Linja-autoihin turvallisuutta SFS-standardilla s. 4. Palovaroittimien CE-merkintä s. 6. ISO 9001 uudistus etenee s. 8

Transkriptio

1 Linja-autoihin turvallisuutta SFS-standardilla s. 4 Palovaroittimien CE-merkintä s. 6 ISO 9001 uudistus etenee s. 8

2 Pääkirjoitus Uusi vuosi uusi ilme Tämä SFS-tiedotuksen numero aloittaa lehden 46. vuosikerran. Vuoden vaihtuminen merkitsee myös SFS-tiedotuksen ilmeen uusiutumista. Lehden taittoa on uusittu kevyemmäksi. Vuoden 2013 alusta tilaajien käytössä on ollut SFS-tiedotuksen sähköinen näköisversio. Tuoreimman numeron lisäksi luettavissa ovat vuoden 2013 alusta ilmestyneet numerot. Lehden luetteloliite on tilaajien käytettävissä pdf-tiedostona. SFS-tiedotus on standardisointia käsittelevä asiantuntijalehti. Standardien lisäksi lehti käsittelee standardeihin läheisesti liittyviä säädöksiä. Esillä ovat myös SFS:n ja sen sidosryhmien tilaisuudet. Erillisessä liitteessä on luettelo uusista SFS-standardeista ja muita luetteloita. SFS-tiedotuksen levikki on kappaletta. Lehteä tilataan lukuisiin kirjastoihin. Yritykset ovat suurin tilaajien ryhmä. SFS-tiedotuksen kulut katetaan valtaosin tilaustuloilla. Artikkelien ja uutisten tietolähteitä ovat mm. eurooppalaisen standardisoimisjärjestön CENin ja maailmanlaajuisen standardisoimisjärjestön ISOn lehdet ja tiedotteet. SFS:n omat asiantuntijat ja SFS:n toimialayhteisöjen asiantuntijat kirjoittavat artikkeleita SFS-tiedotukseen. SFS-tiedotus julkaisee mielellään myös muiden asiantuntijoiden kirjoituksia lehden aihepiiristä. SFS-tiedotuksen luetteloiden tietolähteenä on SFS:n oma Finsta-tietokanta. Menneenä vuonna SFS-tiedotus käsitteli erityisesti rakennusalan standardisointia, koska rakennustuoteasetus tuli kokonaisuudessaan voimaan heinäkuussa 2013, standardisoinnin vuositapahtuma Forum 2013 teemalla johtamisen standardit oli laajasti esillä, viime vuonna lehdessä esiteltiin standardien käyttöä eri yrityksissä ja kerrottiin laajemminkin standardien hyödyistä yrityksille tutkimusten valossa. Kuluvana vuonna SFS-tiedotus seuraa keskeisten hallintajärjestelmien standardien ISO 9001 ja ISO uusimista. Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmiä käsittelevän ISO-standardin laadinta on myös erityisen huomion kohteena. Lehden jutuissa käsitellään standardien käyttöä ja hyötyjä. Luonnollisesti lehdessä käsitellään SFS:n tapahtumia. Kesällä SFS täyttää 90 vuotta, josta syystä kesäkuussa julkaistaan juttu SFS:n historiasta. SFS-tiedotus julkaisee mielellään lukijoiden artikkeleita ja uutisia edustamaltaan alalta. Materiaalia voi lähettää toimitussihteerille osoitteella jyrki.alanko@sfs.fi. Myös kaikki palaute lehdestä otetaan mielihyvin vastaan. Jyrki Alanko SFS SFS-tiedotus Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n asiantuntijalehti 46 vuosikerta 1/2014 JULKAISIJA Suomen Standardisoimisliitto SFS ry Puh TOIMITUS Pekka Järvinen, päätoimittaja Puh pekka.jarvinen@sfs.fi Jyrki Alanko, toimitussihteeri Puh jyrki.alanko@sfs.fi Malminkatu 34, Helsinki TOIMITUSNEUVOSTO Jukka Ihanus, Pekka Järvinen, Pekka Pellinen KUSTANTAJA Stellatum Oy, Purotie 1 B, Helsinki, TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Osoitteenmuutosta tehdessäsi ilmoita lehden nimi. Tilaajapalvelu/SFS-tiedotus, PL 115, Forssa puh , tilaajapalvelu@stellatum.fi ILMOITUSMARKKINOINTI Stellatum Oy/Anne Paavilainen Puh , anne.paavilainen@stellatum.fi TILAUSHINNAT SUOMESSA 2014 (viisi numeroa/vuosi) Kestotilaus 62,70 euroa (laskutusväli 12 kuukautta), 12 kuukauden määräaikaistilaus 70,40 euroa, irtonumero 14,50 euroa. Tilaushinnat sis. 10 % alv. TILAUSEHDOT Hinnat ovat voimassa vuonna 2014 Suomeen tehtyihin tilauksiin. Kestotilauksena tilattu lehti toimitetaan tilaajalle tilausjakso kerrallaan ilman eri uudistusta, kunnes tilaaja joko muuttaa sen määräaikaiseksi tai irtisanoo tilauksen. Tilauksen hinta on tilausjakson alussa voimassa oleva hinta, joka on painettu lehteen. Kestotilauksen voi irtisanoa ennen uuden tilausjakson alkua. Jos tilaaja irtisanoo kestotilauksensa tilausjakson alkamisen jälkeen, on hän velvollinen maksamaan irtisanomisen voimaantuloon saakka lähetetyt lehdet. Jos laskutusjakso tai maksueriä on maksettu ennen irtisanomisen voimaantuloa, tilaus päätetään maksetun jakson loppuun. Osoitetietoja käytetään ainoastaan Stellatum Oy:n omassa toiminnassa. ASIAKASREKISTERI Rekisterikuvaus ja -seloste ovat nähtävissä Stellatum Oy:n tiloissa. Tilaajan tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon ja hoitoon. Yhteydenotot tulee tehdä kirjallisina ja allekirjoitettuina em. osoitteeseen tai henkilökohtaisesti rekisterinpitäjän luona. Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ja markkinatutkimuksiin ilmoittamalla asiasta tilaajapalveluun. TAITTO Annu Pörhönen / M&M Mandaatti Oy PAINOTYÖ Hämeen Kirjapaino Oy ISSN ISSN-L Kannen kuva: Linja-auto palaa Helsingissä Runeberginkadulla Lehtikuva/Martti Kainulainen 2 SFS-tiedotus

