Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi"

Transkriptio

1 Hyvinvointia työstä

2 Depressio ja työterveyshuolto - ajankohtaista hoitosuosituksista Perjantai-meeting Teija Kivekäs LT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri

3 Päivitetyt hoitosuositukset Depression Käypä hoito -suositus alkuperäinen suositus julkaistu 1/2004 viimeisin päivitys julkaistu marraskuussa depressio Työterveyshuollon hyvät käytännöt: Depressio alkuperäinen suositus julkaistu 10/2008 päivitys julkaistaan Terveysportissa maaliskuussa työterveys ja kuntoutus/ työterveyshuollon hyvät käytännöt /depressio

4 Suositusten kohderyhmät Depression Käypä hoito -suositus kohderyhmänä depressiopotilaiden hoitoon osallistuvat lääkärit ja muu henkilökunta perusterveydenhuollossa, työterveyshuollossa ja psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa muilla lääketieteen erikoisaloilla Työterveyshuollon hyvät käytännöt: Depressio tarkoitettu masennustilojen ehkäisyyn ja depressiopotilaiden hoitoon ja/tai kuntoutukseen osallistuville työterveyshuollon ammattihenkilöille (työterveyslääkärit ja työterveyshoitajat) asiantuntijoille (psykologit, psykiatrit, fysioterapeutit ja muut työterveyshuollossa toimivat asiantuntijat)

5 Miksi työterveyshuoltoa varten tarvitaan oma suositus? Depression hoidon lääketieteelliset periaatteet ovat samat työterveyshuollossa ja perusterveydenhuollossa osaltaan suosituksen perustana ovat Depression Käypä hoito -suositus ja Lääkärin käsikirjan depressiota käsittelevät osat Työterveyshuollossa toteutettavan sairaanhoidon sisältöön vaikuttaa kuitenkin työpaikan ja työterveyshuollon välisen työterveyshuoltosopimuksen sisältö; tämä on otettava huomioon järjestettäessä depressiopotilaan kokonaisvaltaista hoitoa Koska työhön liittyvät tekijät voivat osaltaan olla laukaisemassa masennustiloja ja vaikuttamassa niistä toipumiseen, työterveyshuollolla on erityisasema sekä depression ehkäisyn että depressioon jo sairastuneiden työntekijöiden hoidon järjestämisessä ja työkyvyn tukemisessa

6 Mitä uutta Käypä hoito -päivityksessä? Diagnostiikan merkitystä korostetaan yhä enemmän Depression seulontaa suositellaan aiempaa varovaisemmin Psykoterapian ja lääkehoidon yhdistämistä suositellaan entistä vahvemmin Lääkeresistentin depression hoitoa on tarkennettu ja päivitetty Työhön paluun tukemiseen kiinnitetään lisää huomiota

7 Mitä uutta Työterveyshuollon hyvät käytännöt: Depressio -päivityksessä? Depression seulontaa suositellaan aiempaa varovaisemmin Moniammatillista yhteistyötä depression hoidossa korostetaan Uusia vuorovaikutuksellisen hoidon keinoja tuodaan esiin (interpersonaalinen neuvonta, 6-8 käyntikerran lyhytterapiat, nettiterapia) Lääkeresistentin depression hoitomahdollisuuksia työterveyshuollossa on tarkennettu (vrt Käypä hoito) Työterveyshuollon koordinaatioroolia ja verkostoyhteistyötä työssä jatkamisen ja työhön paluun tukemisessa korostetaan

8 Masennustilat ja työkyvyttömyys vuonna 2013 Vuonna 2013 masennuksen perusteella alkoi Kelan tilastojen mukaan noin sairauspäivärahakautta ja noin 2200 osasairauspäivärahakautta Työeläkejärjestelmästä vuonna 2013 uudelle masennusperusteiselle työkyvyttömyyseläkkeelle (kuntoutustuelle tai toistaiseksi myönnetylle eläkkeelle) siirtyi 3220 henkilöä Kaikkiaan vuoden 2013 lopussa masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkettä sai ETK:n tilastojen mukaan työeläkejärjestelmästä noin henkilöä

9 Työeläkejärjestelmästä mielenterveyden häiriöiden perusteella eläkkeelle siirtyneet (Lähde:ETK) Masennustilat (F32, F33) Skitsofrenia ym. psykoottiset häiriöt (F20, F23, F25) Neuroottiset ym. häiriöt (F34, F40-42, F44, F45, F48) Alkoholiin liittyvät mt-häiriöt (F10) Persoonallisuushäiriöt (F21, F60 62) Muut mielenterveysdiagnoosit

10 Depression ehkäisy Depressiota ehkäisevät interventiot on hyödyllistä kohdentaa riskiryhmiin Riskiryhmät voidaan jakaa henkilöihin, joilla on depression vaaratekijöitä (valikoiva ehkäisy) ilmenee masennusoireilua, mutta ei depression diagnostiset kriteerit täyttävää häiriötä (kohdennettu ehkäisy)

