U 72/2016 vp. Valtiovarainministeri Petteri Orpo

Transkriptio

1 Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksista neuvoston direktiiveiksi ja asetuksiksi (arvonlisäverotuksen uudenaikaistaminen rajat ylittävässä sähköisessä kuluttajakaupassa) Perustuslain 96 :n 2 momentin perusteella lähetetään eduskunnalle Euroopan komission 1 päivänä joulukuuta 2016 tekemät ehdotukset arvonlisäverotuksen uudenaikaistamiseksi rajat ylittävässä sähköisessä kuluttajakaupassa sekä ehdotuksista laadittu muistio. Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2017 Valtiovarainministeri Petteri Orpo Neuvotteleva virkamies Risto Sakki

2 VALTIOVARAINMINISTERIÖ MUISTIO EU/2016/1755 EU/2016/1756 EU/2016/ EHDOTUKSET ARVONLISÄVEROTUKSEN UUDENAIKAISTAMISEKSI RAJAT YLITTÄVÄSSÄ SÄHKÖISESSÄ KULUTTAJAKAUPASSA 1 Yleistä Euroopan komissio antoi 1 päivänä joulukuuta 2016 ehdotukset arvonlisäverotuksen uudenaikaistamiseksi rajat ylittävässä sähköisessä kuluttajakaupassa: ehdotus neuvoston direktiiviksi direktiivin 2006/112/EY ja direktiivin 2009/132/EY muuttamisesta palvelujen suorituksia ja tavaroiden etämyyntiä koskevien tiettyjen arvonlisäverovelvoitteiden osalta, COM(2016) 757; ehdotus neuvoston täytäntöönpanoasetukseksi yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY täytäntöönpanotoimenpiteistä annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 282/2011 muuttamisesta, COM(2016) 756; sekä ehdotus neuvoston asetukseksi hallinnollisesta yhteistyöstä ja petosten torjunnasta arvonlisäverotuksen alalla annetun asetuksen (EU) N:o 904/2010 muuttamisesta, COM(2016) 755. Ehdotusten tarkoituksena on nykyaikaistaa voimassaolevia sähköiseen kauppaan sovellettavia arvonlisäverosäännöksiä ja auttaa tekemään arvonlisäverotuksesta kehitystä kestävämmän. Ehdotukset pohjautuvat komission 7 päivänä huhtikuuta 2016 antamaan tiedonantoon arvonlisäveroa koskevasta toimintasuunnitelmasta (COM(2016) 148). Arvonlisäverotuksen nykyaikaistaminen on lisäksi nimetty keskeiseksi digitaalisten sisämarkkinoiden strategiassa (COM(2015) 192), sisämarkkinoiden strategiassa (COM(2015) 550) ja EU:n sähköisen hallinnon toimintaohjelmassa (COM(2016) 179). 2 Ehdotusten tausta Komissio on sitoutunut varmistamaan tavaroiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden sekä sen, että ihmiset ja yritykset voivat saada saumattomasti saatavilleen ja käyttää verkkotoimintoja terveen kilpailun ehdoin. Toukokuussa 2015 annetussa tiedonannossa digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaksi ja huhtikuussa 2016 annetussa tiedonannossa arvonlisäveroa koskevaksi toimintasuunnitelmaksi on hankalista arvonlisäverovelvoitteista johtuvien rajat ylittävän verkkokaupan esteiden ja Euroopan unionin (EU) yrityksiä haittaavan luontaisen neutraliteettivajeen poistaminen asetettu nykyisten arvonlisäverosääntöjen uudistamisen ensisijaiseksi tavoitteeksi. Komission mukaan toimien toteuttamiseen on ennen kaikkea seuraavat kolme syytä: Arvonlisäverojärjestelmän monimutkaisuus on tunnistettu yhdeksi keskeiseksi syyksi sille, miksi yritykset eivät harjoita rajat ylittävää sähköistä kauppaa. Tämä tarkoittaa sitä, että useat yritykset eivät pääse toimimaan sisämarkkinoilla. On arvioitu, että kustannukset arvonlisäve- 2

