Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos
|
|
- Pauliina Tuominen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hyvinvointia työstä
2 Depressio ja työterveyshuolto - ajankohtaista hoitosuosituksista Perjantai-meeting Teija Kivekäs LT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri
3 Päivitetyt hoitosuositukset Depression Käypä hoito -suositus alkuperäinen suositus julkaistu 1/2004 viimeisin päivitys julkaistu marraskuussa depressio Työterveyshuollon hyvät käytännöt: Depressio alkuperäinen suositus julkaistu 10/2008 päivitys julkaistaan Terveysportissa maaliskuussa työterveys ja kuntoutus/ työterveyshuollon hyvät käytännöt /depressio
4 Suositusten kohderyhmät Depression Käypä hoito -suositus kohderyhmänä depressiopotilaiden hoitoon osallistuvat lääkärit ja muu henkilökunta perusterveydenhuollossa, työterveyshuollossa ja psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa muilla lääketieteen erikoisaloilla Työterveyshuollon hyvät käytännöt: Depressio tarkoitettu masennustilojen ehkäisyyn ja depressiopotilaiden hoitoon ja/tai kuntoutukseen osallistuville työterveyshuollon ammattihenkilöille (työterveyslääkärit ja työterveyshoitajat) asiantuntijoille (psykologit, psykiatrit, fysioterapeutit ja muut työterveyshuollossa toimivat asiantuntijat)
5 Miksi työterveyshuoltoa varten tarvitaan oma suositus? Depression hoidon lääketieteelliset periaatteet ovat samat työterveyshuollossa ja perusterveydenhuollossa osaltaan suosituksen perustana ovat Depression Käypä hoito -suositus ja Lääkärin käsikirjan depressiota käsittelevät osat Työterveyshuollossa toteutettavan sairaanhoidon sisältöön vaikuttaa kuitenkin työpaikan ja työterveyshuollon välisen työterveyshuoltosopimuksen sisältö; tämä on otettava huomioon järjestettäessä depressiopotilaan kokonaisvaltaista hoitoa Koska työhön liittyvät tekijät voivat osaltaan olla laukaisemassa masennustiloja ja vaikuttamassa niistä toipumiseen, työterveyshuollolla on erityisasema sekä depression ehkäisyn että depressioon jo sairastuneiden työntekijöiden hoidon järjestämisessä ja työkyvyn tukemisessa
6 Mitä uutta Käypä hoito -päivityksessä? Diagnostiikan merkitystä korostetaan yhä enemmän Depression seulontaa suositellaan aiempaa varovaisemmin Psykoterapian ja lääkehoidon yhdistämistä suositellaan entistä vahvemmin Lääkeresistentin depression hoitoa on tarkennettu ja päivitetty Työhön paluun tukemiseen kiinnitetään lisää huomiota
7 Mitä uutta Työterveyshuollon hyvät käytännöt: Depressio -päivityksessä? Depression seulontaa suositellaan aiempaa varovaisemmin Moniammatillista yhteistyötä depression hoidossa korostetaan Uusia vuorovaikutuksellisen hoidon keinoja tuodaan esiin (interpersonaalinen neuvonta, 6-8 käyntikerran lyhytterapiat, nettiterapia) Lääkeresistentin depression hoitomahdollisuuksia työterveyshuollossa on tarkennettu (vrt Käypä hoito) Työterveyshuollon koordinaatioroolia ja verkostoyhteistyötä työssä jatkamisen ja työhön paluun tukemisessa korostetaan
8 Masennustilat ja työkyvyttömyys vuonna 2013 Vuonna 2013 masennuksen perusteella alkoi Kelan tilastojen mukaan noin sairauspäivärahakautta ja noin 2200 osasairauspäivärahakautta Työeläkejärjestelmästä vuonna 2013 uudelle masennusperusteiselle työkyvyttömyyseläkkeelle (kuntoutustuelle tai toistaiseksi myönnetylle eläkkeelle) siirtyi 3220 henkilöä Kaikkiaan vuoden 2013 lopussa masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkettä sai ETK:n tilastojen mukaan työeläkejärjestelmästä noin henkilöä
9 Työeläkejärjestelmästä mielenterveyden häiriöiden perusteella eläkkeelle siirtyneet (Lähde:ETK) Masennustilat (F32, F33) Skitsofrenia ym. psykoottiset häiriöt (F20, F23, F25) Neuroottiset ym. häiriöt (F34, F40-42, F44, F45, F48) Alkoholiin liittyvät mt-häiriöt (F10) Persoonallisuushäiriöt (F21, F60 62) Muut mielenterveysdiagnoosit
10 Depression ehkäisy Depressiota ehkäisevät interventiot on hyödyllistä kohdentaa riskiryhmiin Riskiryhmät voidaan jakaa henkilöihin, joilla on depression vaaratekijöitä (valikoiva ehkäisy) ilmenee masennusoireilua, mutta ei depression diagnostiset kriteerit täyttävää häiriötä (kohdennettu ehkäisy)
11 Depression yleisiä vaaratekijöitä Varhainen kaltoinkohtelu Kuormittavat elämänmuutokset ja menetykset Pitkäaikainen stressi Traumaattiset kriisit Ihmissuhderistiriidat, ihmissuhteiden puute Köyhyys, työttömyys, vähäinen koulutus Alkoholin riskikäyttö Tupakointi Somaattiset pitkäaikaissairaudet Ravitsemukselliset puutokset, hormonaaliset muutokset Perimä, muut psykiatriset sairaudet, aiempi depressio Puutteellinen itsetunto ja tunteiden säätelykyky
