Toimintamalleihin liittyvien kysymysten yhteenveto

Transkriptio

1 Toimintamalleihin liittyvien kysymysten yhteenveto Potilastiedon arkiston uudet toiminnallisuudet koulutus

2 Aihe Kysymys Vastaus/ vastaaja Sähköisesti välitettävät todistukset Sähköisesti välitettävät todistukset Hyödyntääkö Suomi.fi tätä lomakepalvelua? Kun todistukset tai muut vaiheistusasetuksessa luetellut tiedot aletaan siirtää Potilastiedon arkistoon, mihin arkistoidaan sitä aikaisemmin tehdyt todistukset? Ns. vanhojen potilastietojen siirto Potilastiedon arkistoon sisältänee vain tiedot ajalta ennen koko organisaation liittymistä Potilastiedon arkistoon? Kysely- ja välityspalvelu hyödyntää kansallista palveluväylää. Mikäli vastaanottajia tulee tulevaisuudessa huomattavasti enemmän, hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan suomi.fi:tä. Todistukset ja lausunnot eivät tule Suomi.fi lomakepalveluun, vaan THL:n koodistopalveluun. Todistukset tulee allekirjoittaa sähköisesti henkilökohtaisesti PIN2-koodilla kun ne arkistoidaan potilastiedon arkistoon. Mikäli todistuksia ei ole allekirjoitettu sähköisesti, niitä ei voida jälkikäteen arkistoida potilastiedon arkistoon eikä välittää sähköisesti. Sähköisesti välitettävät todistukset Mikä on tilanne UNAan toteutettavana olevassa lomakepalvelussa? tiedot hankkeesta ja sen etenemisestä saa UNA:n kehitystyö on käynnissä, tarkemmat Nythän ainakin osa ohjelmistotoimittajista on ilmoittanut, ( UNA-uutiskirjeestä etteivät he toteuta TH-todistusten na-asiakas-ja-potilastietojarjestelmienuudistamisyhteistyo). tallentamista Kantaan järjestelmäänsä, kun UNAlomakepalvelu on tulossa. Mikä ihen, miten organisaatio toteuttaa toimin- THL:n kanta: lainsäädäntö ei ota kantaa si- onthln kanta tähän? nallisuudet. Vaiheistusasetus asettaa vain aikarajat eri toiminnallisuuksien käyttöönotoille. Organisaatio voi itse päättää, millä palvelulla toiminnallisuuden toteuttaa. Unaan liittyen: UNA lomakesovelluksen tilanne 5.10: Käyttöönotot voidaan aloittaa, kun lomakesovellus on sertifioitu ja ensimmäiset pilottikäyttöönotot päättyneet. Sovelluksen testaus on ajoitettu aikavälille. Pilottikäyttöönotot toteutetaan välisenä aikana. Tämän jälkeen sovellus voidaan sertifioida ja Kanta

3 on valmis tuotantoon. Lomakesovelluksen toimittaja Solidabis on jatkanut toteutustaan syyskuussa uudessa testiympäristössä. Käyttöympäristön valmistumisen viivästyminen on kuitenkin siirtänyt toteutuksen kokonaisaikataulua eteenpäin. Yhteistestaus tullaan aloittamaan vuodenvaihteen jälkeen. Testaussuunnitelma laaditaan yhdessä Kantayhteistestauskumppaneiden kanssa, jotka myös osallistuvat lomakesovelluksen hyväksymistestaukseen. Kanta-yhteistestauskumppaneita on kaksi: EPSHP (Effica) ja PPSHP (Esko). Yhteistestauksen aikataulun varmistuttua vahvistuvat käyttöönottoaikataulut muiden käyttöönottajien kanssa Käyttöönoton valmistelut voidaan aloittaa muissa kuin yhteistestaukseen osallistuvissa organisaatioissa ennen kuin lomakesovellus on sertifioitu. Varsinaiset käyttöönotot voidaan aloittaa vasta, kun lomakesovellus on sertifioitu ja ensimmäiset pilottikäyttöönotot päättyneet. Sähköisesti välitettävät todistukset Sähköisesti välitettävät todistukset Miten organisaatio saa tiedon saapuneesta tai arkistoidusta todistuksesta? Toimittajan kysymys: Tulemme julkaisemaan sovelluksen todistusten ja lausuntojen arkistointiin. Määrittelemme parhaillaan tietokanta back-up:ien säilytysaikaa. Ohjelmamme toimii niin että kun todistus tai lausunto on onnistuneesti arkistoitu, poistetaan arkistoitu todistus/lausunto sovelluksen aktiivikannasta. Mitkä on vaatimukset näiden Mikäli terveydenhuollon ulkopuolinen organisaatio on välityspalvelussa, välitetty todistus näkyy vastaanottavan organisaation tietojärjestelmässä vastaanotettujen todistusten listalla. Todistuksen arkistoiminen Kantaan riittää, sillä varmistetaan todistuksen pysyväissäilytys. Paikalliset toimintamallit ja -tavat, myös varmuuskopioinnit, pitää keskustella ja sopia organisaation kanssa. Paikallinen säilyttäminen ei ole vaatimuksena, mutta voi säilyttää mikäli nähdään hyödylliseksi #P23 Kanta