3 rovelvoitteiden noudattamisesta ovat vuosittain keskimäärin euroa jokaista jäsenvaltiota kohti, jonne yritys myy tuotteita. Tämä on merkittävä kustannus erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. Nykyinen järjestelmä ei ole neutraali. EU:n yritykset ovat huonommassa asemassa suhteessa yhteisön ulkopuolisiin yrityksiin, jotka voivat laillisesti tai jättämällä noudattamatta velvoitteitaan myydä tuotteitaan EU:iin arvonlisäverotta. Ottaen huomioon, että arvonlisäverokanta voi olla jopa 27 prosenttia, tästä aiheutuu merkittävä vääristymä yhteisön ulkopuolisten yritysten hyväksi. Voimassa olevan järjestelmän monimutkaisuus sekä vähäarvoisten lähetysten maahantuonnin verovapaus aiheuttavat sen, että jäsenvaltiot menettävät verotuloja. On arvioitu, että rajat ylittävässä sähköisessä kaupassa menetykset jäämättä saaneista arvonlisäveroista ja velvoitteiden noudattamatta jättämisestä ovat vuosittain jopa 5 miljardia euroa. Ehdotuksia valmistellessaan komissio suoritti nykyisen sähköisten palvelujen kuluttajamyyntiin (B2C myyntiin) sovellettavan erityisjärjestelmän (järjestelmä veron ilmoittamista ja maksamista varten) ja vuonna 2015 muutettujen verotuspaikkasääntöjen toimivuuden kartoituksen osana sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevaa ohjelmaa (REFIT). Ehdotukset ottavat huomioon tämän arvioinnin. Ehdotusten päätavoitteena on minimoida erilaisista arvonlisäverojärjestelmistä rajat ylittävälle sähköiselle kaupalle aiheutuvat taakat ja erityisesti pienten, keskisuurten ja mikroyritysten kohtaamat esteet. 3 Ehdotusten tavoitteet Ehdotusten tavoitteena on parantaa sisämarkkinoiden toimivuutta ja EU:n yritysten kilpailukykyä sekä varmistaa sähköisen kaupan tehokas verotus. Komission arvion mukaan ehdotukset vähentäisivät toteutuessaan yritysten hallinnollisia kustannuksia 2,3 miljardilla eurolla vuodessa. Jäsenvaltioiden vuotuiset verotulot kasvaisivat 7 miljardilla eurolla. 4 Ehdotusten pääasiallinen sisältö Ehdotuksiin sisältyvät seuraavat toimenpidekokonaisuudet: sähköisten palvelujen erityisjärjestelmän laajentaminen muiden palvelujen myyntiin sekä EU:n sisäiseen ja kolmansien maiden kanssa käytävään tavaroiden verkkokauppaan; tuonnin arvonlisäverovapauden poistaminen EU:n ulkopuolelta myydyiltä pieniltä tavaralähetyksiltä; kynnysarvo pienille yhteisön sisäistä rajat ylittävää sähköisten palvelujen myyntiä ja tavarakauppaa harjoittaville yrityksille sekä yksinkertaistetut näyttövaatimukset asiakkaiden tunnistamiseksi; oikeus soveltaa kotivaltion laskutus- ja kirjanpitosäännöksiä; sekä jäsenvaltioiden yhteistyön parantaminen rajat ylittävää kauppaa harjoittavien yritysten valvonnassa. 3

