Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2019) 615 final.

Transkriptio

1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. syyskuuta 2019 (OR. en) 12444/19 TELECOM 303 COMPET 639 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 23. syyskuuta 2019 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri COM(2019) 615 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE ISA²-ohjelman väliarvioinnin tulokset Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2019) 615 final. Liite: COM(2019) 615 final 12444/19 hmu TREE.2.B FI

2 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2019) 615 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE ISA²-ohjelman väliarvioinnin tulokset {SWD(2019) 1615 final} FI FI

3 Sisällysluettelo 1. Johdanto Taustaa Yhteinen käsitys yhteentoimivuudesta Menetelmä Arvioinnin kohteena olleet asiat ja kysymykset Tulokset Merkityksellisyys Tuloksellisuus Tehokkuus Johdonmukaisuus Eurooppalainen lisäarvo Hyödyllisyys Kestävyys Suositukset Tietoisuuden lisääminen kansallisten hallintojen ulkopuolella Käyttäjäkeskeisistä käyttäjälähtöisiin ratkaisuihin Mahdollistetaan kestävämpi toiminta Seuraavat vaiheet

4 1. JOHDANTO Kuten ISA 2 -päätöksessä 1 säädetään, eurooppalaisia julkishallintoja, yrityksiä ja kansalaisia palvelevia yhteentoimivuusratkaisuja sekä yhteisiä toteutuspuitteita koskeva viisivuotinen ohjelma (ISA 2 -ohjelma) käynnistettiin 1. tammikuuta 2016 ISA-ohjelman 2 seuraajana. Tässä kertomuksessa esitellään ISA 2 -ohjelman väliarvioinnin tulokset ja suositukset 3. ISA 2 -päätöksen 13 artiklan 3 kohdan mukaan komissio on velvollinen tekemään tämän arvioinnin ja esittämään sen tulokset Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 30. syyskuuta Komissio teetti arvioinnin ryhmällä, joka koostui konsultointiyrityksen riippumattomista asiantuntijoista 4. Arviointia valvoi komission yksiköiden välinen ohjausryhmä TAUSTAA ISA 2 -ohjelman perimmäisenä tavoitteena on edistää tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvaa eurooppalaisen julkisen sektorin nykyaikaistamista ja vastata tehokkaammin yritysten ja kansalaisten tarpeisiin parantamalla eurooppalaisten julkishallintojen yhteentoimivuutta. Ohjelmalla pyritään erityisesti seuraaviin tavoitteisiin: helpottamaan tehokasta ja toimivaa maiden tai sektorien rajat ylittävää sähköistä vuorovaikutusta eurooppalaisten julkishallintojen, yritysten ja kansalaisten välillä edistämään toimivamman, yksinkertaisemman ja käyttäjäystävällisemmän sähköisen viranomaisasioinnin kehittämistä julkishallinnon kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla edistämään yhteentoimivuutta koskevaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa yksilöimällä, luomalla ja käyttämällä yhteentoimivuusratkaisuja EU:ssa sekä kehittämällä ja helpottamalla niiden uudelleenkäyttöä Euroopan julkishallinnoissa. Tällä tuetaan EU:n eri politiikkojen ja toimien täytäntöönpanoa. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi 6 ohjelma rakentuu edeltäjänsä ISA-ohjelman 7 saavutuksille. Lisäksi ohjelmassa painotetaan sitä, miten se sopii laajempaan poliittiseen kehykseen EU:n julkishallintojen digitalisoinnin alalla. Tässä suhteessa 1 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2015/2240, annettu 25 päivänä marraskuuta 2015, eurooppalaisia julkishallintoja, yrityksiä ja kansalaisia palvelevia yhteentoimivuusratkaisuja sekä yhteisiä toteutuspuitteita koskevasta ohjelmasta (ISA 2 -ohjelma) julkisen sektorin nykyaikaistamisen välineenä (EUVL L 318, , s. 1). 