PADASJOEN - ~{IN - ASIKKALAN (ITÄ-HÄMEEN) ALUEEN TUTKI1ffiSTILANNE
|
|
- Petteri Hämäläinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 Al~KIS TOKAPrAL.E. Otaniemi PADASJOEN - ~{IN - ASIKKALAN (ITÄ-HÄMEEN) ALUEEN TUTKI1ffiSTILANNE Johdanto Alueen malminetsintätyöt aloitettiin keväällä 1966 Padasjoen Hirtniemeltä saapuneen nikkeli-kuparipitoisen kansannäytteen vuoksi. Suoritettujen lohkaretutkimusten ja aeromagneettisten häiriöiden selvittelyn yhteydessä tavattiin Nyystölänlahden perukasta toisentyyppisiä Ni-Cupitoisia lohkareita. - Tutkimukset olivat keskeytyksissä kesän 1966 ajan, ja sen jälkeen niitä on jatkettu yhtämittaisesti saman vuoden syksystä tähän hetkeen saakka. Kenttäkauden 1967 alkaessa siirryttiin alueelliseen tutkimukseen. Tähän johti havainto, että mainitut malmiaiheet olivat ypteydessä laajaan aeromagneettiseen anomaliajaksoon, joka alkaa Päijänteestä Padasjoen kk:n itäpuolelta ja kulkee mutkitellen Lammin kirkonkylän pohjoispuolitse kääntyen luoteeseen (kts. liitteet 4a ja 4b). Samasta jaksosta oli saatu aikaisemmin mm. magneettikiisurikas kansannäytelohkare Padasjoen Maakeskistä. Lisäksi Suomen Malmi Oy oli suorittanut v malmiaiheiden etsintätutkimuksia saman jakson länsipäässä, jolloin Lammin Vähä-Evolta oli tavattu kiisupitoista peridotiittia ja Luopioisten Kuohijoelta kiisupirotteista karsikiveä kalliosta. Alueellisen tutkimuksen alkaessa etsintätöiden pääkohteina olivat kiisupitoiset peridotiittiesiintymät, mutta niiden kestäessä ohjelmaan ovat tulleet myös wolframin etsintä sekä kiisupitoinen antofylliittikordieriittikivi. - Erilliset malmiaiheet kuvataan myöhemmin. Tällä hetkellä on viime kenttäkauden aineisto etenkin karttojen osalta vielä käsittelemättä. Näin ollen tämä selostus on lyhyt yhteenveto tähän asti suoritetuista tutkimuksista ja niissä käsitellyistä malmiaiheista. SMOY 5 B KKPOyHKI10802
3 - 2 - Geologiset tutkimukset Kallioperäkartoitusta on tehty etupäässä edellä mainitun aeromagneettisen häiriöjakson alueella sekä Lammin kirkonkylän eteläpuolella. Kartoitetut alueet näkyvät liitteeltä 2. Kartoitus on tehty mittakaavassa 1 : tai 1 : riippuen kulloisenkin alueen kivilajivaihteluista ja paljastuneisuudesta. Kartoitetun alueen ulkopuolella on tehty tiedustelun luontoisia tutkimuksia, joissa on pyritty selvittämään aeromagneettisia häiriöitä ja tekemään havaintoja malminetsinnän kannalta mielenkiintoisista kivilajeista. Lohkaretutkimusta on tehty verraten rajoitetuilla alueilla tarpeen mukaan siellä, missä on ilmaantunut sille sopivia kohteita. Tutkitut alueet näkyvät liitteeltä 2. Kenttätöitä on tehty allekirjoittaneen Eero Nenosen johdolla 2-3 kesäapulaisen voimin. Geofysikaaliset mittaukset Magneettista ja Slingram-sähkömittausta on tehty tähän saakka 5 erillisellä alueella (lrls. liite 2), Padasjoki, Nyystölä, Asikkala, Vähä-Äiniö, Leun_:', Y4'he:J,'- E Y'4 Lammi, Porraskoski, Luopioinen, Kuohijoki, Suunniteltua ja keskeneräistä: Padasjoki, Maakeski, yht. 35,5 km 2 5,5 " ;j,o 8,0 " 5,0 " ~km2 ~0 25,5 km 2 Asikkala, Vähä-Äiniö, 4,5.1 2 yht. 30,0 km Turam-sähkömittausta on tehty Nyystölässä 8,0 km 2 Gravimetrausta on suunniteltu Nyystölään 2 km 2 Valmiista mittaustuloksista on osa vielä piirtämättä. Mittauksissa on tavattu hyvin runsaasti sekä sähköllisiä että magneettisia häiriöitä, joiden pääasiallinen aiheuttaja on kiisupirotteinen grafiittigneissi. Anomalioiden runsauden vuoksi mahdollisten malmien aiheuttamia indikaatioita on vaikea havaita.
4 - - --_..._ ' Geokemia Geokemiallista näytteenot~oa on tehty kesällä 1968 kahdella alueella. Näytteet otettiin moreenista 50 x 250 m:n välein 1,0 m:n syvyydestä. Alhainen ottosyvyys johtui maaperän tavattomasta kivisyydestä ja kovuudesta. Luopioisten Kuohijoelta otettiin 316 ja Padasjoen Nyystölästä 149 näytettä.(kts. liite 1~)Näytteet ovat tällä hetkellä vielä analysoimatta. \ Syväkairaus Etsintätöihin liittyvää kairausta on tehty työttömyystöiden luontoisena kahdessa kohteessa, jotka ovat: Padasjoki, Nyystölä 5 reikää yhteispituus 776 m Lammi, Vähä-Evo 3 " " 290 " yht m Valtausvaraukset Tällä hetkellä on voimassa olevia valtausvarauksia seuraavissa kahdessa paikassa: Asikkala, Vähä-Äiniö, voimassaoloaika päättyy Luopioinen, Kuohijoki," " Alueen geologiasta yleisesti Tutkimusalue edustaa pientä osaa Etelä-Suomen poikki itä-länsi-suunnassa kulkevan kiillegneissimuodostuman eteläreunasta. Työkohteiden hajanaisuudesta ja tutkimusten keskeneräisyydestä johtuen tutkimusalueesta ei ole käytettävissä yhtenäistä malminetsinnän kannalta riittävän tarkkaa geologista karttaa. Alueen eteläisestä osasta antaa kuitenkin oheinen (liite 3) kallioperäkartta lehti 2134 Lammi, puutteistaan ja virheistään huouimatta tyydyttävän kuvan. Alueen pääkivilaji on granitisoitunut kiillegneissi (suonigneissi). Siinä onkatkeilevina horisontteina grafiittigneissiksi metamorfoitunutta
5 mustaliusketta. Parissa paikassa tavataan pinta-alaltaan vähäisinä väli 5/ kerroksina karsi-kalkkikiveä. Hyvin vaihtelevan kokoisia migmatiittiaia graniitti- ja granodioriittiosueita on paljon runsaammin kuin kallioperäkartalle on merkitty. - Edellä mainittuihin kivilajeihin tuovat vaihtelua gabrot ja peridotiitit, joita tavataan yleensä pienialaisina pahkuina kautta koko tutkitun alueen. Yli 100 metrin mittaiset peridotiitti- ja oliviinigabropahkut, joita on tavattu yhteensä 15, on merkitty liitteeseen 1. Emäksisiä kivilajeja on suonigneississä yleisesti myös alle 1 metrin läpimittaisina murskaleina. Tutkimusalueen etelä- ja kaakkoislaidalla tavataan vulkaanisperäisiä sarvivälke- ja diopsidigneissejä pitkinä yhtenäisinä horisontteina. Alueen tektoniikka on monimutkainen ja selvitetty vain pikkupiirteissään tarkemmin tutkituilla osa-alueilla. Stratigrafian selvittelyyn ei ole vähäisen kivilajivaihtelun ja sopivien kriteerioiden puutteen vuoksi ryhdytty lainkaan. Jääkautisen kuljetuksen suunta uurresuunnista havaittuna on tutkimusalueen länsiosassa noin ja itäosassa Tutkimuskohteet Seuraavassa luettelossa ovat kaikki, myös heikoiksi arvioitavat alueelta tavatut malmiaiheet tyypin mukaan ryhmiteltyinä ja sijaintipaikan mukaan ristittyinä. Niistä kuvataan tarkemmin vain parhaina pidettävät, jotka on luettelossa merkitty alleviivauksella. Kunkin aiheen kuvauksen alussa on mainittu sen selvittämiseksi suoritetut toimenpiteet. Aiheiden sijainti näkyy liitteeltä 1. Ni-Cu-pitoiset peridotiitit 1 Padasjoki,. Hirtniemi 2. II Nyystölä II 3 Tarus 4. ", Kaurate 5. Asikkala, Kuoppamäki 6. Lammi, Vähä-Evo, 7 II 8. " Kauhajärvi 9. " Nerosjärvi, Porrasniemi 10. Luopioinen, Paljaskallio
