LINTU-OHJELMAN VÄLIARVIOINTI Arviointityön sähköinen väliraportti

Transkriptio

1 LINTU-OHJELMAN VÄLIARVIOINTI 2008 Arviointityön sähköinen väliraportti Versio

2 2 LINTU-ohjelman väliarviointi 2008, versio Sisällysluettelo 1 Johdanto Lintu-ohjelman toiminta Johtoryhmän toiminta Koordinaattorin toiminta Hankehaut Hankemenettelyt Muu toiminta Yleistä ohjelman toiminnasta Lintu-tutkimusten arviointi Tutkimusten teemat ja toteutus Tulosten merkittävyys ja hyödyntäminen Tavoitteiden toteutuminen Ohjelman tavoitteet Väliarvioinnin linjausten toteutuminen Arvioita tavoitteiden toteutumisesta Liikenneturvallisuuden tutkimustarpeet ja näkymät Liite 1. Tutkimushankkeet teemoittain Liite 2: Tutkimushankkeet lyhenteen mukaan Liite 3: LINTU-johtoryhmän vastineet ja linjaukset vuonna 2005 laaditun ohjelman ensimmäisen väliarvioinnin (LVM:n julkaisuja 67/2005) johtopäätöksiin

3 LINTU-ohjelman väliarviointi 2008, versio Johdanto LINTU-ohjelman väliarviointi on laadittu itsearviointina ilman ulkopuolista arviointikonsulttia. Johtoryhmä on arvioinut ohjelman toimintaa, tutkimushankkeiden ohjausryhmiin osallistuneet asiantuntijat ovat arvioineet tutkimusten ja niiden tulosten laatua. Ohjelman tavoitteiden toteutumista ja liikenneturvallisuustutkimuksen tulevaisuuden näkymiä ja tarpeita on arvioitu erillisessä palaverissa, johon osallistui johtoryhmän lisäksi muita liikenneturvallisuuden ja tutkimustoiminnan asiantuntijoita liikenne- ja viestintäministeriöstä, Tiehallinnosta, Ajoneuvohallintokeskuksesta ja Liikenneturvasta. Arvioinnin tavoitteena on ollut, paitsi koota kokemukset opiksi, erityisesti katsoa eteenpäin. Tärkeänä on nähty hakea vastauksia kysymyksiin: miten tutkimusten tulosten hyödyntämistä voidaan vielä tehostaa ja mitä tavoitteita liikenneturvallisuuden tutkimukselle on jatkossa nähtävissä. Kesken arviointityötä tehtiin päätös LINTU-ohjelman jatkamisesta vuoden 2010 loppuun. Näin turvataan liikenneturvallisuuden tutkimusyhteistyön jatkuvuus liikennehallinnon virastouudistuksen suunnittelun ja perustettavan uuden väyläviraston käynnistysvaiheen yli. Näin ollen tämä alunperin ohjelman loppuarvioinniksi suunniteltu työ muodostui ohjelman toiseksi väliarvioinniksi, sillä ohjelmaa arvioitiin ensimmäisen kerran vuonna 2005 ensimmäisen kolmivuotiskauden päättyessä. Tätä arviointia täydennetään tarvittaessa vuonna 2010 ohjelman päättyessä.

4 4 LINTU-ohjelman väliarviointi 2008, versio Lintu-ohjelman toiminta 2.1 Johtoryhmän toiminta Vuonna 2008 ohjausryhmän kokoonpano on ollut: Leif Beilinson, LVM (pj.), Juha Valtonen, LVM, Kari Hakuli, AKE, Auli Forsberg, Tiehallinto, Saara Toivonen, Tiehallinto, Sirpa Rajalin, Liikenneturva. Johtoryhmän sihteerinä on toiminut koordinaattori Annu Korhonen, Linea Konsultit Oy. Ohjelmaa käynnistettäessä vuonna 2002 johtoryhmän puheenjohtajana toimi Jarmo Hirsto ja ohjelman käytännön toimista vastasi Petteri Katajisto. Sen jälkeen johtoryhmätyöskentelyyn ovat osallistuneet myös Matti Roine, Tiina Haapasalo ja Eine Rossi LVM:stä, Seppo Sarjamo Tiehallinnosta sekä Ove Knekt Ajoneuvohallintokeskuksesta. Johtoryhmä on kokoontunut noin kymmenen kertaa vuodessa. Kokouksissa on käyty läpi käynnissä olevien hankkeiden tilanne, sovittu valmistuvien hankkeiden menettelyistä, kuten ulkopuolisen arvioitsijan tarpeesta, raportin painatuksesta ja tulosten tiedottamisesta. LINTU-ohjelman tapahtumien - hankehakujen ja seminaarien - suunnittelun ohella kokouksissa on keskusteltu liikenneturvallisuuden tilasta ja tarpeista yleensä sekä aktiivisesti tiedotettu eri rahoittajatahojen liikenneturvallisuustyön ja muun tutkimuksen aiheista. Hakukierrosten yhteydessä on lisäksi pidetty erillisiä hanke-ehdotusten arviointipalavereja joko koko johtoryhmällä tai pienemmällä työryhmällä. Hankehakukierrosten suunnittelua varten on pidetty työpajoja, joihin on johtoryhmän jäsenten lisäksi osallistunut useampia asiantuntijoita liikenne- ja viestintäministeriöstä, Ajoneuvohallintokeskuksesta, Tiehallinnosta ja Liikenneturvasta. Työpajoissa on käsitelty liikenneturvallisuuden tietotarpeita eri tahojen toimintasektorien näkökulmasta. Johtoryhmä on jatkanut hankehakujen valmistelua ideariihen keskustelujen ja tietotarpeiden priorisointien pohjalta. Hankehakujen sisällöstä on päättänyt johtoryhmä. Johtoryhmän jäsenten arvioita johtoryhmän toiminnasta: + Johtoryhmän toiminta on koettu hyväksi ja keskustelevaksi. Ryhmässä todettiin olleen hyvä henki ja avoin ilmapiiri. + Johtoryhmän kokoonpano oli sopiva ja kokouksia oli riittävästi. + Kokouksissa käyty keskustelu liikenneturvallisuuden ongelmista ja kehittämis- ja tutkimustarpeista oli asiantuntevaa ja laaja-alaista. Kokoukset toimivat myös merkittävinä tiedonvaihtotilanteina hallinnonalan eri tahojen asiantuntijoiden kesken. - Johtoryhmän keskusteleva työskentelytapa saattoi aika ajoin haitata niukkojen aika- ja henkilöresurssien tehokasta käyttöä. Suurempi ongelma oli kuitenkin resurssien niukkuus kuin liiallinen keskustelu. Työkiireet aiheuttivat itsekritiikkiä mm. kokouksiin valmistautumisessa. - Kiiree ja henkilövaihdokset vaikuttivat hieman työn sujuvuuteen. Nimetty puheenjohtaja ei ehtinyt osallistumaan johtoryhmätyöskentelyyn. Koordinaattorin panos oli hieman ylikorostunut johtoryhmän toiminnassa. - Hankehakujen valmistelussa koettiin, että ideaseminaareissa todettuja tutkimustarpeita ei riittävästi huomioitu hakuja suunniteltaessa.