4 Ehdotetut toimenpiteet otettaisiin käyttöön kahdessa vaiheessa. Toimenpiteet, jotka eivät edellytä tietojärjestelmämuutoksia, voisivat tulla voimaan vuoden 2018 alusta. Pääosa ehdotuksista tulisi voimaan vuoden 2021 alusta, koska ne edellyttävät yksityiskohtaisia täytäntöönpanomääräyksiä sekä rekisteröintiä, ilmoituksia ja maksuja koskevia mukautuksia tietojärjestelmiin. 4.1 Vuoden 2018 alusta voimaan tulevat ehdotukset Pienille yrityksille suunnatut helpotukset Komissio ehdottaa, että EU:n sisäisessä rajat ylittävässä sähköisten palvelujen myynnissä otettaisiin käyttöön euron kynnysarvo. Jos tällaisten palvelujen vuotuinen myynti ei ylittäisi kynnysarvoa, verotuspaikka säilyisi myyjän sijoittautumisjäsenvaltiossa. Nykyisin verotuspaikka on myynnin arvosta riippumatta ostajan valtiossa. Säännös olisi yrityksille valinnainen. Voimassa olevan täytäntöönpanoasetuksen (EU) No 282/2011 mukaan sähköisten palvelujen myyjä voi määrittää palvelun verotuspaikan eli ostajan sijoittautumispaikan kahden asetuksessa määritellyn todisteen avulla. Menettelyn helpottamiseksi komissio ehdottaa, että yritykset joiden sähköisten palvelujen yhteisön sisäinen vuosittainen myynti olisi korkeintaan euroa, tarvitsisivat vain yhden todisteen. Kotivaltion laskutus- ja kirjanpitosäännöt Direktiiviä muutettaisiin niin, että sähköisten palvelujen erityisjärjestelmän piiriin kuuluviin myynteihin sovellettaisiin tunnistamisjäsenvaltion laskutussäännöksiä. Näin myyjät voisivat soveltaa yhden jäsenvaltion sääntöjä. Nykyisin ne joutuvat soveltamaan jokaisen kulutusvaltion sääntöjä, jonne ne myyjät palveluja. Erityisjärjestelmässä sovellettava kirjanpidon säilyttämisaika muutettaisiin tunnistamisjäsenvaltion määrittämäksi ajaksi nykyisen kymmenen vuoden sijasta. Nykyinen määräaika ylittää useimpien jäsenvaltioiden kansalliset säilyttämisajat. Muita yksinkertaistuksia Yhteisöön sijoittautumattomat mutta johonkin jäsenvaltioon rekisteröityneet myyjät eivät nykyisin voi käyttää sähköisten palvelujen erityisjärjestelmää. Tällaisille myyjille ehdotetaan annettavaksi oikeus käyttää yhteisöön sijoittautumattomien verovelvollisten erityisjärjestelmää. 4.2 Vuoden 2021 alusta voimaan tulevat muutokset Sähköisten palvelujen erityisjärjestelmien laajentaminen EU:n sisäiseen tavaroiden kaukomyyntiin ja muihin palveluihin Sähköisten palvelujen erityisjärjestelmien soveltamisala laajennettaisiin koskemaan muitakin palveluja sekä EU:n sisäistä tavaroiden kaukomyyntiä. Palvelujen osalta laajennus koskisi myös yhteisön ulkopuolelle sijoittautuneita verovelvollisia. Erityisjärjestelmien soveltamisalaan tulevat verovelvolliset voisivat rekisteröityä yhteen jäsenvaltioon sekä ilmoittaa ja maksaa verot kulutusjäsenvaltioihin keskitetysti tunnistamisjäsenvaltionsa kautta. Koska EU:n sisäistä kaukomyyntiä harjoittavat yritykset voisivat erityisjärjestelmän avulla ilmoittaa ja maksaa verot näistä myynneistään keskitetysti yhdessä jäsenvaltiossa, nykyiset 4

5 kynnykset ( tai euroa), joiden alittavat myynnit verotetaan kuljetuksen lähtövaltiossa, poistettaisiin. Ne korvattaisiin mikroyritysten EU:n sisäisiin sähköisiin palveluihin ja yhteisön sisäiseen tavaroiden kaukomyyntiin sovellettavalla euron kynnysarvolla, jonka alapuolella verotuspaikka pysyisi luovuttajan sijoittautumisjäsenvaltiossa. Säännös olisi yrityksille valinnainen. Veroilmoituksen sisältöä laajennettaisiin ja siihen sisällytettäisiin tavaroiden kaukomyyntiä koskevat tiedot. Lisäksi erityisjärjestelmiin