11 Depression yleisiä vaaratekijöitä Varhainen kaltoinkohtelu Kuormittavat elämänmuutokset ja menetykset Pitkäaikainen stressi Traumaattiset kriisit Ihmissuhderistiriidat, ihmissuhteiden puute Köyhyys, työttömyys, vähäinen koulutus Alkoholin riskikäyttö Tupakointi Somaattiset pitkäaikaissairaudet Ravitsemukselliset puutokset, hormonaaliset muutokset Perimä, muut psykiatriset sairaudet, aiempi depressio Puutteellinen itsetunto ja tunteiden säätelykyky

12 Depression vaaratekijöiden vähentäminen (valikoiva ehkäisy) Pitkäaikaissairauksien hyvä hoito ja psykososiaalinen tuki Kivun hoito Unettomuuden hoito Alkoholin riskikäyttäjien lyhytneuvonta (mini-interventio) Tupakoinnista luopumisen tukeminen Lomautettujen ja työttömyysuhassa olevien tuki Traumaattisten kriisien asianmukainen hoito Epäasiallisen kohtelun ja häirinnän käsittely työpaikoilla Työkuormituksen hallinta organisaatiotasolla (C) Työntekijän stressinhallintakeinojen vahvistaminen (B)

13 Masennusoireista kärsivien oireiden vähentäminen (kohdennettu ehkäisy) Ehkäisevät toimenpiteet kannattaa suunnata erityisesti niihin henkilöihin, joilla on jo masennustilan oireita eli suuri sairastumisriski Ryhmämuotoiset kognitiivisbehavioraaliset psykoedukaatiosovellukset (mielialanhallintaryhmät, ns. depressiokoulut) (A) Ryhmämuotoiset kognitiivis-behavioraaliset ja interpersonaaliset lyhytterapiat (C)

14 Depression seulonta Depression seulonta työterveyshuollossa kannattaa kohdentaa niihin potilasryhmiin, joissa depression esiintyvyys on todennäköisesti suuri (C) Seulonnassa tulee esiin myös lieviä masennusoireita, jotka usein menevät ohi ilman erityistä hoitoa Seulonta lisää niiden henkilöiden määrää, joiden kohdalla tarvitaan tarkempaa diagnostista selvittelyä

15 Seulonnan eettisyydestä Jos työterveyshuollossa on sovittu depression seulonnasta, seuraavat asiat on siis hyvä tarkistaa ennen toiminnan aloitusta: seulonta kohdistetaan potilasryhmiin, joissa depression esiintyvyys on todennäköisesti suuri - "kohdennettu seulonta" seulontapositiivisten tutkimiseen on varattu työvoimaa ja aikaa uusien depressiopotilaiden hoitoon ja säännölliseen seurantaan on varattu työvoimaa ja aikaa Pelkkä seulonta ilman asianmukaisia hoitomahdollisuuksia ei ole eettistä toimintaa

16 Seulontamenetelmiä Depression tunnistamisen avuksi on kehitetty monia käyttökelpoisia lyhyitä ja pidempiä seulontamenetelmiä Työterveyshuollossa seulontamenetelmänä voidaan käyttää esimerkiksi PRIME-MD:n kahden kysymyksen seulaa Depression riskiryhmille suunnatussa seulonnassa voidaan käyttää myös potilaan itse täyttämiä seuloja, esimerkiksi PHQ-9 kyselyä (Patient Health Questionnaire) Beckin depressiokyselyä

17 Kahden kysymyksen seula Kahden kysymyksen seula: Oletko viimeisen kuukauden aikana usein ollut huolissasi tuntemastasi alakulosta, masentuneisuudesta tai toivottomuudesta? Oletko viimeisen kuukauden aikana usein ollut huolissasi kokemastasi mielenkiinnon puutteesta tai haluttomuudesta? Kysymykset kannattaa esittää suullisesti depression riskiryhmiin kuuluville terveystarkastuksissa tai sairausvastaanotolla Jos potilas vastaa vähintään toiseen kysymykseen myöntävästi, voi kyseessä olla depressio ja sen selvittäminen edellyttää tarkempia tutkimuksia

18 Depression tunnistaminen ja kliininen haastattelu Depression tunnistamiseksi terveystarkastuksissa ja vastaanotolla tulisi olla valppaana, jos potilas kuuluu johonkin depression riskiryhmään ja hänellä esiintyy lisäksi masentunutta mielialaa, mielihyvän menetystä, toivottomuutta, unettomuutta tai muita depression oireita Seulontamenetelmät eivät koskaan korvaa kliinistä haastattelua

19 Depression diagnosointi Depressio on oireyhtymä, jossa tiettyjä ydin- ja lisäoireita esiintyy vallitsevasti vähintään kahden viikon ajan Koska hoito tai muut mahdollisesti tarvittavat toimenpiteet ovat erilaisia, masennusoireyhtymä tulee erottaa masennuksen tunteesta, joka on useimmille ihmisille tuttu, ohimenevä tunnetila tai mieliala, mahdollisesti reaktiona pettymyksiin ja suruun työstressistä, työuupumuksesta tai muista työhön liittyvistä psykososiaalisista kuormitustilanteista normaalista surureaktiosta yksittäisistä masennusoireista, joita esiintyy monien mielenterveyden häiriöiden, somaattisten sairauksien tai esim. alkoholin riskikäytön yhteydessä Hoidon perustana on depression diagnoosi