6 - 5 - W-pitoiset karret ja vulkaniitit 11. Luopioinen, Kuohijoki 12. Asikkala, Iso-Äiniö 13. Lahden kaupunki 14. Lammin kirkonkylä - Kosken kirkonkylä Kiisu(Cu-Zn)-pitoista antofylliitti-kordieriittikiveä 15. Asikkala, Vähä-Äiniönniemi Magneettikiisua 16. Padasjoki, Maakeski Cu-pitoinen karsi 17. Lammi, Vähä-Evo Mainittakoon, että tutkimusalueella on useita muita peridotiittiesiintymiä kuin edellä luetellut. Niistä ei ole kuitenkaan tavattu mainittavasti kiisuja. 1. Padasjoki, Hirtniemi Lohkare- ja kallioperätutkimuksia vv , geofysikaalinen mittaus talvella Yksinäinen lohkare (kansannäyte 244/66), augiitti-sarvivälkeperidotiittia, jossa kohtalainen, karkearakeinen magneettikiisu-pentlandiittikuparikiisupirote. Anal.n:o ,54 %Ni, 0,2 %Cu. - Löytöpaikan edustalla Päijänteen Padasjoenselällä runsaasti grafiittigneissin aiheuttamia geofysikaalisia häiriöitä. Löytöpaikasta 800 m länsiluoteeseen samantyyppistä kiisutonta peridotiittia kalliossa pienessä saaressa. Siihen ei liity lainkaan geofysikaalisia indikaatioita. Lohkareen alkuperä on järven vuoksi vaikeasti selvitettävissä. 2. Padasjoki, Nyystölä Lohkare- ja kallioperätutkimuksia keväällä ja syksyllä 1966, geofysikaalinen mittaus talvella 1967, kairaus keväällä 1967, lohkaretutkimuksia kesällä 1967, geokemiallinen näytteenotto kesällä 1968, suunniteltu gravimetraus. 3 km:n pituinen, eteläpäästään 600 m:n levyinen lohkareviuhka, johon kuuluu noin 170 lohkaretta. Niiden kivilaji on karkearakeinen, serpentiiniytynyt oliviiniperidotiitti. Noin 2/3 lohkareista on vaihtelevasti kiisupitoisia sisältäen magneettikiisua, pentlandiittia ja kuparikiisua suurin
7 - 6 - piirtein suhteessa 2:1 :1. Lisäksi on vähän pölymäistä magnetiittia, mikä tekee ne selvästi magneettisiksi. Lohkareet ovat hyvin huonosti sähköä johtavia. Parhaista lohkareista on 2 analyysiä, molemmat sisältäen yleisnäytteen (n. 5 kg) neljästä isosta lohkareesta: Anal N:o 2611 Ni 0,49 % Cu 0,38 % Co 0,03 % ,52 % 0,38 % Lohkareet ovat enimmäkseen isoja, jopa useiden kuutiometrien kokoisia. Osa niistä on rapautunut sorakasoiksi. Viuhkan tihentymä sijaitsee Nyystölänlahden etelärannalla. Sen alla ja pohjoispuolella sijaitsevaan heikohkoon magneettiseen anomaliaan kairattiin kevättalvella reikää. Niistä kahdessa tavattiin kiisuttoman, mutta samantyyppisen peridotiitin murskaleita. Koska aihe kairauksen jälkeenkin oli vailla tyydyttävää selvitystä, töitä sen vuoksi jatkettiin. Kesällä 1968 tavattiin ge6kemiallisen näytteenoton yhteydessä entisen tyyppisiä malmilohkareita myös Nyystölänlahden länsirannalta. Tämänhetkisen käsityksen mukaan lohkareiden emäkallio sijaitsee lahden länsirannalla noin 3 km kairauspaikasta ja lohkareviuhkan tihentymästä pohjoiseen,missä tavataan noin 2 km:n mittainen peitteinen magneettisten ja sähköllisten anomalioiden jakso. Se on osaksi järven alla. Koska geokemian tulokset eivät ole vielä käytettävissä ja koska gravimetrausta ei ole vielä tehty, ei emäkallion sijaintiavoi.tarkemmin määrittää, enempää kuin arvioida sen kokoakaan. 3. Padasjoki, Tarus Lohkare- ja kallioperätutkimuksia kesällä Oliviini-sarvivälkeperidotiittia kalliossa pienialaisina esiintyminä sekä runsaasti lohkareina. Pienessä osassa lohkareita magneetti- ja kuparikiisua sekä pentlandiittia heikkona pirotteena. Pitoisuudet Ni:n osalta alle 0,2 %ja Cu:n osalta alle 0,3 %. Ottaen puomioon peridotiitin esiintymistavan kalliossa (pieniä pahkuja ja fragmentteja) aihe vaikuttaa heikolta. 4. Padasjoki, Kaurate Kallioperätutkimuksia ja tunnustelumagnetometrausta kesällä Kalliossa noin 30 metrin läpimittainen gabro-peridotiittipahku, jonka
8 - 7 - keskellä pieniä, runsaasti magneettikiisua sekä kohtalaisesti pentlandiittia ja kuparikiisua sisältäviä söyrejä. Näissä noin 0,5 %Ni ja saman verran Cu. Aihe loppuun tutkittu, vähäpätöinen. 5. Asikkala, Kuoppamäki Lohkaretutkimuksia kesällä 1968, geofysikaalinen mittaus menossa. Noin 40 lohkaretta, amfiboliperidotiittia ja serpentiiniytynyttä oliviiniperidotiittia, joissa heikkona pirotteena magneetti- ja kuparikiisua sekä pentlandiittia. Miltei kaikki lohkareet läpirapautuneita. Analyysi n:o ,15 %Ni ja 0,1 %Cu. - Lohkareet ovat noin 1 km pitkänä viuhkana. Aihe vaikuttaa heikolta, elleivät geofysikaaliset mittaukset muuta käsitystä. 6. Lammi, Vähä-Evo Tiedustelututkimuksia kesällä 1962, kallioperäkartoitus ja lohkaretutkimuksia kesällä 1967, geofysikaalinen mittaus syksyllä 1967, kairaus (3 reikää) talvella Kalliossa sarvivälke-oliviiniperidotiittia. Esiintymä on paljastumaja kairaushavaintojen mukaan ainakin 700 m pitkä ja 100 m leveä. Se on siirrosten rikkoma ja leveiden graniittijuonten lävistämä, sisältäen myös kiillegneissifragmentteja. Sitä ympäröi suonigneissi, jossa on useita grafiittigneissivälikerroksia. Peridotiitti on suunnilleen itä-länsi-suuntainen kaateen ollessa noin 60 0 pohjoiseen. Sen alareunassa on paljastuneena 3-4 metrin paksuinen voimakkaasti rapautunut kiisupitoinen "kerros", joka sisältää 0,15-0,22 %Ni ja 0,15-0,34 %Cu. Siihen liittyy pienialainen, voimakas magneettinen anomalia. Tämän osueen alle kairattiin reikä N:o 1. Siinä oli vaihtelevaa kiisupirotetta peridotiitissa pinnasta alkaen noin 40 metrin matkalla Nija Cu-pitoisuuksien ollessa 0,1 %tai alle, paitsi emo kiisupitoisen osueen jatkeella, välillä 29,80-31,95 = 2,15 m oli Ni 0,32 %ja Cu 0,31 %. Reikä N:o 2 kairattiin edellisen alle. Kävi ilmi, ettei kiisupitoinen peridotiitti jatkunut syvemmälle. Reikä N:o 3 kairattiin 650 m edellisistä itään sijaitsevaan magneettiseen ja sähkölliseen anomaliaan. Siinä tavattiin grafiitti- ja kiisupirotteisen suonigneissin ohella noin 10 metrin vahvuudelta heikosti nikkeli- ja kuparipitoista peridotiittia.