5 LINTU-ohjelman väliarviointi 2008, versio Arviointityössä ja johtoryhmän keskusteluissa todettiin jatkotoimenpiteistä seuraavaa: Johtoryhmässä käyty arvokas keskustelu liikenneturvallisuuden parantamistarpeista tärkeistä toimista tulisi tiivistää johtoryhmän viesteiksi jatkotoimintaa varten. Ohjelman päättyessä olisi tarpeen järjestää tiedotustilaisuus ohjelman tärkeimmistä tuloksista ja niistä johtuvista toimenpidetarpeista. Liikenneturvallisuuden ja sen tutkimuksen yhteistyötä varten tulisi jatkossakin asiantuntijoille varata riittävästi myös resursseja. 2.2 Koordinaattorin toiminta Ohjelman koordinaattorin tehtävänä on ollut huolehtia tutkimusohjelman käytännön tehtävistä niin, että ohjelman johtoryhmä on voinut keskittyä ohjelman sisällölliseen suunnitteluun ja tutkimushankkeiden ohjaukseen. Koordinaattori on työskennellyt kiinteässä yhteistyössä ministeriössä LINTU-ohjelmasta vastaavan henkilön kanssa. Koordinaattorin tehtäviin on kuulunut muun muassa tutkimushankkeiden sopimusasioista, raportoinnista ja muista hankemenettelyistä huolehtiminen, johtoryhmän kokouksien valmistelu ja työn avustaminen, tutkimusohjelmasta ja sen aiheista tiedottaminen yhteistyössä tilaajien ja tutkimusten tekijöiden kanssa, seminaarien järjestäminen ja ohjelman www-sivujen ylläpito sekä tiedonkulusta huolehtiminen tutkimusohjelman eri osapuolien kesken. Lisäksi koordinaattori on osallistunut ministeriön hallinnonalan tutkimusohjelmien yhteisiin koordinaatiotapaamisiin. Koordinaattorina on toiminut koko ohjelman ajan Annu Korhonen Linea Konsultit Oy:stä. Raportointiin ja www-sivujen ylläpitoon liittyvissä tehtävissä koordinaattorin apuna on toiminut Jouko Kunnas Kunnas Arkkitehtuuri ja viestintä Jouko Kunnas Ky:stä. Johtoryhmän jäsenten arvioita koordinaattorin toiminnasta: + Koordinaattori on huolehtinut tehtävistään hyvin ja osallistui asiantuntemuksellaan myös työskentelyyn, eikä ollut vain hallinnollinen koordinaattori. + Koordinaattorin pysyminen samana läpi ohjelman nähtiin hyvänä. - Koordinaation resurssit (tai niiden allokointi) eivät riittäneet toivotun laajuiseen tiedottamiseen. - Koordinaattorin säilyminen samana läpi ohjelman saattoi aiheuttaa myös kaavoihin kangistumista. Arviointityössä ja johtoryhmän keskusteluissa todettiin jatkotoimenpiteistä seuraavaa: Raporttiyhteenvedon täydentäminen ohjelmakauden päättyessä on tärkeää ja koordinaattori sopiva henkilö sen koostajaksi

6 6 LINTU-ohjelman väliarviointi 2008, versio Hankehaut LINTU-ohjelmaa edelsi VTT:n vuosina laatima laaja tausta-aineisto liikenneturvallisuuden tutkimustarpeista Suomessa. Tutkimustarpeet oli koottu ohjelmaksi hankekorttien muotoon ja priorisoitu kiireellisyyden mukaan (LVM B23/2000 Liikenneturvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma - Yhteenvetoraportti). Tutkimusaiheet oli ryhmitelty strategisiin (mm. liikenneturvallisuuspolitiikka, liikenneturvallisuustoimenpiteiden toteutuksen kehittäminen) ja operatiivisiin (mm. ihmiseen vaikuttaminen, infrastruktuuri, ajoneuvot, ammattiliikenne, taajamien liikenne, kevyt liikenne). VTT:n tuottama laaja aineisto toimi pohjana etenkin ohjelman alkupuoliskon hankehakujen suunnittelussa, mutta aineiston sisältöön palattiin ohjelman kuluessa myös myöhemmin. Taustaselvityksessä muodostettuja hankkeita ei kuitenkaan lähdetty toteuttamaan sellaisenaan vaan kunkin hakukierroksen edellä johtoryhmä käsitteli tutkimustarpeita useassa kokouksessa. Myös laajennetun johtoryhmän työpajoja järjestettiin. Koska LINTU-ohjelmaan ohjattu rahoitusosuus muodosti merkittävän osan Tiehallinnon, LVM:n ja AKE liikenneturvallisuustutkimuksen määräahoista, vaikutti haettavien aiheiden valintaan luonnollisesti eri rahoittajatahojen omat toiminnan tietotarpeet ja intressit. Kuitenkin joka hakukierroksella oli tavoitteena käynnistää tutkimuksia myös sellaisista aiheista, jotka eivät suoraan kuuluneet rahoittajien sektoriin. Toki tarjouspyyntöjen muodostamisessa otettiin huomioon valtakunnallisen liikenneturvallisuussuunnitelman linjaukset ja painotukset sekä käytettävissä olevat rahoitusresurssit; haettiin sellaisia tutkimuksia, joissa käytettävissä olevalla rahoituksella voitiin olettaa saatavan myös tuloksia. Niinpä esimerkiksi laajempia perustutkimuksen kokonaisuuksia ohjelmassa ei toteutettu, vaan suurin osa hankkeista oli ennemminkin soveltavia ja lähempänä konkreettista liikenneturvallisuustoimintaa. Samalla LINTU-tutkijoiden joukossa oli yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten lisäksi myös liikennealan konsultteja. Yhteensä hakukierroksia ohjelmassa järjestettiin 7 kertaa. Näihin saatiin yhteensä 207 hanke-ehdotusta, joista käynnistettiin yhteensä 43 LINTU-hanketta. LINTU-ohjelman johtoryhmä vastasi saatujen hanke-ehdotusten arvioinnista ja valinnasta. Koordinaattori laati yhteenvedot saaduista hanke-ehdotuksista ja laati arviointia varten pisteytyspohjat. Johtoryhmän jäsenet lukivat ja arvioivat kaikki saapuneet hanke-ehdotukset ja useimmiten valintapäätöstä edelsi useampi koko johtoryhmän tai pienemmän ryhmän arviointikokous. Arvioinnissa saatettiin käyttää myös johtoryhmän ulkopuolisia asiantuntijoita. Arviointiperusteina oli paitsi hankeehdotuksen laatu ja muut ominaisuudet myös hankkeen sopivuus LINTU-ohjelman tutkimuskokonaisuuteen. Hankehakukierrokset ovat laajimmillaan olleet varsin työläitä - hankehakujen muotoilu ja ehdotusten arviointi on työllistänyt johtoryhmää paljon.

7 LINTU-ohjelman väliarviointi 2008, versio Haku (ns. pilottihaku) - hanke-ehdotuksia 12 kpl, käynnistettiin 3 hanketta Liikenneturvallisuusvision aiheuttamat muutokset liikenneturvallisuuteen vaikuttavien tahojen toiminnassa Liikenneturvallisuussuunnitelman toimenpiteiden arviointi visionäkökulmasta muu liikenneturvallisuusvision konkretisointiin liittyvä aihe Haku hanke-ehdotuksia 64 kpl, käynnistettiin 11 hanketta Liikenneturvallisuusvision konkretisoiminen Liikenteen ja maankäytön vuorovaikutteinen suunnittelu Yhteiskunnassa tapahtuvien muutoksien vaikutus liikennekäyttäytymiseen ja/tai liikenneturvallisuuteen ja näihin muutoksiin varautuminen Haku hanke-ehdotuksia 28 kpl, käynnistettiin 5 hanketta Päätöksentekijöiden mielipiteet liikenneturvallisuudesta ja käsitykset kansalaismielipiteestä Tavaraliikenteen kuljetusten liikenneturvallisuusvastuu Liikenneturvallisuuden tehokas parantaminen muu aihe Haku hanke-ehdotuksia 28 kpl, käynnistettiin 6 hanketta Tutkijalautakunta-aineistojen syvänanalyysi Päihteet liikenteessä Liikenteen kasvun hillintä ja liikenneturvallisuus muu aihe Haku hanke-ehdotuksia 51 kpl, käynnistettiin 9 hanketta Ihmisten välinen vuorovaikutus ja sosiaaliset käytännöt, ja niiden ilmeneminen ja vaikutukset liikenteessä Kustannustehokkaat keskikaiteelliset tiejärjestelyt ja niiden soveltuvuus pääteille Ajonopeuksien hallinnan tehokkaat menetelmät Suomessa muu aihe Haku hanke-ehdotuksia 11 kpl, käynnistettiin 5 hanketta Alkolukon vapaaehtoisen käytön pilotoinnin suunnittelu ja valmistelu Ajo-oikeuteen liittyvät prosessit - esiselvitys Taajamien kevyen liikenteen kuolonkolareihin keskittyvä tutkijalautakunta-aineistojen syväanalyysi Haku hanke-ehdotuksia 13 kpl, käynnistettiin 4 hanketta Matka-aikaan perustuvan automaattivalvonnan kokeilu Raskaan liikenteen onnettomuudet tutkijalautakunta-aineistossa Selvitys nykyistä tierakennetta hyödyntävistä keskikaideratkaisuista Tutkijalautakunta-aineistojen syväanalyysin jatko: moottoritiet, seutu- ja yhdystiet Yhteensä seitsemässä hankehaussa on saatu 207 hanke-ehdotusta, joista 43 on käynnistetty.

