TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2010

Transkriptio

1 1 TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2010 Pelastuslautakunta / asia 92, Liite nro 6 Hallitus Muutettu pelastuslautakunnan päätöksen mukaisesti Valtuusto

2 2 LAPIN PELASTUSLAITOKSEN TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2010 PELASTUSTOIMEN TEHTÄVÄT Pelastustoimen tehtävänä on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen, pelastustoiminta onnettomuustilanteissa sekä poikkeusolojen väestönsuojelutehtävien hoitaminen sekä niihin varautuminen. LAPIN PELASTUSLAITOKSEN TEHTÄVÄT Alueen pelastustoimen tehtävänä on: ylläpitää pelastustoimen tehtäviä varten pelastustoimen järjestelmää, huolehtia pelastustoimen alaan kuuluvasta valistuksesta ja neuvonnasta, toimia asiantuntijana pelastustointa koskevissa asioissa, huolehtia pelastusviranomaisille kuuluvasta onnettomuuksien ehkäisystä ja vahinkojen rajoittamisesta sekä palotarkastuksista, huolehtia osaltaan väestönsuojeluun kuuluvista tehtävistä, ylläpitää niiden edellyttämää valmiutta, yhteen sovittaa eri viranomaisten ja pelastustoimeen osallistuvien muiden tahojen toimintaa pelastustoimessa, huolehtia osaltaan pelastustoimen henkilöstön kouluttamisesta, laatia yhteistyössä kuntien ja muiden osapuolten kanssa väestön suojaamista koskevat suunnitelmat, suunnitelmat väestön tai sen osan siirtämiseksi pois vaaran uhkaamalta alueelta ja sijoittamiseksi turvalliselle alueelle, huolehtia oman organisaationsa valmiudesta väestönsuojelutehtäviin ja pelastuslain 8 :ssä tarkoitetun omatoimisen varautumisen organisoimisesta poikkeusolojen varalle sekä väestönsuojelussa tarvittavasta yhteistoiminnasta 6 :ssä tarkoitettujen tahojen kanssa, huolehtia, että alueella on väestön varoittamiseen tarvittava hälytysjärjestelmä, huolehtia pelastustoiminnasta vesialueilla ottaen lisäksi huomioon mitä meripelastuslaissa (1145/2001) säädetään meripelastustoimesta, huolehtia öljyvahinkojen torjunnasta, huolehtia vaarallisten aineiden valvonnasta, osallistua meripelastustoimen tehtäviin, antaa toimialaansa soveltuvaa virka-apua muille viranomaisille, toimia asiantuntijana maankäytön suunnittelussa sekä rakentamisen ohjauksessa ja valvonnassa sen mukaan kuin siitä kunnan kanssa sovitaan, tuottaa sairaankuljetus-, ensihoito- ja ensivastepalveluja jos terveydenhuoltoviranomaisten kanssa siitä on sovittu ja järjestää väestönsuojelu- ja suuronnettomuusharjoituksia. Pelastuslaitos voi huolehtia myös muista toimialalle soveltuvista tehtävistä, jos siitä ei ole ilmeistä haittaa pelastuslaissa säädettyjen tehtävien hoitamiselle. KUNNAN TEHTÄVÄT Yksittäiset kunnat vastaavat: sammutusvesihuollon järjestämisestä, yleisten väestönsuojien rakentamisesta, kunnan omien poikkeusolojen johtokeskustilojen rakentamisesta ja ylläpidosta, lääkinnällisestä pelastustoimesta ja sairaankuljetuksesta.