4 arkistoitujen lausuntojen ja todistusten säilytykseen PTJ:ssä? Logien osalta säilytysaika lienee 12 vuotta? Osa kaupungeista on vaatinut palvelun tuottajalta sopimuksia, joissa velvoitetaan palvelun tuottajaa poistamaan KAIKKI potilasta koskevat tiedot (luovutetaan palvelun tilaajalle paperimuotoisena) palvelun päätyttyä. Sopimuksessa ei anneta lupaa jättää potilasjärjestelmään edes laskuja, tilasto- tai hilmo-tietoja, mutta kuitenkin kirjanpitolailla on omat velvoitteensa ja hilmotietoja kerätään THL toimesta. Ovatko tällaiset sopimukset lain mukaisia? Onko OSVAan liittyen tehty jotain lakeja tai säännöksiä, joita ei voi ohittaa paikallisilla sopimuksilla? Potilas saa palvelusetelin vaivansa hoidattamiseksi. Palvelusetelijärjestelmä tuottaa lomakkeen tiedot palvelun järjestäjälle sen jälkeen, kun potilas on valinnut palvelun tuottajan. Miten tieto potilaan valinnasta ohjautuu palvelusetelijärjestelmään? Vaatiiko tämä potilaalta aktiivisia toimia vai haetaanko valtuutus valitun palvelun tuottajan potilastietojärjestelmän kautta? ei ole sopimus. Osapuolten keskinäisissä sopimuksissa tulee huomioida lait. ei sisällä sopimusteknisiä tai lainsäädännöllisiä asioita. Pitää myös muistaa, että THL:n tilastoinnit ovat myös lakiin perustuvia. Palveluntuottaja on pakollinen tieto Osvalomakkeella, mutta riippuen käytetystä järjestelmästä potilaalta joko vaaditaan toimia tai valtuutus haetaan tuottajan kautta, esim. erillisportaalin kautta tehty valinta tai vastaanotolla suullisesti kerrottu valinta. Jos ostopalveluvaltuutuksen voimassaolo on päättynyt, mutta voidaan vielä arkistoida. Tietoja ei voi korjata, Vaikka valtuutus on päättynyt, asiakirjoja tuottajalla syntyy vielä esimerkiksi mitätöidä tai katsella, ainoastaan arkistoida. jälkikäteen loppulausunto, mihin näin jälkikäteen syntynyt, ko. Kanta

5 hoitojaksoon liittyvä dokumentti tallentuu/tallennetaan? Vaiko onko järjestäjä tehdä uuden Järjestäjä voi tehdä uuden valtuutuksen tai valtuutuksen (tai muuttamaan pidentää voimassaoloaikaa, sen mukaan valtuutuksen voimassaoloaikaa) kumpi toimii kyseisessä tapauksessa paremmin. korjausta varten jos korjaustarve huomatan liian myöhään? Ei ole suunnitteilla. Tiedot saa luovutushaulla Kun hoitosuhde (ja ostopalveluvaltuutus) on päättynyt, tuottajal- Kannan kautta, mikäli ei kieltoja voimassa. lahan ei enää ole oikeutta järjestäjän rekisteriin arkistoimiinsa tietoihin. Onko suunnitteilla/ajatuksissa, että tuottajalla kuitenkin jatkossakin olisi (katselu)oikeus itse tuottamiinsa / arkistoimiinsa tietoihin (kuten olisi omiin tietoihinsa). 2 kohtaan jatkokommenttina: Kun itse tuotettuihin tietoihin ei organisaatiolla ole omaa oikeutta, niin ne pitäisi (jollain aikataululla) poistaa omasta potilastietojärjestelmästä, mikä voi olla todella haasteellista. Siksi näkisin (ja tästähän oli puhetta jo syksyn Viilassakin), että tuon oikeuden saaminen olisi hyvä asia (paitsi potilasturvallisuuden niin myös kustannusvaikutusten vuoksi). Mutta voidaan tästäkin keskustella myöhemmin (jos keskustelusta nyt mitään hyötyä on kun säädetty on mitä on). Jos keskussairaalatasoisesta erikoissairaanhoidosta lähetetään maksusitoumuksella yliopistolliseen sairaalaan, niin päteekö nämä rekistereitä ja kirjaamisia koskevat ohjeet myös siinä ta- Samat rekistereitä ja kirjaamisia koskevat ohjeet pätevät myös tässä tilanteessa. Tiedot pidettävä siis erillään. Paikallisten toimijoiden sopimusten sisältö vaikuttaa asiaan. Järjestämisvastuussa oleva toimija on rekisterinpitovelvollinen. Kanta

