-2, KV :00

Transkriptio

1 -2, KV :00 Kokoustiedot Aika klo Paikka Raatihuone, kaupunginvaltuuston istuntosali Päättäjät Aspvik, Matts Kull, Bjarne Björklund, Lars Lunabba, Maria Boström, Peter Luomala, Eero Brännbacka-Brunell, Brita Lyyra, Anna-Maija Englund, Conny Nyman, Kaj Haldin, Annica Palojärvi, Tuomo Hellén, Ulla Piippolainen, Vuokko Hellstrand, Kurt Rantala, Mervi Hellström, Patrik Sandlin, Anders Henriksson, Anna-Maja Silander, Jaana Holmgård, Sebastian Silvennoinen, Pentti Holmstedt, Simon Sipinen, Helinä Howard III, Lyman Trey Sjölund, Owe Huumarsalo, Kenneth Snellman, Mikael Isokoski, Sauli Storbjörk, Jacob Ittonen, Jarmo Storholm, Stefan Itälehto, Timo Sundqvist, Lisen Jungell, Ida-Marie Suvanto, Vesa Karjaluoto, Johan Tonberg, Christer Kjellman, Marika Westman, Märta-Lisa Koskela, Jaakko Yli-Pelkola, Kim Koskela, Kari Käsiteltävät asiat Oheisen esityslistan mukaan. Toimeksi saanut: Milla Kallioinen kaupunginsihteeri

2 88, KV :00 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS

3 89, KV :00 PÖYTÄKIRJANTARKASTUS Pöytäkirja tarkastetaan kaupunginkansliassa tiistaina 31. lokakuuta 2017 klo Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa.

4 90, KV :00 CFV: 853/2017 SANNA MELARTI: ANOMUS LUOTTAMUSTOIMESTA EROAMISESTA Kh Anomus: Liite 335 Kaupunginsihteeri: Sanna Melarti anoo eroa luottamustoimistaan ulkomaille muuton takia. Melarti on varajäsen sivistyslautakunnan suomenkielisessä jaostossa. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto myöntää Melartille eron sivistyslautakunnan suomenkielisen jaoston varajäsenyydestä ja valitsee samalla tilalle uuden varajäsenen sivistyslautakunnan suomenkieliseen jaostoon. Kv Kaupunginvaltuusto ottaa asian käsiteltäväksi edellyttäen, että kaupunginhallitus on hyväksynyt asian kokouksessaan. Anomus: Liite 90 Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto myöntää Melartille eron sivistyslautakunnan suomenkielisen jaoston varajäsenyydestä ja valitsee samalla tilalle uuden varajäsenen sivistyslautakunnan suomenkieliseen jaostoon.

5 90, KV :00 / :s bilaga: Liite 90, kv

6 91, KV :00 CFV: 832/2017 PIETARSAAREN LIIKUNTATOIMINTAAN TARKOITETTU RETTIGIN RAHASTO; SÄÄNNÖN HYVÄKSYMINEN Kh Pietarsaaren liikuntatoimintaan tarkoitetun Rettigin rahaston sääntö: Liite 313 Kaupunginlakimies: Rettig Group Oy Ab on päättänyt lahjoittaa euroa Pietarsaaren kaupungille. Varat sijoitetaan rahastoon ja kaupunginvaltuuston on hyväksyttävä rahastolle sääntö. Rahaston pääomasta käytetään vuosittain euroa kymmenen vuoden ajan yksittäisille lapsille ja nuorille, joilla ei muutoin ole varaa harrastaa liikuntatoimintaa. Kaupunginhallituksen tulee valita rahaston johtokunta, johon kuuluu viisi jäsentä. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että Pietarsaaren liikuntatoimintaan tarkoitetun Rettigin rahaston sääntö hyväksytään. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv Pietarsaaren liikuntatoimintaan tarkoitetun Rettigin rahaston sääntö: Liite 91 Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto hyväksyy Pietarsaaren liikuntatoimintaan tarkoitetun Rettigin rahaston säännön.

7 91, KV :00 / :s bilaga: Liite 91, kv PIETARSAAREN LIIKUNTATOIMINTAAN TARKOITETUN RETTIGIN RAHASTON SÄÄNTÖ 1 Rahaston tarkoitus Rahaston tarkoituksena on hallita varoja, jotka Rettig Group Oy Ab on luovuttanut Pietarsaaren kaupungille, tavoitteena tukea liikuntatoimintaa Pietarsaaressa. 2 Rahaston pääoma ja sen kartuttaminen Rahaston peruspääoma euroa ja varat sisältyvät kaupungin yleiseen rahoitusomaisuuteen. 3 Rahaston hallinta ja hoitaminen Rahaston hallinta kuuluu kaupunginhallitukselle, rahaston varojen hoitamisen ja muiden käytännön toimenpiteiden hoitamisen kuuluessa rahatoimistolle. Kaupunginhallitus valitsee toimikaudekseen rahaston johtokunnan, johon kuuluu viisi (5) jäsentä. 4 Pääoman käyttäminen Rahaston johtokunta päättää stipendien ja avustusten jakamisesta rahaston varoista. Rahaston pääomasta (ja tuotosta) käytetään vuosittain 2000 euroa 10 vuoden ajan. Käytettävät rahat jaetaan yksittäisille lapsille ja nuorille, joilla ei muutoin ole varaa harrastaa liikuntatoimintaa, joko hakemuksella tai kolmannen henkilön ehdottamana.

8 92, KV :00 UBV: 792/2017 SIVISTYSLAUTAKUNNAN TALOUSARVION OIKAISU VUODELLE 2017 Sivl Sivistyslautakunta on käsitellyt ja hyväksynyt anomuksen Etelänummen koulun ja Pietarsaaren lukion lisäresurssista kolmessa kokouksessa. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen henkilöstökustannukset ylittyvät n :lla vuonna Syynä tähän on, että lautakunta on myöntänyt seuraavat lisäresurssit Etelänummen koululle ja Pietarsaaren lukiolle: - Jopo-luokan käynnistäminen Etelänummen koulussa - Lisäresurssin myöntäminen Etelänummen koululle, määräraha käytetään ryhmäkokojen pienentämiseksi erityisesti 9. vuosiluokalla - Lisäresurssi Pietarsaaren lukiolle, resurssia käytetään riittävän kurssitarjonnan tarjoamiseksi opiskelijoille Jopo-luokan kustannukset ovat n , Etelänummen lisäresurssin n ja Pietarsaaren lukion lisäresurssin kustannukset ovat n vuonna Ehdotus Päätös Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta anoo kaupunginvaltuustolta talousarvion oikaisua vuodelta 2017 edellä mainittua tarkoitusta varten. Sivistyslautakunta: Ehdotus hyväksyttiin. Kh Ehdotus Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se myöntää sivistyslautakunnalle :n lisämäärärahan yllä mainittuihin henkilöstökustannuksiin. Rahoitetaan lainalla. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa:

9 92, KV :00 UBV: 792/ että kaupunginvaltuusto myöntää sivistyslautakunnalle :n lisämäärärahan yllä mainittuihin henkilöstökustannuksiin. Rahoitetaan lainalla.