9 - 8 - Puheena olleesta peridotiittiesiintymästä 1,2 km koilliseen tavataan vastaavanlainen, mutta pienempi peridotiittipahku, johon liittyy varsin pienialaisia magneettisia häiriöitä. Molemmat Vähä-Evon peridotiittiesiintymät ovat suhteellisen pienikokoisia ja erittäin rikkonaisia. Geofysikaaliset mittaukset yhdessä kairaustulosten kanssa viittaavat siihen, että peridotiiteissa tavattavat kiisuuntumat ovat pienikokoisia ja köyhiä. 7. Lammi, Porrasniemi Tiedustelun luontoisia tutkimuksia kesällä 1962, kallioperäkartoitus ja lohkaretutkimuksia kesinä 1967 ja -68, geofysikaalinen mittaus talvella Esiintymä on lähes peridotiittista oliviinigabroa, joka lounaislaidallaan vaihettuu hieman happamammaksi pyrokseenigabroksi. Paljastumien mukaan sillä on pituutta 1,8 km ja leveyttä 0,4 km. On mahdollista, että esiintymä jatkuu järven alla itään päin kääntyen pohjoiseen. Porrasniemen kärjessä ja sen edustalla olevassa pikkusaaressa tavataan sekä oliviiniettä pyrokseenigabrossa runsas magneetti- ja heikko kuparikiisupirote. Nija eu-pitoisuudet ovat kiisurikkaissakin osissa vähäiset, alle 0,2 %. Kiisuuntuneisiin kohtiin liittyy heikkoja (alle 1000;e) magneettisia häiriöitä. Näiden oletetulla, pohjoiseen kääntyvällä jatkeella tavataan 1,8 km:n matkalla 3 magneettista indikaatiota, voimakkuuksiltaan yli 2000~ ja pituuksiltaan 200, 400 ja 400 m. Niiden aiheuttajaa ei ole voitu selvittää lohkare- ja kallioperätutkimuksilla, koska indikaatiot sijaitsevat järven tai paksun ablaatiomoreenin alla. 80 Lammi, Kauhajärvi Tiedustelun luontoisia tutkimuksia kesällä ,3 x 1,2 km:n kokoinen oliviini- ja pyrokseenigabrolinssi, jossa on paikoin kohtalainen magneettikiisupirote. Porrasniemen esiintymän kaltainen, mutta pienempi ja hyvin loiva-asentoinen (kaade noin 20 0 länteen). Aihe heikko. 9. Lammi, Nerosjärvi Lohkare- ja kallioperätutkimuksia kesällä lohkaretta, sarvivälkerikasta peridotiittia, jossa runsaasti
10 - 9 - magneettikiisua, pentlandiittia ja kuparikiisua sisältäviä silmäkkeitä. Anal. Ni 0,82 %, eu 0,16 %. Kansannäyte 804/68. Lohkareet ilmeisesti paikallisia ja peräisin granodioriitin peridotiittisulkeumista. Paikalla ei ole aeromagneettisia häiriöitä. Aihe heikko. /- 10. Luopioinen, Paljaskallio 150 x 600 m:n kokoinen lohkareviuhka, jossa ainakin 100 lohkaretta. Vaihtelevan laatuista peridotiittia, jossa samoin vaihtelevasti kiisua. Kiisurikkaammissa lohkareissa, jotka kovasti rapautuneita, Ni 0,1-0,15 ja eu 0,08 %. Aihetta ei ole vielä riittävästi tutkittu, mutta-se ei vaikuta kovin lupaavalta. 11. Luopioinen, Kuohijoki Tiedustelututkimuksia kesällä 1962 ja syksyllä 1967, geofysikaalinen mittaus keväällä 1968, kallioperäkartoitus, geokemiallinen näytteenotto, kaivauksia ja UV-lammpututkimus kesällä 1968, tihennetty magnetometraus syksyllä Kuohijoen kylästä 1 km luoteeseen alkaa kalkki-karsikivijakso, joka paljastumahavaintojen mukaan on 1,4 km:n pituinen, mutta magneettisten mittausten tuloksista päätellen se jatkuu kaakkoon päin peitteisenä. Leveyttä sillä on itäpäässä n. 100 m ja kaksihaaraisessa länsipäässä m. Se on suurin piirtein itä~länsi-suuntainen, muodoltaan loivasti pohjoiseen kaareutuva, ja sijaitsee jyrkästi pohjoiseen kaltevassa asennossa suonigneissin ympäröimänä kahden granodioriittimassivin välissä. Diagonaalisia ja kohtisuoria, osaksi graniitin ja pegmatiitin täyttämiä siirroksia ja murroksia on runsaasti. Esiintymän itäpäässä on 1700-luvun lopulta peräisin olevia kalkkilouhoksia, joissa tavataan heikkolaatuista, silikaatti- ja kiisupitoista kalkkikiveä. Jakson länsipäässä on grafiittipitoista kalkkikiveä näkyvissä 4 metrin vahvuudelta pienessä paljastumassa. Muu osa esiintymästä on vaihtelevan laatuista, enimmäkseen diopsidirikasta karsikiveä. Karsikivestä tavattiin tiedustelututkimuksissa ja kartoituksen yhteydessä scheeliittiä. Rikkain scheeliittiesiintymä paljastettiin myöhemmässä vaiheessa kokonaan, murf osittain, ja lähes kaikki muut karsipaljastumat
11 ,,--. tutkittiin kaivamalla niiden poikki yhteensä 30 m leveää kaivantoa 1/2 m:n irtomaapaksuuteen asti. Kaikki paljastetut kohdat tutkittiin ultraviolettilampulla pimennyshupun avulla. Scheeliittiä tavattiin kaikkiaan kolmesta eri paljastumaryhmästä. Niistä on tehty detaljikartat mittakaavassa 1 : 200 tai 1 : 500. Läntisin scheeliittiesiintymä on rikkain. Siitä on olemassa 2 analyysiä, molemmat tehty noin 5 kg:n näyte-eristä: Anal W 1,13 %, Sn 0,02 % Au - g/t ,55 0,04 0,04 Scheeliitti esiintyy breksioituneessa diopsidikarressa pirotteena ja tiheänä juoniverkostona. Sen yhteydessä tavataan hyvin vähän magneettikiisua. - Rikas osue, josta emo näytteet on otettu, on kooltaan 4 x 14 m. Länsipäässään se kapenee ja loppuu vähitellen, itäpäässä sen katkaisevat leikkaavasti sarvivälkegneissin ja graniitin breksia sekä myloniittiutunut graniitti. - Edellisestä osueesta 20 m länteen tavataan toinen, joskin verraten heikosti scheeliittipitoinen osue, joka on leveydeltään 2 m ja pituudeltaan vähintään 18 m. Sen rikkaampi länsipää katoaa suohon. h "$.'