20 Monihäiriöisyys Depression diagnostiikkaa voi vaikeuttaa myös monihäiriöisyys Tyypillisiä masennustilan kanssa samanaikaisesti esiintyviä häiriöitä ovat ahdistuneisuushäiriöt persoonallisuushäiriöt päihdehäiriöt somaattiset sairaudet

21 Depression hoitokäytännöt työterveyshuollossa Hoidon asianmukainen suunnittelu edellyttää potilaan kokonaistilanteen huolellista arviointia työterveyshuollossa alkuarvioinnin tekee sovitun työnjaon mukaisesti työterveyshoitaja tai -lääkäri arviointikäynneillä on itsessään myös hoidollista merkitystä alkuarvioinnin jälkeen sovitaan potilaan kanssa yhteistyöstä ja laaditaan hoitosuunnitelma Työterveyshuollon vahvuutena depressiopotilaan hoidossa ovat työntekijän työolojen tuntemus työterveysyhteistyö verkostoyhteistyö mm. perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, kuntoutuksen palveluntuottajien, työeläkelaitosten ja Kelan kanssa

22 Kokonaistilanteen arviointi Alkuarviointiin kuuluvat muun muassa ajankohtainen psyykkinen vointi sisältäen myös itsetuhoisuuden arvioinnin (tukena esim. BDI-21 tai PHQ-9) toimintakyky (tukena esim. SOFAS tai PHQ-9:n 10. kysymys) aiemmat masennusjaksot ja niihin saatu hoito somaattinen terveydentila ja siinä tapahtuneet muutokset ajankohtainen lääkehoito elämäntapojen kartoitus: mm. liikunta, ravitsemus, nukkuminen, alkoholin käyttö, tupakointi elämäntilanteen kartoitus: mm. kuormitus- ja voimavaratekijät, alaikäiset lapset, perhe ja läheiset työtilanteen ja työolojen kartoitus työssä ja työn ulkopuolella saadun sosiaalisen tuen kartoitus

23 Depression keskeisiä hoito- ja tukimuotoja työterveyshuollossa Hoitosuunnitelmaan vaikuttavat masennustilan ajankohtainen vaikeusaste ja depression toistuvuus sekä mahdollinen monihäiriöisyys Keskeisiä hoito- ja tukimuotoja työterveyshuollossa: Neuvonta ja potilasohjaus (psykoedukaatio) Varhainen vuorovaikutuksellinen tuki Lääkehoito Työoloihin vaikuttaminen Koordinointi- ja verkostoyhteistyö eri toimijatahojen kanssa Säännöllinen seuranta (hoitovaste, oireet, työ- ja toimintakyky)

24 Depression vaikeusaste ja akuuttivaiheen hoito (Lähde: Käypä hoito) Hoitomuoto Lievä Keskivaikea Vaikea Psykoottinen Psykoterapia + + (+) - Masennuslääkkeet Psykoosilääkkeet (masennuslääkkeen ohella) Sähköhoito (ECT)

25 Neuvonta ja potilasohjaus (psykoedukaatio) Neuvonta ja ohjaus kuuluu jokaisen depressiopotilaan hoidon aloitukseen ja osaksi psykososiaalista hoitoa (B) Neuvonnan ja ohjauksen avulla annetaan tietoa masennustilan oireista, hoitomahdollisuuksista ja hoidon tuloksellisuudesta jäsennetään potilaan kanssa hänen työ- ja elämäntilannettaan sekä keskeisiä ongelma-alueita kartoitetaan potilaan ongelmanratkaisukeinoja ja vahvistetaan hänen selviytymiskeinojaan ohjataan potilasta myös itsehoidollisiin menetelmiin

26 Varhainen vuorovaikutuksellinen tuki Hyvä vuorovaikutussuhde ja psykososiaalinen tuki ovat oleellisia vaikuttavia tekijöitä depression hoidon kokonaisuudessa Lievempiä masennustiloja varten on kehitetty lyhytkestoista interpersonaalista neuvontaa IPT-C, jonka tavoitteena on lievittää masennusoireita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa (B) Varhaisen vuorovaikutuksellisen tuen keinoja lievissä masennustiloissa voivat tarjota psykoedukaation ja interpersonaalisen neuvonnan (IPT-C) lisäksi mm. kognitiiviseen terapiaan perustuvat mielialanhallintaryhmät (B) ongelmanratkaisuterapia (A)

27 Moniammatillinen yhteistyö Työterveyslääkäri vastaa psykiatristen ja somaattisten sairauksien diagnostiikasta ja hoitolinjauksista sekä arvioi, tarvitaanko asiantuntijakonsultaatioita (työterveyspsykologi, psykiatri) työterveyspsykologi voi osallistua depression tunnistamiseen ja tilanteen arviointiin terveystarkastus- ja vastaanottokäynneillä Psykososiaalista tukea voivat antaa kaikki työterveyshuollon ammattihenkilöt ja asiantuntijat, joilla on siihen riittävät valmiudet ja koulutusta työterveyspsykologi voi olla mukana potilaan psykoedukaatiossa ja psykososiaalisessa tuessa niiltä osin kuin se on mahdollista työterveyshuoltosopimuksen puitteissa (pääsääntöisesti korkeintaan 3-5 yksilökäyntiä)