6 pauksessa? Pidetäänkö maksusitoumuspalvelun potilastiedot erillään muista yliopistosairaalan potilastiedoista? Onko olemassa PTJ vaatimus, Nykyisessä Käyttötapaukset dokumentissa ei että PTJ:n on kyettävä tarvittaessa korjaamaan toisen järjestesta korjata tuottajan tekemää asiakirjaa. tosiaan suoraan mainita järjestäjän oikeudelmän tekemiä (mutta siis oman Vaatimus on uudessa PTA vaatimuksissa. organisaation/rekisterin) Kantaasiakirjoja. asiakirjoja, mutta itse kirjaamiaan asiakirjoja Tuottaja ei saa korjata järjestäjän tekemiä Tämä tulee kyseeseen kai lähinnä op valtuutuksen ajan. Järjestäjä voi tarvittaessa korjata/mitätöidä asiakirjoja op palve- ostopalveluissa (joista jo eilen kysyinkin) mutta myös vanhoissa lussa tuotettuja asiakirjoja. Uudessa vaatimusdokussa OPV23 kohta tiedoissa organisaation vaihtaessa järjestelmää. Toimintamallien koulutusmateriaalissa se on Ostopalveluissa korjauksen voi kuvattu. tehdä tuottaja (samalla järjestelmällä jolla alkuperäinen merkintä on tehty) kunhan OSVA on voimassa (Tarjan eillinen vastaus), mutta entä vanhoissa tiedoissa, jos vanhaa järjestelmää ei enää ole? (ja myös ostopalvelussakin, jos tuottajaa (tai sen järjestelmää) ei enää ole). Pitääkö olemassa olevan järjestelmän kyetä silloin korjaamaan asiakirjaa, joka on tuotettu toisessa PTJ:ssä ja jota sillä ei ole omassa PTJ:ssä. Minne asiakastiedot tallennetaan Tuottaja on velvollinen tallentamaan kaikki ostopalvelutilanteessa? Onko syntyvät potilastiedot järjestäjän rekisteriin. tuottaja velvoitettu tallentamaan Niiden toimijoiden, jotka eivät vielä ole liittyneet Potilastiedon arkistoon, toimitaan kaikki tiedot järjestäjän rekisteriin? nykykäytäntöjen mukaan. Valtuutus on määräaikainen, miksi? Voisiko valtuutus olla toistaiseksi voimassa oleva? Määräaikaisuuteen on päädytty, jotta valtuutukset tuli tarkastettua tai niitä ei olisi turhaan voimassa. Useimmiten ostopalvelut on kuitenkin kilpailutettu ja valtuutuksen Kanta

7 määräajan saa esim. kilpailutuksen voimassaoloajasta. Tämä on tilanne ainakin tämä ensimmäisen vaiheen ostopalveluvaltuutuksen kanssa, tilannetta katsotaan uudelleen mm. valinnanvapausvalmistelussa. Onko tämä vaihe toteutettava, vaikka muutoksia on tulossa? Kyllä. Nykyiseen ostopalveluvaltuutukseen ei ole tulossa muutoksia. Valinnanvapaus ja sote-uudistuksen vaikutuksia ostopalveluvaltuutukseen voidaan joutua odottamaan vielä kauan, ei perusteltavissa jäädä odottamaan sitä vaihetta Kansallisella tasolle emme ole löytäneet määrittelyitä tilanteeseen, jossa potilaan henkilötunnus vaihtuu. Kun henkilön henkilötunnus muuttu, korjataan virallinen henkilötunnustieto myös arkistoiduille asiakirjoille jolloin ne ovat muidenkin organisaatioiden käytettävissä. Korjaaminen - Kenen vastuulla on henkilötunnuksen tapahtuu samoin kuin ennen valtakunnallisen vaihto ostopalveluti- arkiston käyttöönottoa, eli potilastietojärjest- lanteessa - palvelun järjestäjän vai tuottajan? saattaa olla päättynyt jo henkilötunnuksen vaihdossa, mutta tuottajalla saattaa olla vielä käytössään esim. laskutusta varten potilaan hallinnollisia asiakirjoja Pääsääntöisesti varmaan henkilötunnus vaihtuu kuitenkin ostopalvelun jälkeen, jolloin se joka elmä huolehtii korjatun tiedon tallentamisesta valtakunnalliseen arkistoon. Ensijassa järjestäjä vastaa potilaan tietojen oikeellisuudesta. Järjestäjä korjaa tiedon OSVA lomakeelle (asiakirjan muokkaus). Järjestäjän tulee myös ilmoittaa muutoksesta tuottajalle, joka on velvollinen tekemään muutokset omaan järjestelmäänsä. ta ei voi tehdä kuin virallisen henkilötunnuksen omaavalle henkilölle. tapauksessa tehdään järjestäjän järjestelmässä -> tuottaja ei edes saa siitä mitään tietoa? Mitä tapahtuu jos potilaan henkilötunnus vaihtuu kesken ostopalvelutapahtuman hoito kesken ja uusia asiakirjoja syntyy? - Jos järjestäjä päivittää kaikki asiakirjat, ml. ostopalveluna tuotetut asiakirjat, ja samaan Asiakirjan headeriin tulee kyseisen korjatun aikaan tuottajan puolelta tehdään version muodostajan tiedot ja järjestäjä ihan sisältöön liittyviä korjauksia arkistoi sen kuten muutkin asiakirjansa, Ai- Kanta

