Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 29. maaliskuuta 2017 (OR. en)

Transkriptio

1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 29. maaliskuuta 2017 (OR. en) 7791/17 TELECOM 76 COMPET 226 MI 288 SAATE Lähettäjä: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Saapunut: 23. maaliskuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri COM(2017) 134 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet täytäntöönpanostrategia Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 134 final. Liite: COM(2017) 134 final 7791/17 mh DG E2B FI

2 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2017) 134 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet täytäntöönpanostrategia {SWD(2017) 112 final} {SWD(2017) 113 final} FI FI

3 1 JOHDANTO Yksi puheenjohtaja Junckerin esittämistä komission kymmenestä tavoitteesta 1 on digitaalisten sisämarkkinoiden esteiden poistaminen Euroopassa. Julkisella sektorilla, joka edustaa yli neljännestä kokonaistyöllisyydestä ja noin viidesosaa EU:n bruttokansantuotteesta julkisten hankintojen kautta, on digitaalisilla sisämarkkinoilla keskeinen asema sääntelijänä, palveluntarjoajana ja työnantajana. Jäsenvaltiot digitalisoivat julkista hallintoaan säästääkseen aikaa, vähentääkseen kustannuksia, lisätäkseen läpinäkyvyyttä ja parantaakseen sekä tietojen laatua että julkisten palvelujen toimittamista. Digitaaliset julkiset palvelut eivät kuitenkaan ole vielä arkipäivää Euroopan unionissa, kuten vuoden 2016 digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi osoittaa sähköisten viranomaispalvelujen osalta 2. Tilanne on vieläkin haastavampi rajat ylittävien palvelujen osalta Euroopan unionissa, sillä rajat ylittävien palvelujen käyttöön liittyy vielä esteitä 3. Julkisia palveluja voidaan parantaa vielä merkittävästi päästä päähän -integraation ja automaation, luotettavien tiedonlähteiden paremman käytön sekä julkisten tietojen avoimen julkaisun kautta varmistaen samalla, että kansalaisten ja yritysten asiakirjoja käsitellään tietosuojasääntöjen mukaisesti luottamuksen lisäämiseksi. Kansalliset julkiset palvelut olisi liitettävä toisiinsa yli kansallisten rajojen huolehtimalla kytköksistä vastaaviin palveluihin EU:n tasolla digitaalisten sisämarkkinoiden edistämiseksi. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan koordinoitua lähestymistapaa kaikilla tasoilla lainsäädännön valmistelussa, julkishallintojen toimintaprosessien järjestämisessä, tiedon hallinnassa ja IT-järjestelmien kehittämisessä julkisia palveluja varten. Muussa tapauksessa nykyisin vallitseva digitaalinen sirpaloituminen vahvistuu entisestään, mikä vaarantaisi yhdistettyjen julkisten palvelujen tarjoamisen kaikkialla EU:ssa. Yhteentoimivuus on keskeinen digitaalisen muutoksen mahdollistava tekijä. Sen avulla hallinnolliset yksiköt voivat vaihtaa keskenään sekä kansalaisten ja yritysten kanssa merkityksellisiä tietoja sähköisesti tavalla, jotka kaikki osapuolet ymmärtävät. Se koskee kaikkia näkökohtia, jotka vaikuttavat digitaalisten julkisten palvelujen toimittamiseen EU:ssa, mukaan lukien seuraavat: oikeudelliset kysymykset, esimerkiksi varmistamalla, että lainsäädännöllä ei määrätä perusteettomia esteitä tietojen uudelleenkäytölle eri politiikanaloilla; 1 Uusi alku Euroopalle: Työllisyyden, kasvun, oikeudenmukaisuuden ja demokraattisen muutoksen ohjelma, poliittiset suuntaviivat seuraavalle Euroopan komissiolle, avauspuheenvuoro Euroopan parlamentin täysistunnossa, Strasbourg 15. heinäkuuta Sähköisten viranomaispalvelujen lukema on 55,4 prosenttia, ja korkeimman ja alimman lukeman saaneiden jäsenvaltioiden välillä on merkittävä ero. 3 Kuten vuoden 2014 sisämarkkinoiden tulostaulu toteaa keskitettyjen yhteyspisteiden osalta. 2