-" Keskimmäisessä scheeliittipitoisessa paljast~~~. ~ineraali J#v.e/4.6' esiintyy muutamina erillisinä, alle 0,6 ffi1tiheäpirotteisina, siirrosten kanssa yhteydessä olevina söyreinä. Sitä on myös hyvin harvana pirotteena. Itäisin scheeliittiesiintymä sijaitsee luoteisimman kalkkilouhoksen yhteydessä. Scheeliittiä tavataan kahdessa breksioituneessa karsiosueessa, jotka sijaitsevat siirrosten ja myloniittisengraniitin yhteydessä. Osueista parempi on kooltaan vähintään 5 x 10 m ja heikompi noin 4 x 5 m. Edellisestä on käytettävissä 2 nyrkkinäytteistä tehtyä analyysiä, jotka eivät edusta koko osuetta: Anal W 0,07 % Au 0,3 g/t ,08 0,7 Kalkkilouhoksen esiintymissä scheeliittiä seuraa kohtalaisen runsas magneettikiisupirote. Mainittakoon tässä yhteydessä, että scheeliittiesiintymistä oli tarkoitus tämän syksyn aikana ottaa uranäytteet pitoisuuksien selvittämiseksi, mutta yhtiön jouduttua nykyiseen katastrofaaliseen tilanteeseen sitä ei voitu suorittaa. Karsijakson eteläreunalla kulkee koko sen pituudelta ohut magneettikiisupitoinen, selvästi magneettinen gneissikerros. Koska kartoitus- ja kaivausvaiheen aikana kävi ilmi scheeliitin yhteys alueen lukuisiin siirroksiin, tehtiin karsijakson alueella tiheä magneettinen mittaus 5 x 25 m:n
12 havaintoverkostolla siirrosten selvittämiseksi. Mittaustulokset ovat vielä piirtämättä. Yhteisenä piirteenä edellä kuvatuilie Kuohijoen scheeliittiesiintymille voidaan todeta niiden kaikkien sijaitseminen breksioituneessa diopsidikarressa sellaisten siirrosten yhteydessä, joissa on myloniittista graniittia. Lisäksi scheeliittipitoisessa kivessä on huomattavan runsaasti titaniittia. Karbonaattirikkaasta karresta tai kalkkikivestä scheeliittiä ei ole koskaan tavattu. 12. Asikkala, Iso-Äiniö Kallioperätutkimuksia syksyllä Geofysikaalinen mittaus menossa. 3 pienialaista paljastumaa 20 x 70 m:n alalla. Kerroksellista, vaihtelevan laatuista karsikiveä, jossa on kauttaaltaan cm paksuja scheeliittipirotteisia raitoja ja vähäinen magneettikiisupirote. 1 näyte, n. 3 kg, analysoitu, anal ,15-0,25 %W. Ympäristö on huonosti paljastunut, joten karren mittasuhteista ja tarkemmasta laadusta ei tässä vaiheessa ole tietoa. 13. Lahden kaupunki Tiedustelututkimuksia kesällä Lohkare, karsikiveä, jossa runsaasti karkeakiteistä scheeliittiä juoniverkostona (kansannäyte 455/67). Anal mm. W 0,75 %. Pitkämatkalainen lohkare, samaa tyyppiä kuin Kuohijoen ja Iso-Äiniön esiintymät, mahdollisesti jommasta kummasta niistä tai sitten muusta samantapaisesta esiintymästä peräisin. 14. Lammin: kirkonkylä, Kosken kirkonkylä Tiedustelututkimuksia syksyllä 1967, kallioperäkartoitus ja UV-lamppututkimuksia kesällä Alueella tavataan kaksi vulkaanisperäistä diopsidi- ja sarvivälkegneissijaksoa, jotka idässä alkavat Pääjärvestä ja sen kaakkoispuolelta ja jatkuvat kohti Hämeenlinnaa. - Niiden kivilajeissa tavataan monin paikoin scheeliittiä 1) hyvin harvana ja vähäisenä pirotteena joissakin vaaleamm~ssa ja heikosti kiisupirotteisissa 1 m paksuissa kerroksissa, 2) pienin määrin joillakin rakopinnoilla ja 3) 0,5-3 cm vahvuisissa mineraali-
13 juonissa. Viimeksi mainituissa on scheeliitin ohella mm. kvartsia, plagioklaasia, karbonaattia ja arseenikiisua. Esiintymät ovat hyvin vähäpätöisiä ja niin ollen vailla ekonomista merkitystä. r Asikkala, Vähä-Äiniö Tiedustelututkimuksia syksyllä 1967, geofysikaalinen mittaus talvella 1968, kallioperäkartoitus kesällä Toinen geofysikaalinen mittausalue nimetty. Pääkivilajina on Vähä-Äiniönniemellä muskoviitti- ja sillimaniittiporfyroblasteja sisältävä, pegmatiittijuonien lävistämä kiillegneissi. Luoteisrannalla kahdessa kohtaa sekä niemen sisäosassa tavataan diopsidiraitaista amfiboliittia ja sarvivälkegneissiä alle 200 m:n vahvuisina patjoina. Niemen lounaisrannalla on granodioriittia. - Koko niemi on akseliltaan lähes pystyn poimun kärki. Niemen länsikärjessä Lepsanniemessä tavattava sarvivälkegneissi on muuttunut osittain liuskeiseksi, granaattipitoiseksi antofylliitti-kordieriittikiveksi. Tässä tavataan paikoin runsaasti magneettikiisua, vähemmän kuparikiisua ja sinkkivälkettä sekä raontäytteenä että pirotteena. Kivilajin alueella, samoin kuin koko niemellä, vallitsee voimakas ja selvästi näkyvä, lähes pysty poimuakselin suuntainen lineaatio. Geofysikaalisissa mittauksissa ilmeni, että antofylliitti-kordieriittikiven alueella tavataan kaksi sähköllistä anomaliaa, joihin liittyy myös magneettisia indikaatioita. Lepsanniemen keskiosassa sijaitseva sähköllinen anomalia on voimakas (huippu 72 %). Kooltaan se on 80 x 280 m. Yhtiön geofyysikon suorittaman tulkinnan mukaan sen aiheuttaa yksi pitkä, 2-4 m leveä ja useampia lyhyempiä rinnakkain olevia hyviä johteita. Häiriön aiheuttaja on tarkasti peitteinen, mutta heti häiriön koillispuolella kulun suunnassa on kalliossa näkyvissä magneetti- ja kuparikiisupitoista antofylliitti-kordieriittikiveä, josta on otettu 2,5 metrin poikkileikkaukselta analysoitu näyte, n. 7 kg, anal ,24 %Cu ja 0,58 %Zn. Häiriön eteläreunalla tavataan vähäinen rakka, jossa grafiittipitoista kiveä. Toinen, järvessä sijaitseva anomalia on paljon pienempi ja heikompi, pituudeltaan 80 m. Sen jatkeella koilliseen päin 300 m:n päässä sähköllisesti häiriöttömällä alueella tavataan kalliossa kuparikiisupirotteista granaattirikasta antofylliitti-kordieriittikiveä, josta 2 x 10 m:n alalta koottu näyte, no 10 kg, (anal. 9328) sisälsi 0,37 %Cu.