8 näihin samoihin asiakirjoihin kaisempaan versioon jää talteen alkuperäinen Kuinka tässä tilanteessa järjestelmien tulisi toimia jatun asiakirjaversion bodyssä voi myös olla tuottajan tiedot sisältävä header-sisältö. Kor- alkuperäisiä tietoja tuottajasta, elleivät ne Miten seuraava prosessi toimii: sitten juuri olleet korjauksen kohteena. - tuottaja arkistoi asiakirjan järjestäjän rekisteriin - järjestäjä korjaa tuottajan arkistoiman asiakirjan mitä asiakirjan pitää tässä vaiheessa sisältää? eli jätetäänkö asiakirjalle tieto tuottajaorganisaatiosta miten asiakirja arkistoidaan potilastiedon arkistoon - normaalisti eli arkistoidaan oma asiakirja? Onko asiakirjalla silloin sallittua ilmoittaa tuottajaorganisaatiota enää? Em. tapaukset ovat toki poikkeuksellisia, mutta tässä vaiheessa kun toteutus on vielä kesken, olisi hyvä tietää mihin kaikkeen järjestelmän tulee pystyä ( ja kumman puolen; järjestäjän vai tuottaja) Saadaanko arkistoitua myös Tällä hetkellä potilastiedon arkistoon ei voi lähete-palautteen liitteet (esim. tallentaa pdf-tiedostoja. pdf tai kuva)? Tällä hetkellä ei ole työn alla lähetehoitopalaute kehityksessä. 2. Milloin saadaan kansallinen lähete-hoitopalaute välitys? Nykyiset ratkaisut ovat pääsääntöisesti kahdenvälisiä tai sairaanhoitopiirin sisällä toimivia. Kuitenkin ajattelen tulevaisuutta, potilaan voisi lähettää muuallekin kuin sairaanhoitopiirin laitokseen. tai voisi lähettää esim. sairaalasta yksityiseen hoitolaitokseen kuten kehitysvammapoliklinikalle tai Työterveyslaitoksen poliklinikalle Kanta