12 Depression vaaratekijöiden vähentäminen (valikoiva ehkäisy) Pitkäaikaissairauksien hyvä hoito ja psykososiaalinen tuki Kivun hoito Unettomuuden hoito Alkoholin riskikäyttäjien lyhytneuvonta (mini-interventio) Tupakoinnista luopumisen tukeminen Lomautettujen ja työttömyysuhassa olevien tuki Traumaattisten kriisien asianmukainen hoito Epäasiallisen kohtelun ja häirinnän käsittely työpaikoilla Työkuormituksen hallinta organisaatiotasolla (C) Työntekijän stressinhallintakeinojen vahvistaminen (B)
13 Masennusoireista kärsivien oireiden vähentäminen (kohdennettu ehkäisy) Ehkäisevät toimenpiteet kannattaa suunnata erityisesti niihin henkilöihin, joilla on jo masennustilan oireita eli suuri sairastumisriski Ryhmämuotoiset kognitiivisbehavioraaliset psykoedukaatiosovellukset (mielialanhallintaryhmät, ns. depressiokoulut) (A) Ryhmämuotoiset kognitiivis-behavioraaliset ja interpersonaaliset lyhytterapiat (C)
14 Depression seulonta Depression seulonta työterveyshuollossa kannattaa kohdentaa niihin potilasryhmiin, joissa depression esiintyvyys on todennäköisesti suuri (C) Seulonnassa tulee esiin myös lieviä masennusoireita, jotka usein menevät ohi ilman erityistä hoitoa Seulonta lisää niiden henkilöiden määrää, joiden kohdalla tarvitaan tarkempaa diagnostista selvittelyä
15 Seulonnan eettisyydestä Jos työterveyshuollossa on sovittu depression seulonnasta, seuraavat asiat on siis hyvä tarkistaa ennen toiminnan aloitusta: seulonta kohdistetaan potilasryhmiin, joissa depression esiintyvyys on todennäköisesti suuri - "kohdennettu seulonta" seulontapositiivisten tutkimiseen on varattu työvoimaa ja aikaa uusien depressiopotilaiden hoitoon ja säännölliseen seurantaan on varattu työvoimaa ja aikaa Pelkkä seulonta ilman asianmukaisia hoitomahdollisuuksia ei ole eettistä toimintaa
16 Seulontamenetelmiä Depression tunnistamisen avuksi on kehitetty monia käyttökelpoisia lyhyitä ja pidempiä seulontamenetelmiä Työterveyshuollossa seulontamenetelmänä voidaan käyttää esimerkiksi PRIME-MD:n kahden kysymyksen seulaa Depression riskiryhmille suunnatussa seulonnassa voidaan käyttää myös potilaan itse täyttämiä seuloja, esimerkiksi PHQ-9 kyselyä (Patient Health Questionnaire) Beckin depressiokyselyä
17 Kahden kysymyksen seula Kahden kysymyksen seula: Oletko viimeisen kuukauden aikana usein ollut huolissasi tuntemastasi alakulosta, masentuneisuudesta tai toivottomuudesta? Oletko viimeisen kuukauden aikana usein ollut huolissasi kokemastasi mielenkiinnon puutteesta tai haluttomuudesta? Kysymykset kannattaa esittää suullisesti depression riskiryhmiin kuuluville terveystarkastuksissa tai sairausvastaanotolla Jos potilas vastaa vähintään toiseen kysymykseen myöntävästi, voi kyseessä olla depressio ja sen selvittäminen edellyttää tarkempia tutkimuksia
18 Depression tunnistaminen ja kliininen haastattelu Depression tunnistamiseksi terveystarkastuksissa ja vastaanotolla tulisi olla valppaana, jos potilas kuuluu johonkin depression riskiryhmään ja hänellä esiintyy lisäksi masentunutta mielialaa, mielihyvän menetystä, toivottomuutta, unettomuutta tai muita depression oireita Seulontamenetelmät eivät koskaan korvaa kliinistä haastattelua
19 Depression diagnosointi Depressio on oireyhtymä, jossa tiettyjä ydin- ja lisäoireita esiintyy vallitsevasti vähintään kahden viikon ajan Koska hoito tai muut mahdollisesti tarvittavat toimenpiteet ovat erilaisia, masennusoireyhtymä tulee erottaa masennuksen tunteesta, joka on useimmille ihmisille tuttu, ohimenevä tunnetila tai mieliala, mahdollisesti reaktiona pettymyksiin ja suruun työstressistä, työuupumuksesta tai muista työhön liittyvistä psykososiaalisista kuormitustilanteista normaalista surureaktiosta yksittäisistä masennusoireista, joita esiintyy monien mielenterveyden häiriöiden, somaattisten sairauksien tai esim. alkoholin riskikäytön yhteydessä Hoidon perustana on depression diagnoosi
20 Monihäiriöisyys Depression diagnostiikkaa voi vaikeuttaa myös monihäiriöisyys Tyypillisiä masennustilan kanssa samanaikaisesti esiintyviä häiriöitä ovat ahdistuneisuushäiriöt persoonallisuushäiriöt päihdehäiriöt somaattiset sairaudet