4 organisatoriset näkökohdat, esimerkiksi edellyttämällä muodollisia sopimuksia organisaatioiden väliseen vuorovaikutukseen sovellettavista ehdoista; tietoja tai semanttisia seikkoja koskevat kysymykset, esimerkiksi varmistamalla, että vaihdetuissa tiedoissa käytetään yhteisiä kuvauksia; tekniset haasteet, esimerkiksi luomalla tarvittava tietojärjestelmäympäristö, joka mahdollistaa bittien ja tavujen keskeytymättömän virran. Komissio tunnisti julkishallintojen välisen yhteentoimivuuden tarpeen jo vuonna , ja se on siitä lähtien tukenut yhteentoimivuusratkaisujen kehittämistä, edistämistä ja käyttöä EU:ssa. Komissio antoi vuonna 2010 tiedonannon 5 Tavoitteena eurooppalaisten julkisten palvelujen yhteentoimivuus, jonka liitteenä on Euroopan yhteentoimivuusstrategia 6 (EIS) ja eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet 7 (EIF). Siitä asti eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet ovat toimineet viitekehyksenä kaikkialla Euroopan unionissa ja myös sen ulkopuolella, ja niitä on käytetty pohjana useimmissa kansallisissa yhteentoimivuusperiaatteissa (NIF) ja strategioissa. Tämän menestyksen pohjalta on nyt aika ajantasaistaa ja laajentaa nykyisiä eurooppalaisia yhteentoimivuusperiaatteita siten, että niihin sisällytetään uudet tai tarkistetut yhteentoimivuusvaatimukset, jotka johtuvat unionin toimintalinjoista ja ohjelmista sekä julkishallinnoista, ottaen samalla huomioon teknologinen kehitys ja suuntaukset. Tässä yhteydessä muistutettakoon, että 6 päivänä toukokuuta 2015 annetussa digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaa Euroopalle koskevassa tiedonannossa 8 tunnustetaan, että yhteentoimivuus on edellytys tehokkaammille yhteyksille rajojen yli, yhteisöjen välillä sekä julkisten palvelujen ja viranomaisten välillä, ja siinä vaaditaan nykyisten eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden tarkistamista ja laajentamista. 2 YHTEENTOIMIVUUTTA KOSKEVA NYKYTILANNE JA TULEVAT TOIMET Yhteentoimivuusratkaisut eurooppalaisille julkishallinnoille -ohjelma (ISA) ( ) 9 ja sitä seurannut ISA 2 -ohjelma ( ) 10 ovat tärkeimmät välineet, joilla nykyinen 4 Komissio käynnisti vuonna 1999 yhteentoimivuutta koskevan hankkeen: 1719/1999/EY Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös, tehty 12 päivänä heinäkuuta 1999, eräistä hallintojen välisen telemaattisen tietojenvaihdon (HVT) Euroopan laajuisia verkkoja koskevista suuntaviivoista, mukaan lukien yhteistä etua koskevien hankkeiden yksilöiminen. 5 KOM(2010) 744 lopullinen, Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Tavoitteena eurooppalaisten julkisten palvelujen yhteentoimivuus, Bryssel, KOM(2010) 744 lopullinen, liite 1. 7 KOM(2010) 744 lopullinen, liite 2. 8 COM(2015) 192 final, Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle, Bryssel, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 922/2009/EY, tehty 16 päivänä syyskuuta 2009, yhteentoimivuusratkaisuista eurooppalaisille julkishallinnoille (ISA). 3