28 Spesifit psykoterapiat Vaikuttavaksi osoitettuja spesifejä psykoterapiamuotoja masennustiloissa ovat kognitiivisbehavioraalinen lyhytterapia, KBT (10-20 tapaamista) interpersonaalinen psykoterapia, IPT (12-16 tapaamista) fokusoitu psykodynaaminen lyhytpsykoterapia (16-25 tapaamista) käyttäytymisen aktivointi Lyhytpsykoterapioista on kehitetty viime vuosina myös hyvin lyhyitä, 6-8 käyntikerran tapaamiseen perustuvia hoitomuotoja, jotka soveltuvat lievien masennustilojen hoitoon (C)

29 Nettiterapiat Työterveyslääkärit voivat ohjata masennuspotilaita lähetteellä HUS:n Mielenterveystalo-palvelusivuston kognitiiviseen malliin pohjautuvaan nettiterapiaan (kts. tarkemmin Tietotekniikka-avusteiset ja internetin kautta tarjottavat nettiterapiat soveltuvat täydentämään perustason hoitoa lievissä ja korkeintaan keskivaikeissa masennustiloissa (C)

30 Lääkehoito Lääkehoito on sitä tärkeämpää, mitä vaikeammasta masennustilasta on kysymys lääkehoito on aina tarpeen vaikea-asteisessa tai psykoottisessa masennustilassa keskivaikeassa masennustilassa lääkehoito on yleensä tarpeen myös lievässä masennustilassa masennuslääkehoito on yleensä hyödyksi Lääkkeen valinta tehdään pääosin haittavaikutusten, lääkeinteraktioiden, hinnan ja potilaan mahdollisten aiempien lääkevasteiden perusteella Lääkehoidon sijasta tai rinnalla voidaan lievässä ja keskivaikeassa masennustilassa käyttää psykoterapiaa (Käypä hoito suositus) Lääkehoidon ja psykoterapian yhdistäminen on tehokkaampaa kuin kumpikaan hoitomuoto yksinään

31 Lääkevasteen seuranta Lääkehoidon vastetta ja mahdollisia haittavaikutuksia seurataan systemaattisesti, akuuttivaiheessa vähintään 1-2 viikon välein tarvittaessa nostetaan lääkkeen annosta vasteen optimoimiseksi jos mitään viitettä hoitovasteesta ei ilmene 4 viikon kuluessa (tai jos haittavaikutukset estävät lääkeannoksen noston), on lääke yleensä syytä vaihtaa jo tuolloin toiseen masennuslääkkeeseen jos selvää hoitovastetta ei ole havaittavissa, kun täyttä hoitoannosta on käytetty 6-8 viikon ajan, tehoton lääke on syytä vaihtaa toiseen valmisteeseen

32 Lääkeresistentti depressio Jos kaksi peräkkäistä asianmukaisesti toteutettua lääkehoitokokeilua ei ole johtanut selvään vasteeseen, kyseessä on niin sanottu lääkeresistentti depressio Käypä hoito -suosituksessa esitettyjä hoitostrategioita perusterveydenhuoltoon: masennuslääkkeen vaihtaminen vaihto venlafaksiiniin hiukan parempi kuin uusi SSRI masennuslääkehoidon lisälääkkeenä omega-3-rasvahapot (EPA) Erityisesti silloin, jos potilaan toimintakyky on masennuksen vuoksi selvästi heikentynyt, on lääkeresistentin depression suhteen syytä konsultoida psykiatrian erikoislääkäriä

33 Säännöllinen seuranta Hoitovastetta seurataan akuutissa masennustilassa ensimmäisen 6 viikon aikana vähintään 2 viikon välein toipumisen edetessä seurantakäyntejä voidaan tilanteen mukaan harventaa esimerkiksi kerran kuukaudessa tapahtuviksi mikäli hoitoon tehdään muutoksia (esim. lääkehoidon osalta), tarvitaan uudelleen tiiviimpää seurantaa Seurannassa on hyvä käyttää oiremittareita (esim. BDI-21 tai PHQ-9) ja toimintakykymittareita (esim. SOFAS tai PHQ-9:n 10. kysymys) Myös hoitomyöntyvyyttä ja lääkehoidon mahdollisia haittavaikutuksia seurataan aktiivisesti Seurannassa huomioidaan myös työssä selviytyminen

34 Työoloihin vaikuttaminen Depression yhteydessä on aina syytä selvittää työntekijän oma käsitys työn yhteydestä sairastumiseen ja työhön liittyvät kuormitustekijät sairauden vaikutus eri työtehtävistä selviytymiseen Yhteistyössä työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon kesken selvitetään, onko työtä (työaikaa tai työtehtäviä) mahdollista järjestellä tilapäisesti tai pysyvästi Työjärjestelykäytännöt osana työpaikalla sovittua toimintamallia edistävät myös joustavien käytäntöjen hyväksyttävyyttä työtoverien keskuudessa