21 Depression hoitokäytännöt työterveyshuollossa Hoidon asianmukainen suunnittelu edellyttää potilaan kokonaistilanteen huolellista arviointia työterveyshuollossa alkuarvioinnin tekee sovitun työnjaon mukaisesti työterveyshoitaja tai -lääkäri arviointikäynneillä on itsessään myös hoidollista merkitystä alkuarvioinnin jälkeen sovitaan potilaan kanssa yhteistyöstä ja laaditaan hoitosuunnitelma Työterveyshuollon vahvuutena depressiopotilaan hoidossa ovat työntekijän työolojen tuntemus työterveysyhteistyö verkostoyhteistyö mm. perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, kuntoutuksen palveluntuottajien, työeläkelaitosten ja Kelan kanssa
22 Kokonaistilanteen arviointi Alkuarviointiin kuuluvat muun muassa ajankohtainen psyykkinen vointi sisältäen myös itsetuhoisuuden arvioinnin (tukena esim. BDI-21 tai PHQ-9) toimintakyky (tukena esim. SOFAS tai PHQ-9:n 10. kysymys) aiemmat masennusjaksot ja niihin saatu hoito somaattinen terveydentila ja siinä tapahtuneet muutokset ajankohtainen lääkehoito elämäntapojen kartoitus: mm. liikunta, ravitsemus, nukkuminen, alkoholin käyttö, tupakointi elämäntilanteen kartoitus: mm. kuormitus- ja voimavaratekijät, alaikäiset lapset, perhe ja läheiset työtilanteen ja työolojen kartoitus työssä ja työn ulkopuolella saadun sosiaalisen tuen kartoitus
23 Depression keskeisiä hoito- ja tukimuotoja työterveyshuollossa Hoitosuunnitelmaan vaikuttavat masennustilan ajankohtainen vaikeusaste ja depression toistuvuus sekä mahdollinen monihäiriöisyys Keskeisiä hoito- ja tukimuotoja työterveyshuollossa: Neuvonta ja potilasohjaus (psykoedukaatio) Varhainen vuorovaikutuksellinen tuki Lääkehoito Työoloihin vaikuttaminen Koordinointi- ja verkostoyhteistyö eri toimijatahojen kanssa Säännöllinen seuranta (hoitovaste, oireet, työ- ja toimintakyky)
24 Depression vaikeusaste ja akuuttivaiheen hoito (Lähde: Käypä hoito) Hoitomuoto Lievä Keskivaikea Vaikea Psykoottinen Psykoterapia + + (+) - Masennuslääkkeet Psykoosilääkkeet (masennuslääkkeen ohella) Sähköhoito (ECT)
25 Neuvonta ja potilasohjaus (psykoedukaatio) Neuvonta ja ohjaus kuuluu jokaisen depressiopotilaan hoidon aloitukseen ja osaksi psykososiaalista hoitoa (B) Neuvonnan ja ohjauksen avulla annetaan tietoa masennustilan oireista, hoitomahdollisuuksista ja hoidon tuloksellisuudesta jäsennetään potilaan kanssa hänen työ- ja elämäntilannettaan sekä keskeisiä ongelma-alueita kartoitetaan potilaan ongelmanratkaisukeinoja ja vahvistetaan hänen selviytymiskeinojaan ohjataan potilasta myös itsehoidollisiin menetelmiin
26 Varhainen vuorovaikutuksellinen tuki Hyvä vuorovaikutussuhde ja psykososiaalinen tuki ovat oleellisia vaikuttavia tekijöitä depression hoidon kokonaisuudessa Lievempiä masennustiloja varten on kehitetty lyhytkestoista interpersonaalista neuvontaa IPT-C, jonka tavoitteena on lievittää masennusoireita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa (B) Varhaisen vuorovaikutuksellisen tuen keinoja lievissä masennustiloissa voivat tarjota psykoedukaation ja interpersonaalisen neuvonnan (IPT-C) lisäksi mm. kognitiiviseen terapiaan perustuvat mielialanhallintaryhmät (B) ongelmanratkaisuterapia (A)
27 Moniammatillinen yhteistyö Työterveyslääkäri vastaa psykiatristen ja somaattisten sairauksien diagnostiikasta ja hoitolinjauksista sekä arvioi, tarvitaanko asiantuntijakonsultaatioita (työterveyspsykologi, psykiatri) työterveyspsykologi voi osallistua depression tunnistamiseen ja tilanteen arviointiin terveystarkastus- ja vastaanottokäynneillä Psykososiaalista tukea voivat antaa kaikki työterveyshuollon ammattihenkilöt ja asiantuntijat, joilla on siihen riittävät valmiudet ja koulutusta työterveyspsykologi voi olla mukana potilaan psykoedukaatiossa ja psykososiaalisessa tuessa niiltä osin kuin se on mahdollista työterveyshuoltosopimuksen puitteissa (pääsääntöisesti korkeintaan 3-5 yksilökäyntiä)
28 Spesifit psykoterapiat Vaikuttavaksi osoitettuja spesifejä psykoterapiamuotoja masennustiloissa ovat kognitiivisbehavioraalinen lyhytterapia, KBT (10-20 tapaamista) interpersonaalinen psykoterapia, IPT (12-16 tapaamista) fokusoitu psykodynaaminen lyhytpsykoterapia (16-25 tapaamista) käyttäytymisen aktivointi Lyhytpsykoterapioista on kehitetty viime vuosina myös hyvin lyhyitä, 6-8 käyntikerran tapaamiseen perustuvia hoitomuotoja, jotka soveltuvat lievien masennustilojen hoitoon (C)