14 Edellä kuvatun esiintymän osalta ovat geologiset ja geofysikaaliset tutkimukset loppuun suoritettu, joten se olisi valmis kairattavaksi. Esiintymä sijaitsee ranta-alueella, joka on kokonaan huvilatonttimaata. Jo tutkitun esiintymän itäpuolella on aeromagneettisilla kartoilla havaittavissa toinen heikko anomalia. Koska niemi on poimun kärki, on aihetta olettaa myös sen kohdalta löytyvän antofylliitti-kordieriittikiveä. Häiriöalue on kuitenkin harjun peittämä. Se on nimitetty mitattavaksi. I Padasjoki, Maakeski Lohkare- ja kallioperätutkimuksia kesällä 1967, geofysikaalinen mittaus menossa. Kylän alueella tavataan yhteensä noin 80 yli 0,5 metrin läpimittaista magneettikiisulohkaretta, jotka ovat 300 m leveänä ja 1,6 km pitkänä viuhkana. Niistä noin 20 %on lähes kompaktia kiisua, muut ovat vaihtelevasti heikompia. Sivukivenä on~alkea,.!?rkp~enkvartsikivi L jossa on pieniä määriä grafiittia ja serisiittiä. Lohkareiden kiisu on hyvin "puhdasta", sillä niiden Ni-, Cu-, Co- ja Zn-pitoisuudet ovat korkeintaan muutaman sadasosaprosentin luokkaa. Kolmesta hyvästä lohkareesta on määrätty niiden rautapitoisuudet, jotka ovat 44,4, 33,8 ja 31,2 %. Mainittakoon, että useat po. lohkareista on saatu kansannäytteinä. 17. Lammi, Vähä-Evo Lohkaretutkimuksia kesällä Toisen Vähä-Evon malmiaiheen muodostaa kansannäyte 913/67, joka on granaattipitoinen, kuparikiisupitoinen karsilohkare. Anal. N:o ,18 % Cu. Lisäksi siinä on hieman sinkkivälkettä ja molybdeenihohdetta. - Ympäristöstä on tavattu lukuisia samantyyppisiä, joskin kiisuttomia lohkareita.ja vain 2 hyvin pientä kuparikiisua ja sinkkivälkettä sisältävää. Lohkarehavainnot viittaavat siihen, että malmipitoiset lohkareet ovat lähtöisin vähäpätöisestä esiintymästä. Loppulausunto Yhtiön jouduttua yllättäen nykyiseen tilanteeseen ovat tutkimustyöt tässä esityksessä käsitellyllä alueella jääneet luonnollisesti kesken-
15 r-.. eräisiksiksi. Näin ollen on useiden malmiaiheiden laatua ja lupaavuutta vaikea arvioida. Arvosteltaessa niitä nyt käytettävissä olevan aineiston perusteella voidaan rajoittua muutamiin kohteisiin, joiden osalta tutkimusten loppuun saattaminen olisi aiheellista. Ne ovat ehdotettuine jatkotoimenpiteineen seuraavat: (2) Padasjoki, Nyystölä. Geokemian näytteet analysoitava. Gravimetrinen mittaus lohkareiden todennäköisen lähtöalueen magneettisella ja sähköllisellä häiriöjaksolla suoritettava. Jos tulokset näyttävät indikoivan peridotiittiesiintymää, olisi siihen kairattava muutama reikä. (11) Luopioinen, Kuohijoki. Geokemian näytteet analysoitava. Uranäytteitä otettava. Tähänastiset tutkimukset ovat viitanneet siihen, että scheeliitti esiintyy ainoastaan karsikivessä ja siinä pienialaisina osueina, mutta havainnot perustuvat vain paljastuneisiin-kohtiin. Kaivaustöitä olisi jatkettava geokemian ja tihennetyn magneettisen mittauksen antamien rakenteellisten viitteiden pohjalta. Koska irtomaapeite on kaivettavilla alueilla paksu, olisi työ tehtävä kaivinkoneella tai traktorikaivurilla. Toisena vaihtoehtona on kairaus. (15) Asikkala, Vähä-Äiniönniemi. Alueen jotqnnetut kiisuuntuneeseen antofylliitti-kordieriittikiveen liittyvät geofysikaaliset anomaliat olisi tutkittava kairaamalla. Koska niiden sijaintipaikka on yhteensä 5 huvilan tontilla, eivät kaivaukset tule kysymykseen. Uusi mittausalue olisi mitattava geofysikaalisesti. (16) Padasjoki, Maakeski. Jos lähdetään siitä, että pelkkä magneettikiisu voidaan luokitella potentiaaliseksi malmiksi, olisi malmilohkareiden emäkallio ainakin paikallistettava. Tämä edellyttää geofysikaalisten mit-. tausten loppuun suorittamista ja muutaman prospektausreiän kairaamista. Koko tähän saakka tutkittua aluetta koskevana toimenpiteenä olisi alueellisen geokemiallisen tutkimuksen, lähinnä purosedimenttitutkimuksen suorittaminen erittäin aiheellinen. Tällöin olisi muun ohella kiinnitettävä huomiota wolframin (scheeliitin) esiintymiseen. Tutkitun alueen kiisupitoiset peridotiittiesiintymät vaikuttavat pienikokoisilta ja köyhiltä. Padasjoen Nyystölän aihe on niistä kaikkein merkityksellisin. Ainakin Suomen Malmi Oy:lle uutena malmityyppinä on tutkimusalueelta tavattu scheeliittipitoisia karsikiviä. On todennäköistä, ettei kyseisen malmityypin levinneisyys rajoitu yksistään nyt tutkitulle Padasjoen-Lammin-
16 Asikkalan alueelle. Otaniemessä, c::pt p~ Eero Nenonen ~ Liitteet: 1. Malmiaiheiden sijaintia osoittava kartta 1: Tutkittujen alueiden sijaintia osoittava kartta 1 : Kallioperäkartta 1 : Lehti N:o 2134 Lammi 4a. Aeromagneettinen kartta 1 : N:o b." " N:o 2143 Jakelu: - Johtokunta Toimitusjohtaja ja Tutkimusjohtaja - Geologi
17
18
19
20
21
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN
LisätiedotJA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3231/-83/1/10 Joroinen,Juva Suotlampi Hannu Makkonen 21.3.1983 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06 / 3231 / -85 / / 10 JUVA Lumpeinen Hannu Makkonen 5.12.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3144/-93/1/10 Sulkava Sarkalahti Hannu Makkonen 11.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA 1990-1992 SUORITETUISTA
LisätiedotSelostus malmitutkimuksista Kivijärven Lokakylässä Työmies Martti Pollari Kivijärven Lokakylästä lähetti Suomen Malmi
ARkI,I, i dc,,.=t= i E 7i71T M 19/2333 Kivijärvi A. L onka 21. 11. 7 2 Selostus malmitutkimuksista Kivijärven Lokakylässä 1970-72 HISTORIA : Työmies Martti Pollari Kivijärven Lokakylästä lähetti Suomen
LisätiedotLestijärvi. Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10. Syri
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10 Lestijärvi Syri Kaj J. Västi 30.1.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LESTIJÄRVEN KUNNASSA VALTAUSA- LUEELLA SYRI 1, KAIV. REK. N:o 4512/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotSELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv
M 19/2732, 2734/-77/3/10 Kittilä, Tiukuvaara Olavi Auranen 26.11.1977 SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv. 1975-76 Syystalvella v. 1971 lähetti Eino Valkama Kittilän Tiukuvaarasta geologiselle
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotGEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3
GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
Lisätiedot- Naytepistekartta. - Kivilaj it - Magneettinen kartta Perhonlahti. - Näytepistekartta - Ni, Cu pitoisuuskartta Lamsniemi
TUTKIMUSRAPORTTI 2 (6) 060/3234 08, ll/umv/1989 NAYTTEENOTON TULOKSET KOHTEITTAIN 4.1 Homeselka 3234 08B 4.2 Perhonlaht i 3234 08B 4.3 Lamsniemi 3234 08C, D 4.4 Loskunvuori 3234 11B 4.5 Menginniemi 3234
Lisätiedot-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.