tehtäisiin eräitä parannuksia. Veroilmoituksen määräaika pidennettäisiin myyntikuukautta seuraavan kuukauden 20 päivästä 30 päivään ja verovelvollisille annettaisiin mahdollisuus tehdä korjaukset aikaisempiin veroilmoituksiin seuraavassa ilmoituksessa. Nykyisin korjaukset tehdään veroilmoituksella siltä verokaudelta, johon korjaus liittyy. Erityisjärjestelmien laajentaminen kaukomyyntiin kolmansista maista Komissio ehdottaa uutta erityisjärjestelmää kolmansista maista maahantuotavien korkeintaan 150 euron arvoisten tavaroiden kaukomyynnille (maahantuonnin erityisjärjestelmä). Se rakentuisi samoille periaatteille kuin nykyiset sähköisen kaupan erityisjärjestelmät. Verovelvollinen voisi ilmoittaa ja maksaa veron järjestelmän piiriin kuuluvien tavaroiden myynnistä kuljetuksen päättymisvaltioihin keskitetysti tunnistamisjäsenvaltionsa kautta. Erityisjärjestelmää voisivat käyttää sekä yhteisöön sijoittautuneet että sijoittautumattomat verovelvolliset. Yhteisöön sijoittautumattoman myyjän tulisi kuitenkin nimetä yhteisöön sijoittautunut välittäjä täyttämään verovelvoitteensa, ellei myyjä ole tunnistamisjäsenvaltion asianmukaisesti vahvistama tai sijoittautunut maahan, jonka kanssa EU:lla on sopimus hallinnollisesta yhteistyöstä. Tilanteissa, joissa vero ilmoitettaisiin maahantuonnin erityisjärjestelmässä, veroa ei maksettaisi maahantuonnin yhteydessä. Erityisjärjestelmien laajentaminen kolmansista maista maahantuotavien tavaroiden kaukomyyntiin edellyttäisi, että tulliviranomaiset voisivat tunnistaa vähäarvoiset lähetykset, joista vero on maksettu erityisjärjestelmän kautta. Tämän vuoksi verotunnistenumero, jota käyttäen vero on maksettu erityisjärjestelmässä, tulisi voida ilmoittaa etukäteen tulliviranomaisille, jotta sen voimassaolo voitaisiin tarkistaa tavaroita maahantuotaessa. Yksinkertaistettu menettely maahantuonnissa Komissio ehdottaa lisäksi vaihtoehtoista yksinkertaistettua menettelyä korkeintaan 150 euron arvoisten tavaroiden kaukomyynnin maahantuonnin veron ilmoittamiseksi ja maksamiseksi tilanteissa, joissa maahantuonnin erityisjärjestelmää ei käytettäisi. Jäsenvaltioiden olisi sallittava tavaranhaltijan (yleensä posti tai kuriiriyritys) ilmoittaa ja maksaa tuonnin arvonlisävero kuukausittain sähköisesti tavaroiden tilaajan puolesta. Menettelyn yksinkertaisuuden vuoksi näihin tavaroihin sovellettaisiin yleistä verokantaa. Vähäarvoisten tuotteiden verovapauden poistaminen maahantuonnissa Neuvoston direktiivin (2009/132/EY) 23 artiklan mukaan jäsenvaltion on vapautettava verosta sellaisten tavaroiden maahantuonti, joiden kokonaisarvo on enintään 10 euroa. Jäsenvaltiot voivat vapauttaa verosta sellaisten tavaroiden maahantuonnin, joiden kokonaisarvo on suu- 5