29 Nettiterapiat Työterveyslääkärit voivat ohjata masennuspotilaita lähetteellä HUS:n Mielenterveystalo-palvelusivuston kognitiiviseen malliin pohjautuvaan nettiterapiaan (kts. tarkemmin Tietotekniikka-avusteiset ja internetin kautta tarjottavat nettiterapiat soveltuvat täydentämään perustason hoitoa lievissä ja korkeintaan keskivaikeissa masennustiloissa (C)
30 Lääkehoito Lääkehoito on sitä tärkeämpää, mitä vaikeammasta masennustilasta on kysymys lääkehoito on aina tarpeen vaikea-asteisessa tai psykoottisessa masennustilassa keskivaikeassa masennustilassa lääkehoito on yleensä tarpeen myös lievässä masennustilassa masennuslääkehoito on yleensä hyödyksi Lääkkeen valinta tehdään pääosin haittavaikutusten, lääkeinteraktioiden, hinnan ja potilaan mahdollisten aiempien lääkevasteiden perusteella Lääkehoidon sijasta tai rinnalla voidaan lievässä ja keskivaikeassa masennustilassa käyttää psykoterapiaa (Käypä hoito suositus) Lääkehoidon ja psykoterapian yhdistäminen on tehokkaampaa kuin kumpikaan hoitomuoto yksinään
31 Lääkevasteen seuranta Lääkehoidon vastetta ja mahdollisia haittavaikutuksia seurataan systemaattisesti, akuuttivaiheessa vähintään 1-2 viikon välein tarvittaessa nostetaan lääkkeen annosta vasteen optimoimiseksi jos mitään viitettä hoitovasteesta ei ilmene 4 viikon kuluessa (tai jos haittavaikutukset estävät lääkeannoksen noston), on lääke yleensä syytä vaihtaa jo tuolloin toiseen masennuslääkkeeseen jos selvää hoitovastetta ei ole havaittavissa, kun täyttä hoitoannosta on käytetty 6-8 viikon ajan, tehoton lääke on syytä vaihtaa toiseen valmisteeseen
32 Lääkeresistentti depressio Jos kaksi peräkkäistä asianmukaisesti toteutettua lääkehoitokokeilua ei ole johtanut selvään vasteeseen, kyseessä on niin sanottu lääkeresistentti depressio Käypä hoito -suosituksessa esitettyjä hoitostrategioita perusterveydenhuoltoon: masennuslääkkeen vaihtaminen vaihto venlafaksiiniin hiukan parempi kuin uusi SSRI masennuslääkehoidon lisälääkkeenä omega-3-rasvahapot (EPA) Erityisesti silloin, jos potilaan toimintakyky on masennuksen vuoksi selvästi heikentynyt, on lääkeresistentin depression suhteen syytä konsultoida psykiatrian erikoislääkäriä
33 Säännöllinen seuranta Hoitovastetta seurataan akuutissa masennustilassa ensimmäisen 6 viikon aikana vähintään 2 viikon välein toipumisen edetessä seurantakäyntejä voidaan tilanteen mukaan harventaa esimerkiksi kerran kuukaudessa tapahtuviksi mikäli hoitoon tehdään muutoksia (esim. lääkehoidon osalta), tarvitaan uudelleen tiiviimpää seurantaa Seurannassa on hyvä käyttää oiremittareita (esim. BDI-21 tai PHQ-9) ja toimintakykymittareita (esim. SOFAS tai PHQ-9:n 10. kysymys) Myös hoitomyöntyvyyttä ja lääkehoidon mahdollisia haittavaikutuksia seurataan aktiivisesti Seurannassa huomioidaan myös työssä selviytyminen
34 Työoloihin vaikuttaminen Depression yhteydessä on aina syytä selvittää työntekijän oma käsitys työn yhteydestä sairastumiseen ja työhön liittyvät kuormitustekijät sairauden vaikutus eri työtehtävistä selviytymiseen Yhteistyössä työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon kesken selvitetään, onko työtä (työaikaa tai työtehtäviä) mahdollista järjestellä tilapäisesti tai pysyvästi Työjärjestelykäytännöt osana työpaikalla sovittua toimintamallia edistävät myös joustavien käytäntöjen hyväksyttävyyttä työtoverien keskuudessa
35 Depression uusiutumisen ehkäisy Depression uusiutumisvaara on suurin toistuvissa masennustiloissa ja niillä potilailla, joilla terapia-aikainen toipuminen on ollut osittaista ensimmäisen masennusjakson jälkeen 50 % toisen masennusjakson jälkeen 70 % kolmannen masennusjakson jälkeen 90 % Hoidossa oireettomuuden tavoite on tärkeää masennusjaksojen uusiutumisen ehkäisemiseksi Uusiutumisen ehkäisemisessä tehokkaita ovat kognitiiviset ja interpersonaaliset terapiat Myös masennuslääkkeet ovat tehokkaita uusiutumisen ehkäisemisessä
36 Depression hoidon vaiheet (Kupfer 1991)
37 Jatko- ja ylläpitohoito (Lähde: Käypä hoito suositus) Jatkohoito: Masennuslääkettä jatketaan aina kuusi kuukautta oireettomuuden saavuttamisen jälkeen Käyttö lopetetaan asteittain Ylläpitohoito: Pääsääntöisesti kaikille potilaille, joilla on kyseessä kolmas elämänaikainen masennustila Mielekästä vain keskivaikeiden tai vaikeiden jaksojen ehkäisyssä Jo toisen jakson jälkeen, jos henkilö on ollut masentuneena vakavasti itsetuhoinen tai toimintakyvytön Lopettamista voidaan harkita usean vuoden oireettomuuden jälkeen; tällöin lopettaminen toteutetaan asteittain ja tilaa seurataan