5 Euroopan yhteentoimivuusstrategia ja eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet on toteutettu. Toteutukseen on kuulunut monenlaisia toimenpiteitä, joilla on pyritty parantamaan julkishallintojen välistä digitaalista yhteistyötä Euroopassa. Kansallisten yhteentoimivuusperiaatteiden seurantakeskus (NIFO), jonka komissio perusti ISA-ohjelman täytäntöönpanon yhteydessä yhteentoimivuuden edistymisen mittaamiseksi ja sen tilanteen seuraamiseksi Euroopan unionissa, on todennut, että vuonna 2014 kansallisten yhteentoimivuusperiaatteiden mukauttamisessa eurooppalaisiin yhteentoimivuusperiaatteisiin oli saavutettu 72 prosentin keskiarvo 11. Kansallisten yhteentoimivuusperiaatteiden täytäntöönpanon taso yksittäisissä kansallisissa hankkeissa oli kuitenkin 45 prosenttia vuonna 2015, mikä osoittaa, että nykyisten suositusten käytännön toteutuksessa on edelleen vaikeuksia. Julkishallinnot tarvitsevat tarkempia ohjeita yhteentoimivuutta koskevien toimiensa hallinnon parantamiseen, organisaatioiden välisten suhteiden luomiseen, digitaalisia päästä päähän -palveluja tukevien prosessien yhdenmukaistamiseen ja sen varmistamiseen, että nykyinen ja uusi lainsäädäntö eivät vaaranna yhteentoimivuuteen liittyviä pyrkimyksiä. Nämä ohjeet esitetään eurooppalaisiin yhteentoimivuusperiaatteisiin sisältyvissä ajantasaistetuissa yhteentoimivuutta koskevissa suosituksissa tämän tiedonannon liitteen 2 mukaisesti. Suositusten on tarkoitus auttaa julkishallintoja parantamaan yhteentoimivuutta koskevien toimiensa kansallista hallintoa käyttämään yhteisiä toimintamalleja parempien digitaalisten julkisten palvelujen kehittämiseksi ja muiden EU:n jäsenvaltioiden kansalaisten ja yritysten tarpeiden huomioon ottamiseksi hallinnoimaan niiden omistamia tietoja yhteisissä semanttisissa ja syntaktisissa muodoissa, jotta niitä olisi helpompi julkaista portaaleissa ja koota yhteen, jakaa ja käyttää uudelleen. Ajantasaistetuissa yhteentoimivuutta koskevissa suosituksissa otetaan huomioon EU:n toimintalinjat, kuten tarkistettu julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä annettu direktiivi 12, INSPIRE-direktiivi 13 ja eidas-asetus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2015/2240, annettu 25 päivänä marraskuuta 2015, eurooppalaisia julkishallintoja, yrityksiä ja kansalaisia palvelevia yhteentoimivuusratkaisuja sekä yhteisiä toteutuspuitteita koskevasta ohjelmasta (ISA 2 -ohjelma) julkisen sektorin nykyaikaistamisen välineenä. 11 Yhteentoimivuuden nykytilanne Euroopassa vuoden 2014 raportti /98/EY, sellaisena kuin se on tarkistettuna direktiivillä 2013/37/EU. 4