6 rempi kuin 10 euroa mutta enintään 22 euroa. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin jättää vapautuksen ulkopuolelle postimyynnissä maahan tuodut tavarat. Ehdotuksen mukaan säädetty vähäarvoisten tavaroiden maahantuonnin verovapaus poistettaisiin. Kun maahantuonnin veron ilmoittamiseen ja maksamiseen annettaisiin mahdollisuus käyttää yksinkertaistettuja menettelyjä, ei verottomuuden säilyttämiselle olisi enää tarvetta. Jäsenvaltioiden valvontayhteistyön parantaminen Verovelvolliset, jotka käyttävät erityisjärjestelmiä, voivat olla jäsenvaltioiden tietopyyntöjen kohteena. Verovelvollisten ja verohallintojen hallinnollisen taakan vähentämiseksi sekä kaksinkertaisen työn välttämiseksi, tunnistamisjäsenvaltion tulisi komission ehdotuksen mukaan koordinoida tällaisia pyyntöjä ja tiedusteluja mahdollisimman suuressa määrin. Hallinnollisen yhteistyön asetukseen N:o 904/2010 tehtäisiin tätä koskevat muutokset. Tunnistamisjäsenvaltiolle maksettava korvaus Komission ehdotuksen mukaan hallinnollisen yhteistyön asetukseen N:o 904/2010 otettaisiin säännökset korvauksesta, jonka kulutusvaltio maksaisi tunnistamisjäsenvaltiolle. Tunnistamisjäsenvaltio saisi viisi prosenttia kulutusvaltion puolesta erityisjärjestelmissä kerätyistä veroista. Maksulla kompensoitaisiin erityisjärjestelmien laajentamiseen liittyviä investointeja, ylläpitokustannuksia ja tunnistamisjäsenvaltioon sijoittautuneiden verovelvollisten valvontaan käytettyjä resursseja tavoitteena yhteistyön ja noudattamisen tukeminen. Nykyisin tunnistamisjäsenvaltiot saavat vuoden 2018 loppuun asti pidättää tietyn osuuden erityisjärjestelmissä kerätyistä ja kulutusjäsenvaltiolle siirretyistä veroista. Komission rooli Komissio ehdottaa, että sille annettaisiin mahdollisuus automaattiseen pääsyyn jäsenvaltioiden sähköisiin järjestelmiin talletettuihin erityisjärjestelmien yleisiin tietoihin, pois lukien yksittäisiä verovelvollisia koskevat tiedot. Tämä antaisi komissiolle mahdollisuuden kerätä tilastotietoja automaattisesti ilman tietopyyntöjä jäsenvaltioille. Lisäksi komissiolle ehdotetaan annettavaksi täytäntöönpanovaltuudet määritellä tiedot, joita tulisi sisällyttää tietojenvaihtoon ja hallinnollisiin tietopyyntöihin sekä määrittää tekniset keinot tietojen välittämiseksi ja siirtämiseksi. 5 Ehdotuksen oikeusperusta ja suhde toissijaisuusperiaatteeseen Arvonlisäverodirektiiviä 2006/112/EY, direktiiviä 2009/132/EY ja hallinnollisen yhteistyön asetusta (EU) No 904/2010 koskevat ehdotukset perustuvat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 113 artiklaan, jonka mukaan direktiivin ja asetusten hyväksyminen edellyttää jäsenvaltioiden yksimielisyyttä. Täytäntöönpanoasetusta (EU) No 282/2011 koskeva ehdotus perustuu arvonlisäverodirektiivin 397 artiklaan, jonka mukaan neuvosto päättää yksimielisesti komission ehdotuksesta direktiivin täytäntöönpanon edellyttämistä toimenpiteistä. Ehdotukset ovat komission mukaan toissijaisuusperiaatteen mukaisia. Tunnistetut pääongelmat johtuvat nykyisestä arvonlisäverodirektiivistä ja siihen liittyvistä säädöksistä. Ottaen huomioon, että arvonlisäverotus on harmonisoitu EU:n tasolla, jäsenvaltiot eivät voi itse asettaa erilaisia sääntöjä. Aloite rajat ylittävän sähköisen kaupan nykyaikaistamiseksi edellyttää siten komission ehdotuksia direktiivin ja siihen liittyvien säädösten muuttamiseksi. 6