8 8 LINTU-ohjelman väliarviointi 2008, versio Johtoryhmän jäsenten arvioita hankehauista ja niiden menettelyistä: + Tarjouspyyntöjen määrittelyssä edistyttiin ja kehityttiin ohjelman kuluessa. Tarjouspyynnöt tarkentuivat ohjelman loppua kohden. + Hakemusten arviointi onnistui hyvin. + Tarkasti määritellyt haut helpottivat arviointia. - Hankehalujen muotoiluun panostettiin joskus ehkä liikaakin. - Tarjouspyyntöjen tarkentuessa niiden valmistelu vei enemmän johtoryhmäläisten resursseja ja tutkijoiden luovuudelle ja innovaatioille ei ehkä jäänyt enää riittävästi tilaa. - Tarjouspyynnöistä olisi voinut tiedottaa laajemminkin. - Kilpailutuslainsäädännön uudistuminen aiheutti hämmennystä. Hankintasäännöstö kun ei sovellu T&Khankintojen kilpailutukseen ja vaikeuttaa innovaatioiden syntymistä. Arviointityössä ja johtoryhmän keskusteluissa todettiin hankehakujen jatkotoimista seuraavaa: Innovaatioita synnyttäviä vapaampi hakuaiheita tulisi jatkossa pohtia tarkemmin määriteltyjen tutkimusten haun rinnalle. Tarjouspyyntövaihe on tärkeä; jo tarjouksessa tulee edellyttää työn ja sen tulosten hyödyntämisen ja soveltamisen arviointia.

9 LINTU-ohjelman väliarviointi 2008, versio Hankemenettelyt Hankkeiden käynnistyttyä on niille koottu ohjausryhmät, laadittu sopimukset. Hankkeet ja niiden kuvaukset on lisätty ohjelman www-sivuilla olevaan tutkimusyhteenvetoon. Hankkeiden ohjausryhmissä on ollut aina jäsenenä, useimmiten puheenjohtajana, LINTU-johtoryhmän jäsen. Näin on varmistettu tiedonkulku hankkeiden ja johtoryhmän välillä. koordinaattori on huolehtinut hankkeiden käynnistämisestä, ohjausryhmien kokoamisesta ja sopimusmenettelyistä. Koordinaattori ei ole kuitenkaan osallistunut hankkeen aikana ohjausryhmätyöskentelyyn. Hankkeen päättyessä koordinaattori on vastannut raportin viimeistelyyn ja painatukseen liittyvistä tehtävistä. Ohjelman tutkimukset on raportoitu omana julkaisusarjanaan, ei ministeriön julkaisusarjassa. Raportointimenettelyihin on kuulunut raporttien oikoluku ennen painatusta. Näin on haluttu varmista raporttien hyvä kieliasu ja siltä osin lisätä raporttien laatua ja luettavuutta. Raporttien sisällön laadun varmistamiseksi on useissa hankkeissa käytetty ohjausryhmän, ja usein myös ohajusryhmätahojen, ulkopuolista arviointiapua. Johtoryhmän jäsenten arvioita ohjausryhmätoiminnasta ja muista hankemenettelyistä: + Ohjausryhmissä toimi hyviä asiantuntijoita, myös ohjelman ulkopuoleltakin. + Hankkeiden raportointi ollut hyvää ja niistä on saatu hyvää palautetta. - Ohjausryhmät ovat olleet joissakin tapauksissa liian suuria ja joissakin liian suppeita. - Ohjaustyöskentely jää liikaa kokousten varaan, mikä on toisaalta kallista toteuttaa. Tähän pitäisi keksiä uusia keinoja. - Tiedottamiseen ei ole ollut riittävästi resursseja. Arviointityössä ja johtoryhmän keskusteluissa esitettiin seuraavia jatkotoimenpiteitä: Hankkeiden ohjaukseen tulisi resurssipulan vuoksi kehittää uusia keinoja? Ohjelman jatkoksi on laadittava keskeiset viestit ja jatkettava tuloksista ja toimenpiteistä tiedottamista.

10 10 LINTU-ohjelman väliarviointi 2008, versio Muu toiminta Kaikki LINTU-tutkimukset on esitelty valmistumisvaiheessaan ohjelman tutkimusseminaareissa, joita on järjestetty 1-2 kertaa vuodessa. Seminaareihin on osallistunut yleensä noin henkeä, keskustelu on ollut vilkasta ja monet tutkimukset ovat herättäneet kuulijoissa mielenkiintoa. Seminaareissa on ollut jaossa myös uusimpia LINTU-rarportteja. Ohjelman tutkimuksia on esitelty lisäksi monissa muissa liikenne- ja liikenneturvallisuusalan seminaareissa, kuten Väylät ja Liikenne -päivillä, Liikenneturvan tutkijaseminaareissa ja Tiehallinnon liikenneturvallisuuspäivillä. Ohjelman internetsivut ovat toimineet ohjelman tiedonjakokanavana. Sivuilla on tiedotettu hankehauista, seminaareista ja valmistuneista tutkimuksista. Sivuille on koottu tiedot ohjelman hankkeista ja kaikki julkaisut on saatavilla sähköisessä muodossa ohjelman internet-sivustolta. Osa raporteista ja muistioista on julkaistu vain sähköisessä muodossa. Johtoryhmän jäsenten arvioita seminaareista ja muusta ohjelman toiminnasta: + Seminaarit onnistuivat hyvin ja olivat hyviä tilaisuuksia jakaa infoa LINTU hankkeen tuloksista laajemminkin. + WWW-sivut toimivat kohtuullisen hyvin seuranta-, arkistointitarkoitukseen ja kontaktipisteenä. + Joissakin yksittäisissä hankkeissa (POMO, ALPI) tutkijan aktiivisuuden ja aiheen vuoksi tiedottaminen onnistui erinomaisesti. - Tutkimustuloksia olisi voinut yrittää ajaa enemmän läpi muualle (konferensseihin, julkiasuihin). - LVM olisi omassa tiedottamisessaan voinut nostaa LINTUa enemmän esille. - Seminaarien osallistujat pääosin asiantuntijoita, päättäjiä olisi kaivattu enemmän. - Kansainvälisille foorumeille olisi pitänyt saada enemmän tietoa hyvistä hankkeista. - Nettisivua olisi voitu markkinoida paremmin. Arviointityössä ja johtoryhmän keskusteluissa esitettiin seuraavia jatkotoimenpiteitä: Keskeisten viestien kanssa päättäjien foorumeille, kansainvälisille foorumeille Tiedottamista tuloksista tarvitaan edelleen: mm. yhteenvetoraportti, tulosseminaari, tiiviit esitteet tuloksista aihepiireittäin