35 Depression uusiutumisen ehkäisy Depression uusiutumisvaara on suurin toistuvissa masennustiloissa ja niillä potilailla, joilla terapia-aikainen toipuminen on ollut osittaista ensimmäisen masennusjakson jälkeen 50 % toisen masennusjakson jälkeen 70 % kolmannen masennusjakson jälkeen 90 % Hoidossa oireettomuuden tavoite on tärkeää masennusjaksojen uusiutumisen ehkäisemiseksi Uusiutumisen ehkäisemisessä tehokkaita ovat kognitiiviset ja interpersonaaliset terapiat Myös masennuslääkkeet ovat tehokkaita uusiutumisen ehkäisemisessä

36 Depression hoidon vaiheet (Kupfer 1991)

37 Jatko- ja ylläpitohoito (Lähde: Käypä hoito suositus) Jatkohoito: Masennuslääkettä jatketaan aina kuusi kuukautta oireettomuuden saavuttamisen jälkeen Käyttö lopetetaan asteittain Ylläpitohoito: Pääsääntöisesti kaikille potilaille, joilla on kyseessä kolmas elämänaikainen masennustila Mielekästä vain keskivaikeiden tai vaikeiden jaksojen ehkäisyssä Jo toisen jakson jälkeen, jos henkilö on ollut masentuneena vakavasti itsetuhoinen tai toimintakyvytön Lopettamista voidaan harkita usean vuoden oireettomuuden jälkeen; tällöin lopettaminen toteutetaan asteittain ja tilaa seurataan

38 Työnjako ja yhteistyö terveyskeskuksen kanssa Lievissä ja keskivaikeissa masennustiloissa hoidon toteutus tapahtuu ensisijaisesti perusterveydenhuollossa (terveyskeskukset) ja työterveyshuollossa Jos työpaikan työterveyshuoltosopimukseen ei kuulu sairaanhoitosopimusta, potilas ohjataan yleensä hoitoon terveyskeskukseen Mikäli potilaalla on olemassa luottamuksellinen hoitosuhde terveyskeskuksessa, masennuksen hoito voi luonnollisesti toteutua siellä, vaikka sairaanhoitosopimus olisi olemassa Työkyvyn seuranta jatkuu molemmissa tapauksissa työterveyshuollossa

39 Erikoislääkärin konsultaatioon tai hoitoon ohjaaminen on tarpeen, jos diagnostiikassa ilmenee epäselvyyttä: esim. epäily kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä asianmukaisen hoitoyrityksen jälkeen potilaan vointi ei kohene 2 kuukauden kuluessa: oireet eivät selvästi lievity ja/tai työ- ja toimintakyky ei palaudu potilaan arvioidaan hyötyvän spesifistä psykoterapiasta depressiopotilas kärsii samanaikaisesta muusta mielenterveyden häiriöstä, kuten päihde-, ahdistuneisuustai persoonallisuushäiriöstä potilaan masennustila on vaikea-asteinen potilaalla ilmenee psykoottisia oireita: kiireellinen konsultaatio potilaalla ilmenee vakavaa itsetuhoisuutta: kiireellinen konsultaatio

40 Depressiopotilaan työ- ja toimintakyvyn arviointi Toimintakyvyn arviointi kuuluu lähes jokaiseen käytännön lääkärin vastaanottotapahtumaan Arvioinnin laajuus vaihtelee tarkoituksen mukaan Depressiossa toimintakyky on lähes aina heikentynyt ja sitä enemmän, mitä vaikeammasta depressiosta on kysymys Lievässä masennustilassa toimintakyvyn heikkeneminen on yleensä vähäistä Toimintakyvyn kannalta keskeisiä ovat masennustiloihin liittyvät kognitiiviset eli tiedonkäsittelyyn liittyvät häiriöt

41 Toimintakyvyn arviointi Toimintakykyä arvioitaessa on kartoitettava sekä ajankohtainen toimintakyky että potilaalle luonteenomainen toimintakyvyn vaihtelu pidemmällä aikavälillä Arvioinnissa on tärkeää selvittää konkreettisesti, mistä toiminnoista potilas selviytyy ja mistä ei, ja kuinka tilanne on muuttunut verrattuna depressiota edeltäneeseen aikaan. Tärkeää on potilaan oma kuvaus tilanteesta Arvioinnissa voidaan käyttää apuna esim. SOFAS-asteikkoa (www.toimia.fi) tai PHQ-9 -kyselyn kymmenettä kysymystä Toimintakyvyn rajoitteiden lisäksi on tärkeä selvittää potilaan jäljellä oleva toimintakyky

42 Työkyvyn arviointi Työterveyshuollossa arvioidaan säännöllisesti depressiopotilaan työkykyä ja neuvotellaan tarvittaessa konsultoivan/hoitavan psykiatrin tai muun hoitoon tai kuntoutukseen osallistuvan tahon kanssa Sairauspoissaolon tarvetta arvioitaessa on punnittava mahdollisia hyötyjä ja haittoja potilaan kannalta Sairauspoissaolon tarpeeseen ja pituuteen vaikuttavat mm. potilaan oireet ja toimintakyky työn vaatimukset työpaikan mahdollisuudet tarvittaviin työhön liittyviin tukitoimiin / työjärjestelyihin