2 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 922/2009/EY, tehty 16 päivänä syyskuuta 2009, yhteentoimivuusratkaisuista eurooppalaisille julkishallinnoille (ISA) (EUVL L 260, , s. 20). 3 Arviointiprosessin yksityiskohdat sekä arvioinnin tulokset ja niitä tukeva näyttö ovat saatavilla komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa SWD(2019) 1615 final. 4 Riippumattomien asiantuntijoiden tekemä arviointi on saatavilla osoitteessa 5 Ryhmässä olivat mukana pääosastot CNECT, DIGIT, EMPL, FISMA, GROW, OP, SG, TAXUD ja JRC. 6 ISA 2 -päätöksen 1 artiklan 1 kohta (ks. alaviite 1). 7 ISA 2 -päätöksen 1 artiklan 3 kohta (ks. alaviite 1). 2

5 ISA 2 -ohjelma on pääasiallinen väline, jolla tuetaan eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden (EIF) 8 täytäntöönpanoa. Periaatteet on päivitetty ja niitä on laajennettu digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaa koskevassa tiedonannossa suunnitellun mukaisesti 9. Muita poliittisia aloitteita, joita ISA 2 - ohjelma edistää omalta osaltaan, ovat EU:n sähköisen hallinnon toimintaohjelma , Tallinnan julistus sähköisestä hallinnosta ja yhteistä digitaalista palveluväylää koskeva asetus 12. Käytännössä ISA 2 -ohjelma on käynnissä 1. tammikuuta 2016 ja 31. joulukuuta 2020 välisenä aikana, ja sen kokonaistalousarvio on 130,9 miljoonaa euroa. Ohjelmasta rahoitetaan toimia, jotka määritetään vuosittaisessa jatkuvassa työohjelmassa. Lisäksi ohjelman hallinto edistää synergioita muiden EU-ohjelmien, kuten verkkojen Eurooppa -välineen 13 ja rakenneuudistusten tukiohjelman 14, kanssa. Ohjelman tärkeimpiä sidosryhmiä ovat Euroopan julkishallinnot kaikilla tasoilla: EU:n tasolla sekä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Ohjelman vaikutukset ulottuvat kuitenkin paljon laajempaan joukkoon sidosryhmiä, muun muassa EU:n yrityksiin ja kansalaisiin. ISA 2 on avoin EU:n jäsenvaltioille, muille Euroopan talousalueen maille ja EU:n jäsenehdokasvaltioille. EU:n 28 jäsenvaltion lisäksi ohjelmaan voivat osallistua kolme muuta valtiota: Islanti, Norja (vuodesta 2016) ja Montenegro (vuodesta 2018). Ohjelmalla edistetään yhteistyötä myös muiden EU:n ulkopuolisten maiden sekä kansainvälisten organisaatioiden ja elinten kanssa. 3. YHTEINEN KÄSITYS YHTEENTOIMIVUUDESTA ISA 2 -päätöksen 1 artiklan 2 kohdan mukaan ISA 2 -ohjelmalla varmistetaan yhteinen käsitys yhteentoimivuudesta, kun siinä vahvistetaan eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet sekä yhteentoimivuuden toteuttaminen jäsenvaltioiden hallinnoissa. Komissio seuraa eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden täytäntöönpanoa ISA 2 -ohjelman kautta. Tältä osin ISA 2 -ohjelmassa luodaan yhtenäinen kehys, jolla seurataan ja arvioidaan, miten jäsenvaltiot ja komissio ovat edistyneet eurooppalaisten 8 Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet täytäntöönpanostrategia, Bryssel, , COM(2017) 134 final. 9 Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle, Bryssel, , COM(2015) 192 final. 10 Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle EU:n sähköisen hallinnon toimintaohjelma Hallinnon digitalisaatiokehityksen vauhdittaminen, COM(2016) 179 final. 11 Tallinnan julistus sähköisestä hallinnosta ministerikokouksessa 6. lokakuuta 2017 Viron toimiessa EU:n neuvoston puheenjohtajana. 12 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1724, annettu 2 päivänä lokakuuta 2018, tietoja, menettelyjä sekä neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluja saataville tarjoavan yhteisen digitaalisen palveluväylän perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1024/2012 muuttamisesta (EUVL L 295, , s ) 13 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1316/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 680/2007 ja (EY) N:o 67/2010 kumoamisesta (EUVL L 384, , s ). 14 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1671, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, asetuksen (EU) 2017/825 muuttamisesta rakenneuudistusten tukiohjelman rahoituspuitteiden kasvattamiseksi ja sen yleistavoitteen mukauttamiseksi (EUVL L 284, , s. 3 5). 3