38 Työnjako ja yhteistyö terveyskeskuksen kanssa Lievissä ja keskivaikeissa masennustiloissa hoidon toteutus tapahtuu ensisijaisesti perusterveydenhuollossa (terveyskeskukset) ja työterveyshuollossa Jos työpaikan työterveyshuoltosopimukseen ei kuulu sairaanhoitosopimusta, potilas ohjataan yleensä hoitoon terveyskeskukseen Mikäli potilaalla on olemassa luottamuksellinen hoitosuhde terveyskeskuksessa, masennuksen hoito voi luonnollisesti toteutua siellä, vaikka sairaanhoitosopimus olisi olemassa Työkyvyn seuranta jatkuu molemmissa tapauksissa työterveyshuollossa
39 Erikoislääkärin konsultaatioon tai hoitoon ohjaaminen on tarpeen, jos diagnostiikassa ilmenee epäselvyyttä: esim. epäily kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä asianmukaisen hoitoyrityksen jälkeen potilaan vointi ei kohene 2 kuukauden kuluessa: oireet eivät selvästi lievity ja/tai työ- ja toimintakyky ei palaudu potilaan arvioidaan hyötyvän spesifistä psykoterapiasta depressiopotilas kärsii samanaikaisesta muusta mielenterveyden häiriöstä, kuten päihde-, ahdistuneisuustai persoonallisuushäiriöstä potilaan masennustila on vaikea-asteinen potilaalla ilmenee psykoottisia oireita: kiireellinen konsultaatio potilaalla ilmenee vakavaa itsetuhoisuutta: kiireellinen konsultaatio
40 Depressiopotilaan työ- ja toimintakyvyn arviointi Toimintakyvyn arviointi kuuluu lähes jokaiseen käytännön lääkärin vastaanottotapahtumaan Arvioinnin laajuus vaihtelee tarkoituksen mukaan Depressiossa toimintakyky on lähes aina heikentynyt ja sitä enemmän, mitä vaikeammasta depressiosta on kysymys Lievässä masennustilassa toimintakyvyn heikkeneminen on yleensä vähäistä Toimintakyvyn kannalta keskeisiä ovat masennustiloihin liittyvät kognitiiviset eli tiedonkäsittelyyn liittyvät häiriöt
41 Toimintakyvyn arviointi Toimintakykyä arvioitaessa on kartoitettava sekä ajankohtainen toimintakyky että potilaalle luonteenomainen toimintakyvyn vaihtelu pidemmällä aikavälillä Arvioinnissa on tärkeää selvittää konkreettisesti, mistä toiminnoista potilas selviytyy ja mistä ei, ja kuinka tilanne on muuttunut verrattuna depressiota edeltäneeseen aikaan. Tärkeää on potilaan oma kuvaus tilanteesta Arvioinnissa voidaan käyttää apuna esim. SOFAS-asteikkoa ( tai PHQ-9 -kyselyn kymmenettä kysymystä Toimintakyvyn rajoitteiden lisäksi on tärkeä selvittää potilaan jäljellä oleva toimintakyky
42 Työkyvyn arviointi Työterveyshuollossa arvioidaan säännöllisesti depressiopotilaan työkykyä ja neuvotellaan tarvittaessa konsultoivan/hoitavan psykiatrin tai muun hoitoon tai kuntoutukseen osallistuvan tahon kanssa Sairauspoissaolon tarvetta arvioitaessa on punnittava mahdollisia hyötyjä ja haittoja potilaan kannalta Sairauspoissaolon tarpeeseen ja pituuteen vaikuttavat mm. potilaan oireet ja toimintakyky työn vaatimukset työpaikan mahdollisuudet tarvittaviin työhön liittyviin tukitoimiin / työjärjestelyihin
43 Työterveyshuolto ja kuntoutus Työterveyshuollon tärkeimpiä tehtäviä kuntoutuksen suhteen ovat kuntoutustarpeen selvittäminen ohjaus kuntoutukseen ja tarvittavien lausuntojen laatiminen työhön paluun suunnitteluun liittyvät neuvottelut yhdessä työntekijän ja työnantajan kanssa sekä työssä selviytymisen seuranta. Työkyvyn ylläpitämiseksi tai kohentamiseksi voidaan hoidon lisäksi tarvita lääkinnällistä kuntoutusta (esim. kuntoutuspsykoterapia) ammatillista (esim. työkokeilu, työhönvalmennus) tai sosiaalista kuntoutusta (esim. päihdekuntoutus)
44 Sairauspoissaolokäytännöt ja työhön paluun tuki Sairauspoissaolon arvioitu pituus mitoitetaan hoitosuunnitelman, odotettavissa olevan hoitovasteen ja seurantakäyntien mukaan Jos sairauspoissaoloa tarvitaan, ensimmäisen poissaolon on usein tarpeen kestää 2 4 viikkoa, jona aikana on mahdollista saavuttaa vastetta lääkehoitoon; joskus kuitenkin työkykyyn keskeisesti vaikuttavat oireet voivat lievittyä nopeamminkin Työterveysneuvottelussa sovitaan sairauspoissaolon aikaisesta yhteydenpidosta työterveyshuoltoon ja työpaikkaan sekä muista työhön paluun tukitoimista (esim. työjärjestelyt, osasairauspäiväraha, työkokeilu)
45 Työterveyshuollon hyvät käytännöt: Depressio Päivitetyn suosituksen laatinut työryhmä: Teija Kivekäs, LT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri, Työterveyslaitos Leena Haakana, työterveyshoitaja, kehittämisasiantuntija, Helsingin kaupungin työterveyskeskus Heli Hannonen, PsM, psykologi, Työterveyslaitos Elina Kinnunen, LL, psykiatrian erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri, Kela Riitta Sauni, LT, työlääketieteen dosentti, ylilääkäri, STM Aki Vuokko, LL, työterveyshuollon erikoislääkäri, Työterveyslaitos