3 3 Kunnat osallistuvat pelastusviranomaisten johdolla suoritettavaan evakuointisuunnitteluun ja vastaavat: onnettomuuksien uhrien ja evakuoidun väestön majoituksesta, muonituksesta vaatetuksesta ja muusta perushuollosta, väestönsuojelussa tarvittavasta raivaus- ja puhdistustoiminnasta sekä ensiavusta ja näihin tehtäviin tarvittavan väestönsuojeluorganisaation valmisteluista. Lisäksi kunnat avustavat tarvittaessa pelastusviranomaisia pelastustoiminnassa ja väestönsuojelussa antamalla pelastusviranomaisille toimialaansa soveltuvaa asiantuntija-, kalusto- ja materiaaliapua sekä virka-apua pelastushenkilöstön huoltamiseksi ja varautuvat tehtäviensä hoitamiseen poikkeusoloissa siten kuin siitä valmiuslaissa (1080/1991) säädetään. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Ulkoiset tekijät Luonnononnettomuuksien ja muiden onnettomuuksien, joissa kansainväliset pelastustoimet ovat tarpeen, määrä voi kasvaa tähänastisesta. Siviilikriisinhallintaa ja pelastustointa koskevien avunpyyntöjen ja tehtävien määrä sekä toimintakykyvaatimukset todennäköisesti lisääntyvät myös Barentsin alueella. Lähialueillamme on kohteita, joissa sattuvat onnettomuudet tai häiriöt voivat vaikuttaa myös Lapissa. Erityisesti Kuolan alueen vanhentuneet ydinvoimalat säilyvät riskikohteina pitkään. Säteilyonnettomuuden vaaran voivat aiheuttaa myös vanhentuvat ja heikkokuntoiset ydinkäyttöiset alukset ja ydinaseet sekä ydinjätteiden käsittely. Sisäiset tekijät Pelastustoimeen vaikuttavat samat tekijät kuin muillakin sisäasiainhallinnon toimialoilla. Muutostekijöitä toimintaympäristössä ovat väestö- ja aluerakenteen nopea muutos ja toisaalta tietoyhteiskunnan haavoittuvuus (esim. tietoverkot, sähkön-, veden- ja lämmönjakelun häiriöt). Väestö ikääntyy ja keskittyy. Tämä vaikuttaa myös pelastustoimen palvelujen tarpeeseen ja järjestämistapaan. Palvelujen tarve kasvukeskuksissa lisääntyy ja toisaalta taas palvelujen turvaaminen harvaan asutuilla alueilla vaikeutuu. Ikääntyvälle väestölle tyypilliset onnettomuusriskit kasvavat. Myös tuhopolttojen määrä on kasvussa. Lapin maakunnan erityispiirteet (suurteollisuus, kaivosteollisuus, matkailukeskukset ja matkailuelinkeinon voimakkaat kausivaihtelut, maa-, ilma- ja vesiliikenne sekä etäisyydet ja arktiset olosuhteet) suhteessa pelastustoimen resurssointiin asettaa erityisiä haasteita pelastustoimen palvelutason ylläpitämiselle. Meteorologisten tutkimusten mukaan ilmasto on lämpenemässä. Tähän liittyen luonnononnettomuuksien, kuten myrskyjen, rankkasateiden, jäätävien sateiden tulvien ja metsäpalojen riskin arvioidaan kasvavan. Riippuvuus tietoteknisistä ja muista verkostoista lisää yhteiskunnan haavoittuvuutta. Toisaalta kehittyvä tekniikka antaa myös uusia mahdollisuuksia riskien hallintaan. Palokuntien tehtävämäärät ovat viime vuosina kasvaneet merkittävästi ja tämä kehitys jatkunee. Kyse on osin tehtäväkentän laajenemisesta erityisesti lääkinnällisen

