuden palotarkastusohjelmiston valmisteluun ja käyttöönottamiseen pelastuslaitoksen tietoverkko-, ohjelmistot ja palvelut sekä viesti-, paikannus ja hälytysjärjestelmät toimivat moitteettomasti valmistaudutaan valtakunnallisen ICT palveluiden käyttöönottoon turvallisuusviestintää ja neuvontatyötä tehostetaan sopimuspalokuntien toimintaedellytykset turvataan (riskeihin mitoitettu ja riittävästi koulutettu henkilöstö) perus ja täydennyskoulutus toteutetaan koulutussuunnitelman mukaisesti pelastustoimen henkilöstön osaamiseen, työkykyyn ja saatavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota evakuointi-, paloturvallisuus ja öljyvahingontorjuntasuunnitelmat on laadittu ja hyväksytty

6 6 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2018 Vuoden 2018 keskeisimmät toiminnalliset tavoitteet, joissa huomioidaan sekä laadulliset että mitattavat tekijät ovat seuraavat: palvelutasopäätöksen toteuttaminen / mittari: pelastuslautakunta arvioi toimintakertomuksessa toteutumista huolehditaan pelastustoimen palvelujen ja tehtävien turvaamisesta pelastustoimen uudistamisessa / edunvalvonta tulevissa muutoksissa valmistaudutaan järjestämislain mukaiseen väliaikais- / muutoshallintoon osallistutaan pelastustoimen uudistamiseen valtakunnallisissa ja maakunnallisissa työryhmissä valvontasuunnitelman mukaiset kohteet tarkastetaan / mittari: tarkastusprosentti erikseen määritellyissä kohteissa on 100 % sopimuspalokuntien perus ja täydennyskurssit järjestetään koulutussuunnitelman mukaisesti (toteutaan täydet kurssit) mittari: koulutettavat päivät ja kustannukset / kurssi sopimuspalokuntien koulutuksen ja hälytystehtävien seurantajärjestelmä käytössä / mittari: arviointijärjestelmä Tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisyä ja tehokasta pelastustointa arvioidaan seuraavilla tunnusluvuilla valvontakohteiden tarkastusmäärän muutos (Pronto ja Merlot palotarkastuskohteiden tarkastusmäärän muutos (Pronto ja Merlot) pelastussuunnitelmien määrä muutos (Pronto) valistus ja neuvontatilaisuuksien ja osallistujien määrä (Pronto) tulipalojen määrän muutos (Pronto) ensivastetehtävien määrän muutos (Pronto) onnettomuuksista aiheutuvien vahinkojen arvon muutos (Vakes) pelastustoimen kustannukset euro/asukas (Pronto)

7 7 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Lapin liiton valtuusto hyväksyy pelastuslaitokselle seuraavaksi vuodeksi talousarvion. Sen hyväksymisen yhteydessä hyväksytään myös taloussuunnitelma kolmeksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Vuoden 2020 osalta uudet voimaan tulevat järjestämislait vahvistavat menettelytavat. Tämän uudistuksen takia monista taulukoista on vuosi 2020 jätetty kokonaan pois. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään pelastuslaitoksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio sekä taloussuunnitelma on laadittava siten, että edellytykset pelastuslaitoksen tehtävien hoitamiseen turvataan. Kuntalain mukaan talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarviossa on käyttötalous ja tuloslaskelmaosa sekä investointi ja rahoitusosa. Taloussuunnitelma on valmisteltu laadintaohjeen mukaan niin, että jäsenkuntien maksuosuuksien kasvu vuonna 2018 on 0 %. Jäsenkuntien maksuosuuksilla katetaan käyttötalousmenoja Investointimääräraha jäsenkunnilta on 3,50 / asukas, eli Taloussuunnitelman mukaan seuraavien vuosien kasvu on 0 %, mikä edellyttää talouden ja toiminnan sopeutusohjelmaa. Säästötoimet tulevat kohdistumaan kaikkeen toimintaan ja koskevat kaikkia toimipaikkoja. JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET Kuntien pelastustoimen maksuosuudet peritään maakuntaliiton perussopimuksen mukaisesti. Perussopimuksen muutos on hyväksytty ja maksuosuudet määräytyvät sen mukaisesti. TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TAE 2018 Käyttötalous Investointi Alla olevassa taulukossa on esitetty erikseen jäsenkuntien käyttötalouden ja vuokrien kustannuskehitys. TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TAE 2018 Käyttötalous 4,00 1,12 0,85 0,00 0,00 Vuokrat 19,80 5,60 1,32 1,78 1,24