6 Uudet EU:n aloitteet, kuten eurooppalainen pilvipalvelualoite 15 ja EU:n sähköisen hallinnon toimintaohjelma , sekä suunnitellut aloitteet, kuten yksi kaikenkattava portaali 17, otetaan myös huomioon siten, että ajantasaistetuilla yhteentoimivuutta koskevilla suosituksilla edistetään niiden täytäntöönpanoa. Tarve tarkistaa eurooppalaisia yhteentoimivuusperiaatteita vahvistui kuulemistoimissa 18, jotka järjestettiin kaikkien asianomaisten sidosryhmien eli jäsenvaltioiden julkishallintojen, kansalaisten, yritysten ja muiden asianomaisten osapuolten, kuten unionin toimielinten ja elinten, kanssa. 3 UUSIEN EUROOPPALAISTEN YHTEENTOIMIVUUSPERIAATTEIDEN TARPEELLISUUS Komissio esittää tässä tiedonannossa uudet eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet ja niiden täytäntöönpanoa koskevan strategian, joilla pyritään ratkaisemaan tunnistetut yhteentoimivuutta koskevat haasteet. Uusissa eurooppalaisissa yhteentoimivuusperiaatteissa painotetaan enemmän yhteentoimivuusperiaatteiden ja -mallien käytännön toteutusta, ja niissä otetaan huomioon uudet toimintalinjoihin ja teknologiaan liittyvät tarpeet. Suositusten määrä on kasvanut 25:stä 47:ään. Suosituksia on täsmennetty niiden täytäntöönpanon helpottamiseksi. Avoimuutta ja tiedonhallintaa, tietojen siirrettävyyttä, yhteentoimivuuden hallintoa ja integroitua palveluntoimitusta painotetaan enemmän 19. Eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden täytäntöönpanoa ohjaa seuraava näkemys: Julkishallintojen on tarjottava sekä kansallisella että Euroopan unionin tasolla yrityksille ja kansalaisille keskeisiä yhteentoimivia ja käyttäjäkeskeisiä digitaalisia julkisia palveluja, jotka tukevat tavaroiden, ihmisten, palvelujen ja tietojen vapaata liikkuvuutta kaikkialla Euroopan 13 Direktiivi 2007/2/EY, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2007, Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta. 14 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 910/2014, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla ja direktiivin 1999/93/EY kumoamisesta. 15 COM(2016) 178 final, Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Eurooppalainen pilvipalvelualoite Kilpailukykyisen tieto- ja osaamistalouden rakentaminen Eurooppaan. 16 COM(2016) 179 final, Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle EU:n sähköisen hallinnon toimintaohjelma , Hallinnon digitalisaatiokehityksen vauhdittaminen. 17 Sähköisiä viranomaispalveluja koskeviin toimenpiteisiin kuuluva digitaalisia sisämarkkinoita koskeva aloite. 18 Kuulemistoimien tiivistelmäraporttiin liittyvä SWD(2017)113 osoittaa, että jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten mukaan uusissa eurooppalaisissa yhteentoimivuusperiaatteissa on i) otettava huomioon uudet teknologiset suuntaukset (73 prosenttia); ii) annettava käytännöllisiä ja kohdennetumpia ohjeita yhteentoimivuusvaatimusten täytäntöönpanoon (73 prosenttia); ja iii) otettava huomioon EU:n strategioiden kehitys, erityisesti digitaalisia sisämarkkinoita koskeva strategia (65 prosenttia). 19 Eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden tarkistamisesta tehtyä analyysia koskevassa SWD(2017)112 annetaan lisätietoja suositusten kasvaneesta määrästä ja päivitysten tuomasta lisäarvosta. 5

7 unionissa. Kuulemiseen osallistuneiden jäsenvaltioiden edustajat ISA- ja ISA 2 -komiteoissa, julkishallinnoissa ja muissa sidosryhmissä ovat kannattaneet laajalti tätä näkemystä 20. Tiedonannon mukana on yhteentoimivuuden toimintasuunnitelma (liite 1), joka on jaettu viiteen strategiseen painopistealueeseen. Se perustuu yhteentoimivuutta koskeviin painopisteisiin, joiden tarkoitus on tukea eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden täytäntöönpanoa vuosina Yhteentoimivuuden toimintasuunnitelman tarkoituksena on ohjata eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden täytäntöönpanoa. Lisäksi jäsenvaltioiden odotetaan täydentävän EU:n tason toimenpiteitä (jotka täsmennetään yhteentoimivuuden toimintasuunnitelmassa) kansallisilla toimenpiteillä, jotta voidaan varmistaa yhtenäisyys, joka on olennainen seikka yhteentoimivuuden onnistuneen toteutuksen kannalta julkisella sektorilla Euroopan unionissa. Yhteentoimivuuden toimintasuunnitelmassa käsitellään sellaisten vankkojen mekanismien määrittelyyn liittyviä kysymyksiä, joiden avulla voidaan ohjata yhteentoimivuuden hallintaa kansallisella tasolla ja rajojen yli, organisaatioiden välistä yhteistyötä, sidosryhmien sitoutumista sekä yhteentoimivuuden hyötyjä koskevan tietoisuuden lisäämistä. Se kattaa myös keskeisten yhteentoimivuuden mahdollistajien ja tukivälineiden kehityksen, parantamisen ja edistämisen siten, että loppukäyttäjien tarpeet ja prioriteetit otetaan huomioon. 4 PAINOPISTEALUEET 4.1 Yhteentoimivuusaloitteiden hallinnon, koordinoinnin ja jakamisen varmistaminen Julkishallintojen yhteentoimivuuden toteutukseen tarvitaan hallinto- ja koordinointielimiä sekä yhteentoimivuusratkaisujen suunnittelua, täytäntöönpanoa ja käyttöä koskevia prosesseja sekä kansallisesti että kaikkialla Euroopan unionissa. Tässä yhteydessä komissiolla ja jäsenvaltioilla on kaksitahoinen keskeinen asema: i. kaikkien yhteentoimivuusaloitteiden 21 hallinnointi, koordinointi ja jakaminen kansallisella ja Euroopan unionin tasolla, tavoitteena varmistaa, että julkishallinnoissa 20 Kuulemistoimien tiivistelmäraporttiin liittyvä SWD(2017)113 osoittaa, että 87 prosenttia vastaajista kannatti tätä näkemystä. 21 Yhteentoimivuusaloitteet on ymmärrettävä toimenpiteinä ja ratkaisuina (puitteina, palveluina ja välineinä), joiden avulla parannetaan eurooppalaisten julkishallintojen välistä vuorovaikutusta kaikilla tasoilla, mukaan lukien tietojen ja tietämyksen jakaminen organisaatioiden välillä. Näiden aloitteiden on katettava kaikki yhteentoimivuuden tasot: oikeudellinen, organisatorinen, semanttinen ja tekninen. 6