43 Työterveyshuolto ja kuntoutus Työterveyshuollon tärkeimpiä tehtäviä kuntoutuksen suhteen ovat kuntoutustarpeen selvittäminen ohjaus kuntoutukseen ja tarvittavien lausuntojen laatiminen työhön paluun suunnitteluun liittyvät neuvottelut yhdessä työntekijän ja työnantajan kanssa sekä työssä selviytymisen seuranta. Työkyvyn ylläpitämiseksi tai kohentamiseksi voidaan hoidon lisäksi tarvita lääkinnällistä kuntoutusta (esim. kuntoutuspsykoterapia) ammatillista (esim. työkokeilu, työhönvalmennus) tai sosiaalista kuntoutusta (esim. päihdekuntoutus)

44 Sairauspoissaolokäytännöt ja työhön paluun tuki Sairauspoissaolon arvioitu pituus mitoitetaan hoitosuunnitelman, odotettavissa olevan hoitovasteen ja seurantakäyntien mukaan Jos sairauspoissaoloa tarvitaan, ensimmäisen poissaolon on usein tarpeen kestää 2 4 viikkoa, jona aikana on mahdollista saavuttaa vastetta lääkehoitoon; joskus kuitenkin työkykyyn keskeisesti vaikuttavat oireet voivat lievittyä nopeamminkin Työterveysneuvottelussa sovitaan sairauspoissaolon aikaisesta yhteydenpidosta työterveyshuoltoon ja työpaikkaan sekä muista työhön paluun tukitoimista (esim. työjärjestelyt, osasairauspäiväraha, työkokeilu)

45 Työterveyshuollon hyvät käytännöt: Depressio Päivitetyn suosituksen laatinut työryhmä: Teija Kivekäs, LT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri, Työterveyslaitos Leena Haakana, työterveyshoitaja, kehittämisasiantuntija, Helsingin kaupungin työterveyskeskus Heli Hannonen, PsM, psykologi, Työterveyslaitos Elina Kinnunen, LL, psykiatrian erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri, Kela Riitta Sauni, LT, työlääketieteen dosentti, ylilääkäri, STM Aki Vuokko, LL, työterveyshuollon erikoislääkäri, Työterveyslaitos

46 Käypä hoito -työryhmä Puheenjohtaja: Erkki Isometsä, psykiatrian professori, Helsingin yliopisto Jäsenet: Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela Teija Kivekäs, psykiatrian dosentti, ylilääkäri, Työterveyslaitos Hannu Koponen, vanhuspsykiatrian professori, Helsingin yliopist0 Jarmo Lappalainen, perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri, Etelä- Savon shp Olavi Lindfors, PsT, kehittämispäällikkö, THL Mauri Marttunen, tutkimusprofessori, THL, nuorisopsykiatrian professori, HY Sami Pirkola, sosiaalipsykiatrian professori, Tampereen yliopisto Pekka Jousilahti, yleislääketieteen ja terveydenhuollon el, tutkimusprofessori, THL, Käypä hoito -toimittaja Arja Tuunainen, biol. psykiatrian dos, ylilääkäri, Valvira, Käypä hoito - toimittaja

MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma

MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma Työterveyspsykologi Marja Luttinen-Kuisma Psykologien alueellinen koulutuspäivä 11.11.2016 11.11.2016 Länsirannikon Työterveys MASENNUS TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mielenterveys ja työ missä mennään vuonna 2012? Teija Honkonen LT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri Hallitusohjelma: Mielenterveyden ja työkyvyn edistäminen (1/2) Julkisen talouden

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi.

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi. Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi Aiheet Jukka Kivekäs 1. Työkyvyttömyys vähenee 2. Työkyvyttömyyden arvioinnista 3. Osatyökyvyttömyyseläkkeet 4. Työeläkekuntoutus 5.

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

MASENNUKSEN HYVÄ HOITOKÄYTÄNTÖ Aluemalli miten hoidan? Jarmo Heikkinen Työterveyshuollon erikoislääkäri Terveystalo, Kuopio

MASENNUKSEN HYVÄ HOITOKÄYTÄNTÖ Aluemalli miten hoidan? Jarmo Heikkinen Työterveyshuollon erikoislääkäri Terveystalo, Kuopio MASENNUKSEN HYVÄ HOITOKÄYTÄNTÖ Aluemalli miten hoidan? Jarmo Heikkinen Työterveyshuollon erikoislääkäri Terveystalo, Kuopio 09.09.09 1. TTL TOIMINTAYMPÄRISTÖT VAIHTELEVAT TERVEYSTALO: 4 toimipistettä,

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Depression paikallinen hoitomalli Turku

Depression paikallinen hoitomalli Turku Depression paikallinen hoitomalli 16.09.2009 Turku Sinikka Haakana Vastaava lääkäri LL, työterveyshuollon erikoislääkäri Kognitiivisen psykoterapian koulutus 1 ARKI TYÖTERVEYSHUOLLON VASTAANOTOLLA Seulomaton

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon yhteistyö työkyvyn turvaajana Jari Latvala apulaisylilääkäri Työterveyslaitos, Oulu Terveydenhuollon yhteistyön lainsäädäntöpohja Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus Ajankohtaista lausunnoista Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus A-todistus: annetaan lyhytaikaisen työkyvyttömyyden ( sairauslomatodistus ) osoittamiseksi ja