6 yhteentoimivuusperiaatteiden täytäntöönpanossa, ja raportoidaan tästä 15. Seurantakehys suunnitellaan ja toteutetaan ISA 2 -ohjelmasta rahoitettavan Kansallisten yhteentoimivuusperiaatteiden seurantakeskuksen (National Interoperability Framework Observatory, NIFO) toiminnan puitteissa. Eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden täytäntöönpanon tulokset koko EU:ssa esitetään vuosittain verkossa olevassa tulostaulussa, jotta niitä voidaan hyödyntää poliittisessa päätöksenteossa ja jotta ne voidaan välittää suurelle yleisölle visuaalisemmalla ja intuitiivisemmalla tavalla 16. Käytännössä tulostaululla pyritään tehostamaan tiedotusta ja kehittämään valmiuksia, jotta jäsenvaltiot olisivat paremmin perillä siitä, miten ne ovat edistyneet yhteentoimivuusperiaatteiden täytäntöönpanossa, ja voisivat noudattaa paremmin periaatteiden suosituksia. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi jäsenvaltiot saavat käyttöönsä välineistön, jonka avulla ne saavat käytännön ohjeita yhteentoimivuusperiaatteiden täytäntöönpanoa varten hyvien toimintatapojen ja ratkaisujen muodossa. Eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden täytäntöönpanon seurantakehyksen tarkoituksena on antaa näyttöä yhteentoimivuusperiaatteiden tulevaa arviointia varten, joka oli alun perin määrä toteuttaa vuoden 2019 loppuun mennessä 17. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että arviointia on syytä lykätä vuoteen 2021, jotta jäsenvaltiot saavat riittävästi aikaa mukauttaa sähköisiä viranomaispalveluja, digitaalisia palveluja ja yhteentoimivuutta koskevat kansalliset politiikkansa uusien eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden mukaisiksi. Tässä otetaan huomioon, että uusien yhteentoimivuusperiaatteiden laajempi soveltamisala edellyttää tehostettua sisäistä ja ulkoista koordinointia, jotta yleisesti hyväksytty ja integroitu seurantakehys saadaan viimeisteltyä. Nämä tekijät aiheuttivat sen, että tiedonkeruu alkoi vasta vuoden 2019 alussa, minkä vuoksi saatavilla ei ole riittävästi tietoja, joiden perusteella voitaisiin arvioida yhteentoimivuusperiaatteiden täytäntöönpanoa kyseisenä vuonna. Lisäksi voidaan luoda useita synergioita suorittamalla yhteentoimivuusperiaatteiden arviointi välittömästi ISA 2 -ohjelman loppuarvioinnin jälkeen vuonna 2021, koska tämä ohjelma on tärkein yhteentoimivuusperiaatteiden täytäntöönpanoa tukeva väline. 4. MENETELMÄ ISA 2 -ohjelman väliarviointi perustui määrällisiin ja laadullisiin tietoihin, jotka oli kerätty eri menetelmillä, kuten aineistotutkimusten, julkisen kuulemisen, kohdennettujen verkkokyselyjen, syvähaastattelujen ja aloitustyöpajan avulla. Kuulemistoimilla voitiin konsultoida laaja-alaisesti ISA 2 -ohjelman eri sidosryhmiä, kuten jäsenvaltioiden ja komission yksiköiden edustajia, kansalaisia ja standardointiorganisaatioita. Jotta tiedonkeruu olisi voitu kohdentaa tarkemmin, keruuta varten valittiin 20 toimen otos 53:sta yhdeksään pakettiin ryhmitellystä toimesta, joita oli rahoitettu ISA 2 - ohjelmasta vuoteen 2018 saakka. Otannassa käytettiin neljää ennalta määritettyä 15 Seurantamekanismissa seurataan myös eurooppalaisia yhteentoimivuusperiaatteita koskevan tiedonannon (ks. alaviite 8) liitteessä I esitetyn yhteentoimivuuden toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa. 16 Tulostaulu on saatavilla Joinup-foorumin NIFO -kokoelmassa vuonna Ks. Yhteentoimivuusperiaatteita koskeva tiedonanto alaviitteessä 8. 4