46 Käypä hoito -työryhmä Puheenjohtaja: Erkki Isometsä, psykiatrian professori, Helsingin yliopisto Jäsenet: Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela Teija Kivekäs, psykiatrian dosentti, ylilääkäri, Työterveyslaitos Hannu Koponen, vanhuspsykiatrian professori, Helsingin yliopist0 Jarmo Lappalainen, perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri, Etelä- Savon shp Olavi Lindfors, PsT, kehittämispäällikkö, THL Mauri Marttunen, tutkimusprofessori, THL, nuorisopsykiatrian professori, HY Sami Pirkola, sosiaalipsykiatrian professori, Tampereen yliopisto Pekka Jousilahti, yleislääketieteen ja terveydenhuollon el, tutkimusprofessori, THL, Käypä hoito -toimittaja Arja Tuunainen, biol. psykiatrian dos, ylilääkäri, Valvira, Käypä hoito - toimittaja
Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009
Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä
LisätiedotMASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma
MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma Työterveyspsykologi Marja Luttinen-Kuisma Psykologien alueellinen koulutuspäivä 11.11.2016 11.11.2016 Länsirannikon Työterveys MASENNUS TYÖELÄMÄN
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, depressio
1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi
LisätiedotMasto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi
Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön
LisätiedotMasentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori
Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA
1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä
LisätiedotTyöterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi
Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi
LisätiedotDepression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli
Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -
LisätiedotTunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus
Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat
LisätiedotNUORTEN DEPRESSION HOITO
NUORTEN DEPRESSION HOITO Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Käyvän nuorten mielenterveysongelmien hoidon lähtökohtia (1) Alkuarvio Hoitoon tulon syy Perusteellinen
LisätiedotTyöpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö
Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien
LisätiedotAlueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari
Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Mielenterveys ja työ missä mennään vuonna 2012? Teija Honkonen LT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri Hallitusohjelma: Mielenterveyden ja työkyvyn edistäminen (1/2) Julkisen talouden
LisätiedotMasennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella
Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
LisätiedotTerveyden edistämisen hyvät käytännöt
Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON HYVÄT KÄYTÄNNÖT: DEPRESSIO suositus KALVOSARJA TYÖTERVEYSHUOLLON VIRTUAALIYLIOPISTOA VARTEN
TYÖTERVEYSHUOLLON HYVÄT KÄYTÄNNÖT: DEPRESSIO suositus KALVOSARJA TYÖTERVEYSHUOLLON VIRTUAALIYLIOPISTOA VARTEN TYÖTERVEYSHUOLLON HYVÄT KÄYTÄNNÖT: Depressio -suositus Näyttöön perustuva suositus STM:n työterveyshuollon
LisätiedotDepression Käypä hoito
Depression Käypä hoito - mitä uutta päivityksessä? Erkki Isometsä Psykiatrian professori, HY & Ylilääkäri, HYKS Psykiatria Sidonnaisuudet (2013-2015) q Luentopalkkio tai tukea kokousmatkalle: o Columbia
LisätiedotTyökyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy
Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät
Lisätiedothoidossa,haasteet ja mahdollisuudet 27.11.2015 Yleislääkäripäivät Jarmo Lappalainen
Yleislääkärin rooli masennuksen hoidossa,haasteet ja mahdollisuudet 27.11.2015 Yleislääkäripäivät Jarmo Lappalainen Sidonnaisuudet Nimi Jarmo Lappalainen Asema Ylilääkäri Tehtävä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri,
LisätiedotPOHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa
POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)
LisätiedotMIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO
MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri
YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?
LisätiedotMasennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla
Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla Psykiatrian el, VET-terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA ARKI TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA
LisätiedotHOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine
Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla 12.11.2008 Psykiatrian el, VET-terapeutti terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA HOIDON
LisätiedotPsykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö
Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE
LisätiedotPalvelupolut kuntoon työpaja TYÖKE-hankkeen näkökulma. Visa Kervinen, asiantuntijalääkäri TYÖKE-hanke
Palvelupolut kuntoon työpaja TYÖKE-hankkeen näkökulma Visa Kervinen, asiantuntijalääkäri TYÖKE-hanke 23.5.2019 TYÖKE Verkostoilla tehoa Soteen, työkyvyn tukeen ja työikäisten terveyteen Rahoittajana ESR
LisätiedotKOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI
KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista
LisätiedotMielenterveysongelmien kuntoutus. HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala
Mielenterveysongelmien kuntoutus HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala Luennon rakenne Käypä hoito suositusten Depressio Kaksisuuntainen mielialahäiriö Epävakaa persoonallisuus Skitsofrenia Traumaperäiset
LisätiedotUudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma
Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja
LisätiedotTyöterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri
Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus
LisätiedotTerveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä
Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri
Lisätiedot21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015
Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys suuri: työkyvyttömyys eläköityminen itsemurhakuolleisuus (n. 20 x riski) Suomessa
LisätiedotTraumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista
Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Depressio
Käypä hoito -suositus Päivitetty 29.9.2014 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan. Suositus on
LisätiedotMasennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa
Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa Päihde- ja mielenterveyspäivät 11.-12.10.2011 Tampere-Talo Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Keva työeläkekentässä Maksutulo
LisätiedotKognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus
Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotPäihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ
Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi 2012 HKa Taustaa: STM:n työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015: Asiakkaan aseman vahvistaminen Ehkäisyn
LisätiedotTYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:
TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti: Yhdyshenkilö työkykyasioissa/yhteystiedot: Mallin laadinnassa mukana olleet: Työkyvyn tuen malli on laadittu yrityksen
LisätiedotTyöeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi.
Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi Aiheet Jukka Kivekäs 1. Työkyvyttömyys vähenee 2. Työkyvyttömyyden arvioinnista 3. Osatyökyvyttömyyseläkkeet 4. Työeläkekuntoutus 5.
LisätiedotUni- ja vireystilapotilaan hoitopolku
Uni- ja vireystilapotilaan hoitopolku 5.2.2019 klo 9:05-9:15 Juha Markkula, LT Psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti, unilääketieteen erityispätevyys Apulaisylilääkäri, TYKS Uni- ja hengityskeskus/
LisätiedotDepression paikallinen hoitomalli Turku
Depression paikallinen hoitomalli 16.09.2009 Turku Sinikka Haakana Vastaava lääkäri LL, työterveyshuollon erikoislääkäri Kognitiivisen psykoterapian koulutus 1 ARKI TYÖTERVEYSHUOLLON VASTAANOTOLLA Seulomaton
LisätiedotTyöterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri
Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien
LisätiedotSote ja maku mielenterveyden ja psykologian alan näkökulma
Sote ja maku mielenterveyden ja psykologian alan näkökulma Sosiaali- ja terveysvaliokunta 28.5.2018 Annarilla Ahtola Puheenjohtaja Suomen Psykologiliitto ry Kuka hoitaa päätä?? Psykologin osaaminen ja
LisätiedotMielenterveystalo.fi https://www.mielenterveystalo.fi/nettiterapiat/ Suoma Saarni, ylilääkäri / Eero-Matti Gummerus, Kehittämispäällikkö, HUS Psykiatria NETTITERAPIAT.FI Lääkärin lähetteellä mistä päin
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.
LisätiedotMASENNUKSEN HYVÄ HOITOKÄYTÄNTÖ Aluemalli miten hoidan? Jarmo Heikkinen Työterveyshuollon erikoislääkäri Terveystalo, Kuopio
MASENNUKSEN HYVÄ HOITOKÄYTÄNTÖ Aluemalli miten hoidan? Jarmo Heikkinen Työterveyshuollon erikoislääkäri Terveystalo, Kuopio 09.09.09 1. TTL TOIMINTAYMPÄRISTÖT VAIHTELEVAT TERVEYSTALO: 4 toimipistettä,
LisätiedotNUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi
NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Masennukseen liittyvät ilmiöt nuoruudessa Muutos lapsuuteen verrattuna Masennusoireet
LisätiedotADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina
ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina 12.10.2017 Jaakko Pitkänen Yleislääketieteen erikoislääkäri Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Koululääkäri, vt erikoislääkäri,
LisätiedotHyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010
Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 1 ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA TUOTE HINTA SISÄLTÖ Työpaikkaselvitys 28 e/ alkava ½ tuntia työterveyshoitaja, työfysioterapeutti *
LisätiedotTietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1
Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri
LisätiedotLisätään vain vaikuttavaa ehkäisevää toimintaa!
Lisätään vain vaikuttavaa ehkäisevää toimintaa! Jorma Mäkitalo, tth el, LT Tutkimus- ja palvelukeskuksen johtaja @JormaMakitalo Korvausuudistus muuttaa työterveyshuollon rahoituksen painopistettä ehkäisevän
LisätiedotTyöikäisten toimintakykyarvion menettelytapasuositukset ja
Toimintakyvyn arvioinnin asiantuntijaverkosto: Työikäisten toimintakykyarvion menettelytapasuositukset ja mittarit Ari Kaukiainen Puheenjohtaja, Toimintakyky työikäisillä asiantuntijaryhmä / TOIMIA Ylilääkäri,
LisätiedotLääkettä,, terapiaa, molempia vai jotakin muuta?