11 LINTU-ohjelman väliarviointi 2008, versio Yleistä ohjelman toiminnasta LINTU-ohjelma on kokonaisuutena nähty hyödylliseksi. Ohjelman kautta on voitu koota suurempi tutkimusraha vuosittain käytettäväksi yhdessä sovittuihin teemoihin. LINTU-johtoryhmä on toiminut tiiviisti ja motivoituneesti ja muodostanut samalla tärkeän asiantuntijatason tiedonvaihtokanavan ministeriön, tiehallinnon, ajoneuvohallintokeskuksen ja Liikenneturvan kesken muissakin liikenneturvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Johtoryhmän jäsenten kautta on toteutunut toimivia yhteyksiä muihin työryhmiin ja valmisteluprosesseihin (mm. Iäkäs-työryhmä, Tiehallinnon toimintalinjojen valmistelu). Ohjelman voi katsoa olleen organisaatioiden työkalu; asiantuntijatason tiedonvaihdon foorumina sekä tutkimustulosten tuottajana. Johtoryhmäläisten sitoutuminen ohjelman toimintaan ja hankkeiden ohjaukseen on ollut edellytys ohjelman onnistumiselle. Ohjelman vuosittainen tutkimusrahoitus ( e/v) on ollut resurssien näkökulmasta sopiva; useampien hankkeiden ohjaukseen ja laajempien hakukierrosten järjestämiseen ei johtoryhmän jäsenten aika olisi juurikaan riittänyt. Ohjelman kuluessa monet menettelyt ovat hioutuneet ja ohjelman ja sen tapahtumien ja tutkimusten tunnettavuus on parantunut. Liikenneturvallisuustutkimuksen yhteistyön toivotaan jatkuvan edelleen. Johtoryhmän jäsenten arvioita ohjelmasta yleisesti: + LINTU-ohjelman toteuttama kokonaisvaltainen liikenneturvallisuustutkimus alan organisaatioiden yhteistyönä on erittäin tärkeää. + Ohjelma on toiminut yhteisen sateenvarjon alla ja niukkoja resursseja on jaettu suunnitelmallisesti. + Johtoryhmä on pystynyt katsomaan omien organisaatioidensa raja-aitojen yli, ja toteuttamaan myös muita kuin omia aiheita. + Ohjelma on täyttänyt sille asetetut tavoitteet ja onnistunut virittämään uudenlaisia lähestymistapoja liikennejärjestelmän turvallisuuteen. + Perustietämystä on kehitetty ja tieteellisiä avauksiakin on tehty. Tieteidenvälinen työskentely on edennyt. + Liikenteen valvonnan teemassa on tehty erittäin merkittäviä selvityksiä. - Riskinottoa on vältetty ehkä hieman liikaa. - Tutkimusten laatu on vaihdellut. Ohjelmaa voi kuitenkin pitää hyödyllisenä. On kohtuullista hyväksyä myös joitakin epäonnistumisia. Arviointityössä ja johtoryhmän keskusteluissa on todettu seuraavaa: LINTU-ohjelman tahojen yhteinen näkemys ja toive on, että liikenneturvallisuustutkimuksen yhteistyötä tulisi ehdottomasti jatkaa.

12 12 LINTU-ohjelman väliarviointi 2008, versio Lintu-tutkimusten arviointi 3.1 Tutkimusten teemat ja toteutus LINTU-ohjelman teemat LINTU-ohjelman tutkimukset ovat käsitelleet liikenneturvallisuuden kysymyksiä laajasti, ja monissa tutkimuksissa on käsitelty useampaakin liikenneturvallisuusteemaa, kuten seuraavasta kuvasta voidaan todeta. Ohjelman alkuvaiheessa tutkimukset keskittyivät strategisiin aiheisiin sekä kuljettajia, nuoria ja iäkkäitä koskeneisiin teemoihin. Ohjelman jälkipuoliskolla painopisteiksi ovat nousseet kolariväkivalta, kevyt liikenne ja valvonta. Raskaaseen liikenteeseen, tilastointiin ja maankäyttöön liittyvät aihealueet ovat täydentyneet ohjelman kuluessa. Ajoneuvoihin liittyvä tutkimus on ainoa selvästi vähemmälle jäänyt liikenneturvallisuuteen liittyvä tutkimusteema. LINTU-ohjelman tutkimusteemoilla on ollut vahva yhteys valtakunnalliseen liikenneturvallisuussuunnitelmaan. LINTU-tutkimuksilla on tuettu suunnitelman laadintaa ja suunnitelman valmistumisen jälkeen suunnitelman teemoista on käynnistetty tutkimuksia. Kuva 1. LINTU-ohjelman tutkimusten jakautuminen eri teemoihin. Tutkimushankkeiden lyhenteet esitetty liitteessä 1.

13 LINTU-ohjelman väliarviointi 2008, versio LINTU-tutkimusten tekijät LINTU-ohjelman tutkimuksia tekemässä olleet tahot on esitelty seuraavassa taulukossa. Tutkimushankkeiden lyhenteitä vastaavat tutkimukset selostettu liitteessä 3. Tutkijataho Destia Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia, Autolaboratorio Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto Helsingin yliopisto, psykologian laitos JP-Transplan Oy Liidea Oy Maanmittauslaitos Motiivi Oy Plaana Oy Plus Terveys Oy Ramboll Finland Oy Safety Futures Ky SITO Oy Talentek Oy Teknillinen korkeakoulu, Autolaboratorio Teknillinen korkeakoulu, Liikennelaboratorio Teknillinen korkeakoulu, Tielaboratorio Tilastokeskus Turun yliopisto, Eduskuntatutkimuksen keskus Turun yliopisto, psykologian laitos Työterveyslaitos Valmixa Oy WSP LT-Konsultit Oy VTT, Digitaaliset tietojärjestelmät VTT, Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Vägverket Konsult Tutkimushanke KOTO Kolarikorjausta käsitellyt insinöörityö (osarahoitus) SUTI (virkatyönä) KELIKU, VÄSY JL OULULIIKA, HAJATURVA, APRO KOTO LIITUKAAVA LIITU-POP POMO, VIOLA2 LIIKA, LONTTI, ALPI VALLULINKKI, RASLON INVE, POMO, KOLKUTA, VIOLA2 LIITUKAAVA, KESKIVAIHE VIOLA, VIOLA2 KULTI, VIOLA, KOLKUTA VIOLA TILHI PÄÄT PÄÄT, SOSITA, KOLKUTA VIOLA, KOLKUTA ENSILUMI, KOTISIIVU, APRO HALTI, ATOLI SUTI KOTKA, TAKU, TEPA, NOPHA, PUUTTU- MISKYNNYS, TAAJAMATAUSTA, MATKA- AIKA, KESKIVAIHE KOTO Tutkimusaineistoista ja -menetelmistä Tutkimuksissa on käytetty laajasti liikenneturvallisuutta koskevia tilasto- ja tietoaineistoja. Kolariväkivaltaa selvittäneet tutkimukset perustuneet tutkijalautakuntien tuottamien aineistojen syvälliseen analyysiin, mutta aineistoa on hyödynnetty myös muissa selvityksissä. Etenkin kevyen liikenteen onnettomuuksien osalta on aineistossa todettu puutteita. Samoin kansioiden ja sähköisen onnettomuustietorekisterin välillä on todettu ristiriitaisuuksia. Kehittämistarpeita on käsitelty liikenneonnettomuuk-

14 14 LINTU-ohjelman väliarviointi 2008, versio sien tutkinnan neuvottelukunnassa samalla, kun LINTU-tutkimuksia on esitelty. Liikennevakuutuskeskusten asiantuntijat ovat osallistuneet myös useiden tutkimusten ohjausryhmätyöskentelyyn, joten tiedonkulku tietoaineiston ylläpitäjän ja tutkijoiden välillä on toiminut. Tilastokeskuksen onnettomuusaineistoa sekä Tiehallinnon onnettomuus- ja tierekisteriä on käytetty LINTU-tutkimuksissa laajasti. Esimerkiksi taajamien onnettomuuksien yhteyksiä maankäyttöön selvittäneessä TAAJAMATAUSTA-hankkeessa hyödynnettiin edellä mainittujen lisäksi myös Digiroad-aineistoa sekä paikkatietoanalyyseissä rakennus- ja huoneistorekisteriä. Terveydenhuollon rekistereitä on käytetty laajemmin kahdessa LINTUtutkimuksessa. Polkupyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden onnettomuuksia tutkinut POMO-hanke käytti tutkimusaineistona tutkijalauta-aineiston lisäksi Pohjois-Kymeenlaaksossa terveydenhuollon tapaturmien tilastointia kehittäneen Start-hankkeen yhteydessä kerättyä tapaturma-aineiston sekä potilaskertomuksia. Vakavien loukkaantumisten määrää selvittänyt TILHI-hanke keskittyi sairaaloiden hoitoilmoitusrekisterin (HILMO) ja Tilastokeskuksen tieliikenneonnettomuusaineiston yhdistämisen edellytyksiin. Nopeusvalvontaa käsitelleissä tutkimuksissa on hyödynnetty Tiehallinnon liikennetietojen lisäksi tutkimuslaitoksen (VTT) omaa laskenta- ja mittauskalustoa. Uutta tutkimusmenetelmää kehitettiin muun muassa suojateiden liikenneturvallisuutta käsitelleen SUTI-tutkimuksen yhteydessä, jossa osallistuttiin digitaalisen videofilmin automaattisen analysointimenetelmän kehittämistyöhön. Toisena hyvänä esimerkkinä tutkimusmenetelmien kehittämisestä on kuljettajan väsymyksen testaamiseen keskittynyt VÄSY-hanke. Eräissä tutkimuksissa todettiin kyselytutkimuksen riskit ja haasteet. Saatujen vastusten määrä jäi selvästi odotettua pienemmäksi, jolloin niiden analysointi suunnitellulla tavalla ei ollut mielekästä. Hyviäkin kokemuksia kyselytutkimuksista on LIN- TU-ohjelmassa saatu, mutta epäonnistumiset korostivat tutkimuksen huolellisen suunnittelun merkitystä sekä harkinnan tarvetta tutkimustapaa valittaessa. Samalla todettiin, että tiedon keruussa tehtyjä virheitä ei voida korvata tilastoanalyysillä. Joissakin tutkimuksissa on ensimmäisenä vaiheena tehty kirjallisuusselvitys kyseistä aihetta koskevista tutkimuksista ja kokemuksista. Hyvänä esimerkkinä kirjallisuusselvityksen merkityksestä on kuljettajien sosiaalisia taitoja liikenteessä selvittänyt SOSITA-tutkimus, jossa laadittu kirjallisuuskatsaus muodostui monikäyttöiseksi käsikirjaksi teemaan, jota ei suomalaisessa liikenneturvallisuuskeskustelussa ole aiemmin laajalti käsitelty. Useissa kirjallisuusselvityksissä on käsitelty myös kansainvälisiä aineistoja, mutta kansainvälisiä yhteistyökumppaneita on ollut mukana vain kahdessa hankkeessa; keskikaiteellisia tiejärjestelyjä selvittäneessä KOTO-hankkeessa sekä Suomen ja Ruotsin talviliikenteen turvallisuutta vertailleessa SUORUO-hankkeessa. Liikenneturvallisuuteen liittyvän päätöksenteon aineistoja on selvitetty kahdessa LINTU-tutkimuksessa. Kansalaisten ja päättäjien liikenneturvallisuusmielipiteitä ja liikenneturvallisuuteen liittyvää päätöksentekoprosessia käsitelleessä PÄÄTselvityksessä käytiin läpi eduskunnan käymää liikenneturvallisuuteen liittyvää keskustelua, lainsäädäntöä ja päätöksentekoprosessia vuosilta Kuntatason

15 LINTU-ohjelman väliarviointi 2008, versio päätöksentekoprosessiin keskityttiin kuntien valtuutettujen mielipiteitä liikenneturvallisuudesta selvitellessä LIITU-POP-hankkeessa. 3.2 Tulosten merkittävyys ja hyödyntäminen Tulosten merkittävyydestä Kokonaisuutena LINTU-ohjelman tutkimustoiminta on nähty onnistuneeksi. Arvioinnissa todettiin muun muassa, että vääriä tutkimuksia ei ole tehty ja että pitkässä tutkimusohjelmassa tulee sallia myös joitakin epäonnistumisia. LINTUhankkeiden ohjausryhmissä toimineille asiantuntijoille suunnatun kyselyn perusteella useitakin hankkeita tai niiden tuloksia pidettiin merkittävinä. Vuosina toteutettuja erityisen merkittäviksi nähtyjä selvityksiä on käsitelty seuraavassa: Kolariväkivaltaa selvittävistä tutkimuksista VIOLA-hanke on jo valmis, mutta KOLKUTA ja VIOLA2-tutkimukset ovat vielä kesken ja niiden osalta tutkimuksen merkittävyys perustuukin odotuksiin. Kaikista tutkimuksista todettiin, että innovatiivinen monen tieteen näkökulmia yhdistelevä lähestymistapa ja tutkijaryhmien monipuolinen asiantuntemus on erittäin arvokasta: Eri tieteenalojen ajattelumallien keskinäinen ymmärtäminen on työn ydinasiaa ja monitieteisyys mahdollistaa uusia oivalluksia asiayhteyksistä. Tutkimusten merkittävyyttä korostaa tuore tutkimuksellinen näkökulma: Ihmisen kestokyky kolariväkivaltaa vastaan on otettava liikennejärjestelmän kehittämisen ja ylläpidon perustaksi. Liikenneympäristö, ajoneuvot ja nopeusrajoitusjärjestelmä / ajonopeuksien hallinta on sovitettava yhteen niin, että ihmiselle ei aiheudu kuolemanvaaraa normaalissa liikennejärjestelmän käytössä. Järjestelmän käyttörajoitusten vastainen toiminta on pystyttävä estämään mm. älykkäällä liikenteen hallinnalla. Varsin kohtuullisella määrällä keskikaiteita voidaan vaikuttaa suureen osaan tavallisten pääteiden liikennekuolemista; lopuille pääteille keinona on tehokkaampi nopeuksien hallinta. Taajamien onnettomuuksia käsittelevän KOLKUTA-tutkimuksen tulosten odotusarvoa korostaa tutkimusaiheen tärkeys: Kevyen liikenteen turvallisuus on taajamien nopeustason peruskriteeri. Ylinopeuksiin ja päihtyneenä ajamiseen on löydettävä toimivia ratkaisuja. Nähdään myös, että nämä eri toimintaympäristöjä käsittelevät tutkijalautakunta-aineistojen syväanalyysit muodostavan merkittävän lähtöaineiston myös muille selvityksille. Tuloksia on käytetty muun muassa mm. keskikaiteita koskevien LINTU-selvitysten määrittelyssä. VIOLA-tuloksia on hyödynnetty myös Tiehallinnon pääväylien kehittämisen etenemispolkuja, talvihoidon toimintalinjan kehittämistä sekä nopeusrajoitusohjetta koskevissa keskusteluissa. Myös käynnissä olevien tutkimusten tulosten hyödynnettävyys tarkistetaan Tiehallinnon nopeusrajoitusohjetta uudistettaessa. Pyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden liikennetapaturmia Pohjois-Kymenlaaksossa selvitelleestä POMO-hankkeesta todettiin: Tutkijaryhmässä oli erittäin aktiivinen ja asiantunteva ote. Yhteiskuntataloudellisen osaamisen puutetta paikattiin asiantuntija-arvioinnilla. Joissakin tuloksissa mentiin jo ehkä liiankin yksityiskohtaiselle tasolle. Tuloksia on esitelty runsaasti jo tutkimuksen aikana sen eri vaiheissa, myös ulkomailla, ja niistä on kirjoitettu useita lehtiartikkeleita. Työ