7 Valtioneuvoston kanta vastaa komission näkemystä toissijaisuusperiaatteesta. 6 Ehdotuksen kansallinen käsittely ja käsittely Euroopan unionissa Euroopan parlamentin ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausuntoja ei ole vielä annettu. Ehdotusten käsittely neuvoston verotyöryhmässä on aloitettu Muistioluonnos ehdotuksista on ollut kirjallisessa menettelyssä EU-asioiden komitean alaisessa jaostossa EU9 (Verot). 7 Ehdotuksen vaikutukset Suomelle Komission direktiiviehdotukset edellyttävät toteutuessaan kansallisen arvonlisäverolainsäädännön muuttamista vastaamaan ehdotettuja muutoksia. Ehdotetut täytäntöönpanoasetuksen ja hallinnollista yhteistyötä koskevan asetuksen muutokset olisivat velvoittavia ja sellaisenaan jäsenvaltioissa sovellettavia. Komission arvion mukaan ehdotukset pienentäisivät vuodesta 2021 alkaen yritysten hallinnollisia kustannuksia 55 prosentilla eli noin 2,3 miljardilla eurolla vuodessa nykyiseen verrattuna. Samalla jäsenvaltioiden arvonlisäverotulot kasvaisivat 7 miljardilla eurolla. Jos arvio sopeutettaisiin Suomen talouden kokoon, vastaavat luvut olisivat hallinnollisten kustannusten osalta 35 miljoonaa euroa ja arvonlisäverotulojen osalta 107 miljoonaa euroa. Nykyinen sähköisten palvelujen erityisjärjestelmä laajentuisi muiden palvelujen myyntiin ja tavaroiden EU:n sisäiseen kaukomyyntiin. Tämä vähentäisi yritysten hallinnollisia kustannuksia ja parantaisi valvontaa sekä lisäisi siten verotuottoa. Myös laskutussäännöksiä, kirjanpitoa ja ostajan sijoittautumispaikan määrittämistä koskevat toimenpiteet vähentäisivät yritysten kustannuksia. Komission arvion mukaan EU:n sisäisen rajat ylittävän kynnysarvon käyttöönotto poistaisi määrällisesti yritystä nykyisestä erityisjärjestelmästä, mikä johtaisi näille yrityksille koko EU:n tasolla 13 miljoonan euron kustannussäästöön. Vuonna 2018 käyttöön otettavaksi ehdotettu yksinkertaistettu näyttövaatimus hyödyttäisi lisäksi EU:ssa liikeyritystä. Suomessa kustannussäästöt olisivat suhteessa vähäisempiä, koska suuri osa suomalaisten yritysten sähköisten palvelujen myynnistä tapahtuu sähköisten markkinapaikkojen kautta. Uusi euron raja-arvo yhteisön sisäisille sähköisten palvelujen myynneille vähentäisi jossain määrin verotuottoa Suomeen. Nykyisen tavaroiden kaukomyynnin euron rajan poistamisen ja sen korvaamisen EU:n sisäisellä sähköisten palvelujen ja tavaroiden kaukomyyntiä koskevalla euron rajaarvolla arvioidaan lisäävän verotuottoja jonkin verran. Tunnistamisjäsenvaltiolle maksettava korvaus puolestaan pienentäisi verotuottoa. Vähäarvoisten tavaralähetysten maahantuonnin verovapauden poistaminen lisäisi valtion verotuottoja. Komission teettämään selvitykseen perustuen verottomia, vähäarvoisia tavaralähetyksiä (arvo enintään 22 euroa) arvioitiin vuonna 2015 tuotavan EU:hun yhteensä 144 miljoonaa kappaletta. Tästä aiheutuvan veromenetyksen määrä oli miljardi euroa. Jos tämä luku suhteutettaisiin Suomen talouden kokoon, olisi vastaava verotuoton menetys Suomen osalta 15 miljoonaa euroa. Komission mukaan vähäarvoisten tavaralähetysten verovapauteen liittyy myös väärinkäytöksiä, esimerkiksi lähetysten arvojen virheellistä ilmoittamista todellista alhaisemmaksi sekä kaupallisten lähetysten ilmoittamista verottomina lahjalähetyksinä. 7