7 kriteeriä sen varmistamiseksi, että valitut toimet edustivat yleisesti ohjelmaa. Koko tiedonkeruuta täydennettiin vielä ohjelman asiantuntija-arvioinnilla, jonka suoritti neljä teknistä yhteentoimivuuden asiantuntijaa. 5. ARVIOINNIN KOHTEENA OLLEET ASIAT JA KYSYMYKSET Arvioinnissa keskityttiin seuraaviin seitsemään keskeiseen kriteeriin 18 : Merkityksellisyys Missä määrin ISA 2 -ohjelman tavoitteet ovat yhä ajankohtaisia kansallisella tasolla ja EU:n tasolla muuttuviin tarpeisiin ja ongelmiin nähden? Tuloksellisuus Miten pitkälle ISA 2 -ohjelman tuloksilla on päästy ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa? Onko joillakin osa-alueilla edistytty muita osaalueita tehokkaammin tai tehottomammin ja jos on, mitä siitä voidaan oppia? Tehokkuus Missä määrin ohjelma on ollut kustannustehokas? Miltä osin ohjelma on ollut tehokkain tai tehottomin etenkin käyttöön otettujen voimavarojen kannalta? Miten ohjelma on toiminut suunniteltuun toimintaan ja talousarvioon nähden? Johdonmukaisuus Missä määrin ISA²-toimet ovat osa kokonaisvaltaista lähestymistapaa ohjelman kehyksessä (sisäinen johdonmukaisuus)? Missä määrin ISA²-ohjelma on johdonmukainen muiden EU-toimien kanssa, joilla on samanlaiset tavoitteet, ja saman alan maailmanlaajuisten aloitteiden kanssa (ulkoinen johdonmukaisuus)? Eurooppalainen lisäarvo Mitä lisäarvoa ISA²-ohjelma tuottaa verrattuna siihen, mitä olisi ollut kohtuullista odottaa jäsenvaltioilta, jos ne olisivat toimineet kansallisella, alueellisella ja/tai paikallisella tasolla? Hyödyllisyys Millaisia ovat ISA²-ohjelman saavutetut ja odotetut toimet ja tulokset niihin tarpeisiin nähden, joihin niillä pyritään vastaamaan? Kestävyys Missä määrin pystytään varmistamaan sellaisten kehitettyjen ratkaisujen taloudellinen, tekninen ja toiminnallinen kestävyys, joita pidetään yllä ja käytetään ISA²-ohjelman puitteissa? 6. TULOKSET Väliarviointi vahvistaa 129 kuullulta sidosryhmältä kerättyjen tietojen 19, laajan aineistotutkimuksen ja asiantuntija-arviointien perusteella, että ISA 2 toimii hyvin kaikilla arviointikriteereillä. Arviointi rajoittuu kuitenkin toimiin, jotka saivat rahoitusta vuosina , joten jatkuvien toimien tuloksia ja ISA 2 -ohjelman pitkän aikavälin tuloksia voidaan tarkastella vasta ohjelman päätyttyä Merkityksellisyys ISA 2 -ohjelman tavoitteet ovat yhä ajankohtaisia digitaalisten palvelujen yhteentoimivuuden muuttuviin tarpeisiin ja ongelmiin nähden, mikä on osoitus ohjelman merkityksellisyydestä. Suurin osa kuulluista sidosryhmistä oli yhtä mieltä 18 Ks. Euroopan komission paremman sääntelyn välineistön väline # Luottamuksellisuus- ja tietosuojasyistä arviointiryhmä pyysi toimista vastaavia tahoja toimimaan kuulemisessa välittäjinä ja ottamaan yhteyttä ratkaisujensa käyttäjiin. Tämä kaksivaiheinen lähestymistapa on saattanut rajoittaa saatujen vastausten määrää. 5