16 16 LINTU-ohjelman väliarviointi 2008, versio tuotti hyvin konkreettista ja vakuuttavaa tietoa siitä, kuinka paljon polkupyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden onnettomuuksista jää virallisten tilastojen ulkopuolelle, kuinka pitkiä työkyvyttömyysaikoja onnettomuuksista seuraa ja kuinka valtavat kustannukset niistä syntyvät usealle eri taholle. Kevyen liikenteen teemaa täydentää suojateiden turvallisuutta koskeva SUTItutkimus, jonka asiantunteva liikenneturvallisuustutkija toteutti varsin itsenäisesti. Erityistä innovatiivisuutta oli työn taustalla tapahtuneessa menetelmäkehityksessä, johon LINTU-rahoitus ohjattiin. Tuloksia on jo käytetty Liikenneturvan valistuksessa. Työssä tehdyt ehdotukset tulisi ottaa huomioon päätöksenteossa ja tiedottaa niistä päättäjille. Tehostetun kameravalvonnan ja alennetun puuttumiskynnyksen vaikutusta turvallisuuteen tutkineen PUUTTUMISKYNNYS -hankkeen tulokset todettiin merkittäviksi. Tutkimus osoitti, että suunnitelmallisella ja tehokkaalla tiedottamisella voidaan tehostaa toimenpiteen vaikuttavuutta ja parantaa hyväksyttävyyttä. Tuloksia on jo hyödynnetty poliisin sisäisessä toiminnassa ja automaattivalvonnan kehittämisessä. On oletettavaa, että nopeusvalvonnan nollatoleranssin käytäntö etenee ja laajenee. Todettiin kuitenkin, että tutkimukseen olisi voinut sisältyä kuljettajahaastattelu käyttäytymisen muuttumisen syistä ja kokemuksista. Toinen automaattiseen nopeusvalvontaan keskittyvä hanke, matka-aikaan perustuvaa automaattivalvontaa käsittelevä MATKA-AIKA -tutkimus, on vielä kesken, mutta senkin odotetaan tuottavan merkittäviä tuloksia. Tutkimuksen aihe on Suomessa uusi, joten kokemusta ei vielä ole vaan mallia otettava ulkomailta. Matka-aikaan perustuvaa valvonnan toteutuksessa on kuitenkin paljon avoimia käytännön kysymyksiä, joiden ratkaisu ei ole ohjausryhmän vastuulla. Selvitys nykyistä tierakennetta hyödyntävistä keskikaideratkaisuista (KESKI- VAIHE) on sekin vielä kesken, mutta myös sen tuloksille on korkeat odotukset. Työn tavoitteena on löytää kustannustehokkaita ratkaisuja kohtaamiskuolemien torjuntaan, peilata keskikaideratkaisuja niitä koskeviin ohjeisiin ja normeihin sekä tuottaa ohjeiden ja normien päivittämis- tai uudistamistarpeen pohdintaa. Työn tuottamaa aineistoa on jo työn aikana hyödynnetty opinnäytetyössä. Alkolukon vapaaehtoisen käyttöä pilotoinut ALPI-hanke on sisältänyt laajaa tiedottamista ja siinä on saatu mukaan laaja joukko yksityisiä toimijoita, mikä on ollut erityistä verrattuna moniin muihin LINTU-hankkeisiin. Toki hankekin on ollut erilainen kuin LINTU-hankkeet yleensä, sillä hanketta voi kuvata markkinatutkimukseksi. Ajo-oikeusprosesseja selvitellyt APRO on perusselvitys, joka on hyvä pohja jatkotoimille. Ajo-oikeusprosessi -kokonaisuus on hankalasti hahmotettavana aiheena uusi tutkimuskohde, josta löytyi jo esiselvitystasolla paljon parannettavaa. Jatkotoimista helpoimpia lienevät toimijakohtaisten (AKE, poliisi jne.) toimenpiteiden edistäminen. Koko ketjua koskeva kehittäminen vaatisi laajahkoa resursointia yhteistyöhön. Kuljettajien sosiaalisia taitoja liikenteessä selvittäneen SOSITA-työn raportti nähtiin onnistuneena kokoomateoksena aiheestaan. Työ on ensimmäisiä perustöitä alalta ja tuo alalla työskenteleville tarpeellista tietoa sosiaalisen komponentin merkityksestä. Työssä olisi voitu kerätä kattavampaa aineistoa päättelyn tueksi, mutta jo

17 LINTU-ohjelman väliarviointi 2008, versio näinkin tuloksia on hyödynnetty kuljettajaopettajien ja kuljettajantutkinnon vastaanottajien koulutuksessa, kampanjoinnissa sekä esitelmissä ja lehtiartikkeleissa ja kirjoituksissa. Liikenneturvallisuus kaavoituksessa eli LIITUKAAVA- työssä sidottiin liikenneturvallisuus kiinteäksi osaksi kaavoitusprosessia ja esitettiin toiminnan säädösperusta. Työn saattaminen ympäristöministeriön ohjeeksi vaati suurta työpanosta etenkin YM:n asiantuntijoilta. Kaavoittajat ovat jossain määrin tietoisia oppaasta, jota on jaettu niin alueiden käytön suunnittelusta vastaaville kuin Tiehallinnon asiantuntijoille. Ohjeesta on jo otettu lisäpainos ja sen markkinointia tulee jatkaa. Kansainvälinen merkittävyydestä Useat LINTU-tutkimukset todettiin kansainvälisestikin korkeatasoisiksi, ja nähtiin, että, että niiden tuloksia tulisikin esitellä laajemmin myös kansainvälisillä foorumeilla, esimerkiksi Pohjoismaiden tie- ja liikennefoorumin eli PTL:n ja kansainvälisen tiejärjestön PIARC:n tilaisuuksissa. Arviointikeskusteluissa todettiin, että LINTUohjelman tutkimusten tulosten myötä Suomi voisi olla kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä myös Kansainvälisesti merkittäviä tuloksia todettiin saadun erityisesti muun muassa seuraavissa tutkimusteemoissa: Kolariväkivaltatutkimukset Nopeusvalvontaan liittyvät hankkeet: puuttumiskynnyksen nollatoleranssi ja matka-aikaan perustuva nopeusvalvonta Suojateiden turvallisuutta käsitellyt selvitys Vakavien loukkaantumisten määrän selvittämiseen liittyneet tutkimukset Kuljettajien sosiaalisia taitoja liikenteessä selvitellyt hanke Tulosten hyödyntämisestä Ohjelman eräänä tavoitteena on ollut uuden tutkimustiedon tuottaminen päätöksenteon tueksi. Tästä näkökulmasta on tärkeää, että tulokset analysoidaan ja tiivistetään päättäjien käyttöön. Tulosten hyödyntämiseen liittyvät parantamistarpeet ovat yleisiä haasteita tutkimustoiminnassa, niin myös LINTU-ohjelmassa. Kehittämisen tarvetta nähdään sekä tutkijan että tutkimuksen teettäjän toiminnassa. Tutkijoiden tulisi kehittää tulosten esittämistä ja muotoilua, merkittävät tulokset tulisi nostaa paremmin esiin ja johtopäätökset viedä pitemmälle: mitä ja kenen toimia asian kehittäminen edellyttää. Johtopäätösten edistämisessä myös tilaajalla ja hankkeen ohjausryhmällä on suuri rooli; jos toimenpiteissä edetään syvemmälle tilaajaorganisaatioiden toimintaan, ei tutkijalla voida olettaa olevan siitä tarpeeksi laajaa tietämystä. Tulosten hyödyntämisen mahdollisuuksien on todettu vaihtelevan LINTUtutkimuksissa. Osa tutkimuksista on ollut suoraan rahoittajan tarpeeseen suunnattu selvitys, jonka tulokset on voitu heti hyödyntää toiminnan kehittämiseen tai jatkotyön pohjaksi. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat talviliikenteen turvallisuutta koske-

18 18 LINTU-ohjelman väliarviointi 2008, versio neen SUORUO-tutkimuksen hyödyntäminen Tiehallinnon talvihoidon toimintalinjojen muodostamisessa Hankalampia hyödynnettäviä ovat yleisempään käyttöön tarkoitetut ja eri rahoittajatahojen toimintakenttien välimaastossa olevat tutkimukset ja selvitykset, joita on kuitenkin nimenomaisesti haluttu myös LINTU-ohjelmassa tuottaa. Näiden hyödyntämisestä ei ohjelman toimijoilla ole aina edes tietoa, esimerkkinä LINTUtutkimusten käyttö muiden tutkimusten lähdeaineistona tai opetusmateriaalina korkeakouluissa. Helpommin suoraan hyödynnetyiksi todettiin sellaiset tutkimukset, joissa on ollut mukana myös LINTU-ohjelman ulkopuolinen rahoittajataho, jolla itsellään on riittämättömät resurssit liikenneturvallisuustutkimukseen. Esimerkkinä tällaisista hankkeista ovat Liikenneturvallisuus kaavoituksessa -työ (LIITUKAAVA), jossa ympäristöministeriön rooli työn raportoinnissa ja raportin markkinoinnissa oli merkittävä. Myös liikenteen valvontaan liittyvissä tutkimuksissa sisäasiainministeriön poliisiosaston mukanaolo on varmistanut tulosten hyödyntämisen valvonnan kehittämisessä ja hyviä tuloksia on hyödynnetty muun muassa poliisin valvontastrategian laadinnassa. Erityisen haasteellista tutkimuksissa todettujen kehittämistarpeiden edistäminen on, jos toimeen tarvitaan useiden toimijoiden ja ministeriöiden tai niiden alaisten toimijoiden yhteistyötä, vastuuta ja resursseja. Hyvänä esimerkkinä tällaisesti laajasta kehittämistyöstä ovat ajo-oikeuksiin liittyviä prosesseja selvitelleen APROtutkimuksen tuottamat kehittämistarpeet. Tulosten hyödyntämisen jatkotoimenpiteistä Tuloksista tiedottamisen ohella on tärkeää analysoida, miten niitä on käytetty hyväksi. Tietoa pitää jalostaa eteenpäin ja löytää vastauksia kysymykseen siitä, mitä tulosten osoittamien liikenneturvallisuutta parantavien keinojen käyttöönotto edellyttää, mitä kehittämistä tarvitaan, mitä ongelmia vielä pitää ratkaista ja kenen vastuulla aiheeseen liittyvien strategioiden ja päätösten tekeminen on? LINTU-ohjelman arviointikeskusteluissa todettiin myös, että Liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnalla voisi olla nykyistä selkeämpi rooli ja sitoutuminen myös ohjelman tulosten hyödyntämisessä ja ehdotettujen keinojen eteenpäin viemisessä. LINTU-ohjelman todettiin tuottaneen joitakin useamman hankkeen kokonaisuuksia, joista tulisi tehdä koottu tiivistelmä tai tulosanalyysi. Tällaisiksi nähtiin muun muassa kolariväkivaltaa, liikenteen valvontaa ja kevyen liikenteen turvallisuutta käsitelleet tutkimukset. Todettiin myös, että eräs tapa jalostaa tuloksia olisi laatia tutkimuksista koosteita eri kohderyhmille, kuten päätöksentekijöille tai LVM:n, Tiehallinnon tai AKE:n omaan toimintaan. Tutkimusarvioinnissa nostettiin esille myös tarve koota ohjelman tuottamat merkittävät tutkimustulosten tiiviiksi koosteraportiksi. Tällaiset tiivistelmän avulla voitaisiin tavoittaa tulosten käyttäjiksi muitakin kuin asiantuntijoita.