4 4 pelastustoimen tehtävissä (ensivastetehtävät). Myös kynnys avun pyytämiseen on madaltunut. Aiheettomien automaattisten paloilmoitusten määrän kasvu on sen sijaan taittunut ja jopa kääntynyt laskuun. Pelastustehtävien määrä / Lappi ennuste 4300 Lähde; pronto / tietopalvelut. Ennusteen mukaan vuoden 2009 tehtäviä tulee olemaan noin Tilastoitavia tehtäväluokkia pelastustoimella on 21. Palokuntien tehtävien määrä vuositasolla on lisääntynyt noin 1000 tehtävällä luvun alkuvuosista. Maastopalojen määrä vaihtelee vuosittain huomattavasti. Tehtävämäärien kasvu vaikuttaa suoraan henkilöstömenoihin, joita ei ole aikaisempina vuosina kuitenkaan korotettu vastaamaan hälytysmäärän kasvua. Pelastustoimelta edellytetään erityisesti onnettomuuksien ehkäisyn tehostamista yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Palvelujen turvaaminen harvaan asutuilla alueilla tulee olemaan erityisen haasteellista. Palvelujen tarve matkailukeskuspaikkakunnilla tulee kasvamaan. Matkailun kausivaihtelut edellyttävät nykyistä korkeampaa valmiutta matkailukeskuksissa. Mahdollisia muutoksia taloussuunnitteluun aiheuttaa perussopimuksen tarkistaminen vuonna Perussopimuksessa tulee sopia paloasemien vuokranmääräytymisen perusteet, jotta perusteet ovat jatkossa yhtenevät sekä oikeudenmukaiset. Ainakin Kemin, Kittilän ja Levin paloasemahankkeet lisäävät jatkossa vuokrakustannuksia. Lisäksi kasvavia kustannusmuutoksia voi aiheuttaa VPK sopimusten yhtenäistäminen ja pelastushenkilöstön varhaiseläkemaksut. Kustannussäästöjä haetaan hankintojen ja palvelujen keskitetyllä kilpailuttamisella sekä toimintojen tehostamisella riskianalyysi ja palvelutasopäätös huomioiden. Esimerkiksi vakuutusten kilpailuttaminen sekä virkarakenteen, varallaolojärjestelyjen ja työtehtävien uudelleen tarkastelu suunnittelukauden aikana ovat keinoja tehostaa toimintoja. PAINOPISTEALUEET SUUNNITTELUKAUDELLA Pelastuslaitoksen organisaation uudistaminen v Varallaolotarpeet ja järjestelyt arvioidaan uudelleen v Vuokrien määräytymisperusteet tarkistetaan v Kuntien pelastustoimen maksuosuusperusteet tarkistetaan v Virkarakenne ja sen tavoitetila tarkistetaan v Onnettomuuksia ehkäistään suunnitelmallisesti ja tehokkaasti yhteistyössä muiden turvallisuustyötä tekevien viranomaisten ja yhteisöjen kanssa. Palotarkastusohjelmiston käyttöä tehostetaan. Pelastustoimen riskienarviointi ja alueen riskianalyysi tarkistetaan ohjeistuksen mukaisesti. Palvelurakenne tarkistetaan ja lisätään alueellisesti ja seutukunnallisesti tuotettavia palveluja.