10 93, KV :00 TV: 791/2017 ERILLISINVESTOINTIEN MÄÄRÄRAHA, TALOUSARVION 2017 TARKISTAMINEN TL Anomus talousarvion sisällä tehtävästä muutoksesta: Liite 167 Valmistelu: Kaupungininsinööri Harri Kotimäki, , rakennuttajainsinööri Frank Bäcksholm, , vastaava suunnittelija Johan Enlund, ANOMUS KOSKIEN TORIN JA AMPUMARADANTIEN MÄÄ- RÄRAHOJA Pirilön teollisuusalue oli mukana investoinneissa, mutta aika ei riitä rakentamisen käynnistymiseen vuoden 2017 aikana. Kadun suunnittelu on käynnissä ja samaan aikaan suunnitellaan viereisen kantatie 68:n muutoksia sekä uutta asemakaavaa alueelle. Yhteisistä kysymyksistä suurin oli suuri oja, joka on alueella ja tien laidassa. Kaikki suunnitelmat valmistuvat vuoden aikana ja rakentaminen voi tapahtua vuonna Samaan aikaan torin kunnostus on aiheuttanut ennakoimattomia kustannuksia. Vain osa niistä voidaan käsitellä kunnallisteknisten investointien käyttösuunnitelman sisällä. Torin pinnat ja keskustaympäristön parantaminen tarvitsee nyt lisämäärärahaa, joka voidaan ottaa Ampumaradantiestä. Pormestarinsaarentien lisäystarve aiheutuu puomeista kevyen liikenteen väylällä ja massanvaihdoista. Asia tulee lähettää kaupunginhallituksen kautta valtuuston päätettäväksi. Kaupungininsinööri: Tekninen lautakunta ehdottaa, että kaupunginhallitus hyväksyy ja lähettää asian liitteen 167 mukaan edelleen valtuustoon. Ehdotus Päätös Tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää kaupungininsinöörin ehdotuksen mukaisesti. Tekninen lautakunta: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen. Kh Anomus talousarvion sisällä tehtävästä muutoksesta: Liite 310

11 93, KV :00 TV: 791/2017 Ehdotus Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy kunnallisteknisen osaston anomuksen talousarvion sisällä tehtävistä muutoksista. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv Anomus talousarvion sisällä tehtävästä muutoksesta: Liite 93 Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto hyväksyy kunnallisteknisen osaston anomuksen talousarvion sisällä tehtävistä muutoksista.

12 93, KV :00 / :s bilaga: Liite 93, kv INVESTERINGSFÖRSLAG INVESTIONTIEHDOTUKSIA Godkänd SÄRSKILDA INVESTERINGAR/ ERILLISINVESTOINNIT S=Särskilda investeringar Projekt som bör byggas/ rakennettavat projektit S=Erillisinvestoinnit P - prioritet, priorisointi P Totalkostnad Omdisponering SÄRSKILDA INVESTERINGAR Kok.kustannus ERILLISINVESTOINNIT GATOR OCH BOSTADSOMRÅDEN, INDUSTRIOMRÅDEN, ÖVRIGA S Projekt - sanering av gatubelysningar(led) 1a Projekti - katuvalaistuksien saneeraus(led) S Västerleden mellan Fogdevägen och Fallvägen samt ny trafikrondell,cy-väg Länsiväylä välillä Voudintie ja Ahotie sekä uusi kiertoliittymä, pyörätie S Del av Fallvägen samt förbättring av trafiksäkerheten vid Baggholmsvägen Osa Ahotietä sekä liikenneturvallisuuden parannus Oinaansaarentiellä S Stationsvägen/ Fabriksgatan(underfart och övriga åtgärder) Asematie/ Tehtaankatu(alikulku sekä muita toimenpiteitä) S Torgets ytor och förbättring av centrummiljön(först Storgatan 50mtr) Torin pinnat sekä keskustan parannus(ensin Isokatu 50mtr) S Pedersvägens cykelväg mellan Pederstadsgatan och Omfartsvägen,890mtr Pietarintien pyöratie välillä Pietarilankatu ja Ohikulkutie S Borgmästargrundsvägen(Laukkovägen), 1115mtr Pormestarinsaarentie S Pirilö industriområde: Skjutbanevägen, del 1, 410mtr Pirilön teollisuusalue:ampumaradantie, osa 1 S Pirilö industriområde: Skjutbanevägen, del 2, 320mtr Pirilön teollisuusalue:ampumaradantie, osa 2 S Pirilö industriområde: Knallbackavägen, 126mtr Pirilön teollisuusalue: Paukkumäentie S Nyponvägens förlängning(tomtproduktion) Ruusunmarjantien jatke(tonttituotanto) S Västra Fårholmen/ konsultplanering(gator samt kommunalteknik) Läntinen Lammassaari/ konsulttiauunnittelu(kadut ja kunnallistekniikka) S Fäbodavägen, planering Fäbodantien suunnittelu S Byggande av Fäbodavägen Fäbodantien rakentaminen S Nya trafikarrangemang vid Victor Schaumansepl. Jakobsgatan Uudet liikennejärjestelyt-skolgatan-victor Schaumanpui-Jaakonkatu S Kållbyvägen mellan sjukhset infart och Östra Ringvägen Kolpintie välillä sairaalan liittymä ja Itäinen Rengastie S Strandvägen, ca 1265mtr Rantatie S Nya Ådövägen, ca 1450mtr fortsättning från Strandvägen mot Kisor Uusi Ådöntie, jatkuu Rantatiestä Kisoriin S Bottenviksvägens återställningsarbeten från Pohjalahdentien viimeistelytyöt vuodesta 2016 S Jakobsgatan mellan Skolgatan och Kvastbergsgatan Jaakonkatu välillä Koulukatu ja Luutavuorenkatu S Storgatan mellan torget och Trädgårdsgatan S Isokatu välillä Tori ja Puutarhakatu 0 S Grundet, nya tomter Grundet, uudet tontit S Bottenviksvägen mellan Korsgrundsvägen och Larsmovägen S Pohjalahdentie välillä Ristikarintie ja Luodontie Dispositionsplan Särskilda.investeringar SUM

13 94, KV :00 CFV: 876/2017 VUODEN 2018 TULOVEROPROSENTIN JA KIINTEISTÖVEROPROSENTIN VAH- VISTAMINEN Kh Kaupunginsihteeri: Kuntalain 111 :n mukaan valtuuston on viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätettävä kunnan tuloveroprosentista ja kiinteistöveroprosenteista. Verotusmenettelystä annetun lain 91a :n mukaan kunnan tulee ilmoittaa tuloveroprosentin suuruus Verohallinnolle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä. Tuloveroprosentti ilmoitetaan neljännesprosenttiyksikön tarkkuudella. Kiinteistöverolain (654/1992) 11 :n mukaan kunnanvaltuusto määrää kunnan kiinteistöveroprosenttien suuruuden laissa säädettyjen vaihteluvälien rajoissa vuosittain etukäteen samalla, kun se vahvistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin. Kiinteistöveroprosentit määrätään prosentin sadasosan tarkkuudella (Kiinteistöverolaki /654 ja /970). Kiinteistöverolaki (654/1992 ja 970/2016) sisältää kiinteistöveroprosenttien vaihteluvälit sekä säännöksen siitä, että kuntien on jatkossa määrättävä erikseen kiinteistöveroprosentti myös muille kuin vakituisille asuinrakennuksille. Kiinteistöverolain 11, 12, 12 a, 12 b, 13 a ja 14 pykälien mukaan vaihteluvälit ovat seuraavat: Yleinen kiinteistöveroprosentti tulee määrätä välillä 0,93 1,80 % Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti tulee määrätä välillä 0,41 0,90 % Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentti tulee määrätä välillä 0,93 1,80 %. KiintVL:n 12 b :ssä mainituissa kunnissa rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti tulee määrätä vähintään 3,00 prosenttiyksikköä valtuuston määräämää yleistä veroprosenttia korkeammaksi, kuitenkin enintään 6,00 prosentiksi (tämä kohta ei koske Pietarsaarta). Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin ala- ja ylärajaa korotetaan siten, että rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti voidaan määrätä välillä 2,00 6,00. yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentin alin raja on 0,00 voimalaitosten kiinteistöveroprosentti on enintään 3,10. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto vahvistaa vuoden 2018 veroprosentit seuraaviksi:

14 94, KV :00 CFV: 876/2017 Tuloveroprosentti pysyy muuttumattomana 21,25 %. Kiinteistöveroprosenttien osalta ehdotetaan seuraavaa: yleistä kiinteistöveroa korotetaan 1,05 %:sta 1,150 %:iin vakituisen asunnon kiinteistöveroa korotetaan 0,45 %:sta 0,500 %:iin, - muun asunnon kiinteistöveroa korotetaan 1,05 %:sta 1,150 %:iin, - voimalaitoksen kiinteistövero pysyy muuttumattomana, 2,850 %, - yleishyödyllisen yhteisön kiinteistövero pysyy muuttumattomana 0,000 % - rakentamattomien rakennuspaikkojen kiinteistöveroa korotetaan 3,000 %:sta 4,000 %:iin. Kv Kaupunginvaltuusto ottaa asian käsiteltäväksi edellyttäen, että kaupunginhallitus on hyväksynyt asian kokouksessaan. Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto vahvistaa vuoden 2018 veroprosentit seuraaviksi: Tuloveroprosentti pysyy muuttumattomana 21,25 %. Kiinteistöveroprosenttien osalta ehdotetaan seuraavaa: - yleistä kiinteistöveroa korotetaan 1,05 %:sta 1,150 %:iin - vakituisen asunnon kiinteistöveroa korotetaan 0,45 %:sta 0,500 %:iin - muun asunnon kiinteistöveroa korotetaan 1,05 %:sta 1,150 %:iin - voimalaitoksen kiinteistövero pysyy muuttumattomana, 2,850 % - yleishyödyllisen yhteisön kiinteistövero pysyy muuttumattomana 0,000 % - rakentamattomien rakennuspaikkojen kiinteistöveroa korotetaan 3,000 %:sta 4,000 %:iin.