19 LINTU-ohjelman väliarviointi 2008, versio Tavoitteiden toteutuminen 4.1 Ohjelman tavoitteet LINTU-ohjelman tavoitteet (LINTU-ohjelman toiminta- ja viestintäsuunnitelma, LVM B 22/2002) Liikenneturvallisuuden tutkimus- ja kehittämisohjelman ensisijaisena tavoitteena on liikenneturvallisuustyön edellytysten parantaminen siten, että valtioneuvoston asettamat liikenneturvallisuustavoitteet saavutettaisiin ja lähestyttäisiin liikenneturvallisuusvision kuvailemaa tilaa tieliikenteestä. Muita ohjelmatason tavoitteita, joiden saavuttaminen edesauttaa edellä mainitun päätavoitteen saavuttamista, ovat: tuottaa tutkittua tietoa periaatepäätöksessä ja liikenneturvallisuussuunnitelmassa mainittujen toimenpiteiden toteuttamisen tueksi, esim. arvioita hankkeiden liikenneturvallisuus- ym. vaikutuksista sekä arvioita eri toimien kustannustehokkuudesta toiminnan optimaaliseksi suuntaamiseksi. lisätä liikenneturvallisuuden arvostusta ja siten liikenneturvallisuuden tiedostamista ja huomioimista päätöksenteossa selkeyttää ja konkretisoida liikenneturvallisuusvisio nostaa liikenneturvallisuustyön profiilia julkisuudessa (toimenpiteiden perustuminen tutkittuun tietoon, uskottavuus) lisätä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa liikenneturvallisuusalan organisaatioiden välillä Liikenneturvallisuusalan kehittymiseen liittyen voidaan tutkimusohjelmalle asettaa seuraavia lisätavoitteita: lisätä liikenneturvallisuuden houkuttelevuutta tutkijakoulutuksessa, ja saada liikenneturvallisuuden tutkimuksen piiriin uusia tutkijoita kokeneiden asiantuntijoiden ohjauksessa korostaa ja vahvistaa liikenneturvallisuusalan monitieteellisyyttä ja houkutella uusia innovatiivisia tutkijoita alalle myös niiltä tieteenaloilta, jotka eivät ole perinteisesti olleet mukana liikenneturvallisuustutkimuksessa. Myös mm. liikennelääketieteen kehittäminen on tullut tärkeäksi juuri pitkän tähtäimen vision myötä, jossa asetetaan vakavien seurausten estäminen itse onnettomuuksien estämisen edelle. Ajoneuvoteknisen ja tieteknisen alan opiskelu ja tutkijakoulutus on hiipumassa. Erityisesti ajoneuvotekniikan kysymyksissä olisi tärkeää, että Suomi voisi antaa palautetta EU:lle, joka päättää alan normeista. tehostaa niukkojen tutkimusresurssien (sekä rahallisten että henkilöresurssien) käyttöä. Ohjelman avulla voidaan helpommin välttää liialliset päällekkäisyydet ja tehostaa tutkijoiden ja muiden toimijoiden tiedonvaihtoa ja yhteistyötä, joka on välttämätöntä liikenneturvallisuuden parantamiselle. Tutkimusohjelman tavoitteena on olla enemmän kuin sisältämiensä projektien summa. Ohjelma rakentaa synergiaa projektien välille ja ohjelmalla on potentiaalisesti paljon suurempi yleisö kuin pelkillä projekteilla. Tavoitteena on että ohjelma vie eteenpäin koko liikenneturvallisuusalaa. LINTU - ohjelman puitteissa tehdään lähinnä tutkimusta ja tutkimuksen kehittämistä liikenneturvallisuustyön tueksi, ei toteutukseen tähtäävää suunnittelua. Kunkin ohjelman osa-alueen tavoitteet määritellään niitä muodostettaessa. Lisäksi kunkin projektin tavoitteet tulee päättää erikseen niitä käynnistettäessä. Ylätavoitteena oleva liikenneturvallisuusvisio ja sen asettamat vaatimukset tulee ottaa kaikissa projekteissa lähtökohdaksi. Projekteissa käytettäviin tutkimusmenetelmiin on kiinnitettävä huomiota.

20 20 LINTU-ohjelman väliarviointi 2008, versio Väliarvioinnin linjausten toteutuminen Vuonna 2005 laadittiin LINTU-ohjelman väliarviointi, jonka tavoitteena oli muodostaa näkemys ohjelman tuloksellisuudesta sekä ohjelmaprosessin onnistumisesta. Arvioinnin laati YY-Optima Oy ja se raportoitiin Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuna (67/2005). Arvioinnin tuloksena laadittiin johtopäätökset ja kehittämistarpeet ohjelman jatkoa ajatellen. Johtopäätöksissä käsiteltiin ohjelman tuloksellisuutta, tutkimusten hakumenettelyä, laatua ja ohjausta, yhteistyön toimivuutta, tiedottamista ja tulosten hyödyntämistä. Kehittämistarpeina esille nousivat muun muassa hankkeiden riittävä sisällöllinen jatkuvuus, hankehakujen muotoilu, tulosten hyödyntäminen ja hankkeiden ohjauksen resurssitarpeiden varmistaminen. Arvioinnin valmistuttua LINTU-ohjelman johtoryhmä käsitteli arvioinnin tuottamat kehittämisehdotukset, laati niihin vastineensa ja linjaukset siitä, mitä ohjelmassa jatkossa tavoitellaan. Nämä linjaukset on esitelty liitteessä 3. Seuraavassa taulukossa on yhteenveto siitä, miten vuonna 2005 laadittujen linjausten on nähty toteutuneen. Johtoryhmän linjaus v Tutkimustiedon parempi kumuloituminen ja ohjelman sisällöllinen jatkuvuus - Keskittyminen liikenneturvallisuussuunnitelman teemoihin - Tutkimustiedon hyödyntäminen ja jakelu aiempaa paremmin Arvio linjauksen toteutumisesta: Asiaan kiinnitettiin erityistä huomiota ja edistystä todettiin tapahtuneen. Muun muassa kolariväkivaltaa, keskikaiteita, kevyttä liikennettä ja valvontaa koskevia selvityksiä toteutettiin peräkkäisillä hakukierroksilla useampia ja siten tutkimustietoa tuotettiin laajemmin. LINTU-ohjelmaa käytettiin vahvasti suunnitelman teon apuvälineenä ja tutkimuksista yksi tuotti suoraan aineistoa suunnitelman laadinnan tueksi (TEPA- Tieliikenteen turvallisuustoimien arviointi). Suunnitelma oli vahva tausta hankehakujen aiheita suunniteltaessa ja lähes jokainen hanke on jotenkin kytköksissä suunnitelmaan. Pääosin edistystä ei pidetty riittävänä. Todettiin, että raporttien ja tulosten jakelua ja markkinointia voisi rohkeammin uudistaa ja panostaa jakelun suunnitteluun enemmän. Samoin todettiin, että tiedotus päättäjien ja eri alueiden asiantuntijoiden suuntaan ei edelleenkään ole riittävää. Tiehallinnossa jakeluun panostettiin väliarvioinnin jälkeen selvästi enemmän ja tutkimustulokset ovat edistäneet turvallisuudesta käytyä keskustelua Tiehallinnon toimintalinjojen laadinnassa. Ohjelman tahojen sisäisessä tiedottamisessa ja mm. asiakaslehtien sisällössä LINTU-ohjelman asiat pääsivät paremmin esille. Tutkimuksia on kuitenkin esitelty kiitettävästi keskeisillä liikenne- ja liikenneturvallisuuspäivillä. Tutkijan tai tilaajan aktiivisuudesta riippuen on päästy myös kansainväliselle foorumille.