8 siitä, että hallinnon sähköisistä esteistä johtuva ongelma ja siihen liittyvät tarpeet ovat yhä olemassa. Joillakin sidosryhmillä (46:lla kaikista 129:stä) on kuitenkin muita tarpeita (kuten ohjailevampi lähestymistapa yhteentoimivien julkisten palvelujen suunnitteluun) ja ongelmia (kuten rajalliset voimavarat), joihin ISA 2 voi vastata vain osittain. Yksi erityistä huomiota vaativa lisätarve on yhteistyön ja tiedonvaihdon lisääminen alue- ja paikallishallintojen kanssa, jotta voidaan lisätä tietoisuutta yhteentoimivuudesta ja ISA 2 -ratkaisujen käyttöönotosta alueellisella tasolla. Ensimmäinen kolmesta ISA-ohjelman loppuarvioinnissa annetusta suosituksesta oli lisätä julkishallintojen tietoisuutta yhteentoimivuudesta 20. ISA 2 -ohjelmassa vastattiin tähän tarpeeseen hyväksymällä vuonna 2017 viestintästrategia ja sitoutumista koskeva suunnitelma ja järjestämällä vuosina kymmenen merkittävää tapahtumaa, joihin osallistui keskimäärin 211 osallistujaa tapahtumaa kohden. Lisäksi ISA 2 -edustajat olivat aktiivisia toimijoita 60 tapahtumassa, jotka järjestettiin saman ajanjakson kuluessa. Väliarviointi osoittaa, että tämä toiminta oli kannattavaa, sillä suurin osa kuulluista sidosryhmistä ilmoitti, että niillä on asiantuntemusta yhteentoimivuudesta (91 sidosryhmää 128:sta) ja ISA 2 :sta (81 sidosryhmää 128:sta). Yleisestä tietoisuudesta huolimatta edellä mainitut lisätarpeet kertovat siitä, että ohjelmassa olisi jatkettava tietoisuutta lisääviä toimia, jotka kohdennetaan paikallisja aluehallintoihin ja mahdollisesti myös epäsuoriin edunsaajiin, kuten kansalaisiin ja yrityksiin Tuloksellisuus ISA 2 -ohjelman tähänastiset tulokset ovat ohjelman tavoitteiden mukaisia. Ne eivät ole kuitenkaan täysin odotettujen tulosten mukaisia, koska suurin osa toimista on yhä käynnissä ja ratkaisuja kehitetään edelleen. Ratkaisujen käyttöönottoasteeseen vaikuttaa myös ohjelman kesto. Toimet, joita on jatkettu edellisistä ohjelmista nykyiseen, ovat tuottaneet ratkaisuja, joita käytetään nyt laajemmin kuin ISA 2 :n puitteissa kehitettyjä ratkaisuja. Arvioinnin mukaan tuloksellisuus on ollut heikompaa yhden ISA 2 -tavoitteen osalta, joka on toimivamman, yksinkertaisemman ja käyttäjäystävällisemmän sähköisen viranomaisasioinnin kehittäminen kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Jäsenvaltiot voivat itse asiassa vaikuttaa suuresti tähän tavoitteeseen ja täydentää yhteentoimivuuteen ja digitalisaatioon liittyviä EU-tason aloitteita. Ulkoiset tekijät voivat parantaa tapaa, jolla ohjelmaa saavuttaa tavoitteensa ja tuottaa tuloksensa, mutta ne voivat myös vaarantaa sen. Julkishallintojen vaatimat yhteiset standardit ja puitteet ovat ulkoinen tekijä, joka vaikuttaa ohjelman tuloksellisuuteen. Institutionaalinen monimutkaisuus saattaa sen sijaan haitata yhteentoimivuuden saavuttamista maiden ja sektorien rajojen yli. Arvioinnissa todettiin lisäksi, että ISA 2 -toimet ovat pitkälti ISA 2 -päätöksen 4 artiklassa esitettyjen yleisten periaatteiden mukaisia jatkuvan työohjelman ansiosta, sillä sen avulla varmistetaan, että periaatteet otetaan järjestelmällisesti huomioon ohjelman valmistelussa. 20 Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle ISA-ohjelman loppuarvioinnin tulokset, Bryssel, , COM(2016) 550 final. 6

9 6.3. Tehokkuus Ohjelman täytäntöönpano on edennyt suunnitelmien mukaisesti; kaikissa toimissa on joko edetty suunnitellusti tai ollaan lähellä tavoitetasoa. Tuloksellisuutta mittaavien indikaattorien monimuotoisuuden vuoksi on kuitenkin vaikeaa tehdä johtopäätöksiä koko ohjelman kustannustehokkuudesta. Niissä ISA 2 -paketeissa, joissa eri toimien tuloksellisuutta mittaavat indikaattorit voitiin yhdistää, käyttäjäkohtaiset kustannukset (esim. yritystä tai kansalaista kohden) on arvioitu erittäin alhaisiksi. ISA 2 -ohjelmasta rahoitettavien toimien valintamenettelyä pidetään suhteellisen tehokkaana. Ehdotuksen laatimiskustannukset ovat melko pienet ja vaihtelevat 0,07 prosentista 0,4 prosenttiin varoista, jotka voidaan osoittaa hyväksytylle ehdotukselle. Valintamenettelyä voidaan kuitenkin vielä parantaa yksinkertaistamalla jatkuvaa