8 8 Pelastuslaitoksen arvioitu tehtävämäärä vuodelle 2018 on noin tehtävää, jonka mukaan määrärahat ja tuloarviot on määritelty talousarvioon. Talousarvion laadinnassa on tarkasteltu vuoden 2016 tilinpäätöstä ja sekä toteumaa ajalla Talousarviossa on tarkasteltu myös valvontasuunnitelmaa vuodelle Kunta-alan kilpailukykysopimuksen mukaan palkkoja ei sopimuskaudella ( ) koroteta ja lomarahoja leikataan 30 %, mikä on huomioitu talousarvioesityksessä. Vakinaisen henkilöstön palkkamääräraha on varattu heinäkuun 2017 tehtäväkohtaisen palkan mukaan 1 % palkankorotusvarauksella. Sopimuspalokuntien koulutus ja hälytystuntikorvaukset on tarkistettu vastaamaan nykyisiä palokuntasopimuksia ja hälytystehtävien määrää. Määräraha on varattu käytössä koulutusseurantajärjestelmän tuottaman tiedon perusteella. Henkilöstömenojen kustannusvaikutus on +0,30 % Talousarvioesityksen toimintakulujen pieneneminen vuonna 2018 on 0,09 %. (v kasvu on 0,23 %). Kiinteistöjen vuokrien korotuksiin ei ole varauduttu. Kunnille on esitetty, että taloussuunnitelmakaudella kunnat pidättäytyisivät paloasemakiinteistöjen vuokrien korotuksilta. Avoimiksi tulevat palvelutason mukaiset virat, joihin talousarviossa on määrärahat, voidaan julistaa haettavaksi pelastusjohtajan tai hänen sijaisensa päätöksellä. Lomasuunnitelmat on tehtävä huolellisesti ja sijaisten käyttöä rajoitetaan, ja sijaisten määrä vähenee. Ylitöihin ja vapaavuoron hälytyksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Menoleikkaukset tarkoittavat, että vuorovahvuudet ajoittain pienenevät (pidetään toimintavalmiusohjeen mukaisena), tehokkaan pelastustoiminnan alkaminen voi viivästyä, omaisuusvahingot voivat kasvaa, kuntakeskuksissa voi olla miehittämättömiä asemia myös virka-aikana, eli menoleikkauksilla vaikutetaan myös palvelutasoon. TOIMINTATUOTOT Toimintatuotot muodostuvat myyntituotoista, korvauksista, maksuosuuksista, tarkastus, ja valvonta ja muista palvelumaksuista, vuokratuloista ja käyttöomaisuuden myyntivoitoista. Jäsenkuntien maksuosuudet säilyvät vuoden 2016 tasolla. Toimintatuotot on arvioitu vuoden 2016 tilinpäätöksen ja vuoden 2017 ensimmäisen kuuden kuukauden toteuman perusteella. Erheellisten tehtävien maksu on otettu käyttöön Erhe-maksujen tuloarvio oletetaan pienenevän. Erityiskohteiden valvontamaksu (tarkastusmaksu) on otettu käyttöön alkaen. Maksun tuotto on otettu talousarviossa huomioon valvontasuunnitelman mukaan. Tuotto on arvioitu tarkastettavien kohteiden lukumäärän minimiveloituksen mukaan, koska tarkastusten kestoa / tarkastettava kohde ei voida tässä vaiheessa luotettavasti arvioida. Ensivastetehtäviä on arvioitu olevan noin reilut 760 tehtävää. TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Henkilöstökulut muodostuvat vakinaisten, määräaikaisten, sijaisten ja sopimuspalokuntalaisten palkoista, palkkioista, erilliskorvauksista, eläkekuluista ja henkilöstösivukuluista. TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TAE 2017 TAE