Depressiofoorumi 17.11.2010 Lääkettä,, terapiaa, molempia vai jotakin muuta? Erkki Isometsä Psykiatrian professori, HY & Tutkimusprofessori, THL Sidonnaisuudet: Osallistunut a) luennoitsijana, b) koulutustilaisuuksien
LisätiedotKuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:
PSYKOTERAPIAT Kuntoutuksen tavoite Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: Hoidon tarpeen taustalla usein kehitysvuosien ylivoimaiset, traumaattiset kokemukset, ajankohtaiset menetykset tai muut ylivoimaiset
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET
TYÖTERVEYSHUOLLON MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET Mieli 2010 - kansalliset mielenterveyspäivät 5.2.2010, Kuopio Birgitta Kinnunen Työterveyslaitos, Kuopio Suomalainen työterveyshuolto Työterveyshuolto laki
LisätiedotVIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen
VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin
LisätiedotPHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa
PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka
LisätiedotTYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii
LisätiedotMielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala
1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen
LisätiedotTyöhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981
LisätiedotArviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa
Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa 2019 1. Arviointimenetelmien käyttö hyödyn raportoinnissa Kuntoutuksesta saatavaa hyötyä arvioidaan kuntoutujien näkökulmasta, palveluntuottajien arvioinnin
LisätiedotPSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN
PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita
LisätiedotUusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo
Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE
TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE Työterveyshoitajat Taru Eerola, Anne Laatikainen, Jaana Niemi ja Merja Koivisto 2.5.2019 TYÖTERVEYSHUOLLON SOPIMUS: Työnantajan
LisätiedotTyökyvyn alenemisen varhainen tunnistaminen työterveyshuollossa
Työkyvyn alenemisen varhainen tunnistaminen työterveyshuollossa Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallinen asiantuntijaverkosto Jukka Sipponen, yksikönjohtaja, Mehiläinen Oy Ulla Salmelainen,
LisätiedotVerkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK
Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen
LisätiedotTYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle
LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon
LisätiedotMielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta?
Mielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta? Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve 17.9.2014 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Hyvä työ tukee mielenterveyttä Työntekijän
LisätiedotHyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä 19.9.2014 Työkykyinen työntekijä -yhteinen tavoitteemme terveydenhuollossa Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn verkostoseminaari 19.9.2014 Lahti Timo Leino, ylilääkäri TTL 19.9.2014
LisätiedotMieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto
Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla
LisätiedotOsatyökykyisen tukeminen työpaikalla. Tehy, Työsuojelun teemaseminaari , Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki
Osatyökykyisen tukeminen työpaikalla Tehy, Työsuojelun teemaseminaari 7.11.2017, Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki Työkyvyn hallinta; Varhainen tuki työpaikalla Työhyvinvoinnin lähtökohdat
LisätiedotTyönantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotTyöterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013
Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien
LisätiedotYhteistyö työkyvyn arvioinnissa
Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö
LisätiedotNUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja
NUORTEN MASENNUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Kirsi Ylisaari Nuorisopsykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian poliklinikka, EPSHP Diagnoosi ja kliininen
LisätiedotTyöntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki
Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon
LisätiedotTyöelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016
Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat
LisätiedotEsitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa
Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä
LisätiedotTyöhön kuntoutumisen palveluverkosto Kela. Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä. Helena Ahponen
Työhön kuntoutumisen palveluverkosto 13.11.2008 Kela Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä Helena Ahponen Kelan kuntoutuksen lakiperusta Kela järjestää lakisääteisenä Ammatillista kuntoutusta
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotDepressiopotilaan työkykyarvio Kuntoutussäätiö
Depressiopotilaan työkykyarvio Kuntoutussäätiö 25.10.2016 Psyk el, LT Katinka Tuisku HYKS Erityispoliklinikat Työkyvyntutkimuspoliklinikka Pitkät mt-perusteiset sairauslomat 3kk kunta-alan työntekijöillä
LisätiedotKuntoutus työeläkevakuuttajien toiminnassa.
Kuntoutus työeläkevakuuttajien toiminnassa Aiheet Jukka Kivekäs 1. Työkyvyttömyyden iso kuva 2. Osatyökykyisyys lisääntyy 3. Työeläkekuntoutus työssä jatkamisen tukena 4. Kuntoutuksen etuudet ja kustannukset
LisätiedotKh TOIMINTAOHJE TYÖN VAATIMUSTEN JA TYÖNTEKIJÄN TYÖKYVYN YHTEENSOVITTAMISEKSI
TOIMINTAOHJE TYÖN VAATIMUSTEN JA TYÖNTEKIJÄN TYÖKYVYN YHTEENSOVITTAMISEKSI KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Työsuojelutoimikunta 04/2006 TOIMINTAOHJE TYÖN VAATIMUSTEN JA TYÖNTEKIJÄN TYÖKYVYN YHTEENSOVITTAMISEKSI Tätä
LisätiedotSuuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena
Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis
LisätiedotSAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi
SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
Lisätiedot7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotMiten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?
Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.
LisätiedotAVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN
AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa
LisätiedotMaria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP. Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot
Maria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot Mitä on ammatillinen kuntoutus? Tavoitteena työelämässä pysyminen, sinne pääseminen
LisätiedotSÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI
SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT FT., PsL, erikoispsykologi, Kouluttajapsykoterapeutti
LisätiedotMiten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014
Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Satu Väihkönen Johtava ylilääkäri, Työterveys Wellamo Oy Puheenjohtaja, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys Työterveys Wellamo Oy - yhteistyötä
LisätiedotKOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa
KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ
LisätiedotIkäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen
Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 2.11.2017 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotPÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011
PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 Lohjan sairaanhoitoalueella eri mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys aikuisväestössä Depressiota potevia naisia 2.400 (8,2 %) Depressiota potevia miehiä 1.300 (4,5
LisätiedotAhdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta
Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Teijo Laine Psykiatrian erikoislääkäri Psykoterapian kouluttajan erityispätevyys (SLL) Suomen Psykiatriyhdistys Psykiatripäivät 11.3.-13.3.2009 Ahdistus
Lisätiedot