työohjelmaa (esim. tekemällä joustavampi mallipohja) ja käynnistämällä temaattisia ehdotuspyyntöjä, jolloin varmistetaan, että tavoitteet ohjaavat valintamenettelyä Johdonmukaisuus Kuultujen sidosryhmien mukaan ISA 2 -toimille on luonteenomaista merkittävät synergiat ja vähäiset päällekkäisyydet. Tällainen vahva sisäinen johdonmukaisuus vastaa ISAn loppuarvioinnin toista suositusta, jossa kehotettiin noudattamaan ISA 2 - ohjelmassa kokonaisvaltaista lähestymistapaa yhteentoimivuuteen. Ulkoisen johdonmukaisuuden osalta ISA 2 oli ISAn loppuarvioinnissa esitetyn kolmannen (ja viimeisen) suosituksen mukainen eli edisti tiivistä yhteistyötä muiden EU:n politiikkojen ja aloitteiden kanssa. Se lisäsi synergioita Verkkojen Eurooppa -välineen, Horisontti puiteohjelman ja rakenneuudistusten tukiohjelman kanssa. ISA 2 on myös vuorovaikutuksessa muiden aloitteiden, kuten yhteisen digitaalisen palveluväylän, digitaalisten sisämarkkinoiden strategian, Euroopan sähköisen hallinnon toimintasuunnitelman, sähköistä hallintoa koskevan Tallinnan julistuksen sekä tieto- ja viestintätekniikan standardointisuunnitelman 21, kanssa. Joidenkin ISA 2 :n ja Verkkojen Eurooppa -välineen puitteissa kehitettyjen ratkaisujen välillä havaittiin kuitenkin jonkin verran päällekkäisyyttä, joka voitaisiin korjata rajaamalla tarkemmin kunkin ratkaisun soveltamisalaa Eurooppalainen lisäarvo ISA 2 :lla saavutettavan yhteistyön määrä vaikuttaa ratkaisevasti eurooppalaisten julkishallintojen yleisen yhteentoimivuuden parantamiseen. Lisäksi 91 kaikista 109 vastaajasta korosti, että ISA 2 -ohjelmassa tavoitteet voidaan saavuttaa pienemmillä kustannuksilla kuin vastaavilla kansallisilla tai alueellisilla aloitteilla. Tuloksista käy ilmi, että ISA 2 -ohjelma on omalta osaltaan parantanut rajat ylittävää yhteentoimivuutta EU:ssa, koska i) se lisää jäsenvaltioissa tietoisuutta yhteentoimivuudesta, ii) sen ansiosta asiaa aletaan käsitellä kansallisella tasolla ja iii) luo verkostoja ja helpottaa tiedonvaihtoa. ISA 2 on myös edistänyt EU:n muita yhteisiä politiikkoja: sillä on keskeinen merkitys eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden täytäntöönpanossa, ja se tukee digitaalisten sisämarkkinoiden perustamista. 21 Ks. 7

10 6.6. Hyödyllisyys ISA 2 -ratkaisujen käyttäjätyytyväisyys on yleensä hyvä, sillä ainoastaan seitsemän sidosryhmää 110:stä ilmoitti olevansa vain vähän tyytyväisiä. Koska ohjelma on edelleen käynnissä, ISA 2 -ratkaisujen käyttöönoton odotetaan lisääntyvän, jolloin ratkaisut saadaan vastaamaan paremmin käyttäjien tarpeita ja yleinen käyttäjätyytyväisyys lisääntyy Kestävyys ISA 2 -ratkaisujen kestävyys sai kuulluilta sidosryhmiltä vaihtelevaa palautetta. Kaikista 84 vastaajasta 66 uskoo, että ohjelman tulokset olisivat kestäviä ilman tulevaa rahoitusta, kun taas 85 vastaajasta yli 55 katsoo, että toimenpiteiden tarve ja ylläpitokustannukset voisivat haitata ISA 2 -ratkaisujen kykyä tuottaa tulosta, jos ohjelma lakkautettaisiin. Sidosryhmät ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että ISA 2 -ohjelmalla on keskeinen rooli EU:n yhteentoimivuuspuitteiden parantamisessa ja että sen puuttuminen vaarantaisi eurooppalaisten julkishallintojen pyrkimykset parantaa yhteentoimivuutta ja edistää julkisen sektorin nykyaikaistamista Euroopassa tieto- ja viestintätekniikan avulla. 