9 keskitetyn palvelun kautta. Nyt nämä kulkevat paperisina/faxilla. Kaikki paperiluovutukset (luovutusilmoitukset) Hei. Tietosuojavastaavana olen saanut potilailta muutamia selvityspyyntöjä, kun tiedonhallintapalvelu tekee luovutusilmoituksen esim. yliopistosairaalasta kuntayhtymälle lähetetyistä palautteista.omakannassa näkyy kuntayhtymän luovutuksena?? Saako LÄH rakennetta käyttää organisaation sisällä, jos se toiminnan kannalta olisi järkevää. Miten määritellään organisaatioiden välinen / sisäinen kun ollaan ((ehkä) tulevan SOTE lain) mukaisessa maakunnassa, jossa on vain yksi (?) rekisteri: Onko terveyskeskus silloinkin eri organisaatio kuin sairaala, vaikka Hoitopalautteiden sähköisestä lähetyksestä tai paperiluovutuksesta muodostetaan potilastietojärjestelmässä Luovutusilmoitus (LILM)- asiakirja, joka näytetään Omakannassa Potilastiedon arkiston luovutuslokien yhteydessä. Ne eivät näy siis vastaanottavan organisaation tekeminä luovutuksina, mutta luovutuksista on noussut väärinkäsityksiä kun sekä luovutusilmoituksist syntyneet lokitiedot ja Potilastiedon arkistosta syntyneet lokitiedot näytetään samalla sivulla. Omakannan terveystietojen luovutusten otsikointia muutettu, jotta listausnäytöllä ei tulisi väärää käsitystä luovutuksista. Aikaisempi otsikko "terveystietoja katsellut organisaatio" on muutettu muotoon "Terveystietojen saaja". Kun lokitietorivin avaa tarkempaan tarkasteluun on helpompi nähdä kummasta luovutuksesta on kyse. Luovutuslokien näyttämistä Omakannasta parannetaan entisestään ensi vuonna, kun luovutusilmoitusasiakirjojen tuottamisesta otetaan käyttöön uudet määrittelyt. Tällöin Omakannassa pystytään näyttämään paremmin mitkä luovutustiedot ovat syntyneet Potilastiedon arkiston katseluista, mitkä paperiluovutuksista ja mitkä aluetietojärjestelmien katseluista. Rakennetta voi käyttää sisäisesti omalla vastuulla. Ratkaisua kannattaa selvittää oman tietojärjestelmätoimittajan kanssa. Tulevaisuuden toimintamalleihin ei voida vielä ottaa kantaa, tämän hetkiset toimintamallit voimassa kunnes uutta tietoa on saatavilla. Ei tulkita hoitopalautteeksi, voidaan tulkita konsultaatiovastaukseksi. Kanta

10 näillä olisi yhteinen tietojärjestelmä (joka näkyy kaikille tietysti käyttöoikeuksien mukaisesti). Tulkitaanko lähetteen hylkääminen hoito-ohjeiden kera (tulkittavissa konsultaatiovastaukseksi) hoitopalautteen lähettämiseksi? (joka pitäisi sitten tallentaa Kantaan 2 kertaa: vastanotettuna lähetteenä ja lähetettynä hoitopalautteena. Meidän organisaatiossa tehdään Sisäiset lähetteet, konsultaatiot ja vastaukset sisäinen lähete ja sisäinen konsultaatio lähetelomakkeella. tavalla, ohjeet kirjaamisoppaassa. on opastettu kirjaamaan ja arkistoimaan ko. Sisäisestä ja ulkoisesta konsultaatiopyynnöstä ja toimintaa tukevat käytänteet tulee organ- Paikalliset olemassa olevat toimintamallit ja vastauksesta muodostuu pyytäjän isaation käydä läpi sisäisesti. ja vastaanottajan näkymälle Esimerkiksi päivystyksen tekstiin olisi hyvä otsikon Konsultaatio/lähete alle laittaa teksti, että tehty lähete (meidän) arkistoitava teksti. Sisäisestä ihotaudeille. Ja sitten lisätä IHO lähetteestä voi meillä myös lisänäkymäksi. PAIV:lle. ja tarv. joku muukin muodostua LAH tieto. Onko nyt lisänäkymä. Tällöin teksti näkyy muillekin. niin, että jos organisaatiomme päivystyksestä laitetaan sisäinen lähete esim. ihotaudeille, niin se ei saa tulla Kanta arkistoon LAH tietoihin, vaikka se olisi tärkeää muille organisaatioille nähdä, että kyseiselle henkilölle on tehty lähete ihotaudeille. Pitäisikö siitä muodostua vain otsikon konsultaatio/lähete alle teksti? Esitellyn LÄH/PALtoiminnallisuuden taustalla on ajatus organisaatioiden/tietojärjestelmien välille luoduista kiinteistä, olemassaolevista integraatioista, joissa liikkuvien tapahtumien avainkohdat dokumentoidaan KanTaarkistoon hyvin rajoitetun tieto- asiakirjoja ei ole tarkoitettu operatiivisiksi toimintaa kuvaaviksi dokumenteiksi. Tämän hetkiset toimintamallit ja ratkaisut tukevat tämän hetkistä tilannetta. Tulevaisuudessa näitä mahdollisesti muutetaan sopimaan tulevaan tilanteeseen. Kanta

11 sisällön omaavilla asiakirjoilla. LÄH/PAL-asiakirjoja ei tiettävästi siis ole tarkoitettu ensisijaisiksi, operatiivisisiksi ko. toimintaa kuvaaviksi dokumenteiksi. Miten tämä istuu tulevaan SOTEvalinnanvapauteen yms. muuttuvaan arkkitehtuuriin? Onko suunnitelmia palauttaa aikoinaan olleita (kehittyneempiä) asiakirjamäärittelyitä voimaan, joilla ko. integraatio voisi toimia KanTaarkiston kautta? Siis pitääkö lähetteen hylkäämisestä syntyä aina 2 palvelutapahtumaa? Lähetteen lähettäjällä on palvelutapahtuma, johon laadittu lähete kytkeytyy, ja kyllä vastaanottajan päässäkin pitää muodostua palvelutapahtuma, jotta vastaanotettu läheteasiakirja saadaan arkistoitua. tallennetaanko sisäiset lähetteet ja konsultaatiot Kantaan? Miten organisaatio saa tiedon saapuneesta/arkistoidusta lähetteestä/palautteesta? Tarvitaanko edelleen oma alueellinen sanomanvälitysjärjestelmä vai korvaako Kanta-arkiston viestinvälitys sen? Jos ostopalvelussa ei palveluntuottajalla ole sähköistä potilastietojärjestelmää niin ei ole lähetteen arkistointivelvoitetta? Vai tuleeko lähettävän tahon arkistoida potilastiedon arkistoon lähete, vaikka se sitten lähetetäänkin kirjepostissa? Mikäli tuo ostettava palvelu on sosiaalihuoltolain alaista päihdehuoltoa niin koskeeko tämä asia ollenkaan? Jos noudatetaan rakenteisen kirjaamisen oppaan neuvoja, lähetteet ja konsultaatiot tallentuvat automaattisesti Kantaan. Kyseessä ei ole viestinvälitysjärjestelmä, joten herätteitä ei tule Kannan kautta. Alueelliset/paikalliset viestinvälitysjärjestelmät ovat ratkaisu tähän. Velvote koskee niitä palveluntuottajia, kenellä on sähköinen potilastietojärjestelmä käytössä. Ei koske Kanta

12 Meillä lähete luo aina uuden palvelutapahtuman ja jos potilas laitetaan sen perusteella jonoon niin sama palvelutapahtuma jatkuu jonosijoitukseen ja sitä kautta ajanvaraukseen tai hoitojaksoon. Nyt ymmärsin niin, että lähete pitäisi olla aina oma palvelutapahtumansa ja siitä mahdollisesti tulevat polikäynti tai hoitojakso muodostavat omansa. Eli eikö jatkossa enää saa liittää näitä palvelutapahtumia yhteen? Voi muodostua uusi palvelutapahtuma, jos ajalliset reunaehdot palvelutapahtumien tulkitsemiseksi yhdeksi palvelutapahtumaksi ei täyty. Silloin kun loogisesti järkevää kytketään yhteen, pidetään erillisinä kun järkevää. Miksi arkistossa LÄH ja PAL ei ole Erityissuojaus on vain päänäkymillä PSY ja erityissuojausta? GER, ja niiden lisänäkymillä. Onko tulossa myöhemmin? Tällä LÄH ja PAL näkymiä ei voi käyttää hetkellä sitä ei ole potilastietojärjestelmässäkään. lisänäkyminä, niitä käytetään vain päänäkyminä. Nykyisin kun asumispalvelulähetteestä tehdään tulostettava paperi, jokainen toimija kirjaa eri lehdille palautteet ja sen jälkeen tulostetaan ja lisätään tieto, että löytyy erikseen erikoistoimialojen välilehdiltä. Miten nyt tehdään? Korvaako tämä potilastietojärjestelmien välisen lähettämisen? Tuleeko Kanta-palveluihin esim. valikko, josta valita kelle lähettää? Näkyykö Omakannassa se että onko lähete vastaanotettu, käsitelty jne. Muiden kuin pika-xml ratkaisuiden kanssa pitää miettiä mistä lähetteestä ja hoitopalautteesta on kyse, milloinkin. Sisällön kautta pitää miettiä mihin pitää toimittaa tietoa ja mihin tallentaa. Esim. SAS-lähete ei löydy koodistopalvelimelta lomakkeena, mutta esim. potilaskertomustekstiin hyvä mainita, että tällainen on laadittu ja tallennettu. Tämä on kansallisen tason järjestelmä, potilastietojärjestelmien välinen lähettäminen puolestaan on yleensä paikallista. Tämä on nyt ensimmäisen vaiheen ratkaisu, kun ei vielä tiedetä SOTE-uudistuksen vaikutuksia. Tässä ei myöskään herätteitä mukana, kuten erillistoiminnoissa. Omakanta näyttää lähetteestä aina viimeisimmän version. Eli ensin se näkyy lähettävän organisaation kirjaamilla tiedoilla ja kun vastaanottava organisaatio arkistoi lähetteen, se näkyy vastaanottavan organisaation kirjaamilla tiedoilla. Omakannassa ei näy lähetteen käsittelyn tila samalla tavalla, kuin Kanta

13 se näkyy potilastietojärjestelmässä, kun on käytössä sähköinen lähete-hoitopalaute järjestelmä. Omakanta näyttää Lähetteen tyypin sekä alityypin teknisten tietojen lohkossa. Lähetteen tyyppi voi olla esimerkiksi Normaali lähete, Ilmoitus lähetteen käsittelyyn otosta tai Hoitosuunnitelma. Se mitä potilas näkee Omakannasta, riippuu organisaatioiden käyttämistä arkistointipisteistä. Jos esimerkiksi vastaanottava organisaatio arkistoi lähetteen siinä vaiheessa kun se ottaa lähetteen käsittelyyn, Omakannasta voi lukea vastaavan lähete tyypin. Terveys- ja hoitosuunnitelma Onko terveys- ja hoitosuunnitelmaa mahdollista käyttää ei ole määritelty käytettäväksi maksusi- Tämän hetkinen terveys- ja hoitosuunnitelma maksusitoumuksena? toumuksena, eikä mainittuja toiminnallisuuksia Käytännössä siis esim. Marevan ole tällä hetkellä suunnitteilla. Terveys- ja potilaan INR kokeet voisi katsoa hoitosuunnitelman ei ole tarkoitus korvata täältä. Samoin vaikka diabeetikon tarkempia sairauskohtaisia hoitoja tai maksusitoumuksia, vaan olla kokoava dokumentti. sokerikokeet jne. Kun ne olisi hoitosuunnitelmaan ajateltu, niin ei olisi väliä, missä käy labroilla, vaan hoitosuunnitelma voisi toimia maksusitoumuksena. Toki ongelmana se että sitä voi kuka tahansa päivittää Terveys- ja hoitosuunnitelma Terveys- ja hoitosuunnitelma Miten toimivat jatkossa terveys-ja hoitosuunnitelma ja Sote- Asiakassuunnitelma keskenään? Tietojen päivittyminen jne.? Voiko myös terveys- ja hoitosuunnitelman viivästää? Sote-asiakassuunnitelman määrittelytyö on käynnissä ja se ei tule korvaamaan terveys- ja hoitosuunnitelmaa vaan hyödyntää terveys- ja hoitosuunnitelmaan kirjattuja tietoja. Viivästäminen ei sovellu THS:n luonteeseen, kyseessä kaikille yhteinen ylläpidettävä asiakirja. Terveys- ja hoitosuunnitelma Yhteisen Asiakassuunnitelman Hyödynnetään. määrittelyt ovat käynnissä. Määrittelyn nykyversiosta ei saa selvää, käynnissä ja se ei tule korvaamaan terveys- ja Sote-asiakassuunnitelman määrittelytyö on hyödynnetäänkö Terveys- ja hoitosuunnitelmaan kirjattuja tieto- hoitosuunnitelmaan kirjattuja tietoja. hoitosuunnitelmaa vaan hyödyntää terveys- ja sisältöjä osana Yhteistä Asiakas- Kanta

14 suunnitelmaa? Ts nousevatkonäkyvätkö THS:ään kirjatut tietosisällöt YAS-n kymään Omakanta ja Omakannan omatietovaranto Omakanta ja Omakannan omatietovaranto Omakanta ja Omakannan omatietovaranto Omakanta ja Omakannan omatietovaranto Omakannan omatietovaranto Omakannan omatietovaranto Miten omatietovaranto ja apotin käyttöönotto liittyvät toisiinsa? Onko kilpailevia palveluita? Tuleeko kansalaiselle listaus omakanta-sovelluksista? Saako tiedot ulos Omatietovarannosta, jotta ne saa tarvittaessa siirrettyä? Miten otetaan huomioon, että lääkärillä juridinen vastuu hoitopäätöksissä käytetyn datan luotettavuudesta ja muuttumattomuudesta? Miten Omakannan omatietovarannossa on huomioitu EUtietosuojasäännöksen vaatimukset? Esimerkiksi tietojen siirto toiseen paikkaan tai kaikkien tietojeni poistaminen (totaali poistaminen). Toimittajan kysymys: 1. Miten on ajateltu lähestyttäväksi ammattilaisen kulloinkin näkemien tietojen kirjaamista ylös PotKert-puolella / lokiin / tms.? Koska omatietovarannossa data voi muuttua ja Omatietovaranto kansallinen palvelu, johon tallennetut tiedot ovat kaikkien sen käyttöönottaneiden hyödynnettävissä. Apotti tarjoaa phrtoimintoja omille asiakkailleen. Kun Apotti liittyy Omatietovarantoon, kansalaisen omia tietoja voidaan hyödyntää myös muissa Omatietovarantoon liittyneissä palveluissa ja Apotissa voidaan hyödyntää muiden sovellusten Omatietovarantoon tallentamia tietoja asiakkaan suostumuksella. Omatietovarantoon liittyneistä sovelluksista tehdään listaus Kanta.fi -sivuille Kyllä saa. Rinnastettavissa nykyisin käytettyihin omamittauksiin (esim. verenpaine). Hoitokertomukseen voi tuoda päätöksen teon tukena käytetyt tiedot, esim. kopioimalla. Noudatetaan samaa toimintamallia kuin tälläkin hetkellä käytetystä hyvinvointitiedosta. Kehitystyössä huomioidaan tietosuojaasetuksen vaatimukset. Tiedot saa ulos Omatietovarannosta tarvittaessa sähköisessä muodossa, jotta ne voi siirtää toiseen paikkaan. Omatietovarantoon tallennetut hyvinvointitiedot ovat henkilön omassa hallinnassa. Niitä voidaan hallita suoraan Omakannan kautta, myös poistaa totaalisesti. Ammattilaisen vastuulla on kirjata päätöksentekoon vaikuttaneet tekijät hoitokertomukseen. Hoitokertomukseen voi tuoda päätöksen teon tukena käytetyt tiedot, esim. kopioimalla Omatietovarannosta. Käytetty tietojen siirron tapa riippuu käytetystä potilastietojärjestelmästä. Omatietovarantoon tallen- Kanta

15 Omakannan omatietovaranto ammattilaisella pitäisi olla juridinen selkänoja ko. datan pohjalta tekemilleen hoitosuosituksille yms. 2. Onko suunnitelmaa mahdollistaa kertaluonteisia downloadeja, joilla Omatietovarantoon voitaisiin siirtää tietoja PotKert-puolelta? Tai vaikka ladata erikseen prosessoitavaksi koosteasiakirjojen aineistoa. Jotta hyvinvointisovelluksen ei tarvisi olla itsessään ns. A-luokan ohjelma potilastiedon arkiston käyttöä varten mutta esim. diagnoosit ja lääkitys saataisiin silti pohjatiedoiksi. Onko mahdollista, että hyvinvointisovellus saa tietoja potilastietojärjestelmästä (A-luokan sovellus)? nettujen tietojen hyödyntämisestä terveydenhuollossa on hyvä sopia omahoitosuunnitelmassa tai suunnitella muuten potilaan ja terveydenhuollon välillä esimerkiksi ODAhankkeessa kehitetyn mallin mukaisesti. Suunnitelmana on, että hyvinvointisovellukset voivat suoraan käyttää terveystietoja Potilastiedonarkistosta ja Reseptikeskuksesta. Tietoja ei siis siirretä hyvinvointisovelluksiin eikä Omatietovarantoon. Potilas- ja asiakastietoja käyttävien sovelluksten tulee täyttää A-luokaan tietojärjestelmän vaatimukset soveltuvin osin. Toteutuksen ensimmäisessä vaiheessa sovellukset eivät voi vielä hyödyntää asiakastietoja (Potilastiedon arkisto ja Resepti), koska tämä vaatii muutoksia asiakastietolakiin. Lainmuutokset ovat menossa eduskunnan käsittelyyn vuoden 2017 aikana. Asiakasohjeistusta täydennetään kanta.fi-sivustolle työn edistyessä. Toteutuksen ensimmäisessä vaiheessa sovellukset eivät voi vielä hyödyntää asiakastietoja (Potilastiedon arkisto ja Resepti), koska tämä vaatii muutoksia asiakastietolakiin. Lainmuutokset ovat menossa eduskunnan käsittelyyn vuoden 2017 aikana. Asiakasohjeistusta täydennetään kanta.fi-sivustolle työn edistyessä. Omakanta Kysysin vielä seuraavaa kun 15 vuotias saa pankkitunnukset ja pääseen siis omakantaan Alaikäinen näkee Omakannasta jälkeen terveydenhuollosta Potilastiedon arkistoon ja Reseptikeskukseen tallennetut näkeekö hän automaattisesti omat tietonsa. Eli kyllä, hän näkee tietonsa automaattisesti. tietonsa? Lisäksi täytettyään 18 vuotta, hän näkee kaikki itsestään Potilastiedon arkistoon ja Reseptikeskukseen tallennetut tietonsa. Tämä jälkimmäinen on ollut voimassa Kanta-palveluiden käytön alusta saakka. Vaikka alaikäiset eivät aikaisemmin ole päässeet Omakantaan lainkaan ja nyt reilun vuoden verran rajoitetulla tietosisällöllä, Kanta

16 heidän tietojaan tulee silti käsitellä samoin kuin muiden potilaiden. Jos tietojen näkyminen Omakannassa on jotenkin vahingollista tai vaarantaa hänen hoitonsa, ne tulee viivästää. Kanta