9 9 Hälytysmäärät vaikuttavat suoraan henkilöstömenoihin. Virkarakenteen tavoitetilan mukaan vakinaisen henkilöstön määrä ei kasva. Henkilöstörakenteessa voidaan toteuttaa tarpeellisia muutoksia palvelutasopäätöksen mukaisesti ja toimintavalmius huomioiden. Perussopimuksen mukaan pelastushenkilöstön varhaiseläkemaksut olivat kuntien vastuulla vuoden 2008 loppuun saakka, jonka jälkeen ne siirtyivät täysimääräisinä työnantajalle, eli vuodesta 2009 alkaen eläkemaksut ovat kasvaneet. Kustannusvaikutus talousarviovuodelle on euroa. Palvelujen ostot Palvelujen ostot koostuvat mm. posti ja pankkipalveluista, viestiliikenne ja atkohjelmistopalveluista, vakuutuksista, kaluston kunnossapidosta, työterveyshuollosta, koulutuspalveluista ja yhteistoimintasopimuksista (palokuntasopimukset). TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TAE Aineet, tarvikkeet ja tavarat Aineet, tarvikkeet ja tavarat koostuvat toimistotarvikkeista, vaatteistosta, henkilökohtaisista suojavarustuksista, poltto ja voiteluaineista, pienkalustosta, työkaluista ja välineistä, varaosista ja korjaustarvikkeista. TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TS Muut toimintakulut Muista toimintakuluista kiinteistöjen vuokran osuus on 97,80 %. Perussopimuksen mukaan pelastuslaitos vuokraa ensisijaisesti kunnilta tarvitsemansa tilat. TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TAE Tilankäyttöä tehostetaan ja ulkopuolisilta käyttäjiltä peritään korvaus tiloista. PELASTUSTOIMEN TALOUSARVION KULURAKENNE TOIMINTAKULUT % TOIMINTAKULUISTA TP 2016 % TOIMINTAKULUISTA TA 2017 % TOIMINTAKULUISTA TAE 2018 Henkilöstökulut 65,47 65,55 65,81 Palvelujen ostot 11,45 11,42 11,13 Aineet ja tarvikkeet 6,91 6,90 6,76 Vuokrat ja muut kulut 15,99 16,13 16,30

10 10 Lapin liitto / Lapin pelastuslaitos Talousarvio ja suunnitelma vuosille TULOSLASKELMA TP 2016 TA 2017 TAE 2018 Muutos % TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Ostot tilikauden aikana , Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE / JÄÄMÄ Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot Satunnaiset erät 0 Poistoeron muutos Varausten lisäys TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ Alla olevassa taulukossa on jäsenkuntien maksuosuudet käyttötalouteen ja investointihankkeisiin vuodelle Jäsenkunta Käyttötalous Investointi Jäsenkunta Käyttötalous Investointi Enontekiö Ranua Inari Rovaniemi Kemi Salla Kemijärvi Savukoski Keminmaa Simo Kittilä Sodankylä Kolari Tervola Muonio Tornio Pelkosenniemi Utsjoki Pello Ylitornio Posio YHTEENSÄ