-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.-8l,peruttiin 10.12.1984 Valtausalueelta etsittiin lohkareviuhkan lohkareiden
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532
Lisätiedot001/ / UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, Sijainti 1:
001/2434 08/ UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, "ULKOKAARI" Sijainti 1: 400 000 0 OMALMINETSINTA U~O~U~PU U Kuronen, T ~hokas/phm 001/2434 08/ UOK, TA/86 - - Sijainti Kohde sijaitsee Vilmingon kylän
LisätiedotM 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974
M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen
LisätiedotARK RAPORTT 1 080/ /AAK/1989. JAKELU Kauppa- ja te01 1 isuusministeriö TALLEN NE^^^ OKME/Outokumpu OKME/Vammala
RAPORTT 1 080/2143 09/AAK/1989 JAKELU Kauppa- ja te01 1 isuusministeriö TALLEN NE^^^ OKME/Outokumpu OKME/Vammala 2 1. 08. 2006 KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELQSTUS KUHMOINEN, MARKKAVUORI 1, kaivosrekisterinumero
LisätiedotVenetekemän malmitutkimuksista
~ U 5 --k- ~~, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3214/-80/1/10 Venetekemä Juha Jokinen 30. Väliraportti Venetekemän malmitutkimuksista Pieksämäen mlk. 30.04.1980 Juha Jokinen VÄLIRAPORTTI VENETEKEMÄN MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen 26.08.1992 LUOMASEN Zn-ESIINTYMÄN, KAIV.REK.NUM. 4466/1, TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 1988-1991 1 JOHDANTO Luomasen Zn-esiintymä si]aitsee
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS NILSIÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AHOLA 1, KAIV.REK.N:o 2985/1 SUORITETUISTA MALMITUTKI- MUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06 3334/-81/1/10 NILSIÄ Aholansaari Esko Sipilä 4.11.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS NILSIÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AHOLA 1, KAIV.REK.N:o 2985/1 SUORITETUISTA MALMITUTKI- MUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3722/-81/1/10 Kittilä Jalkajoki Markku Rask 30.11.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
Lisätiedot3. Lahden kaupunki ( ohkare) 4. Padasjoki, Tarus _11-5. Padasjoki, NyystC51ä _"- 1. Lammi- oski schee iittipitoinen emäksinen
Otaniemi Selostu scheeliitin ( olframimalmin et intätöistä Padasjoen Lammin-Asikkalan (Itä-Hämeen) alueeli vuo ilt 1961-68. viitteitä Kenttäkauden 961 ikana aatiin Itä-Hämeen tutkimuk issa u eita cheeliitin
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA
LisätiedotM 06/3311/87/2 VIITASAARI. Esko Sipilä SINKKIAIHEEN TUTKIMUKSET VALTAUSALUEELLA TÖKRÖ 1 KAIV.REK. N:o 3782
M 06/3311/87/2 VIITASAARI Niinilahti - Pyydysmäki Esko Sipilä 3.12.1987 SINKKIAIHEEN TUTKIMUKSET VALTAUSALUEELLA TÖKRÖ 1 KAIV.REK. N:o 3782 - 2 - JOHDANTO Alueen sijainti Tutkimusalue on nelostien välittömässä
Lisätiedot30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi 01.11.1991 30( TUTKIMUSTYOSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PUT- (ELA 1, KAIV.REK.NRO 4229/1, SUORITETUISTA MALMITUTKINUKSISTA
LisätiedotARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KART
ARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku 28.1.2000 Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KARTTALEHDELLÄ 243108, KOHTEESSA JUKU, VUONNA 1998. 1 TUTKIMUSKOHTEEN
LisätiedotJOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu
A i C.', >'/AP PA LE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M9/323/-92/6/O Juva Rutkonlampi Hannu Makkonen 2.0.992 RUTKONLAMMEN GRANAATTIGABRON TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 989-990 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan
Lisätiedot0 K MALMINETSINTA Urpo Vihreapuu/HEK (4)
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Urpo Vihreapuu/HEK 26.2.1986 2 (4) LOHKARE-ETSINTA KOTALAHDEN YMPARISTOSSA 1985 Yleistii Kotalahden kaivokselta kaakkoon, Sarkiniemessä,.on matalalentomittauksissa todettu
LisätiedotTUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3724/-89/1/10 Sodankylä Syväoja Olavi Auranen 5.4.1989 TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA 1988-89 Aihe
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1234/-94/1/10 Kauhajoki Niilo Kärkkäinen 15.6.1994 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3480 TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI
LisätiedotOUTOKUMPU OY .? 2. Reikien vastusmittaus (liitteet 2/Zn) Kairasydärnien ominaisvastusmittaustulokset (liitteet lc! Tulokset
9 OUTOKUMPU OY Q- K MALMINETSINTX 2032 01 INKOO, LAGNXS Inkoon X,5gnasissa sijaitseva Zn-Cu -malmimineralisaati~ on vanhastaan tunnettu. Malmimineralisaatiota on louhittu ja siinä on n. 5 x 8.m2:n kokoinen
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
1 (4) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1833/-84/1/10 Enontekiö Autsasenkuru Veikko Keinänen 29.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa 1.11.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RUOSSAKERO 1, 2 JA 3, KAIV. REK. N:O 3451/1-3 SUORITETUISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N: SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSI- NA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1834/-87/1/60 Enontekiö Palkiskuru Ritva Karttunen 13.8.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N:0 3226
LisätiedotMALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3311/-87/1/10 Viitasaari Mäkrä Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1 (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek. N:o
LisätiedotRAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3431/-88/1/10 KAJAANI PIRTTIAHO Timo Heino 23.12. 1988 RAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1. KAIVOSREKIS- 3 Valtausalueella tehdyt tutkimukset
Lisätiedot- - - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA. Hyv /&~ OKME, Outokumpu. Jakelu TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989
Seppo Penninkilampi/KET 17.2.1989 TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 02/SEP/1989 Jakelu OKME, Outokumpu Hyv..2.5.83/&~ - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA ZN-CU Karttalehti 4244 02 Sijainti 1 : 400 000 - -
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M06/4332/-81/1/10 Lieksa Tainiovaara Jouko Vanne 30.10.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi 8.10.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEILLA KIIMALA 1, KAIV. REK. N:o 4125/1, JA KIIMALA 2,
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (3) M 06/3741/-88/1/10 Sodankylä Kustruotomanaapa ja Viuvalo-oja Tapani Mutanen 26.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUOPIOISTEN KUNNASSA, VALTAUSALUEELLA NIINIMETSÄ 1, KAIV.REK. N:O 4701/1, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2132/-94/1/81 LUOPIOINEN Kaukkala Reijo Alviola ja Pirkko Nurmela 29.4.1994 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3479 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUOPIOISTEN KUNNASSA, VALTAUSALUEELLA NIINIMETSÄ
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotSINKKI-KUPARIMALMITUTKIMUKSET TERVON KUNNASSA VALTAUS- ALUEILLA VEHKALAMPI 1 (kaiv.rek. N:o 4789/1) JA VEHKALAMPI 2 (kaiv.rek.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M 06/3313/94/1/10 TERVO Vehkalampi Jarmo Nikander 4.2.1994 SINKKI-KUPARIMALMITUTKIMUKSET TERVON KUNNASSA VALTAUS- ALUEILLA VEHKALAMPI 1 (kaiv.rek. N:o
LisätiedotRIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2433/93/2/10 OULAINEN Rimpikoivikko Esko Iisalo 30.4.1993 RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA SISÄLLYSLUETTELO TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2434/-97/4/10 VIHANTI, RUUKKI Kuusirati Jarmo Nikander
GEOLOGAN TUTKMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2434/-97/4/10 VHANT, RUUKK Kuusirati Jarmo Nikander 14.3.1997 MALMTUTKMUKSET VHANNN JA RUUKN KUNTEN ALUEELLA KARTTA- LEHDELLÄ 2434 06, VUONNA 1996. ~
LisätiedotTUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N: TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3712/-86/1/10 Kittilä Haurespää Olavi Auranen 3.12.1986 TUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N:0 3280 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU
LisätiedotRAPORTTITIEDOSTO N:O GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1244/-93/1/10 Isokyrö Orisberg Niilo Kärkkäinen
RAPORTTITIEDOSTO N:O 3426 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1244/-93/1/10 Isokyrö Orisberg Niilo Kärkkäinen 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTE ISONKYRÖN KUNNAN ORISBERGIN ALUEEN MALMITUTKIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUEITA
Lisätiedotv. 19~ ~ IC~{A, va, I-:Ii t:<..., /1h/3 10 I O.P. ::J.so~Q..k;, '; ;CQ.,rloi.I,,~ rca..ro,1h 19;Z'-l ,21/./ 01 ft,(,fk" ~""~ a,1" c...
v. 19~ ~ /1h/3 10 I,21/./ 01 O.P. ::J.so~Q..k;, '; ;CQ.,rloi.I,,~ rca..ro,1h 19;Z'-l IC~{A, va, I-:Ii t:
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3122/-87/1 Luhanka Tammijärvi Marjatta Virkkunen Boris Lindmark 18.6.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTEN AIHE JA TAUSTA Geologisen tutkimuslaitoksen geokemian osasto suoritti keväällä 979 malminetsinnällisiä detaljitutkimuksia jäältä käsin Rää
M 9424-790 9-9 Rääkkylä,, Varpasalo Lauri J. Pekkarinen 5.5.979 SELOSTUS RÄÄKKYLÄSSÄ VARPASALON JA HIETASAAREN VÄLISELLÄ JÄRVI- ALUEELLA SUORITETUISTA ERILLISTUTKIMUKSISTA KEVÄÄLLÄ 979 Koonnut Lauri J.
LisätiedotTeollisuusmineraalitutkimukset
MALMIOSASTON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 1982 ALKULAUSE MALMIOSASTON KERTOMUS VUODELTA 1982 TUTK IMU STOIMINTA Malminetsinta Etela-Suomi Puula-Paijanne projekti Vali-Suomi Pohjois-Suomi Syvakairaukset Kansannayte
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen 24.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA VUOMANPERÄNMAA JA POROAITA, KAIV.REK.