15 95, KV :00 CFV: 16/2015 KULTTUURIPOLIITTINEN OHJELMA Kh Kaupunginsihteeri: Pietarsaaressa ei ole kirjallista kulttuuripoliittista ohjelmaa, joten sellaisen laatiminen on perusteltua ja ajankohtaista. Ohjelmaan olisi hyvä sisällyttää sekä nykytilan analyysi että tulevaisuuden linjauksia mm. kulttuurityön painopistealueista, kehittämistarpeista, yhteistyömahdollisuuksista ja mahdollisista priorisoinneista. Jotta ohjelma toimisi ohjaavana työkaluna, tulee sen olla konkreettinen ja selkeä. On myös tärkeää kytkeä laadittava ohjelma kaupungin strategiaan sekä muihin toimenpideohjelmiin. Kulttuuripoliittisen ohjelman laatiminen vaatii viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välistä yhteistyötä yhdessä yhteisessä työryhmässä. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä, että kaupungille laaditaan kulttuuripoliittinen ohjelma ja lähettää asian kulttuurijaostolle työryhmän perustamista varten. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Sivl-kj Pietarsaaren kulttuuripoliittisen ohjelman laatimisesta on keskusteltu myös aikaisemmin, mutta asia ei ole edennyt kulttuuritoimialan uudelleenorganisoinnin ja sivistyslautakunnan kulttuurijaoston toimintasäännön muutoksen vuoksi. Myös kulttuuritoimisto on nyt uudelleenorganisoitu ja löytänyt muotonsa, joten kulttuuripoliittisen ohjelman laatimistyö voi jatkua. Ehdotus Päätös Valmisteleva viranhaltija, museonjohtaja: Kulttuurijaoston yksikönpäälliköt laativat yhdessä kehykset kulttuuripoliittiselle ohjelmalle, joka esitellään seuraavassa kokouksessa, jolloin myös nimetään työryhmä. Sivistyslautakunnan kulttuurijaosto: Ehdotus hyväksyttiin.

16 95, KV :00 CFV: 16/2015 Sivl-kj Edellisen kokouksen päätöksen mukaan on laadittu kehysehdotus ja työryhmä voidaan valita kulttuuripoliittisen ohjelman jatkotyötä varten. Kehysehdotus Liite 20 Ehdotus Päätös Valmisteleva viranhaltija, museonjohtaja: Kulttuurijaosto valitsee työryhmään kulttuurijaoston johtavien viranhaltijoiden lisäksi Pietarsaaren seudun musiikkiopiston rehtorin Bo-Anders Sandströmin sekä kaksi luottamushenkilöä kulttuurijaostosta. Sivistyslautakunnan kulttuurijaosto: Työryhmän jäseniksi valittiin Brita Brännbacka-Brunell (kulttuurijaoston puheenjohtaja), Sauli Isokoski (kulttuurijaoston varapuheenjohtaja), Marja-Leena Pitkäaho (kulttuurisihteeri), Leif Storbjörk (kirjastonjohtaja), Guy Björklund (museonjohtaja) ja Bo-Anders Sandström (Pietarsaaren seudun musiikkiopiston rehtori). Työryhmä voi tarvittaessa kutsua asiantuntijoita kokouksiinsa. Kh Annika Myllärin ja Sören Lillkungin kirjelmä: Liite 413 Kaupunginsihteeri: Schauman-salin toimitusjohtaja Annika Mylläri ja ammattikorkeakoulu Novian kulttuuriyksikön yksikönjohtaja Pietarsaaressa, Sören Lillkung ovat laatineet kirjelmän, jossa he esittävät oman näkemyksensä kaupungin kulttuuristrategian valmistelusta ja toteuttamisesta. Mylläri ja Lillkung toivovat, että strategiatehtävä käynnistetään perusteellisesti järjestämällä suurempi kokous, jossa kaikille kaupungin kulttuuritoimijoille annetaan tilaisuus vaikuttaa kulttuuristrategian tavoitteeseen ja myös määrittää ongelmat, jotka on ratkaistava ennen tavoitteisiin pääsyä. Kaupunginhallituksen ja kaupungin kulttuurijaoston on luonnollisesti johdettava prosessia, mutta Mylläri ja Lillkung haluavat ehdottomasti olla prosessin osallisia alusta loppuun. Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen:

17 95, KV :00 CFV: 16/2015 Kaupunginhallitus merkitsee kirjelmän tiedoksi ja toimittaa sen eteenpäin sivistyslautakunnan kulttuurijaostolle ja työryhmän puheenjohtajalle. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Sivl-kj Annika Myllärin ja Sören Lillkungin kirjelmä: Liite 33 Kulttuurijaosto on saanut tehtäväksi kulttuuripoliittisen ohjelman laatimisen Pietarsaaren kaupungille. Kulttuurijaosto on nimennyt työryhmän ja tehtävä on aloitettu. Kulttuurijaosto päätti että työryhmään kuuluisi omien johtavien virkamiesten ja kahden valtuutetun lisäksi myös Pietarsaaren musiikkiopiston johtava virkamies, jotta tulevaan kulttuuripoliittiseen ohjelmaan sisältyisi myös kaupungin kulttuuritoiminnat Pietarsaaren musiikkiopisto ja lasten taidekoulu Balatako. Sittemmin Campus Allegron muut toimijat ovat jättäneet kaupunginhallitukselle kirjelmän, jossa motivoidaan kulttuurijaoston tehtävän laajentamista. (Ks. liite). Työryhmä toteaa, että jos tavoite on kulttuuripoliittinen ohjelma, johon sisältyy miltei kaikki Pietarsaaren kulttuuriset instituutiot, niin kunnalliset kuin ei-kunnalliset, tehtävästä tulee niin laaja, että siihen tarvitaan pätevä ulkopuolinen henkilö, joka omaa riittävän ymmärryksen ja tiedon tehtävää varten. Työryhmä on tehnyt kustannusarvion ja kyselyjen jälkeen löytänyt sopivan henkilön tehtävää varten. Kaupunginhallitusta pitää informoida muuttuneesta tilanteesta. Ehdotus Päätös Esittelevä virkamies, kirjastotoimenjohtaja: Kulttuurijaosto päättää, että kulttuuripoliittinen ohjelma tulisi työstää laajemman mallin mukaan, edellyttäen että kaupunginhallitus hyväksyy menettelytavan. Sivistyslautakunnan kulttuurijaosto: Ehdotus hyväksyttiin. Kh Kaupunginsihteeri:

18 95, KV :00 CFV: 16/2015 Pietarsaaren kulttuuripoliittinen ohjelma on ollut työn alla kulttuurijaostossa vuoden 2016 alkuvuoden ajan. Valmistelutyössä on tultu siihen johtopäätökseen, että kulttuuripoliittinen ohjelma on syytä tehdä huolellisesti eikä työhön ole tällä hetkellä laittaa resursseja talon sisältä. Työryhmä on nyt löytänyt sopivan henkilön laatimaan ohjelman, ja on pyytänyt tarjousta tältä henkilöltä (Päivi Jokitalo). Pietarsaaren kulttuuripoliittisen ohjelman laadinnassa tulee huomioida koko seudullinen aspekti, ja ohjelman tulee ottaa huomioon Pietarsaaren eri väestöryhmät, ml. maahanmuuttajien kasvava osuus. Lisäksi huomioon tulee ottaa Pohjanmaan liiton strategia ja Pietarsaaren kaupungin strategia. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä, että kulttuuripoliittinen ohjelma tehdään siinä laajuudessa kuin sivistyslautakunnan kulttuurijaosto ehdottaa. Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että se kustantaa käyttövaroistaan ulkopuolisen asiantuntijan palkkaamisen työhön. Kustannus on vuonna 2016 ja vuonna Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Sivl-kj Pietarsaaren kaupungin kulttuuripoliittisen ohjelman tekstiversio on saapunut kulttuurijaostolle Päivi Jokitalolta, jonka tehtävänä on ollut ohjelman valmistelu. Kirjoitusprosessiin on aktiivisesti osallistunut työryhmä koostuen kulttuurijaoston edustajista sekä toimijoista, jotka Campus Allegrossa työskentelevät kulttuurin parissa. Prosessi on ollut avoin kaupungin asukkaille. Kaikki ovat saaneet osallistua ja vaikuttaa sähköpostitse, yleisötilaisuuksien sekä sosiaalisen median kautta. Pohjanmaan liiton strategia Kulturprogram ÖSTERBOTTEN / Kulttuuriohjelma POHJANMAA on huomioitu, tosin uusi ohjelma on työn alla. KulturÖsterbottenin ja Pohjanmaan liiton edustajia on kuultu. Pietarsaaren kaupungin nykyiset strategiat on huomioitu. Kaupungilla on paraikaa työn alla strategian päivittäminen. Pietarsaaren kaupungin kulttuuripoliittisella ohjelmalla on tärkeä osa uudistusprosessissa. Ohjelman tarkoituksena on olla etulinjassa koskien aikamme kehityksen trendien huomioimista. Kaupungin kulttuuripoliittinen ohjelma on siten erittäin ajankohtainen.

19 95, KV :00 CFV: 16/2015 Kulttuurijaostolle saapuneelle tekstille on tehty kevyt muokkaus kulttuurisihteerin toimesta, yhteisymmärryksessä kirjastotoimenjohtajan ja museonjohtajan kanssa. Lopullinen, painovalmis versio tulisi kuvittaa sopivassa määrin. Ehdotus Pietarsaaren kaupungin kulttuuripoliittiseksi ohjelmaksi: Liite 22 Ehdotus Päätös Esittelevä virkamies, kirjastotoimenjohtaja: Kulttuurijaosto hyväksyy ehdotuksen Pietarsaaren kaupungin kulttuuripoliittiseksi ohjelmaksi koskien sisältöä sekä tekstiä ja lähettää asian edelleen sivistyslautakunnalle. Sivistyslautakunnan kulttuurijaosto: Kulttuurijaosto hyväksyi ehdotuksen Pietarsaaren kaupungin kulttuuripoliittiseksi ohjelmaksi sisällön ja tekstin osalta ja lähettää asian edelleen sivistyslautakunnalle. Valmis teksti on editoitava, kuvitettava, oikoluettava ja siitä tulee tehdä oma julkaisu, esim. sähköisessä muodossa. Sivl Päivi Jokitalo on johtanut työryhmää, joka on koostunut kulttuurijaoston edustajista sekä toimijoista, jotka työskentelevät kulttuurin parissa Campus Allegrossa. Prosessi on ollut avoin kaupungin asukkaille. Kaikki ovat saaneet osallistua ja vaikuttaa sähköpostitse, yleisötilaisuuksien sekä sosiaalisen median kautta. Kulttuurijaosto hyväksyi ehdotuksen Pietarsaaren kaupungin Kulttuuripoliittiseksi ohjelmaksi sisällön ja tekstin osalta ja lähetti asian edelleen sivistyslautakunnalle. Ehdotus Pietarsaaren kaupungin kulttuuripoliittiseksi ohjelmaksi: Liite 42 Ehdotus Päätös Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta hyväksyy ehdotuksen Pietarsaaren kaupungin kulttuuripoliittiseksi ohjelmaksi sisällön ja tekstin osalta ja lähettää sen edelleen kaupunginhallitukselle. Valmis teksti on editoitava, oikoluettava ja siitä tulee tehdä oma julkaisu esim. sähköisessä muodossa. Sivistyslautakunta:

20 95, KV :00 CFV: 16/2015 Ehdotus hyväksyttiin. Kh Ehdotus Pietarsaaren kaupungin kulttuuripoliittiseksi ohjelmaksi: Liite 276 Ehdotus Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä ehdotuksen Pietarsaaren kaupungin kulttuuripoliittiseksi ohjelmaksi sisällön ja tekstin osalta. Kaupunginhallitus: Keskustelun aikana Owe Sjölund ehdotti Lars Björklundin kannattamana, että asia jätetään pöydälle. Kaupunginhallitus päätti siten yksimielisesti jättää asian pöydälle. Kh Ehdotus Pietarsaaren kaupungin kulttuuripoliittiseksi ohjelmaksi: Liite 341 Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy ehdotuksen Pietarsaaren kaupungin kulttuuripoliittiseksi ohjelmaksi sisällön osalta. Valmis teksti editoidaan, oikoluetaan ja siitä tehdään oma lyhennetty julkaisu sähköisessä ja kirjallisessa muodossa. Kv Kaupunginvaltuusto ottaa asian käsiteltäväksi edellyttäen, että kaupunginhallitus on hyväksynyt asian kokouksessaan. Ehdotus Pietarsaaren kaupungin kulttuuripoliittiseksi ohjelmaksi: Liite 95 Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa:

21 95, KV :00 CFV: 16/ että kaupunginvaltuusto hyväksyy ehdotuksen Pietarsaaren kaupungin kulttuuripoliittiseksi ohjelmaksi sisällön osalta. Valmis teksti editoidaan, oikoluetaan ja siitä tehdään oma lyhennetty julkaisu sähköisessä ja kirjallisessa muodossa.

22 YHDESSÄ ENEMMÄN. PIETARSAAREN KAUPUNGIN KULTTUURIPOLIITTINEN OHJELMA... 2 Tarina kulttuurikaupunki Pietarsaaresta vuonna VIIDEN VUODEN VISIO... 2 YHDESSÄ ENEMMÄN Pietarsaaren kaupungin kulttuuripoliittinen ohjelma: tausta... 5 TEKEMISEN MEININKI... 5 KUPOLIN TAVOITTEET - JA RAJOITUKSET... 6 KUINKA KUPOLI TEHTIIN Pietarsaaren kulttuuritoimijat ja yhteistyö... 8 KULTTUURIN TILAT... 8 KAUPUNGIN KULTTUURITOIMI... 9 Kulttuuritoimisto... 9 Kaupunginkirjasto... 9 Kaupunginmuseo Työväenopistot KULTTUURIOPPILAITOKSET PIETARSAARESSA Pietarsaaren seudun musiikkiopisto Taiteen perusopetus Pietarsaaren Sinfonietta Yrkeshögskolan Novia Schauman-sali Yrkesakademin i Österbotten MUUT TOIMIJAT, JOITA KUULTU KUPOLIN YHTEYDESSÄ YHTEISET TOISTUVAT TAPAHTUMAT Yhteiset arvot ja teemat STRATEGIAT JA LAINSÄÄDÄNTÖ KULTTUURITOIMIJOIDEN YHTEISET ARVOT JA TAVOITTEET Kulttuurisesti kestävä kehitys Laatu ja luovuus Moniarvoisuus ja kulttuurinen moninaisuus Osallisuus, osallistavuus ja yhteisöllisyys Saavutettavuus - kynnyksistä entistäkin matalampia Yleisötyö - ulos neljän seinän sisältä Yhteistyö - vahvoja yhdessä Hyvästä vieläkin parempaa: kuinka tästä eteenpäin YHDESSÄ ETEENPÄIN: SUOSITUKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Hyvinvointi Saavutettavuus Seudullinen Kupoli Viestintä Yhteistyö LIITTEET LIITE 1. Viestintäsuunnitelma ja sen toteutuminen KULTTUURITOIMIJAT KULTTUURIYLEISÖ JA ASUKKAAT LIITE 2. Kehittämisideat... 26

23 PIETARSAAREN KAUPUNGIN JA MUIDEN KULTTUURIN AMMATTILAISTEN YHTEISTYÖ VIESTINTÄ YHDESSÄ ENEMMÄN. PIETARSAAREN KAUPUNGIN KULTTUURIPOLIITTINEN OHJELMA Tarina kulttuurikaupunki Pietarsaaresta vuonna 2022 Tarina kulttuurikaupunki Pietarsaaresta pohjautuu ohjelman valmistelussa kuultujen kulttuuritoimijoiden, -harrastajien ja kaupunkilaisten näkemyksiin, toiveisiin ja haaveisiin, vaikka tulevaisuudenkuvan raamit ovatkin kaupungin kulttuuritoimen asettamat. Kulttuurikaupunki Pietarsaaren asukkaat nauttivat kulttuurista ja taiteesta yleisönä ja harrastajina. Monipuolinen kuttuurielämä houkuttelee kaupunkiin myös uusia asukkaita: lapsiperheitä, kulttuuri- ja taidealojen opiskelijoita ja paluumuuttajia. Maahanmuuttajien kulttuurit rikastuttavat kaupungin kulttuuritarjontaa. Ammattilaisilla on asianmukaiset tilat ja työkalut sekä toimivat yhteistyöfoorumit. Myös enenevässä määrin kaupunkiin suuntaavat matkailijat ilahtuvat runsaasta tarjonnasta. Kaikki edellytykset tähän tulevaisuudenkuvaan ovat olemassa. VIIDEN VUODEN VISIO Kulttuuripoliittinen ohjelma tähtää aluehallintouudistuksen jälkeiseen aikaan, jolloin kulttuurin uusi valtionosuusjärjestelmä on voimassa ja kulttuuripoliittinen ohjelma on laajentunut koko seutukuntaan. Tavoitteena on tulevaisuus, jossa kaupungin kulttuuritoimi, oppilaitokset, yhdistykset ja ammattilaiset tekevät yhteistyötä. Yhteydet sosiaali- ja terveystoimeen ovat aktiiviset, asukkaiden hyvinvointia edistetään yhdessä ja kulttuurin saavutettavuuteen ja esteettömyyteen kiinnitetään jatkuvasti huomiota. Tulevaisuuden kulttuuriyhteistyö on koko seutukunnalla säännöllistä ja koordinoitua, se osallistaa kulttuuriyleisöä ja aktivoi harrastajia. Niin pienet kuin suuret kulttuurikentän toimijat osallistuvat yhteiseen suunnitteluun. Kaupungin kulttuuritoimisto vastaa kulttuuritoimijoiden tapaamisista ja niiden dokumentoinnista. Toiveiden tulevaisuudessa seudullinen kulttuuripoliittinen ohjelma toimii aktiivisesti osana maakunnallista ohjelmaa.

24 Pietarsaaren kaupungin strategian mukaisesti kaupungissa painotetaan kulttuurin ja taiteen roolia asukkaiden hyvinvoinnille, elävää kaksikielisyyttä niin toiminnassa kuin siitä viestinnässä ja huomioidaan kulttuurin ja taiteen merkitys suorana ja epäsuorana työllistäjänä: kulttuuriyritykset, matkailutoimijat, taiteen ja kulttuurin opetus oppilaitoksissa ja aikuisopiskelussa ovat tärkeitä työnantajia. Pietarsaaren seudun musiikkiopistosta on kehittynyt kulttuurikoulu, jossa annetaan taiteen perusopetusta niin musiikissa, kuvataiteessa kuin viime aikoina käynnistyneissä tanssin, teatterin ja sanataiteenkin opetusohjelmissa. Yrkeshögskolan Novian aikaisemmat visuaalisen taiteen ja musiikin koulutusohjelmat ovat täydentyneet näyttämötaiteen koulutuksella ja tilat ovat ahkerassa yhteiskäytössä harrastajateattereiden kanssa. Kulttuuri on itsestään selvä osa myös peruskoulujen ja lukioiden opetussuunnitelmaa ja näkyy muidenkin oppilaitosten sisällöissä. Kaupungin opetustoimen kulttuurikasvatussuunnitelmassa huomioidaan paikalliset painotukset. Oppilaat tutustuvat kulttuuriin ja taiteeseen monipuolisesti jo kouluaikanaan, mikä tarjoaa hyvät lähtökohdat omille harrastuksille. Pietarsaaren maine kulttuurikaupunkina tunnetaan. Matkailijat hakeutuvat paikalle festivaalien, teemaviikkojen ja suurten tapahtumien aikana. Uudistuneet Jaakon Päivät, Jeppis Jazz Festival, Runeberginviikko ja RUSK-festival vetävät yleisöä ja yhdistävät kaupunkilaisia. Tapahtumat on koottu toimijoille yhteisten teemojen ja otsikoiden alle, jolloin pienetkin tilaisuudet löytävät yleisönsä. Paikalliset nauttivat kirjailijavieraiden keskusteluista, taidenäyttelyistä, bändi-illoista sekä kotimaisten ja kansainvälisten esiintyjien näytöksistä ja konserteista Schauman-salissa, museossa ja kirkoissa, kahviloissa, baareissa sekä muissa esiintymispaikoissa. Taiteelle on useita näyttelytiloja. Tupakkamakasiinissa järjestetään edelleen korkeatasoisia näyttelyitä, joita tuottavat useat kuvataiteen toimijat. Galleri GRO täydentää tiloja Yrkeshögskolan Novian ja Yrkesakademin YA:n visuaalisten taiteiden opiskeilijoiden galleriana. Kirjasto- ja kulttuuritalo tarjoaa näyttelytilaa sekä ammattilaisille että kuvataiteen harrastajille. Ammattimaisten kuvataitelijoiden, mutta myös opiskelijoiden ja harrastajien tarpeet tarpeet on kaupungissa huomioitu. Teattereilla on toimivat tilat, opiskelijat rikastuttavat näyttämöiden toimintaa ja saavat käytännön kokemusta harrastajateattereiden kanssa esiintyessään. Elokuvateatteri voi hyvin ja työväenopistojen ja BioRexin yhteinen elokuvakerho on suosittu. Harrastajat täyttävät Suomenkielisen työväenopiston ja Arbiksen tilat. Museon ja kirjaston kävijämäärät ovat viime vuosina kasvaneet. Kirjaston aktiivinen rooli on uuden kirjastolain voimaantulon jälkeen vahvistunut: kirjallisten kohtaamisten lisäksi kirjastossa opiskellaan, kokoonnutaan, kokeillaan tekniikan uusia mahdollisuuksia turvallisessa ympäristössä. Kirjastolla on tärkeä rooli myös maahanmuuttajien kototumisessa matalan kynnyksen kokoontumis- ja palvelupaikkana. Kaupungissa on tarjolla pieniä tilaisuuksia ja suuria tapahtumia, harrastaa voi tarpeen ja tilanteen mukaan yksin tai yhdessä. Kulttuurielämä ylittää kieli- ja kulttuuriryhmien rajat ja yhdistää asukkaita, mutta tarjoaa myös samastumiskohteita eri kohderyhmiin kuuluville. Katutaide ja julkinen taide on erityinen kehittämiskohde kaupungissa, muotiin liittyviä tilaisuuksia ja tapahtumia on myös tarjolla ja ruokakulttuuri on esillä erityisesti