8 Verovapauden poistamisella varmistettaisiin kotimaasta ostettujen ja kolmansista maista tai veroalueen ulkopuolisilta alueilta maahantuotavien tavaroiden välinen veroneutraliteetti sekä poistettaisiin kilpailun vääristymä EU:n ulkopuolisten ja EU:hun sijoittautuneiden yritysten välillä. Muutos estäisi vähäarvoisten tavaroiden lähettämisen tai kierrättämisen kolmannen maan tai veroalueen ulkopuolisen alueen, kuten Ahvenanmaan maakunnan, kautta Suomeen veroedun vuoksi. Verovapauden poistaminen vaikuttaisi EU:n ulkopuolisten yritysten hallinnollisiin velvoitteisiin sekä postin ja pikakuriiriyritysten toimintaan. Näille aiheutuvien hallinnollisten kustannusten kasvua lieventäisivät yksinkertaistetut veron ilmoittamista ja maksamista koskevat menettelyt. Erityisjärjestelmien laajentaminen vaikuttaisi jäsenvaltioiden vero- ja tullihallintojen toimintaan. Komission arvion mukaan järjestelmien laajentamisesta ei aiheutuisi hankalia teknisiä haasteita. Maahantuonnissa verotettavien tavaralähetysten määrän kasvu lisäisi Tullin työmäärää ja hallinnollisia kustannuksia, joiden määrä riippuu siitä, miten järjestelmät ja menettelyt toimisivat käytännössä. 8 Ahvenanmaan asema Asia ei kuulu Ahvenanmaan maakunnan lainsäädäntövaltaan. 9 Valtioneuvoston kanta Hallitus tukee ehdotusten tavoitteita yksinkertaistaa sähköisen kaupankäynnin arvonlisäverotusta koskevia sääntöjä ja pitää tärkeänä yritysten hallinnollisten kustannusten vähentämistä. Suomelle suhteellisen korkean verotason maana on myös tärkeää ehkäistä kilpailun vääristymät ja varmistaa sähköisen kaupan tehokas verotus. Ehdotusten yksityiskohtia on vielä selvitettävä tarkemmin. Sähköisten palvelujen erityisjärjestelmien laajentaminen erityisesti EU:n sisäiseen tavaroiden kaukomyyntiin sekä muiden palvelujen myyntiin on kannatettavaa sekä menettelyn yksinkertaistamiseksi että valvonnallisista syistä. Hallitus on valmis tutkimaan vastaavan erityisjärjestelmän ulottamista kolmansista maista tapahtuvaan kaukomyyntiin, yksinkertaistetun maahantuontimenettelyn käyttöönottoa sekä mahdollisuutta poistaa samassa yhteydessä EU-toimijoita syrjivä vähäarvoisten tuotteiden postimyynnin verovapaus. Menettelyistä aiheutuvat hallinnolliset kustannukset sekä yrityksille että hallinnoille ja valvontaan liittyvät seikat tulee kuitenkin vielä selvittää tarkemmin ennen päätöksentekoa. Verojärjestelmän tulisi olla niin yksinkertainen, että erityisiä pienyrityksiä koskevia poikkeuksia tarvittaisiin mahdollisimman vähän. Kynnysarvoja koskeva kysymys voi kilpailuneutraalisuussyistä olla ongelmallinen niille maille, jotka soveltavat varsin alhaista kynnystä kotimaan myynneissä. Verovelvollisuuskynnyksen tulisikin olla riittävän matala, jotta se ei aiheuttaisi kilpailun vääristymiä. Näytön helpottamiseen liittyvään kynnykseen ei liity vastaavaa ongelmaa. Verovelvollisen tunnistamisjäsenvaltion roolin vahvistaminen sähköisen kaupan valvonnassa sekä koordinaation ja yhteistyön lisääminen suhteessa kulutusvaltioihin on kannatettavaa. Kulutusvaltion valvontatarpeet tulee ottaa huomioon, jotta yritykset eivät sijoittautuisi jäsenvaltioon, jossa valvonta on heikointa. 8