7. SUOSITUKSET Väliarviointi antaa myönteisen kuvan ISA 2 -ohjelman tähänastisista tuloksista. Toisaalta arvioinnissa yksilöitiin myös osa-alueita, joilla tarvitaan ehkä parannuksia. Jäljempänä olevat suositukset koskevat näitä ohjelman osa-alueita, ja niissä hahmotellaan sekä lyhyen että pitkän aikavälin toimenpiteitä. Lyhyen aikavälin toimenpiteet ovat sellaisia, joita voidaan toteuttaa ISA 2 :n viimeisessä työohjelmassa vuonna 2020 ja siirtymäkaudella ennen uuden monivuotisen rahoituskehyksen alkua 22. Pitkän aikavälin toimenpiteiden on oltava käynnissä useampia vuosia, jotta ne tuottaisivat tulosta Tietoisuuden lisääminen kansallisten hallintojen ulkopuolella Komissio jatkaa ISA 2 -ohjelmalla pyrkimyksiään lisätä Euroopan julkisen sektorin tietoisuutta yhteentoimivuudesta, sillä yhteentoimivuus on digitalisaation keskeinen mahdollistaja, koska sillä voidaan erityisesti tehostaa yhteistyötä alue- ja paikallishallintojen kanssa. Aluksi olisi suunniteltava kohdennettuja tiedotustoimia, joilla tuodaan esiin ISA 2 - yhteentoimivuusratkaisujen (uudelleen)käytön etuja. Jotta viesti tehostuisi, vuonna 2020 voitaisiin toteuttaa tutkimuksia, joissa määritettäisiin joidenkin ISA 2 -ratkaisut vaikutuksia julkishallintojen tehokkuuteen ja tuottavuuteen. ISA 2 -ohjelman viimeisessä vaiheessa olisi panostettava vielä enemmän sen varmistamiseen, että julkishallinnot, tiedeyhteisö ja asianomaiset ammattihenkilöt jakavat toisilleen hyviä toimintatapoja. Ohjelmassa hiljattain käynnistetyssä yhteentoimivuusakatemiaa koskevassa toimessa olisi myös laadittava sopivaa koulutusaineistoa. Edellä ehdotettujen toimenpiteiden vaikutusten vahvistamiseksi ISA 2 -toimista vastaavien olisi hyödynnettävä mahdollisia vaikuttajia (kuten tutkijoita ja sitoutuneita virkamiehiä) ja perustettava yhteentoimivuuden lähettiläiden yhteisö. 22 Ks. 8

11 Pitkällä aikavälillä olisi järjestettävä yhteentoimivuuteen keskittyviä neuvontapalveluja. Ne auttaisivat asianomaisia sidosryhmiä löytämään omia tarpeitaan vastaavia yhteentoimivuusratkaisuja ja tarjoaisivat samalla tukipalveluja ja teknistä tukea, jotta ratkaisuja voitaisiin hyödyntää tehokkaasti Käyttäjäkeskeisistä käyttäjälähtöisiin ratkaisuihin Jotta ISA 2 -ohjelmasta olisi enemmän hyötyä, ohjelmassa voitaisiin parantaa sen nykyisten ratkaisujen laatua ottamalla paremmin huomioon käyttäjien tarpeet. Tätä lähestymistapaa voitaisiin noudattaa ISA 2 :n viimeisen työohjelman toteutuksessa, jolloin voitaisiin edistää eurooppalaisiin yhteentoimivuusperiaatteisiin sisältyvää käyttäjäkeskeisyyden periaatetta sekä komissiossa että jäsenvaltioissa. Tulevina vuosina on kuitenkin suotavaa siirtyä käyttäjäkeskeisestä käyttäjälähtöiseen lähestymistapaan, jossa käyttäjä osallistuu yhteentoimivuusratkaisun suunnitteluvaiheeseen. Yhteentoimivuushautomo voisi edistää tällaista yhteiskehittämisprosessia, jossa voitaisiin kokeilla uusia, käyttäjille suunnattuja ratkaisuja turvallisessa testiympäristössä ja luoda niille prototyyppejä. Hautomo edistäisi uusien teknologioiden käyttöönottoa ja innovatiivisten toimintatapojen vaihtoa edelläkävijöinä toimivien viranomaisten välillä. Tämän kertomuksen kahden ensimmäisen suosituksen osalta komission digitaalistrategia 23 osoittaa komission lunastavan lupauksensa: yhteentoimivuus ja käyttäjäkeskeisyys ovat molemmat strategian keskeisiä periaatteita, ja eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet kuuluvat sen viitekehykseen. Lisäksi ISA 2 -ohjelmalla on neuvoa-antava asema strategian meneillään olevassa täytäntöönpanossa. Se auttaa komissiota useilla politiikanaloilla nykyisten IT-järjestelmien nykyaikaistamisessa ja uusien digitaalisten ratkaisujen kehittämisessä siten, että yhteentoimivuus otetaan niissä huomioon Mahdollistetaan kestävämpi toiminta Kun väliarvioinnissa tarkasteltiin ISA 2 -ohjelman eurooppalaista lisäarvoa ja kestävyyttä, ohjelman todettiin olevan keskeisessä