Lisätiedot

Depressiopotilaan työkykyarvio Kuntoutussäätiö

Depressiopotilaan työkykyarvio Kuntoutussäätiö Depressiopotilaan työkykyarvio Kuntoutussäätiö 25.10.2016 Psyk el, LT Katinka Tuisku HYKS Erityispoliklinikat Työkyvyntutkimuspoliklinikka Pitkät mt-perusteiset sairauslomat 3kk kunta-alan työntekijöillä

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Maija Haanpää Ylilääkäri Etera

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Maija Haanpää Ylilääkäri Etera Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Maija Haanpää Ylilääkäri Etera Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta samankaltaisessa tilanteessa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Rauma Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen?

Hyvinvointia työstä. Rauma Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen? Hyvinvointia työstä Rauma 7.6.2016 Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen? Tutkimuksissa todettua Yleisesti ottaen kuntoutuksella kuntoutettavien psyykkiset ja fyysiset voimavarat

Lisätiedot

Käytännön malleja Case Aalto Työkyvyn arviointi Työterveys Aallossa

Käytännön malleja Case Aalto Työkyvyn arviointi Työterveys Aallossa Käytännön malleja Case Aalto Työkyvyn arviointi Työterveys Aallossa Irja Korhonen Ylilääkäri 12.9.2016 Asiakkaamme Kaikki 12 kuntaa, mm Jyväskylän kaupunki K-S sairaanhoitopiiri Jyväskylän koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi 1. Jäljellä olevan työkyvyn selvittäminen 2. Nuorten työ-

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI ESIMERKKI HOITOON TULON ONGELMISTA: MASENNUS Mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä: Yli

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE OULU 13.10.2016 KARI HARING SAK RY ERI TARKASTELUMAHDOLLISUUKSIA TARPEESEEN Työelämän muutos Työsuojelullinen Lainsäädäntö edellyttää Taloudellinen

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA 1 (6) YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA Taso 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Keskeisyys A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen Asiasisältö Taso

Lisätiedot

Työhön kuntoutumisen tuki -hanke Projektipäällikkö Ritva Teerimäki

Työhön kuntoutumisen tuki -hanke Projektipäällikkö Ritva Teerimäki Työhön kuntoutumisen tuki -hanke 2007-2009 Projektipäällikkö Ritva Teerimäki 26.11.2008 1 Työterveyskeskuksen organisaatio Kuntoutusryhmä 2 Hankkeen tavoitteista 1. Työkykyarvioiden kehittäminen 2. Kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Omaa taustaani ja työtehtäviäni Lääket. ja kir. tri, neurologi, väitellyt huimauksesta Vakuutuslääketieteen

Lisätiedot

Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö Elon työhyvinvointipalvelut 1 Työterveyshuollon tavoitteet edistää työntekijöiden työ- ja toimintakykyä ennaltaehkäistä sairauksia tukea työympäristön ja työyhteisön

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Olli Kampman,, LT, apulaisopettaja TaY,, lääl ääketieteen laitos EPSHP psykiatrian toiminta-alue alue Kaksoisdiagnoosi (dual diagnosis,, DD) Vakava

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

Rahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret

Rahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret Rahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret aikuiset ja rahapelit Tapio Jaakkola 19.4.2016 Tampere Rahapelaamisen jatkumo Ei pelaa Maltillinen pelaaminen Ammattimainen ja patologinen

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi.

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi. Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi Aiheet Jukka Kivekäs 1. Eläkeuudistus tulee 2. Työkyvyttömyys vähenee 3. Osatyökyvyttömyyseläkkeet 4. Työeläkekuntoutus 5. Yhteistyön

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Palvelujärjestelmän kokonaisuus ammattilaisen ja asiakkaan silmin

Palvelujärjestelmän kokonaisuus ammattilaisen ja asiakkaan silmin Palvelujärjestelmän kokonaisuus ammattilaisen ja asiakkaan silmin Anne Korhonen Vates-säätiö 7.6.2016 Taustaa Suomalaisista työikäisistä 1,9 miljoonalla (55%) on vähintään yksi pitkäaikaissairaus tai vamma

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Työterveyshuollon ajankohtaisseminaari 7.2.2013 Lapin aluehallintovirasto, Rovaniemi Puheenvuoro yksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri Riitta Pöllänen, Lapin avi Diat kehittämispäällikkö Maria Rautio,

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa Helsinki 31.5.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Työhyvinvoinnin osatekijät 2016: Marja-Liisa Manka 3.6.2016 2 Säädösperusta Työturvallisuuslaki 738/2002

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä.