8 noudatetaan eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden periaatteita ja suosituksia, 22 ii. yhteistyön parantaminen kaikilla julkishallinnon tasoilla Euroopan unionissa ja jäljellä olevien organisatoristen ja digitaalisten siilojen purkaminen. Komission ja jäsenvaltioiden olisi pantava eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet täytäntöön. Komissio seuraa eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden täytäntöönpanoa ISA 2 -ohjelman kautta 23. ISA 2 -ohjelmalla on keskeinen rooli sellaisten yhteentoimivuusratkaisujen kehittämisessä, perustamisessa, kypsyttämisessä, käytössä, uudelleenkäytössä, parantamisessa ja edistämisessä, jotka helpottavat julkishallintojen välistä yhteistyötä. Komissio varmistaa ISA 2 -ohjelman tukemana asianmukaisen yhteentoimivuuden hallinnon, luokittelee yhteentoimivuusratkaisut ja edistää niitä sekä koordinoi erilaisia EU:n yhteentoimivuusaloitteita Organisatoristen yhteentoimivuusratkaisujen kehittäminen Yritysten ja kansalaisten olisi voitava hyötyä yhteentoimivista julkisista palveluista, jotka perustuvat parempaan toimintaprosessien integraatioon ja tietojenvaihtoon Euroopan unionissa sijaitsevien julkishallintojen välillä. Tässä yhteydessä organisatorinen yhteentoimivuus tarkoittaa organisaatioiden välisten toimintaprosessien integraatiota tai yhteensovittamista ja eurooppalaisten julkisten palvelujen palveluntarjoajien ja kuluttajien välisten suhteiden virallistamista. 22 Suhteellisuusperiaate rajoittaa EU:n toiminnan siihen, mikä on välttämätöntä sovittujen politiikan tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä tarkoittaa, että EU valitsee ratkaisuja, jotka jättävät mahdollisimman paljon vapautta jäsenvaltioille. 23 ISA 2 -ohjelmasta annettu päätös (EU) 2015/2240, 1 artiklan 2 kohta. 24 ISA 2 -ohjelmasta annettu päätös (EU) 2015/2240, 1 ja 3 artikla. 7