21 LINTU-ohjelman väliarviointi 2008, versio Nollavision konkretisoinnin jatkaminen - Hankehakujen muotoilua parannetaan (niin että ohjelman ja hankkeen tavoite on selkeästi esitetty) - Ulkopuoliset asiantuntijoiden käyttäminen tarvittaessa hankkeiden ohjausryhmissä (asiantuntemus, lisävoimia hankkeiden ohjaukseen) sekä tutkimuksen ja sen tulosten laadun arvioinnissa - Tutkijayhteistyön laajempi edellyttäminen - Tulosten hyödyntämisen ja niistä tiedottamisen parantaminen (hankkeiden tiedotussuunnitelmat, ohjelman viestintä, eri toimijoiden tiedotusvastuu) Aiheessa todettiin osittain edistystä. Aihe oli useiden teemojen taustalla ja etenkin kolariväkivaltahankkeet toteuttivat keskeisesti nollavision konkretisointia. Hankehakujen muotoilussa todettiin selvää edistystä ja se olikin johtoryhmässä erityisen tietoisena kehittämiskohteena. Pääosin aiheessa todettiin edistystä. Ulkopuolisia asiantuntijoita raporttiin loppuarvioitsijoina käytettiin, mutta varsin harkiten. Ohjausryhmätyöskentelyyn saatiin asiantuntijoita osallistumaan kiitettävästi. Jossain määrin aiheessa edistyttiin. Yhteistyötä edellytettiin entistä laajemmin, mutta pienissä hankkeissa yhteistyön mahdollisuudet ovat rajalliset. Aihepiirissä on tapahtunut pientä edistymistä, mutta ei riittävästi. Ohjelman keskeiset viestit pitäisi tiivistää ja pitää tiedotustilaisuus ohjelman tuloksista. Samoin tulisi ohjelman annista laatia asiantuntija-artikkeleita alan julkaisuihin ja tuottaa aineistoa päätöksenteon tuloksi. - Yhteenvetoraportin laatiminen Yhteenvetoraportti laadittiin ohjelman puolivälissä ja nyt se olisi tarpeen täydentää. - Yhteistyötä muiden (liikenneturvallisuustutkimuksen) osallistuja- ja rahoittajatahojen sekä tutkimusohjelmien kanssa kehitetään Yhteistyö ei ole sanottavasti laajentunut. Syynä voi nähdä mm. tutkimusrahoituksen niukkuuden sopivilla yhteistyötahoilla. Liikennevakuutuskeskus on ollut tiedon ja työpanoksen tarjoajan merkittävästi mukana ohjelman hankkeissa. 4.3 Arvioita tavoitteiden toteutumisesta Luvussa 4.1 esitellyt LINTU-ohjelman vuonna 2002 laaditut tavoitteet ovat verrattain yleisiä, ylätason tavoitteita, joiden mitattavuus ei ole helppoa. Viime aikoina tutkimusohjelmille, kuten toiminnalle yleensäkin, on alettu laatia tarkemmin mitattavia ja seurattavia tavoitteistoja. Lisäksi esimerkiksi ilmastonmuutoksen tai liikennejärjestelmäajattelun roolit ovat nykyisin liikennepolitiikassa suuria. Toteutettujen tutkimusteemojen ja tutkimusten on nähty olevan linjassa tavoitteiden kanssa. Tutkimusten taso on ollut vaihteleva, mutta kokonaisuudessaan ohjelmaa on pidetty hyödyllisenä. Ohjelman merkittävänä hyötynä on pidetty sitä, että yhteisessä ohjelmassa saatiin käynnistettyä useampia isompia tutkimuksia, jotka eivät olisi yhden toimijan rahoittamana käynnistyneet.

22 22 LINTU-ohjelman väliarviointi 2008, versio Tavoite parantaa liikenneturvallisuustyön edellytyksiä, tukea tavoitteiden saavuttamista tuottaa uutta tutkimustietoa toimenpiteiden toteuttamisen ja päätöksenteon tueksi lisätä liikenneturvallisuuden arvostusta, liikenneturvallisuustyön profiilia selkeyttää ja konkretisoida liikenneturvallisuusvisio lisätä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa, tuottaa uusia tutkijoita, vahvistaa monitieteellisyyttä tehostaa niukkojen tutkimusresurssien käyttöä Arvio tavoitteen toteutumisesta Ohjelman tutkimuksissa on tuotettu uutta tutkimustietoa ja siten voidaan arvioida liikenneturvallisuustyön edellytysten parantuneen. Ohjelmassa tuotetun uuden tutkimustiedon tarjoaminen ja jalostaminen hyödynnettäväksi rahoittajatahojen toimenpiteiden toteuttamisen ja päätöksenteon tueksi on parantunut ohjelman edetessä. Se sijaan on vaikeampi arvioida miten tutkimustietoja on hyödynnetty muiden kuin rahoittajatahojen toiminnassa. On kuitenkin saatu viestejä siitä, että tutkimusten tuloksia on käytetty muun tutkimuksen ja toiminnan lähtöaineistona sekä mm. opetusmateriaalina. Se, miten ohjelman tuottama tutkimusmateriaali on ollut vaikuttimena päätöksenteossa, on monisyisempi kysymys. Liikenneturvallisuuden rooli liikennepolitiikan merkittävänä tavoitealueena on kasvanut ohjelman aikana. Tämä ei tietenkään ole yksinomaan tutkimusohjelman ansiota, mutta ohjelman uskotaan osaltaan lisänneen liikenneturvallisuustietämystä ja sen arvostusta, etenkin liikenteen asiantuntijoiden keskuudessa. Samoin liikenneturvallisuustyön profiilin voidaan olettaa paranevan, mitä enemmän toiminnassa voidaan tukeutua tutkittuun tietoon. LINTU-ohjelmassa on toteutettu useita tutkimuksia, jotka ovat konkretisoineet liikenneturvallisuusvisiota eri näkökulmista. Tutkimuksissa on haettu keinoja parantaa tieliikennejärjestelmää siten, että kuolemia ja vakavia loukkaantumisia voidaan estää, Vakavien loukkaantumisten määrää ja tilastointimahdollisuuksia on selvitetty. Liikennekuolemista on analysoitu sen mukaan onko toimittu järjestelmän sääntöjen ja oletusten mukaisesti. Liikenneturvallisuusalan yhteistyö ja tiedonvaihto on tiivistynyt muun muassa johtoryhmätyöskentelyn, hankkeiden ohjausryhmätyöskentelyn sekä ohjelman tutkimusseminaarien kautta. LINTU-hankkeissa on liikenneturvallisuustutkimukseen osallistunut myös uusia tutkijoita ja suunnittelijoita, vaikka liikenneturvallisuuden asiantuntemusta on tutkimusvalinnoissa painotettukin. Myös ohjausryhmätyöskentelyn kautta on perehdytetty uusia asiantuntijoita laajempaan liikenneturvallisuusnäkökulmaan. Ohjelman edetessä on lisätty tutkijaryhmien monitieteellisyyttä painotusta hankkeiden valinnassa. Rahoittajatahojen tiivis yhteistyö tutkimusaiheiden suunnittelussa ja hankkeiden ohjauksessa on varmistanut tutkimusrahojen tehokkaan käytön. Liikenneturvallisuustutkimukseen varatun rahoituksen taso on ohjelman myötä voitu säilyttää.