5 5 Pelastuslaitoksen tietoverkko-, -ohjelmistot ja palvelut sekä viesti-, paikannusja hälytysjärjestelmät toimivat moitteettomasti. Osallistutaan kuntien turvallisuussuunnitelmien laatimiseen Varaudutaan ottamaan käyttöön pelastushallinnon tilannekuvajärjestelmä. Talous- ja hallintopalvelut tuotetaan keskitetysti ja tehokkaasti. Erityiskohteet tarkastetaan vuosittain ja tarkastustoimintaa tehostetaan. Pelastustoimen valistus- ja neuvontatyötä (turvallisuusopetusta) tehostetaan. Sopimuspalokuntien toimintaedellytykset turvataan (riittävä, riskeihin mitoitettu, koulutettu henkilöstö). Perus- ja täydennyskoulutus toteutetaan koulutussuunnitelman mukaisesti. Pelastustoimen henkilöstön osaamiseen, työkykyyn ja saatavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Evakuointi-, patoturvallisuus- ja öljyvahingontorjuntasuunnitelmat on laadittu ja hyväksytty. Väestönsuojelun ja varautumisen tehtävät ja vastuut sekä organisaatiot on tarkistettu yhdessä kuntien kanssa ja uusi pelastuslain mukainen työnjako on määritelty. MITTARIT JA TUNNUSLUVUT Tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisyä ja tehokasta pelastustointa arvioidaan seuraavilla tunnusluvuilla: Erityiskohteiden tarkastusmäärän muutos (lähde: PRONTO) Palotarkastuskohteiden tarkastusmäärän muutos (lähde: PRONTO) Pelastussuunnitelmien määrän muutos (lähde: PRONTO) Valistus- ja neuvontatilaisuuksien ja osallistujien määrä (lähde: PRONTO) Tulipalojen määrän muutos (lähde: PRONTO) Kiireellisten pelastustehtävien määrän muutos (lähde: PRONTO) Ensivastetehtävien määrän muutos (lähde: PRONTO) Onnettomuuksista aiheutuvien vahinkojen arvon muutos (lähde: VAKES) Pelastustoimen kustannukset, euroa/asukas (lähde: tilinpäätös) TALOUSARVIO 2010 Talousarvion 2010 laatiminen perustuu vuoden 2008 tilinpäätökseen ja talousarviovuoden 2009 toteutumaan kahdeksan kuukauden ajalta ( ). Henkilöstömenoissa on huomioitu 1,0 % yleiskorotus vuodelle 2010, ja oikaistu sopimuspalokuntien palkkamäärärahat hälytystehtävien tasolle. Talousarvioesityksen toimintakulujen kasvu vuonna 2010 on 1,5 %. TOIMINTATUOTOT Toimintatuotot koostuvat myyntituotoista, korvauksista, maksuosuuksista, tarkastusja palvelumaksuista, vuokratuotoista ja muista toimintatuotoista. Toimintatuotot on arvioitu tilinpäätöksen 2008 ja kuluvan vuoden toteutuman perusteella. TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut

6 6 Henkilöstökulut muodostuvat vakinaisten, määräaikaisten, sijaisten ja sopimuspalokuntalaisten palkoista, palkkioista, erilliskorvauksista, eläkekuluista ja henkilöstösivukuluista. Henkilöstökulut TP 2008 TA 2009 TAE 2010 TS 2011 TS Hälytysmäärien kasvu vaikuttaa suoraan henkilöstömenoihin. Virkarakenteen tavoitetilan mukaan vakinaisen henkilöstön määrä ei kasva. Henkilöstörakenteessa toteutetaan tavoitetilan mukaiset muutokset. Perussopimuksen mukaan pelastushenkilöstön varhaiseläkemaksut ovat kuntien vastuulla vuoden 2008 loppuun saakka, jonka jälkeen ne siirtyivät täysimääräisinä työnantajalle eli vuodesta 2009 alkaen eläkemaksut nousevat. Palvelujen ostot Palvelujen ostot koostuvat posti- ja pankkipalveluista, viestiliikenne- ja atkohjelmistopalveluista, vakuutuksista, kaluston kunnossapidosta, työterveyshuollosta, koulutuspalveluista, yhteistoimintasopimuksista (palokuntasopimukset). Palvelujen ostot TP 2008 TA 2009 TAE 2010 TS 2011 TS Palvelujen ostot kilpailutetaan ja hankinnat keskitetään kustannusten nousun hallitsemiseksi. Aineet, tarvikkeet ja tavarat Aineet, tarvikkeet ja tavarat koostuvat toimistotarvikkeista, vaatteistosta, henkilökohtaisista suojavarusteista, poltto- ja voiteluaineista, kalustosta, työkaluista ja välineistä, varaosista, korjaustarvikkeista ja aineista. Aineet, tarvikkeet ja tavarat TP 2008 TA 2009 TAE 2010 TS 2011 TS Ostot kilpailutetaan ja hankinnat keskitetään kustannusten nousun hallitsemiseksi. Muut toimintakulut Muista toimintakuluista vuokran osuus on 98,7 %. Perussopimuksen mukaan pelastuslaitos vuokraa kunnilta tarvitsemansa tilat (= summa palautuu kunnille). Muut toimintakulut TP 2008 TA 2009 TAE 2010 TS muut kiinteistöjen vuokrat Talousarvioesityksessä kuntien perimät vuokrat nousevat vuokrasopimusten indeksien mukaisesti. Kunnille palautuu siten vuokrina Kemin osalta paloasematilojen osittainen siirtyminen konttiratkaisuun aiheuttaa lisäkuluja. Vuokran määräytymisperusteet tarkistetaan ja otetaan käyttöön vuoden 2011 alusta.