9 4.3 Sidosryhmien sitouttaminen ja yhteentoimivuutta koskevan tietämyksen lisääminen Kunkin yhteentoimivuusaloitteen tulisi pohjautua tiettyihin liiketaloudellisiin perusteisiin, jotka osoittavat, että yhteentoimivuuteen kannattaa investoida ja että käyttäjien tarpeet täyttyvät paremmin, kun tietojärjestelmät ovat yhteydessä toisiinsa. Tässä yhteydessä julkishallintojen olisi i. mitattava pääasialliset hyödyt, jotka voidaan saada noudattamalla eurooppalaisia yhteentoimivuusperiaatteita ja suosituksia, ja tiedotettava niistä ii. edistää eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden ja niissä ehdotettujen ratkaisujen soveltamista. Loppukäyttäjät, yritykset ja kansalaiset olisi otettava mukaan eurooppalaisten julkisten palvelujen suunnitteluun, analyysiin, arviointiin ja kehitykseen. Tästä syystä yhteentoimivuutta koskevalla toimintasuunnitelmalla on erityinen tehtävä käyttäjien sitouttamisessa eli yritysten ja kansalaisten (myös vammaisten) näkemysten ja tarpeiden kerääminen osallistavalla ja yhteistyöhön perustuvalla tavalla. Komission ja jäsenvaltioiden olisi suunniteltava ja kehitettävä julkisia palveluja mahdollisimman pitkälti käyttäjien tarpeiden pohjalta. 4.4 Keskeisten yhteentoimivuuden mahdollistajien kehittäminen, ylläpito ja edistäminen Julkishallinnot käsittelevät nykyisin suuria määriä tietoja eri muodoissa erilaisten tiedonhallintamenetelmien avulla, säilyttävät useita kopioita monissa eri tietovarastoissa ja usein julkaisevat tietoja portaaleissa kaikkialla Euroopassa ilman minkäänlaista sisällön tai esitystavan yhtenäistämistä. Tämä selittää sen, miksi ne uudelleenkäyttävät olemassa olevaa tietoa kansalaisista ja yrityksistä vain 48 prosentissa tapauksista 25. Tämän vuoksi julkisten palvelujen toimittaminen kansalaisille ja yrityksille on usein monimutkaista ja aikaavievää. Esiin saattaa nousta myös tietoturvaan liittyvää luottamusta koskevia kysymyksiä. Loppukäyttäjille digitaalisesti toimitettujen eurooppalaisten julkisten palvelujen laadun parantamiseksi komission ja jäsenvaltioiden olisi määritettävä, kehitettävä, parannettava, saatettava toimiviksi, ylläpidettävä ja edistettävä yhteentoimivuuden mahdollistavia tekijöitä 26 ja samalla varmistettava vaihdettujen tietojen turvallisuus. 4.5 Yhteentoimivuutta tukevien välineiden kehittäminen, ylläpito ja edistäminen Jäsenvaltiot tarvitsevat käytännön välineitä tukemaan yhteentoimivuusratkaisujen suunnittelua, täytäntöönpanoa ja käyttöä eli työkaluja, puitteita, suuntaviivoja ja eritelmiä, joita tarvitaan yhteentoimivuuden saavuttamiseksi kansallisella tasolla ja yli kansallisten 25 Kuten digitaalisten sisämarkkinoiden strategian (COM(2015) 192 final) osassa Sähköinen hallinto mainitaan. 26 ISA 2 -päätöksen 14 artiklan 2 kohdan mukaan keskeisillä yhteentoimivuuden mahdollistajilla tarkoitetaan yhteentoimivuusratkaisuja (esimerkiksi palveluja ja työkaluja, standardeja ja eritelmiä), jotka ovat tarpeen tehokkaan ja toimivan julkisten palvelujen toimittamisen mahdollistamiseksi kaikkialla hallinnossa. 8

10 rajojen. Komission ja jäsenvaltioiden olisi edistettävä olemassa olevien välineiden uudelleenkäyttöä ja kehitettävä uusia välineitä, kuten eurooppalaisen yhteentoimivuuden viitearkkitehtuuri ja Euroopan yhteentoimivuuskartoitus 27 ; unionin lainsäädännön tieto- ja viestintäteknisten vaikutusten arviointi 28 ja yhteentoimivuutta haittaavien lainsäädännön puutteiden määrittely 29 ; ISA 2 -ohjelman yhteydessä kehitetyt puitteet tietoteknisten ratkaisujen jakamiselle ja uudelleenkäytölle, jotta voidaan edistää ja parantaa tietoteknisten ratkaisujen (mukaan lukien avoimen lähdekoodin ratkaisut) jakamista, yhteistyössä tehtävää kehitystä ja uudelleenkäyttöä julkishallinnoissa. 5 RAHOITUSVÄLINEET Komissio tukee, edistää ja seuraa yhteentoimivuuden toimintasuunnitelman ja yleisesti ottaen eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden täytäntöönpanoa, pääasiassa ISA 2 -ohjelman kautta. Suunnitellut toimenpiteet voidaan rahoittaa kokonaan tai osittain myös muista välineistä. Esimerkiksi: Horisontti 2020-puiteohjelmalla 30 voidaan tukea julkisen sektorin innovaatioihin liittyviä toimenpiteitä 31 ; Verkkojen Eurooppa -välineellä 32 voidaan tukea keskeisten rajat ylittävien ja kypsien digitaalisten palvelujen, kuten sähköisen tunnistamisen, hankinnan ja yhteentoimivien terveyspalvelujen, käyttöönottoa ja käyttöä; Euroopan rakenne- ja investointirahastot 33 voivat tukea toimenpiteitä, jotka liittyvät digitaaliseen kasvuun tieto- ja viestintäteknologisten tuotteiden ja palvelujen 27 ISA 2 -ohjelmasta annettu päätös (EU) 2015/2240, 3 artiklan f kohta. 28 ISA 2 -ohjelmasta annettu päätös (EU) 2015/2240, 3 artiklan c kohta. 29 ISA 2 -ohjelmasta annettu päätös (EU) 2015/2240, 3 artiklan d kohta. 30 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1291/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta Horisontti 2020 ( ) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta (Euroopan unionin virallinen lehti L 347/104), Bryssel Horisontti 2020-puiteohjelman yhteiskunnallinen haaste 6 Eurooppa muuttuvassa maailmassa - osallistavat, innovatiiviset ja pohtivat yhteiskunnat. 32 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 283/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan laajuisia verkkoja televiestintäinfrastruktuurien alalla koskevista suuntaviivoista ja päätöksen N:o 1336/97/EY kumoamisesta

11 kehittämisen kautta 34 tai julkishallintojen institutionaalisten valmiuksien ja tehokkuuden vahvistamiseen 35 ; rakenneuudistusten tukiohjelmalla 36 voidaan tukea julkishallintoja eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden kansallisessa täytäntöönpanossa. Muilla rahoitusvälineillä voidaan tukea yhteentoimivuuden toimintasuunnitelman tai eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden täytäntöönpanoa kohdennetuilla toimenpiteillä tietyillä politiikan osa-alueilla. 6 SEURANTA JA RAPORTOINTI Eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden ja erityisesti yhteentoimivuuden toimintasuunnitelman täytäntöönpano on mahdollinen vain komission ja jäsenvaltioiden yhteisomistuksen kautta. Komission on hallinnoitava ja koordinoitava täytäntöönpanoa ja seurantaa ISA 2 -ohjelman tukemana. Komissio luo yhtenäisen kehyksen eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden ja yhteentoimivuuden toimintasuunnitelman täytäntöönpanon edistymisen seurantaa, arviointia ja raportointia varten. Nämä toimet toteutetaan ISA 2 -ohjelman yhteentoimivuuden seurantatyön puitteissa keskeisten suorituskykyindikaattorien ja mitattavien tavoitteiden avulla. Komissio arvioi eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden täytäntöönpanon vuoden 2019 loppuun mennessä. Komissio voi arvioinnin tulosten perusteella ja parempaa sääntelyä koskevien periaatteiden mukaisesti arvioida, pitäisikö tiettyjen eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden suositusten kuulua johonkin pakolliseen välineeseen. 7 PÄÄTELMÄT Sidosryhmät ovat laajalti yhtä mieltä siitä, että nykyisiä eurooppalaisia yhteentoimivuusperiaatteita on tarpeen ajantasaistaa. Jos toimenpiteisiin ei ryhdytä, jäsenvaltiot saattavat valita yksittäisiä keskenään erilaisia lähestymistapoja yhteentoimivuuteen, kun ne pyrkivät vastaamaan ripeästi tämänhetkisiin haasteisiin. Tämä johtaisi yhteensopimattomiin ratkaisuihin, jotka saattavat lisätä digitaalista sirpaloitumista EU:n alueella ja estää digitaalisten sisämarkkinoiden toteutumisen. Uudet eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet on kehitetty tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ja kaikkien muiden asianomaisten sidosryhmien laajan kuulemisen jälkeen. Niiden menestyksekkääseen täytäntöönpanoon tarvitaan kaikkien toimijoiden, 34 ERI-rahastojen temaattinen tavoite nro ERI-rahastojen temaattinen tavoite nro

12 erityisesti julkishallintojen, aktiivista osallistumista. Suunnitelluilla toimenpiteillä varmistetaan, että uusilla eurooppalaisilla yhteentoimivuusperiaatteilla voidaan saavuttaa niiden perimmäinen tavoite eli yhteentoimivat käyttäjäkeskeiset julkiset palvelut EU:ssa. 11