LisätiedotM 06/3343/-78-80/1_/_10
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3343/-78-80/1_/_10 Rautavaara Pappilanmäki Esko Sipilä 1.10.1084 TUTKIMUSSELOSTUS RAUTAVAARAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAPPILANMÄKI 1, KAIV:REK. N:0 3044/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
LisätiedotKAOLIINI- JA SULFIDITUTKIMUKSET TERVOLAN YMPÄRISTÖSSÄ, KL , 07, O8, , 03, JA 08 VUONNA 1992
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/2631/-93/2/82 (Liittyy 2633 ja 2732) Tervolan ympäristö Teollisuusmineraalit Antero Karvinen 17.12.1993 KAOLIINI- JA SULFIDITUTKIMUKSET TERVOLAN
LisätiedotS elo s t u s Reisjärven Mäntyperällä ~3Y3tJ y v suoritetuista tutkimuksista
Outokumpu Oy Malminetsintäosasto Vihanti 1. Lähtökohta S elo s t u s Reisjärven Mäntyperällä ~3Y3tJ y v. 1957 suoritetuista tutkimuksista Aihe Reisjärven tutkimuksiin saatiin kevättalvella -57, jolloin
LisätiedotRAPORTTI GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN MALMI- TUTKIMUKSISTA KALAJAN JA RÄISÄLÄN CU-NI-LOH- KAREVIUHKAN JOHDOSTA REISJÄRVELLÄ
A RfKIISTO STCKAPPALE1 M19/2.343/-.77/1/10 Koskee 2343 05-06 Reisjärvi Esko Sipilä 1977-12-28 RAPORTTI GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN MALMI- TUTKIMUKSISTA KALAJAN JA RÄISÄLÄN CU-NI-LOH- KAREVIUHKAN JOHDOSTA
LisätiedotAlueen geologisen kartoituksen ja lohkaretutkimukset suoritti allekirjoittanut apunaan yo. Risto Valjakka.
1 M/17/Yt-52/1 Ylitornio Veijo Yletyinen Allekirjoittanut suoritti osaston johtajan toimesta kansannäytteiden No 1208 A. P. Leminen ja No 1244 M. Hautala, tarkastuksen. Tällöin ilmeni, että molemmat molybdeenihohdepitoiset
LisätiedotOutokumpu Miniug Oy:n kiii-inostus Lunastettujen tutkimusraporttien mukaan arvioitiin esiintymien hyödyntamismahdollisuuksia
RAPORTTI 080131 44 051LG11998 Leo Grundström Johdanto Kauppa- ja teollisuusministeriö on päättanyt 17 päivänä joulukuuta 1996 kaivoslain (503165) 13, 53 ja 54S:n nojalla merkitä kaivosrekisteriin valtausalueiden
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimist o M19/2434, 2441, 2443/2000/1/1 0 VIHANTI, RUUKKI. PATTIJOKI Jarmo Nikander
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimist o M19/2434, 2441, 2443/2000/1/1 0 VIHANTI, RUUKKI. PATTIJOKI 31.01.2000 Jarmo Nikander POKA-KAIRAUKSET VIHANNIN KESKUSTAN LUOTEISPUOLELLA VIHANNIN, RUUKIN
LisätiedotRAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3721/-93/1/10 KITTILÄ PETÄJÄSELKÄ Veikko Keinänen 4.5.1993 RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 Johdanto
LisätiedotRAPORTTI PIELAVEDELLÄ VUONNA 1974 SUORITETUISTA U--MALMITUTKIMUKSISTA
ARK 5 i C,", PALE M 19/3314/76/1/10 Koskee 3314 06 Pielavesi Elias Ekdahl 1976-12-30 53 RAPORTTI PIELAVEDELLÄ VUONNA 1974 SUORITETUISTA U--MALMITUTKIMUKSISTA TUTKIMUSKOHTEET Vuonna 1974 Pohjois-Pielavedellä
LisätiedotKalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.
M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951
LisätiedotYHTEENVETO Geologian tutkimuskeskus on kesällä 1982 suorittanut malmitutkimuksia Savitaipaleen Kuolimojärven alueella. Aiheen tutkimuksiin antoivat ky
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3132/-84/1/10 Savitaipale Boris Lindmark 16.02.1984 SCHEELIITTITUTKIMUKSET SAVITAIPALEELLA KESÄLLÄ 1982 YHTEENVETO Geologian tutkimuskeskus on kesällä 1982 suorittanut malmitutkimuksia
LisätiedotA. Vihreäpuun (AEV) ryhmän kenttätöistä kenttätyökaudelta 1973
Outokumpu Oy Malminetsintä A. Vihreäpuun (AEV) ryhmän kenttätöistä kenttätyökaudelta 1973 Kenttäryhmään kuuluivat allekirjoittaneen lisäksi Oiva Ryynänen ja Olavi Vepsä ajalla 7.5.-3.8. ja myöhemmin Vepsän
LisätiedotKUPARIMALMINETSINTÄÄ HYRVÄLÄN-ILVESKALLION ALUEELLA HATTULASSA V
M19/2131/1998/10/1 Hyrvälä-Ilveskallio Hattula N. Kärkkäinen, K. Karttunen, B Lindmark 15.12.1998 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4487 KUPARIMALMINETSINTÄÄ HYRVÄLÄN-ILVESKALLION ALUEELLA HATTULASSA V. 1997-1998.
LisätiedotLapin Malmi KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYOSELOSTUS. Valtaus KUSKOIVA 6; kaiv.rek.nro 3278/1, KTM nro 484/460/81
Lapin Malmi KAVOSLAN 19 :N MUKANEN TUTKMUSTYOSELOSTUS Valtaaja Rautaruukki Oy Valtaus KUSKOVA 6; kaiv.rek.nro 3278/1, KTM nro 484/460/81 Lääni Lapin lääni - Kunta Salla a Johdanto Suoritetut tutkimukset
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka 8.9.1988 GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS RIIMINOJALLA SODANKYLÄN KUNNASSA VUOSINA 1980 1984 2 TIIVISTELMÄ
LisätiedotU~O~U~PU. TUTKIMUSRAPORTTI 2 OOl/3234O8B/JJE1 RMP/1989 NiCu-PROJEKTI/ITÄ-SUOMI. J.Eeronheimo, R. Pietilä
0 = OKANOSTEOWSUUS U~O~U~PU J.Eeronheimo, R. Pietilä 01.09.1989 TUTKIMUSRAPORTTI 2 OOl/3234O8B/JJE1 RMP/1989 NiCu-PROJEKTI/ITÄ-SUOMI - SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. ALKUTIEDOT 3 2. AIKAISEMMAT RAPORTIT 3 3.
LisätiedotN:o JA REUTUOJAN ALUEELLA Tervol assa 1980 RO 14/81. Liitekartat ja s elosteet
RAUTARUUKKI OY MOREENIGEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET YLI - KIRVESMAAN N:o JA REUTUOJAN ALUEELLA Tervol assa 1980 RO 14/81 Tut kimu sa lue Laatija Jakelu Yli- Kirvesmaa Reutuoj a E. Korvuo OU mal RO ma l Kunta
Lisätiedot07, 12 JA , 09 SEKÄ, VUOSINA 1990 JA 1991.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S M 19/3323,3314, 3312/- 92/1/1Q, Kiuruvesi, Pielavesi, Pihtipuda s MM-projekt i Jarmo Nikande r 5.2.1992 MM-PROJEKTIN MALMIENNUSTEKOHTEIDEN TUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN, PIELAVEDEN
LisätiedotARKIS T OI APPALE M 19/3432/73/4/10 Paltamo, Melalahti P. Ervamaa Selostus Paltamon Melalahdessa suoritetuista malmitutkimuksista A
ARKIS T OI APPALE M 19/3432/73/4/10 Paltamo, Melalahti P. Ervamaa 1973-04-09 Selostus Paltamon Melalahdessa 1971-72 suoritetuista malmitutkimuksista Aihe tässä käsiteltyihin tutkimuksiin on peräisin vuodelta
LisätiedotSELOSTUS MALMINETSINTÄTUTKIMUKSISTA INARIN NELLIMÖSSÄ KESÄLLÄ 1976
M 19/3834/-78/3/10 Liittyy 3843 4812 4821 Inari, Nellimö Veikko Helppi 19.12.1978 SELOSTUS MALMINETSINTÄTUTKIMUKSISTA INARIN NELLIMÖSSÄ KESÄLLÄ 1976 Johdanto Geokemian osaston kenttäryhmä suoritti kesällä
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2
LisätiedotVOLFRAMIMALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNAN LAHNASELLA VALTAUSALUEMIMA KOLULAHTI 1 (kaiv. rek. N:o 3584/1)
M 06/3311/-89/1/10 Viitasaari Lahnanen Jarmo Nikander 29.8.1989 VOLFRAMIMALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNAN LAHNASELLA VALTAUSALUEMIMA KOLULAHTI 1 (kaiv. rek. N:o 3584/1) 2 AIKAISEMMISTA TUTKIMUKSISTA
LisätiedotKullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.
GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan
LisätiedotTutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948
M/17/Sdk 49/1 Sodankylä, Tankavaara Aimo Mikkola 10.2.-49 Tutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948 Kauppa- ja teollisuusministeriö järjesti heinäkuussa 1948 teollisuusneuvos Stigzeliuksen aloitteesta
LisätiedotM 19/3323/82/1/ GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS. Kiuruvesi Sulkavan järvi Jarmo Nikander
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3323/82/1/10 Kiuruvesi Sulkavan järvi Jarmo Nikander 23.9. 1982 ~ 0 's`k LOHKARETUTKIMUKSET KIURUVEDEN SULKAVANJÄRVELLÄ KARTTALEHDELLÄ 3323 07 VUOSINA 1981-82 TUTKIMUSTEN
LisätiedotTutkimuskohteen sijainti: Eli järvi 1 :
Tutkimuskohteen sijainti: K E M I Eli järvi 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy - Malminetsinta HUMUSTUTKIMUSKOKEILU KEMI, ELIJARVI Tutkimusalueen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Näytteenoton suoritus Preparointi
LisätiedotM19/2432/-96/1/ ARKISTOKKA. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto. VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander
ARKISTOKKA PAL GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto M19/2432/-96/1/10 VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander 29.2.1996 MALMITUTKIMUKSET VIHANNIN, PYHÄJOEN JA RAAHEN KUNTIEN ALUEILLA
LisätiedotAEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET JA SIIRROKSET KARTTALEHDEN 3612, ROVANIEMI ALUEELLA
. - - - ':&*, =....-.-..-, ARtC,is,-Clr&j,;,ALE Q/22.16/94/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Erkki Lanne Pohjois-Suomen aluetoimisto 02.03.1994 TUTKIMUSRAPORTTI AEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET
LisätiedotM 06/3741/-79/1 Malmiosasto
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS TUTKIMUSTYÖSELOSTUS M 06/3741/-79/1 Malmiosasto 18.12.1979 SODANKYLÄN KUNNAN VALTAUSALUEILLA BONANZA 1 KAIV. REK. N : O 2513, KAITASELKÄ 1-6 ja 8-9 KAIV. REK. N:O 2553 JA KARINKISELKÄ
LisätiedotKuva 1. Kairauskohteiden - 3 -
Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - 4 Vuoden 1981 aikana mitattiin sähköisesti ja magneettisesti 33 km 2 alue karttalehdellä 3432.12, lisäksi tihennettiin sähköistä ja magneettista mittausta Haapaselän ja Vehmasmäen
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi 30.9.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA VESIPERÄ 1, KAIV. REK. N:o 3853/1, SUORI- TETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
LisätiedotQ 19/3713/-8211 ~, ,,,.=_.---.! GEOLOGINEN TUTI<IMUSLAITOS. 'Ii. Ke lu j oki.- Työraportti Pertti Turunen
,..+'i.'f:;. LI- Q 19/3713/-8211 ~,. -. -.,,,.=_.---.! GEOLOGINEN TUTI
LisätiedotM 19/3213/-72/1/10 Koskee : Kan asniemi Hankasalmi Haukivuo r i L. Hyvärinen Kangasniemen ja sen ympäristökuntien malmitutkimukse
M 19/3213/-72/1/10 Koskee : 3213 3214 Kan asniemi Hankasalmi Haukivuo r i L. Hyvärinen 28.4. 1972 Kangasniemen ja sen ympäristökuntien malmitutkimukset vv. 1969-1972 r, JOHDANTO Karttalehtien 3213 (Kangasniemi)
LisätiedotM 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.
M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia
LisätiedotMALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3312/-87/1/10 KEITELE Kangasjärvi Jarmo Nikander 8.12.1287 MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1 (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmiosasto M 19 /3122/85/2 Koskee Luhanka Tammijärvi Markku Tiainen TAMMIJÄRVEN LIUSKEJAKSON RAKENTEESTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmiosasto M 19 /3122/85/2 Koskee 3122 06 Luhanka Tammijärvi Markku Tiainen 19.12.1988 LUHANGAN TAMMIJÄRVEN LIUSKEJAKSON RAKENTEESTA LUHANGAN TAMMIJÄRVEN LIUSKEJAKSON RAKENTEESTA
LisätiedotLOHKARE-ETSINNAN TULOKSISTA LEPP.XVIRRAN-VARKAUDEN ALUEELLA v.1973 SAAKKA
OUTOKUMPU Oy Malminetsintä LOHKARE-ETSINNAN TULOKSISTA LEPP.XVIRRAN-VARKAUDEN ALUEELLA v.1973 SAAKKA Leppavirran-Varkauden alueella on suoritettu lohkare-etsintäa useina vuosina, aina -50 luvulta lähtien
LisätiedotAlustava selostus malmitutkimuksista Ylitornion Kivilompolossa kesällä 1953
M/17/Yt-53/2 Ylitornio V. Yletyinen Alustava selostus malmitutkimuksista Ylitornion Kivilompolossa kesällä 1953 Vuonna 1952 suoritetut malmitutkimukset Ylitornion Kivilompolossa, jossa oli tavattu useita
LisätiedotNiinimäki 7801/1. Tutkimustyöselostus Sanna Juurela. ALTONA MINING LTD/VULCAN KOTALAHTI OY Tutkimustyöselostus
31.01.2013 Sanna Juurela VULCAN KOTALAHTI OY (Y-tunnus: 2300990-5) Sänkinotkonkatu 6, FIN-83500 Outokumpu, FINLAND Tel. +358 10 271 0090, E-mail. Finland@altonamining.com 1. JOHDANTO Tämä on Vulcan Kotalahti
LisätiedotSlingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotSUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI, KESKI-SUOMI
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Timo Ahtola Olli Sarapää 02.10.2000 Raportti M89/2000/2 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4577 SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI 1999-2000 KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI,
LisätiedotMALMITUTKIMUKSET VIHANNIN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTALEHDILLÄ JA , VUOSINA
AR. KIS FOKKAr PALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2434/-95/1/10 VIHANTI, PATTIJOKI Jarmo Nikander 17.2.1995 MALMITUTKIMUKSET VIHANNIN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTALEHDILLÄ
LisätiedotKULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA 1997-1999.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2121/2000/ 1 /10 SUODENNIEMI Paiskallio RAPORTTITIEDOSTO N:O 4404 Petri Rosenberg 18.2.2000 KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN
LisätiedotARKIS..FC KAPN, r :: GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2343/89/3/10. Reisjärvi Esko Sipilä
ARKIS FC KAPN, r :: GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2343/89/3/10 Reisjärvi Esko Sipilä 27 12 1989 REISJÄRVEN AJAKAISEN ULTRAEMÄKSISEN INTRUUSION MALMITUTKIMUKSET VUONNA 1983-1985 JA 1989 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotPAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.
RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA
LisätiedotA. Vihreäpuun (AEV) ryhmän kenttätöistä kenttätyökaudelta 1973
Outokumpu Oy Malminetsintä A. Vihreäpuun (AEV) ryhmän kenttätöistä kenttätyökaudelta 1973 Kenttäryhmään kuuluivat allekirjoittaneen lisäksi Oiva Ryynänen ja Olavi Vepsä ajalla 7.5.-3.8. ja myöhemmin Vepsän
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SOTKAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA NÄRHINIEMI 1 KAIV. REK. N:O 4007 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
GEOLOGIAN TUTKINUSKESKUS M 06/3433/-91/1/10 SOTKAMO NÄRHINIENI Timo Heino 9.5.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SOTKAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA NÄRHINIEMI 1 KAIV. REK. N:O 4007 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
LisätiedotKUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020
Kuulutus 18.12.2013 1 (1) Lupatunnus ML2011:0020 KUULUTUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kuuluttaa kaivoslain (10.6.2011/621) 40 :n nojalla Malminetsintälupahakemuksen Hakija: Lupatunnus: Alueen
Lisätiedot