Hyvinvointia työstä. Hyvinvointia työstä Miten työterveyshuolto yhdessä työpaikkojen kanssa voi edistää osatyökykyisten työssä jatkamista? Hyvän työterveyshuoltokäytännön näkökulma Soile Seppänen Työterveyshuollon ja yleislääketieteen

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä SÄRKYÄ JA ALAKULOA TUKI- JA LIIKUNTAELINTEN KIVUN JA MASENTUNEISUUDEN YHTEISESIINTYVYYS SUOMESSA http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/documents/sarkya_ja_alakuloa.pdf Helena Miranda, Leena

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT. SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,

Lisätiedot

Aikuisten Mielenterveystalo sisällöt + hoito- ja palvelupaikat suunnattu ensisijaisesti aikuisille

Aikuisten Mielenterveystalo sisällöt + hoito- ja palvelupaikat suunnattu ensisijaisesti aikuisille 8.5.2014 1 HISTORIAA HUS Mielenterveystalo otettiin aluksi käyttöön Hyvinkään sairaanhoitoalueella 2009 (Kelnet-Mielenterveystalo) ja 2011HUS-Mielenterveystalo Nuorten mielenterveystalo avattiin loppuvuonna

Lisätiedot

Masennus työkyvyttömyyssyiden kärjessä - miksi?

Masennus työkyvyttömyyssyiden kärjessä - miksi? Masennus työkyvyttömyyssyiden kärjessä - miksi? Teija Honkonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Jorma Kiuttu, Kansaneläkelaitos Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tapio Ropponen, Kuntien Eläkevakuutus 1 Masennustilat

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja 11.9.2014 Lappeenranta Nuorisotakuun ajankohtaiset asiat Koulutustakuu: Peruskoulun päättäneitä oli 57 201 ja heistä 55 655 haki tutkintoon johtavaan

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus Päihdeongelmaisen hoidon porrastus 14.11.2011 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Sari Hellgren, sh, päihdepsykiatrian poliklinikka Sari Koukkari, sh, Seinäjoen A-klinikka Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan tehtävänä

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Raija Kerätär www.oorninki.fi Työkyvyn arviointi verkostossa? Erikoissairaan hoito Yksityinen terv.huolto 3. sektori Kela Terveyskeskus,

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

Kommentti AMI-hankkeen tuloksiin AMI-hankkeen päätösseminaari 12.2.2015 Kela

Kommentti AMI-hankkeen tuloksiin AMI-hankkeen päätösseminaari 12.2.2015 Kela Kommentti AMI-hankkeen tuloksiin AMI-hankkeen päätösseminaari 12.2.2015 Kela Oyl Katinka Tuisku, psyk el, LT Erityispoliklinikat EPKL Erityistutkimus ja konsultaatioklinikka HYKS Akuutti- ja konsultaatiopsykiatrian

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM 21.3.2014 Helena Palmgren 2 Pienten yritysten ja yrittäjien uusi työterveyshuoltopalvelu

Lisätiedot

Kaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10.

Kaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10. Kaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10.2007 Pohjanmaa-hanke hanke Pohjanmaa-hanke kuuluu laajojen, kansanterveydellisesti

Lisätiedot

Hyvä työterveyshuoltokäytäntö ja kustannusten korvaaminen

Hyvä työterveyshuoltokäytäntö ja kustannusten korvaaminen Versio 1.0 Kela Hyvä työterveyshuoltokäytäntö ja kustannusten korvaaminen -työfysioterapeuttien ja työterveyspsykologien toiminta Kela, Sairaanhoito- ja työterveyshuoltoryhmä 1.11.2016 Sisällys Johdanto...

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä KPMartimo 0. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä KPMartimo 0. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä 27.5.13 KPMartimo 0 Työterveys, vaikuttavuus ja tuotannon menetykset Kari-Pekka Martimo, LT Teemajohtaja, johtava ylilääkäri 27.5.13 KPMartimo 1 Esityksen sisältö Mitä työterveyshuolto

Lisätiedot

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Lastenpsykiatrian professoreiden, ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turussa Lääninlääkäri, LT, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen TYKS, T-sairaalan auditorio,

Lisätiedot

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari 31.5.2016 SIDONNAISUUDET - Medandit Oy, omistusosuus 50 % - Ammatinharjoittaja Dextra Koskiklinikka

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Asko Saastamoinen Asko Saastamoinen 13.10.2016 1 Työterveyshuoltolaki 2001 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma Aiheet Jukka Kivekäs Ylilääkäri 1. Vakuutuslääkärin ja hoitavan lääkärin rooli 2. Miksi eläkeratkaisu

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-palvelut

Keski-Suomen TE-palvelut Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,

Lisätiedot

Tehoa (työ)terveyshuollon ennaltaehkäiseviin prosesseihin

Tehoa (työ)terveyshuollon ennaltaehkäiseviin prosesseihin Tehoa (työ)terveyshuollon ennaltaehkäiseviin prosesseihin 25.3.2015 Silja Komulainen Kehittämispäällikkö LT Työterveyshuollon erikoislääkäri Oulun Työterveys liikelaitos Oulun Työterveys liikelaitos Oulun

Lisätiedot

Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito

Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito Päihdelääketieteen päivät 2010 12.3.2010 Kaarlo Simojoki, yl Espoon A-klinikkatoimi, A-klinikkasäätiö Kaksoisdiagnoosipotilas runsasta ja monenlaista oireilua

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

Työttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi

Työttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi Työttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi Työkykykoordinaattori Suvi Kaipainen, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut 29.9.2016 Työkyvyn arvioinnin

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot