Lausunto annetuista yhtenäistä arvonlisäveroaluetta koskevista komission ehdotuksista

Transkriptio

1 Pekka Hyttinen Valtiovarainministeriö Vero-osasto Lausunto 1 (6) VM/1924/ /2017 Lausunto annetuista yhtenäistä arvonlisäveroaluetta koskevista komission ehdotuksista 1. Yleistä Valtiovarainministeriö on pyytänyt EK:lta lausuntoa komission antamista yhtenäistä arvonlisäveroaluetta koskevista ehdotuksista (COM(2017) 566 final, COM(2017) 567 final, COM(2017) 568 final ja COM(2017) 569 final). Ehdotusten tavoitteena on ottaa käyttöön ns. lopullinen järjestelmä, joka perustuisi määränpäämaaperiaatteeseen. Esitetyn määränpäämaaperiaatteen mukaan tavarat ja palvelut verotettaisiin tietyn siirtymäajan puitteissa hyödykkeen kulutusjäsenvaltiossa samoin periaattein sekä kotimaisissa että EU-rajat ylittävissä transaktioissa. Esitämme lausuntonamme seuraavaa. EK kannattaa komission ehdottamaa periaatetta lopullisesta arvonlisäverojärjestelmästä, joka perustuisi määränpäämaaperiaatteeseen tavaroiden ja palveluiden myynneissä EU:n alueella. Myös komission näkemykset siitä, että lopullinen määränpääperiaatteeseen perustuva arvonlisäverojärjestelmä estäisi tehokkaammin arvonlisäveropetokset sekä olisi yrityksille hallinnollisesti yksinkertaisempi ja kustannustehokkaampi soveltaa, ovat varauksetta kannatettavia lähtökohtia nykyisen arvonlisäverojärjestelmän uudistamiselle. Komission antamissa ehdotuksissa (1. vaihe siirtymisessä kohti lopullista järjestelmää) merkittävin käytännön muutos nykyiseen arvonlisäverojärjestelmään verrattuna olisi siirtyminen malliin, jossa myyjä lähtökohtaisesti laskuttaisi elinkeinonharjoittajien välisessä EUtavarakaupassa ostajaa tavaran saapumisvaltion ko. tavaraan sovellettavalla arvonlisäverokannalla käyttäen veron tilitykseen keskitetyn asiointipisteen One Stop Shop -järjestelmää. Mikäli kuitenkin ostaja olisi ns. Certified Tax Payer (luotettava verovelvollinen), ostaja raportoisi ja maksaisi tavaran saapumisvaltion arvonlisäveron ulkomaisen myyjän puolesta. Elinkeinoelämän keskusliitto EK PL 30 Eteläranta 10, Helsinki Puhelin etunimi.sukunimi@ek.fi Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

2 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK LAUSUNTO 2 (6) Komission esittämään toteutustapaan lopulliseen arvonlisäverojärjestelmään siirtymisessä liittyy suomalaisten arvonlisäverovelvollisten yritysten kannalta kuitenkin useita kysymyksiä sekä osin myös hallinnollisen taakan ja kustannusten lisääntymistä, ja näin ollen komission esitys ei ole sellaisenaan varauksetta hyväksyttävissä. Kommentoimme seuraavassa yksityiskohtaisemmin komission antamiin ehdotuksiin sisältyviä pääkohtia. 2. Ehdotettu tavarakauppaa koskeva sääntely verovelvollisten näkökulmasta EU-tavarakaupassa siirryttäisiin järjestelmään, jossa tavarat verotettaisiin tavarakuljetuksen päättymisjäsenvaltiossa siten, että myyjä lähtökohtaisesti raportoisi ja maksaisi verotusvaltion arvonlisäveron One stop shop -järjestelmän välityksellä. Mikäli ostajalla olisi voimassa ns. Certified Tax Payer (CTP) -status, ostaja maksaisi ja raportoisi verotusvaltion arvonlisäverot myyjän puolesta. Komission näkemyksen mukaan esitetyllä verotusmallilla estettäisiin tehokkaasti ns. karusellikauppaan liittyvät veropetosilmiöt. EK pitää arvonlisäveropetosten tehokasta torjuntaa erittäin tärkeänä tavoitteena tasapuolisen kilpailuasetelman turvaamiseksi ja verovelvollisten yhdenmukaisen kohtelun varmistamiseksi EU:n alueella. Valittujen keinojen veropetosten torjunnassa tulee kuitenkin olla oikein mitoitettuja ja kohdennettuja, jotta estetään se, ettei kaikkien verovelvollisten hallinnollinen taakka ja kustannukset kohtuuttomasti lisäänny esitettyjen toimenpiteiden johdosta. Esitettyyn toteutustapaan liittyviä käytännön ongelmia Ehdotuksen mukaan ulkomainen myyjä laskuttaisi ostajaa tavaran saapumisvaltion, ko. tavaraan sovellettavalla verokannalla niissä tilanteissa, kun ostajalla ei ole voimassa olevaa CTP-statusta. Komission esityksen mukaan vastaavuutta voidaan hakea tulliviranomaisten myöntämästä AEO-statuksesta. Kokemukset Suomessa osoittavat, että AEO-statusta on edelleenkin hyödyntänyt vain pieni joukko soveltamisalaan sinänsä kuuluvista yhtiöistä. Yhtenä syynä tähän on ollut se, että hakemus- ja tarkastusprosessia statukseen liittyen on pidetty raskaana. Edelleen on huomioitava myös Verohallinnon resurssit tältä osin, eli käytännössä CTP-status tulisi myöntää nopealla aikataululla tuhansille tavarakauppaa harjoittaville yhtiöille. Näin ollen erityisesti säännösten voimaan astumisen jälkeen ilman CTP-statusta olevia toimijoita on odotettavissa olevan lukuisia. Siten käytännössä esimerkiksi romanialainen tavaran myyjä laskuttaisi ostajaa Suomeen toimitetuista tavaroista Suomen arvonlisäverolla. Vastaavasti toimisi myös suomalainen tavaran myyjä toiseen EU-maahan

3 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK LAUSUNTO 3 (6) täältä toimitetuista tavaroista. On huomattava, että myös näissä tilanteissa veropetosten ilmeneminen olisi hyvin todennäköistä. Käytännössä riskiä siitä, etteikö epärehellinen toimija pitäisi hallussaan ostajalta perimäänsä kohdevaltion arvonlisäveroa, voida poissulkea. Suomalaisten yritysten näkökulmasta ehdotukseen sisältyy myös vaikutuksia, jotka käytännössä lisäisivät arvonlisäverotuksen tulkintaongelmia ja hallinnollista taakkaa sekä kustannuksia (ks. alla). Tavaran määränpäävaltion arvonlisäverokannan määrittely Mikäli ostajalla ei olisi voimassa olevaa CTP-statusta, myyjän tulisi laskuttaa ostajaa tavaran saapumisvaltion arvonlisäverokannalla. Komissio esittää, että tätä varten olisi olemassa erillinen tietokanta, josta myyjät voisivat varmentaa tavaroihin ao. verotusvaltiossa sovellettavan verokannan. Myös kotimaan myyntitilanteissa tulkintatilanteita sovellettavan verokannan osalta ilmenee usein. On siten selvää, että tilanteessa, jossa suomalaisen yrityksen tulisi päätellä toisessa EU-maassa myytävään tuotteeseen sovellettava paikallinen verokanta, tulkintaongelmilta ei voida välttyä (alv-tietoportaalista huolimatta) ja tämä osaltaan lisäisi taloudellista riskiä ja hallinnollista työtä. Näiden lisäksi lopulliseen järjestelmään siirryttäessä yrityksille aiheutuisi kustannuksia taloushallinnon järjestelmien päivitystarpeen vuoksi johtuen siitä, että verovelvollisten pitäisi myös järjestelmäteknisesti seurata laskutuksessaan ja raportoinnissaan eri maiden, eri tuotteisiin soveltamia arvonlisäverokantoja. Myynnit eri statuksen omaaville ostajille - rinnakkaiset järjestelmät Komission esityksen mukaan CTP-statuksen omaaviin ostajiin sovellettaisiin käytännössä lähes samaa menettelyä kuin nyt (veroton laskutus ostajalta) ja komission lähtökohta sekä perustelut valitulle mallille on sinänsä ymmärrettävä. Hallinnollisesti ja järjestelmäteknisesti yritysten kannalta menettelytapa ei kuitenkaan ole ongelmaton. Käytännössä verovelvolliset joutuisivat soveltamaan kahta menettelyä rinnakkain (CTP-toimijat / Ei CTP-toimijat), mikä tulisi olemaan hallinnollisesti haastavaa ja lisäämään kustannuksia erityisesti järjestelmien päivitystarpeen ja henkilöstön kouluttamisen johdosta. Verotarkastustilanteet sekä laskutussäännökset Lopulliseen arvonlisäverojärjestelmään siirryttäessä arvonlisäverodirektiiviin tulisi ottaa määräykset, jossa yrityksen kotivaltio/kiinteän toimipaikan sijaintivaltio on lähtökohtaisesti velvollinen suorittamaan verotarkastukset (home country audit) myös rajat ylittävissä tilanteissa. Tämä

4 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK LAUSUNTO 4 (6) vaatimus konkretisoituisi erityisesti, kun on kyse tilanteesta, jossa suomalaisen yrityksen tulisi laskuttaa ostajaa tavaran saapumisvaltion arvonlisäverosääntöjen (toisen maan arvonlisäverolla) mukaisesti. Kannatamme komission esitystä, jonka mukaan laskutukseen ja kirjanpitosääntöihin voitaisiin soveltaa myyjän sijoittautumispaikan säännöksiä. Vaihtoehtoiset toteutustavat lopulliseksi arvonlisäverojärjestelmäksi 3. CTP-statukseen liittyvät muut huomiot Säännösten soveltamisen kannalta verovelvollisille yksinkertaisin ja hallinnollisesti tehokkain olisi malli, jossa laskutus toisessa EU-maassa olevalta elinkeinonharjoittajalta tapahtuisi aina samojen periaatteiden mukaan siten, että veronmaksuvelvoite olisi lähtökohtaisesti ostajalla. Tulevaisuuden tavarakaupan verotuspaikkasääntelyä kehitettäessä tulisi myös huomioida digitaalisuuden yhä enenevässä määrin aiheuttamat rajanveto-ongelmat hyödykkeiden luokittelussa tavaroihin ja palveluihin. Tällöin tavaran fyysiseen liikkeeseen perustuva myyntimaasääntely tulee muuttumaan säännösten soveltamisen kannalta yhä vaikeammaksi. Huomautamme myös, että käännetty verovelvollisuus on jo useissa maissa, Suomi mukaan lukien, todettu tietyillä liiketoimintasektoreilla lainsäätäjän toimesta soveltuvaksi keinoksi veropetosilmiöiden torjuntaan. Komission lähtökohta CTP-konseptin käyttöönotolle on ymmärrettävä, koska sillä rajattaisiin tarvetta myyjälle soveltaa tavaran määränpäävaltion arvonlisäverokantaa laskutuksessaan ja muutoinkin CTPtoimijoihin sovellettaisiin monia komission esittämiä huojennettuja menettelyjä. Kuten edellä mainitsimme, kahden rinnakkaisen mallin soveltaminen tavaran myyjille ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Lisäksi CTP-statuksen myöntämisen osalta komission ehdottama menettely, joka käytännössä vastaisi AEO-statuksen hakemista Tullilta, on verovelvollisille raskas ja kustannuksia lisäävä. CTP-statuksen myöntäminen ja itse hakuprosessi tulisi olla vaivatonta ja mahdollisimman viranomaisaloitteista historialtaan rehellisesti toimineiden yritysten osalta. EK katsoo, että myöskään ns. "nopeita parannuksia" ei tule rajoittaa vain CTP-toimijoihin, koska kyse on nykyisen arvonlisäverojärjestelmän keskeisten ongelmakohtien korjaamisesta nopeutetulla aikataululla.

5 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK LAUSUNTO 5 (6) 4. Huomiomme komission esittämistä "nopeista parannuksista" Esitetyt "nopeat parannukset" ovat näkemyksemme mukaan niitä keskeisiä ongelmakohtia, jotka ovat erityisesti aiheuttaneet verovelvollisille haasteita nykyisessä arvonlisäverojärjestelmässä maakohtaisista eroavaisuuksista johtuen. Kannatamme komission ehdotusta näiden säännösten korjaamisesta nopeutetulla aikataululla, mutta ehdotettuun toteutustapaan liittyy suomalaisten yritysten kannalta ongelmia. Yksi nopeista parannuksista on ketjukauppatilanteita varten otettava määrittely siitä, mikä kaupoista kohdistuu tuotteen kuljetukseen EUmaasta toiseen. Näissä tilanteissa koko myyntiketjun tarkastelu ei ole käytännössä läheskään aina mahdollista. Toisin sanoen ensimmäinen myyjä ei voi tietää, millä toimitusehdoilla sen asiakas tai ensimmäisen ostajan asiakas myy tuotteen edelleen. Asiakkaille ei voi arvonlisäverosyistä asettaa velvoitetta kertoa oman sopimuksensa sisältöä. Käsityksemme mukaan komission ehdotus voisi johtaa myös siihen, että jos ensimmäisellä myyjällä ei ole tietoa kuljetuksen lopullisesta päättymisvaltiosta, vaan ainoastaan tieto ja näyttö tavaroiden kuljetuksesta toiseen EU-valtioon, ensimmäistä myyntiä ketjussa ei katsottaisi verottomaksi yhteisömyynniksi. Tämän seurauksena myynti tulisi veloittaa lähtövaltion arvonlisäverolla (nykysäännösten mukaan). Komissio esittää myös yhdenmukaistussäännöksiä näyttövaatimusten kannalta tavaran kuljettamisessa EU-maasta toiseen. Esitetyt vaatimukset (muun muassa kaksi ristiriidatonta todistetta ja ostajan vakuutus) käytännössä kiristäisivät tällä hetkellä Suomessa vaadittua näyttöä, jossa verotuskäytännön mukaan esimerkiksi rahtikirja riittää näytöksi tavaran poistumisesta Suomesta. Esitettyä dokumentaation laajuutta emme voi siten varauksetta puoltaa. Kyseiset komission esittämät näyttövaatimukset tulisi joka tapauksessa edustaa ehdotonta maksimia, mitä jäsenvaltiot voivat asettaa verovelvollisen näyttötaakaksi kuljetuksen osalta. Kaikki jäsenvaltiokohtaiset lisävaatimukset (vrt. esimerkiksi Unkarin EKAER-järjestelmä) tulisi olla ehdottoman kiellettyjä. Edelleen esimerkiksi niissä tilanteissa, kun verovelvollinen toimittaa valmisteverotuksen alaisia tuotteita EU-maasta toiseen, valmisteverotuksessa olevan valvontamekanismin (EMCS) tulisi soveltua näytöksi myös arvonlisäverotuksessa. Yhteisömyynnin verovapauden edellytykseksi asetettaisiin muodollinen vaatimus direktiiviin siitä, että ostajalla on voimassa oleva alv-tunniste ja, että myyjä on raportoinut ko. myynnit asianmukaisesti yhteenvetoilmoituksella. Komission ehdotuksen mukaan virheraportointi voisi johtaa myynnin katsomiseen verolliseksi. Näissä tilanteissa olisi kohtuutonta, mikäli yksittäinen yhteenvetoilmoituksen virheraportointi voisi johtaa verottoman yhteisömyynnin katsomiseen jälkikäteen verolliseksi myynniksi. Oikeasuhtainen seuraamus olisi yksittäistapauksessa huomautus tai verovelvolliselta perittävä muu kohtuullinen sanktiomaksu.

6 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK LAUSUNTO 6 (6) Lisäksi kuten edellä olemme todenneet, nopeiden parannusten soveltamisalan rajaukselle vain CTP-toimijoihin ei ole riittäviä perusteita. Nämä huojennukset tulisi olla kaikkien verovelvollisten saatavilla yhtäaikaisesti. Kunnioittavasti Elinkeinoelämän keskusliitto EK Talouspolitiikka Jussi Mustonen johtaja