25 kesätapahtumien yhteydessä. Prosenttiperiaatetta on noudatettu peruskorjausten ja rakennushankkeiden yhteydessä: prosentti kustannuksista on kohdennettu joko kiinteiden, tilaan sijoitettavien taideteosten hankkimiseen tai osallistavaan taiteeseen. Myös tulevaisuudessa taide- ja kulttuurielämykset saavat kaupunkilaiset voimaan hyvin ja lisäävät heidän elämänlaatuaan. Asukkaat tutustuvat kulttuurisisältöihin teosesittelyissä ja taiteilijatapaamisissa. Innokkaimmat osallistuvat työpajoihin ja syventävät niissä kulttuurin tuntemustaan, mikä lisää taidenautintoa. Oppilaitokset osallistuvat yleisötyöhön yhteistyössä kirjaston, museon, Schauman-salin ja kaupungissa toimiven lukuisten yhdistysten kanssa. Yhteiset olohuoneet, Kirjasto- ja kulttuuritalo, Campus Allegro, After Eight, opistotalo, Tupakkamakasiini ja Kulturkiosken yhdistävät asukkaita, mutta tarjoavat myös turvallisia kokoontumispaikkoja eri kielisille, eri-ikäisille, eri kulttuuriryhmille ja vähemmistöille. Erityisryhmien kulttuuripalveluista ja -tarjonnasta huolehditaan yhdessä julkisten palveluntarjoajien kanssa. Asukkaita kuullaan säännöllisesti kulttuuriin liittyvissä asioissa, he tuntevat käytössä olevat palautekanavat ja osallistuvat aktiivisesti suunnitteluun ja kehittämiseen työpajoissa, ideointi- ja keskustelutilaisuuksissa. Eri asukasryhmien osallistamisessa käytetään juuri heille sopivia tapoja; lapset ja nuoret sekä muita kieliä kuin suomea ja ruotsia puhuvat huomioidaan kaikissa yhteyksissä, samoin erityisryhmät ja vähemmistökulttuurit. Nuorille on tarjolla heidän itsensä ideoimia kulttuuritilaisuuksia ja - toimintaa. Kulttuurikaupungin toiminta nojaa vahvasti moninaisuuden, monikulttuurisuuden, oikeudenmukaisuuden, tasapuolisuuden, yhteiskuntavastuun ja yhteisöllisyyden käsitteisiin. Tarina Pietarsaaresta, sen kulttuurihistoriasta ja nykytarjonnasta tunnetaan. Tarina on niin kaupungin ruotsin- kuin suomenkielisten, muualta muuttaneiden ja eri kulttuureihin kuuluvien yhteinen. Tarinat yhdistävät eläkeläisiä ja koululaisia, tarinakahviloissa muistellaan mennyttä ja rakennetaan uusia yhteisiä muistoja. Sekä vanhojen pietarsaarelaisten että uusien tulokkaiden tarinat pääsevät esille ja rikastuttavat kulttuurielämää. Globaali ja paikallinen kulttuuriperinne yhdistyvät. Osansa tarinoiden kirjoon tuovat paitsi kaupungin ja seutukunnan omat ja Pietarsaaren seudusta kirjoittavat palkitut ja arvostetut kirjailijat, myös turvakaupunkikirjailijat, jotka työskentelevät Pietarsaareen perustetussa kirjailijaresidenssissä. Tarinallisuuteen perustuva tuotteistaminen on lisäksi osa kaupungin kulttuurimatkailun toimintamallia. Matkailijat ja seudun asukkaat tutustuvat elävään historiaan. He nousevat tupakkatehtaan kellotorniin, vierailevat museoissa, kävelevät opastettuja kulttuurireittejä, tutustuvat ympäri vuoden tarjolla olevilla taidekierroksilla paikallisten taide- ja design-yrittäjien työtiloihin. Lähimatkailijat tulevat kaupunkiin päiväretkille, joihin on paketoitu ruokailu jossakin paikkakunnan mainioista lounasravintoloista, tutustuminen paikalliseen nähtävyyteen kuten Nanoqiin, Sikurimuseoon tai Aspegrenin puutarhaan sekä konsertti kirkossa, ravintolassa tai Schauman-salissa. Schauman-salia ja muita Campus Allegron tiloja hyödynnetään yritysten ja muiden organisaatioiden koulutustilaisuuksissa. Iltaohjelmaan voi perinteisen illallisen lisäksi valita opiskelijakonsertin, taidenäyttelyn Galleri GROssa, teatteriesityksen tai vaikka ryhmälle räätälöidyn kuvataidetyöpajan. Laadukas ja helposti saatavilla oleva kulttuuritarjonta on yksi edellytys ympärivuotisen matkailun kasvulle Pietarsaaressa. Kaupungin matkailutoimisto, Cityryhmä, Concordia ja Finn Pietarsaari ovat varmistaneet kulttuurimatkailuun liittyvän tiedonkulun ja markkinoinnin

26 toimivuuden. Lippujen ostaminen tapahtumiin ja kulttuurituotteiden ja -palveluiden hankkiminen onnistuu samasta paikasta kuin majoituksenkin varaaminen. Seutukunnan yrittäjät saavat tuotteensa ja osaamisensa esille. Kaupungin aktiivinen kulttuurielämä ja mahdollisuudet saada asiantuntevaa opetusta ja ohjausta taiteessa ja kulttuurissa ovat houkutelleet kaupunkiin lapsiperheitä, opiskelijoita ja paluumuuttajia. Tieto tarjonnasta ja harrastusmahdollisuuksista on näppärästi saatavilla yhteisen verkkopalvelun kautta. Mobiilisovellus kertoo paikoista ja tapahtumista kaupungissa liikkuville ja sosiaalisessa mediassa tekijät ja yleisö kohtaavat toisensa. Näkyvyys on valtakunnallista, vaikka sovellukset ovat seudullisia. Viestinnässä ja itse tilaisuuksissa huomioidaan kaupungin kielellinen moninaisuus, viestintä on kohdennettua niin kieleltään, sisällöiltään kuin käytettyjen viestintäkanavienkin suhteen. Pietarsaari on kulttuurikaupunki. YHDESSÄ ENEMMÄN. 1. Pietarsaaren kaupungin kulttuuripoliittinen ohjelma: tausta TEKEMISEN MEININKI På det hela taget uppskattar jag mycket den tekemisen meininki som råder inom kulturlivet i Jakobstad. Niiden kuuden kuukauden aikana, jolloin Kupolia työstettiin, kaupungissa järjestettiin kamarimusiikkifestivaali RUSK, kahden viikon ajanjaksolle levittäytynyt Runeberginviikko, Pietarsaari lukee -kampanja ja Campus Allegron vuosittainen Viva Allegro -juhla. Jazzyhdistys Jazzoo tarjosi elävää musiikkia torstai-sarjassaan, Schauman-salissa voi seurata oopperaesityksiä suoraan New Yorkin Metropolitanin lavalta, mutta myös salissa voi toki nauttia myös Musiikkiopiston oppilaskonserteista. Kuorot konsertoivat ahkerasti. Tupakkamakasiinissa järjestivät näyttelyitä Jakobstads fotoklubb, Jakarte ja Pro Artibus, Galleri Grossa oli esillä nykytaidetta ja Campus Allegrossa tarjolla taiteeseen liittyviä työpajoja ja luentoja. Museo ja työväenopisto järjestivät tarinailtoja, museon kokoama Kaupunki kertoo -näyttely avattiin, kirjastossa pidettiin kirjailijavierailuja ja lukupiirejä. Tämä kaikki ja paljon muuta puolessa vuodessa asukkaan kaupungissa! Lähes poikkeuksetta jokainen, jonka kanssa Pietarsaaren kaupungin kulttuuripoliittisen ohjelman valmistelun aikana käytiin keskusteluja, aloitti toteamalla, että Pietarsaari on kulttuurikaupunki - ja vireä sellainen: kaupungissa on helppo olla sekä kulttuurin tuottaja että osa sen yleisöä, oli sitten kyse kulttuurin ja taiteen ammattilaisesta tai harrastajasta. Kaupungin kulttuurielämä on rikasta, yhdistysten toiminta vilkasta ja harrastajilla paljon mahdollisuuksia. Ohjelmatarjontaa on lähes vuoden jokaiselle päivälle, jopa niin paljon, että