7 7 Kustannusperusteinen vuokra nostaa vuokramenoja mutta ne palautuvat täysimääräisinä kunnille. Vuokramenon kehitys / EUR TP 2004 TP 2005 TP 2006 TP 2007 TP 2008 TA Tilankäyttöä tehostetaan ja ulkopuolisilta käyttäjiltä peritään korvaus tiloista. Leville valmistuu asianmukaisten toimitilat v ja samoin Posiolle. Kittilän paloaseman peruskorjaus toteutunee v Kemin paloasematilat vaativat nopeaa ratkaisua. Kemin paloaseman tilapäistiloista syntyy kustannuksia. PELASTUSTOIMEN TALOUSARVION KULURAKENNE: taulukko 1 Toimintakulu % toiminta kuluista, TP 2008 % toimintakuluista, TA 2009 % toimintakuluista, TAE 2010 henkilöstökulut 66,37 66,97 66,80 palvelujen ostot 12,45 12,83 12,82 vuokrat 12,50 13,16 12,96 aineet ja tarvikkeet 8,68 7,04 7,42 PELASTUSTOIMEN KULUT: taulukko 2 Toimintakulu TP 2008 / TA 2009 / TAE 2010 / henkilöstökulut palvelujen ostot vuokrat muut kulut aineet ja tarvikkeet PELASTUSTOIMEN TOIMINTAKULUT: Taulukko 3. TP 2008 TA 2009 TAE 2010 TS 2011 TS ,48 % + 1,5 % + 3,3 % + 3,3 % KUNTAKOHTAISET MAKSUOSUUUDET Kuntien maksuosuudet on kirjattu maakuntaliiton perussopimuksen mukaan. Perussopimus kustannusten jaon osalta koskee vuosia Kustannuskehitys kuntien pelastustoimen maksuosuuksista, jotka sisältävät myös kaluston investointimenot. TAE 2010 TAE 2009 TP 2008 TP (inv ) (inv ) (inv ) (inv ) + 1,84 % + 3,59 % 2,27 % 4,0 %

8 8 INVESTOINTISUUNNITELMA Investointeja varten varataan vuodelle ,00 / asukas perussopimuksen mukaisesti. Investointisuunnitelmassa on esitetty valtionavustuksen, palosuojelu- ja öljysuojarahaston avustukseen oikeutetut kalustohankkeet. Kuntien investointimäärärahat euroina vuosina TP 2004 TP 2005 TP 2006 TP 2007 TP 2008 TA 2009 TA Pelastuslaitoksen johtoryhmä asettaa investointiesitykset kiireellisyysjärjestykseen ja tarkistaa järjestyksen vuosittain. Pelastuslautakunta päättää kalustoinvestoinneista. Pelastuslaitos hakee kalustoinvestointeihin valtionavustukset ja palosuojelurahaston avustukset. Taloussuunnitelman liitteet: nro 1 Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma nro 2 Kuntien maksuosuudet 2010 nro 3 Investointisuunnitelma / valtionavustukset / palosuojelurahasto / öljysuojarahasto nro 4 Vuokramenot