11 11 INVESTOINTISUUNNITELMA Raskaan kaluston hankintoihin ei valtionavustusta saada. Palosuojelurahasto on muuttanut avustuskäytäntöjään pitkälti asukaslukuperusteiseksi ja Lapin pelastuslaitoksen avustus kaikkiin hankkeisiin on noin euron tasolla. Investointeja varten vuodelle 2018 varataan 3,50 / asukas perussopimuksen mukaisesti. Investointisuunnitelmassa esitetään palosuojelu ja öljynsuojarahaston avustukseen oikeutetut kalustohankkeet. Vuoden 2020 osalta uudet voimaan tulevat järjestämislait vahvistavat menettelytavat. Tämän uudistuksen vuoksi investoinneista on jätetty vuosi 2020 pois kokonaan. Palosuojelurahaston avustuksella rahoitettavat ensisijaiset investointihankkeet: Investointivuosi 2018 Investointivuosi 2019 Sammutusauto, sijoituspaikka Kemi Säiliöauto, sijoituspaikka Enontekiö Hälytysjärjestelmien uusinta Miehistö- / evy-auto, sijoituspaikka itäinen toimialue Virve päätelaitteet 100 kpl Sammutusauto, sijoituspaikka Tornio Säiliöauto, sijoituspaikka Sodankylä Virve päätelaitteet 100 kpl Miehistö- / evy-auto, sijoituspaikka pohjoinen toimialue Päällirakenne Sammutus- / säiliöauton alusta Omarahoitteiset ensisijaiset investointihankkeet: Investointivuosi 2018 Investointivuosi 2019 Sammutusasut 70 kpl Sammutusauton peruskorjaus Paineilmapulloja 30 kpl, pi laitteiden testauskalusto Hydraulisia pelastusvälinesarjoja Maastopelastuskalustoa: Mönkijät, moottorikelkat Tarkastusautojen vaihdot Paloasemien kulunvalvonta / lukitukset Kemikaalipukujen uusinta Paineilmapulloja 30 kpl Maastopelastuskalustoa: Mönkijät, moottorikelkat Tarkastusautojen vaihdot Pintapelastuslauttojen uusinta Hankintatiimi on yhdessä työsuojeluorganisaation kanssa selvittänyt ensisijaiset investointikohteet. Yllä olevat esitykset eivät ole hankintajärjestyksessä. Ajoneuvojen osalta hankintatiimi tekee kierrätyssuunnitelman, joka perustellaan erikseen Palosuojarahastolle osoitetussa hakemuslomakkeissa kun avustushakemus tehdään rahastolle. Pelastuslautakunta päättää käyttötaloussuunnitelman yhteydessä hankintajärjestyksen, ja päättää Palosuojelurahaston avustuksen hakemisesta. Hankinnoista voidaan toteuttaa ne investoinnit, joihin myönnetään Palosuojelurahaston avustus. Omarahoitteisista hankinnoista pelastuslautakunta päättää käyttötaloussuunnitelman yhteydessä ja varaa investointimäärärahan ensisijaisesti Palosuojelurahaston rahoittamille hankkeille. Muut investoinnit toteutetaan tärkeysjärjestyksessä, mitä investointirahaa on käytettävissä.

12 12 Öljynsuojarahaston avustuksella rahoitettavat ensisijaiset öljyntorjuntakaluston investointihankkeet: Investointivuosi 2018 R Investointivuosi 2019 R A-luokan öljyntorjuntavene, Tornio 50 % Puomikontti, 500m 900FOB, Sodankylä 100 % Puomikontti, 500m 900FOB, Kemi 100 % C-lk, sivukerääjä, Kemi 100 % Öljyntorjuntavälinekontti, varusteet 30 henkilölle, 100 % A-luokan öljyntorjuntavene, Tervola 50 % Imeytysainekontti, Kemi 100 % C-luokan öljyntorjuntavene, Tornio 80 % Veneluokan öljynkeräyssäiliöt 20 m³, Sodankylä, Inari 100 % Keräyskalustokontti, Kemi 100 % Puomiperäkärry ja 300 m 500FOB, Kemi, Tornio, Rovaniemi, Inari 100 % C-luokan öljyntorjuntavene, Kemi 75 % Venemiehistön asusteet, Kemi, Tornio 50 % D-luokan sivukeräysjärjestelmän uusiminen, Tornio 100 % Trukki 3500 kg, Rovaniemi 100 % Investointivuosi 2020 A-luokan öljyntorjuntavene, Ranua 50 % C-lk, sivukerääjä, Tornio 100 % Ankkurointikalusto, Kemi 100 % Öljyntorjuntakaluston investointihankkeet sisältyvät pelastuslaitoksen öljyntorjuntasuunnitelmaan ajalle Omarahoitteinen osuus öljyntorjuntakaluston hankinnoissa on vuonna vuonna vuonna 2020