27 siitä on vaikea pysyä perillä. Kukaan ei kuitenkaan ollut sitä mieltä, että kulttuuritilaisuuksia tai -tapahtumia tai mahdollisuuksia kulttuurin harrastamiseen olisi liikaa. Meneillään on taide- ja kulttuurilaitosten valtionosuusjärjestelmän uudistus, joka vaikuttaa museoiden ja esittävän taiteen rahoitukseen. Samaan aikaan kulttuuri- ja sivistystoimen osuus kunnan vastuulle jäävistä toimialueista korostuu aluehallintouudistuksen yhteydessä. Kulttuurilla on yhteys paitsi maakuntatasolle siirtyviin sosiaali- ja terveyspalveluihin, myös kunnan elinvoimaisuuden edistämiseen sekä paikallisen identiteetin ja demokratian tukemiseen. Monelle Pietarsaaren kulttuurielämä on jo nykyisellään vahvasti kaupungin paikallisidentiteettiä määrittävä tekijä. Kuntaliiton tiedotteessa todettiin, että [t]aide ja kulttuuri paitsi lisäävät paikkakuntalaisten yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia, ne myös parhaimmillaan nostavat kunnan imagoa sekä houkuttelevat lisää matkailijoita. Kaikkeen tähän tähtää myös Pietarsaaren kaupungin kulttuuripoliittinen ohjelma. KUPOLIN TAVOITTEET - JA RAJOITUKSET Det staden kan och bör göra är att skapa de bästa möjliga förutsättningarna för att människor ska aktivera sig kulturellt, det vill säga inte alltid servera på silverfat men ge invånarna möjligheter att skapa det de själva vill göra. Yksi kaupungin kulttuuripoliittisen ohjelman tavoitteista on luoda kokonaiskuvaa kulttuurikentän yhteisistä tavoitteista. Mukana ovat kulttuurin, matkailun ja maahanmuuttajatoiminnan kunnalliset toimijat, mutta myös oppilaitokset ja yhdistykset sekä jossain määrin yritykset. Täysin kattava esitys tämä ei ole, eikä jokaista kulttuuria tuottavaa tahoa ole mainittu - kyse ei ole kannanotosta, vaan puhtaasti aika- ja tilarajoitteista. Mukana on toimijoita kulttuurimatkailun, kulttuuriperinnön, kuvataiteen, kädentaitojen, musiikin, sanataiteen ja kirjallisuuden sekä teatterin alueelta. Liikunta ja ruokakulttuuri on tästä tarkastelusta rajattu pois. Toinen tavoite on tulevaisuuden suuntaviivojen hahmottelu: mihin seuraavaksi pitäisi keskittyä, mikä on kunnan, mikä oppilaitosten ja mikä puolestaan kolmannen sektorin rooli, kuinka ja missä asioissa toimijoiden yhteistyötä voisi edistää ja mistä pitäisi sopia yhdessä. Pietarsaaren lukuiset taide- ja kulttuuriyhdistykset tuottavat kulttuurin sisällöistä ja tapahtumista suuren osan. Monet niistä ovat kooltaan pieniä, joten ne hyötyvät yhteistyöstä ja tarvitsevat ja ansaitsevat - myös tukea toimintaansa. Jo prosessin aikana syntyi toimijoiden välille uusia yhteyksiä sekä ajatus yhteisistä, säännöllisistä kokoontumisista, jotka ovat kaikille kulttuuri- ja taidealojen toimijoille avoimia. Ensimmäiset Kulttuuriaamiaisen nimellä kulkevat tapaamiset järjestettiin helmi-maaliskuussa Kulttuuripoliittinen ohjelma on strategiadokumenttina vasta lähtölaukaus, jota toivottavasti hyödynnetään konkreettisten toimenpiteiden alkupisteenä. Selvää onkin, että tämä on myös Kupolin suurin rajoite: se ei itsessään tuo lisää resursseja kulttuurille, eikä ole käytännön

28 toimintasuunnitelma. Kaupungin toimeksiannosta laadittu ohjelma ei voi velvoittaa muita toimijoita. Ilman koordinaatiota ja seurantaa suositukset jäävät helposti pöytälaatikkoon. Kolmas ja tärkeä tavoite on edistää kulttuurin asemaa kuntalaisten elämän rikastuttajana nostamalla esiin yhdessä ratkottavia kysymyksiä, pohtimalla asukkaiden osallistumis- ja osallistamismahdollisuuksia. Kuntaliitto on kehottanut kuntia aktiivisuuteen kulttuuri- ja taidepalveluiden järjestämisessä: Jokaisessa kunnassa kannattaa nyt pohtia, haluaako kunta olla vain toiminnan rahoittaja vai aktiivinen kulttuuripoliittinen toimija. Tarjonta kannattaa räätälöidä sen mukaan, mitä kuntalaiset haluavat kokea taiteen parissa, todetaan Kuntaliiton tiedotteessa Kupoli on yksi askel tähän suuntaan. LAATIKKO: Roligt att bli tillfrågad! Kiitos, että tällainen ohjelma tehdään! Vaikka kuntalaiset kommenttien perusteella ovat pääpiirteissään tyytyväisiä kaupungin kulttuuritarjontaan, toiveitakin esitettiin. Eniten toivottiin ammattiteattereiden vierailuja, teatterimatkoja lähikaupunkeihin, suomenkielistä poppia sekä erityisesti lapsille ja nuorille suunnattuja mutta myös heidän tuottamiaan tapahtumia. En väletablerad scen för ungas (tonåringars) kulturutövande, med program varje vecka och publik i alla åldrar. Kirjaiiljavierailut, tanssiesitykset ja monikulttuurinen tarjonta olivat myös useamman kuntalaisen toivelistalla. Mainintoja saivat lisäksi katutaide ja graffiti. /LAATIKKO LOPPUU Kupoli on toivottavasti kaikkien asukkaiden yhteinen ohjelma. Sen pyrkimys on vahvistaa yhteistä kuvaa Pietarsaaresta kulttuurikaupunkina. Tämä julkaisu ei ole suunnattu vain kaupungin hallinnolle ja kulttuurin ammattilaisille, vaan kaikille kulttuuria harrastaville, kulttuurista kiinnostuneille kaupunkilaisille. TAVOITTEET Kokonaiskuva kulttuurin kentästä ja yhteistyön mahdollisuuksista Tulevaisuuden suuntaviivat ja suositukset toimijoille Kulttuurikaupunki Pietarsaari yhteiseksi tavoitteeksi RAJOITUKSET JA RAJAUKSET Ohjelma on linjaus, ei toimintasuunnitelma Ei velvoita muita kuin kunnallisia toimijoita KUINKA KUPOLI TEHTIIN Kulttuuripoliittisen ohjelman laatimistyön tavoitteena on alusta saakka ollut työskennellä avoimesti, kuulla mahdollisimman monia kaupungin kulttuurialan toimijoita ja kerätä näkemyksiä myös kulttuurin harrastajilta ja yleisöltä. Tieto työstä ja sen tuloksista on yhteistyön ja tapaamisten kautta levinnyt työryhmää laajemmalle.