asemassa, kun Euroopan julkisella sektorilla muodostetaan yhtenäisiä yhteentoimivuuspuitteita. Lisäksi ISA 2 auttaa kehittämään ja ottamaan käyttöön maiden ja sektorien rajat ylittäviä digitaalisia ratkaisuja jäsenvaltioiden hallinnoissa. ISA 2 edistää myös yhteisiä politiikkoja, jotka ovat pitkälti riippuvaisia yhteenliitetyistä ja yhteentoimivista verkoista ja järjestelmistä. ISA 2 -ohjelman päätyttyä on ratkaisevan tärkeää ylläpitää ja vahvistaa eurooppalaisten julkishallintojen kykyä tehdä yhteistyötä, jotta voidaan saavuttaa yhteistä etua palvelevia tavoitteita jakamalla tietoa ja osaamista, sillä tämä on keskeisenä tekijänä yhteentoimivuudessa. Tähän tarvitaan vahvaa poliittista sitoutumista ja vankkaa rahoitusta. Poliittisen sitoutumisen osalta ministerit, jotka vastaavat sähköisistä viranomaispalveluista eri puolilla Eurooppaa, vahvistivat sähköistä hallintoa koskevassa Tallinnan julistuksessa sitoutuvansa rakentamaan kansalaiskeskeisiä julkisia palveluja, jotka ovat oletusarvoisesti digitaalisia ja joilla saavutetaan eurooppalaisissa yhteentoimivuusperiaatteissa vahvistettu visio. Yhteentoimivuuden tulevaa rahoittamista suunnitellaan Digitaalinen 23 Tiedonanto komissiolle, Euroopan komission digitaalinen strategia A digitally transformed, user-focused and data-driven Commission (Käyttäjäkeskeinen, datavetoinen komission digimurroksen jälkeen), Bryssel, , C(2018) 7118 final. 9

12 Eurooppa -ohjelmassa 24, joka on yksi alakohtaisista ehdotuksista, jotka komissio on laatinut uuden monivuotista rahoituskehystä koskevan lainsäädäntöpaketin puitteissa. Komission olisi hyödynnettävä ISA 2 :n ja muiden EU-ohjelmien välisiä synergioita edistääkseen eurooppalaisia yhteentoimivuusperiaatteita ja yleisesti yhteentoimivuutta sekä helpottaakseen ISA 2 -ratkaisujen laajaa uudelleenkäyttöä. Tällä lähestymistavalla voitaisiin myös tehostaa ja sujuvoittaa ohjelman hallintoa, jolla tuetaan Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaa koskevan ehdotuksen tulevaa täytäntöönpanoa. Samalla kun valmistellaan uuteen monivuotiseen rahoituskehykseen kuuluvia ohjelmia, on suositeltavaa selvittää, voidaanko nykyisten ISA 2 -ratkaisujen tuottamien tulosten kestävyyttä parantaa. Eri kestävyystoimenpiteiden toteutettavuutta ja kustannuksia olisi syytä arvioida, ja komission olisi panostettava niihin. Sen olisi esimerkiksi harkittava, olisiko jotkin ISA 2 -ratkaisut syytä siirtää avoimen lähdekoodin yhteisöön tai olisiko yrityksiä kannustettava rakentamaan ratkaisuja Euroopan unionin yleisen lisenssin (European Union public licence) puitteissa ilmaisten ISA 2 -ratkaisujen ympärille 25. Komission voi olla hyödyllistä arvioida syvällisemmin mahdollisen sitovan yhteentoimivuusvälineen perusteluja ja vaikutuksia. Tällaisen arvioinnin olisi perustuttava ISA 2 -ohjelman loppuarvioinnin tuloksiin ja vuonna 2021 eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden täytäntöönpanoa koskevan arvioinnin yhteydessä kerättävään näyttöön. 8. SEURAAVAT VAIHEET Meneillään olevassa ISA 2 -ohjelman täytäntöönpanossa komissio kiinnittää suurinta mahdollista huomiota edellä esitettyihin tuloksiin ja suosituksiin. Se analysoi niitä validoidakseen esiin tuodut ongelmat ja puuttuakseen niihin, tarpeen mukaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. ISA 2 -ohjelman väliarvioinnin tulokset ja suositukset antavat tietoa myös uuden monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmiin siirtymistä varten. 24 Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Digitaalinen Eurooppa ohjelman perustamisesta vuosiksi , Bryssel, , COM(2018) 434 final. 25 Ks. 10