29 Tärkein verkosto on ollut kaupungin kulttuuritoimen, Campus Allegron toimijoiden ja kulttuurijaoston edustajista koostunut työryhmä, joka oli jo pohtinut asiaa useissa kokouksissa. Heidän näkemyksensä ja muistiinpanonsa auttoivat työssä alkuun. Viestintä ryhmän kesken on tapahtunut sekä sähköpostitse että yhteisissä ja kahdenkeskisissä tapaamisissa. Jotta kulttuurikentän näkemykset saataisiin kerättyä ja ideat hyödynnettyä, syksyn 2016 ja alkuvuoden 2017 aikana on käyty keskusteluja yli kolmenkymmenen tavalla tai toisella kulttuurin parissa työskentelevän pietarsaarelaisen kanssa. Keskustelukumppaneihin kuuluivat kaikki työryhmän jäsenet: kaupungin kulttuuritoimiston, kirjaston ja museon edustajat, Musiikkiopiston, Novian, Schauman-salin ja Yrkesakademin sekä kulttuurijaoston edustajat. Lisäksi keskusteluja käytiin Novian, Musiikkiopiston ja kuvataidekoulu Balatakon opettajien ja muun henkilökunnan, After Eightin, Jakarten, Jazzoon, Kulttuurikioskin, Pietarsaaren eläkkeensaajien sekä kaupungin maahanmuuttotoimen ja markkinointi- ja matkailutoimiston kanssa, suomen- ja ruotsinkielisen työväenopiston rehtoreiden, kaupungin kuoronjohtajien ja muusikoiden sekä KulturÖsterbottenin ja Pohjanmaan liiton, Cityryhmän, Concordian ja Finn Pietarsaaren ja useiden yhdistysten edustajien kanssa. Osa keskusteluista käytiin työpaikoilla, osa paikallisissa kahviloissa, osa puhelimitse. Niistä on ollut korvaamaton hyöty työn kuluessa. Kiitos siitä kaikille niille, jotka järjestivät tapaamisille aikaa! Kupoliin liittyvästä viestinnästä kerrotaan tarkemmin liitteessä 1 olevassa viestintäsuunnitelmassa. Ne ohjelman laatimisen yhteydessä syntyneet ja kerätyt kehittämisideat, jotka eivät kuulu ohjelman varsinaisiin kehittämiskohteisiin ja toimintasuosituksiin on koottu liitteeseen 2. Ohjelmassa käytetyt suorat lainaukset ovat peräisin kulttuuritoimijoille ja kulttuuriyleisölle tehdyistä kyselyistä. 2. Pietarsaaren kulttuuritoimijat ja yhteistyö KULTTUURIN TILAT After Eight, biblioteket, Campus Allegro, Schaumansalen, stadscentrum när det ordnas evenemang, Jakobstads museum, Tobaksmagasinet, Skata, torget. Skulle gärna se att Rådhuset, Mässkär, Gamla hamn, Pavis och gamla brandkårshuset blev centrala platser. Pienimuotoisessa kaupunkilaisille tehdyssä kyselyssä toistuivat kulttuurin harrastajille ja yleisölle tärkeät paikat: kirjasto, museo, Campus Allegro ja Schauman-sali, Tupakkamakasiini ja elokuvateatteri. Näistä erityisesti kirjasto ja elokuvateatteri yhdistivät sekä suomen- että ruotsinkielisiä. Suomenkieliset mainitsivat myös Pietarsaaren suomenkielisen työväenopiston ja

30 Pietarsaaren näyttämön ja ruotsinkieliset nimesivät suomenkielisiä vastaajia useammin After Eightin, Galleri Gron ja Arbiksen. Lisäksi pienessä mutta aktiivisessa otoksessa muistettiin Rosenlundin pappila ja Aspegrenin puutarha, kirkot ja seurakunnat sekä elävän musiikin ympäristöinä baarit ja ravintolat. Kokonaiskuvan luominen kulttuuritoimijoiden käytössä olevista, eri tarkoituksiin soveltuvista kaupungin, oppilaitosten, yhdistysten ja yrityten hallinnoimista tiloista vaatisi oman kartoituksen, jossa tiloja ja niiden käyttöä voisi tarkastella mm. seuraavista näkökulmista: kulttuurin ja taiteen ammattilaisten ja harrastajien harjoitteluun ja työskentelyyn soveltuvat tilat eri taiteenlajeihin ja kulttuurimuotoihin soveltuvat tilat: kuvataiteen ja näyttämötaiteen eri muodot, klassinen ja rytmimusiikki jne. tilaisuuksien, tapahtumien, näyttelyiden ja muiden yleisötilaisuuksien järjestämiseen soveltuvat tilat tilojen esteettömyys eri kohderyhmien suosimat / kaikkia asukkaita yhdistävät tilat Seuraavassa kaupungin kulttuurielämää on tarkasteltu toimijoiden välisen yhteistyön näkökulmasta. Luettelo ei suinkaan ole kattava, kaupungissa toimii monia muitakin kulttuurija taidealan yhdistyksiä ja harrastajaryhmiä, myös yhteistyön muodot ovat moninaiset. Tässä keskitytään toimijoihin, jotka ovat tavalla tai toisella osallistuneet Kupolin valmisteluun. KAUPUNGIN KULTTUURITOIMI Kulttuuritoimisto Pietarsaaren kulttuuritoimisto koordinoi, järjestää ja tukee kulttuuritoimintaa Pietarsaaressa, palvelee asukkaita ja tiedottaa kuntalaisille kulttuuriin liittyvistä kysymyksistä sekä edistää kaupungin yhdistys- ja kulttuurielämää. Kulttuuritoimisto koordinoi ja järjestää useita vuosittain toistuvia juhlia ja tapahtumia kuten Runeberginviikko, Kalevalanpäivä, Veteraanipäivä, Svenska dagen ja Itsenäisyyspäivän juhla. Kaupunginkirjasto Vuoden 2017 alussa voimaan tulleen uuden kirjastolain mukaan myös Pietarsaaren kaupunginkirjaston tehtävänä on edistää kuntalaisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia kulttuuriin ja sivitykseen. Lukemiskulttuurin ja monipuolisen lukutaidon lisäksi tämän päivän kirjasto tukee aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta sekä edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua kunnassa. Kaiken tämän perustana kirjastolaissa mainitaan yhteisöllisyys, moniarvoisuus ja kulttuurinen moninaisuus, jotka ovat myös kaupungin kulttuuripoliittisen ohjelman lähtökohtia.

31 Kaupunginmuseo Museotoiminnan tavoitteena tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa asukkaiden ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään. Pietarsaaren kaupunginmuseo on elävä linkki alueen historian ja tulevaisuuden välillä; se on kaikkien asukkaiden museo kielestä ja kulttuurisesta taustasta riippumatta. Kirjasto ja museo tekevät aktiivista yhteistyötä mm. koulujen sekä Pohjanmaan lastenkulttuuriverkosto BARKin kanssa. Yksi tuloksista on elämyksellisten aikamatkojen tarjoaminen koululaisille historian eri aikakausiin. Tarinakahviloissa on muisteltu vanhaa Pietarsaarta; niitä on järjestetty museon, kirjaston ja Pietarsaaren suomenkielisen työväenopiston yhteistyönä. Kirjasto- ja kulttuuritalo tarjoaa näyttelytilaa kuvataiteen harrastajille. Työväenopistot Pietarsaaren suomenkielinen työväenopisto ja Svenska arbetarinstitutet i Jakobstad tarjovat harrastajille opetusta kirjallilsuudessa, kuvataiteissa, kädentaidoissa ja musiikissa. Elokuvakerho Cinema Paradison näytökset ovat suomen- ja ruotsinkielisen työväenopiston sekä BioRex-elokuvateatterin yhteistyötä. Yhdistyksinä toimivat kuorot kuten Jakobstads Sångarbröder, Laulu-Jaakot, Madrigalen ja Tonfallet toimivat osana työväenopistojen ohjelmaa. KULTTUURIOPPILAITOKSET PIETARSAARESSA Pietarsaaren seudun musiikkiopisto Taiteen perusopetus Taiteen perusopetusta on Pietarsaaressa tarjolla musiikissa ja kuvataiteessa sekä syksystä 2017 lähtien myös näyttämötaiteessa. Musiikin perusopetusta antaa Pietarsaaren seudun musiikkiopisto ja kuvataiteen Taidekoulu Balatako, jota musiikkiopisto hallinnoi. Syksyllä 2017 Pietarsaaren seudun musiikkiopiston johdolla alkaa myös teatterin ja tanssin (baletti) perusopetus, joita Arbis ja Työväenopisto ovat aiemmin hoitaneet. Opetus tapahtuu Campus Allegron vastarakennetussa Blackbox -teatterissa. Pietarsaaren Sinfonietta Opiskelijoiden koulutusorkesteri, jossa soittaa myös musiikkitalon opettajia.