3 Tässä numerossa 2 Uusi vuosi uusi ilme 4 Linja-autoihin turvallisuutta SFS-standardilla Linja-autopalot ovat Suomessa yleisiä. Moottoritilan palo on tyypillisin linja-autopalo. Nyt niiden kimppuun aiotaan käydä todenteolla uudella Suomen Standardisoimisliiton vahvistamalla standardilla SFS Paloilmoittimien CE-merkintä oli esillä SFS:n tilaisuudessa 8 ISO uudistus etenee Laadunhallintajärjestelmiä käsittelevän standardin ISO 9001 uudistuksessa on standardiin odotettavissa paljon muutoksia. Samalla uudistetaan myös perusteet ja sanaston sisältävä sarjan standardi ISO Johtamisen standardit 11 Johdon konsultointipalvelustandardi tutuksi 12 Asiakastyytyväisyyden varmistamiseen apua ISO-standardeista Kansainvälinen standardisointijärjestö ISO on laatinut asiakastyytyväisyyttä käsittelevän standardisarjan, joka muodostuu neljästä erillisestä standardista. Näistä kolme on vahvistettu kansallisiksi SFS-standardeiksi ja käännetty suomeksi, ja myös neljäs pyritään lähiaikoina vahvistamaan ja kääntämään. 14 Standardi ISO 9001 katsastuslakiin 14 Työterveys- ja työturvallisuusjohtamiseen kansainvälinen standardi 15 Standardiaktivointia Turun Ammattikorkeakoulu Oy:ssä on viime vuosina aktiivisesti liitetty opetuksen mukaan standardeja, jotta näiden käyttö tulisi luontevaksi osaksi toimintaa ja työelämässä homma hoituisi joutuisasti. 16 Timo Leppä SFS:n puheenjohtajaksi 16 Kimmo Saarinen SESKOn kunniapuheenjohtajaksi 16 Kenneth Hänninen SESKOn puheenjohtajaksi 23 EU:n parlamentti hyväksyi hankintadirektiivit 23 CENin ja CENELECin suunnitelmat vuodelle EU:n lista koneturvan standardeista parantunut SFS-tiedotuksen sisällysluettelot ja näköislehti 17 SÄHKÖALAN UUTISIA Standardi riskien arviointimenetelmistä valmistunut Hakukelpoinen sähkömerkkikaavioiden piirrostietokanta 18 Standardeja esiteltiin Terveysteknologia 2014 tapahtumassa 20 PSK 40 v. 20 Standardit ja talous aiheena voitokkaassa kirjoituksessa 20 Rakennustuotteiden CE-merkintä 21 Tiedottajat pohtivat strategioita Brysselissä 22 Suomen Standardisoimisliitto SFS ry 22 Standardisointilautakunnan uusi kausi käynnistyi 23 EN-standardit nopeammin saataville Standardien käytöstä opetuksessa kerrotaan sivulla 15. SFS-tiedotus

4 Linja-autoihin turvallisuutta SFS-standardilla Jyrki Alanko SFS Linja-autopalot ovat Suomessa yleisiä. Moottoritilan palo on tyypillisin linja-autopalo. Nyt niiden kimppuun aiotaan käydä toden teolla uudella Suomen Standardisoimisliiton vahvistamalla standardilla SFS Lehdet ovat myös tänä vuonna raportoineet linjaautopaloista. Standardi käsittelee linja-autojen automaattisten sammutusjärjestelmien suunnittelua, asennusta ja huoltoa. Kiinteän automaattisen sammutusjärjestelmän tarkoituksena on palon syttyessä havaita palo, varoittaa ympäristöä ja sammuttaa tulipalo linja-auton moottoritilassa. Kuljettajan on vaikea havaita paloa ajoissa Suomessa moottoritila on linja-autoissa yleensä takana. Tällöin kuljettajan on vaikeaa havaita paloa tarpeeksi nopeasti ilman hälytintä. Sammutusjärjestelmissä pitääkin olla vähintään yksi 4 SFS-tiedotus

5 Standardisointipäällikkö Pertti Isoniemi Yleisestä Teollisuusliitosta toimi SFS:ssä pidetyn julkistamistilaisuuden puheenjohtajana. Turvallisuusasiantuntija Raimo Lehto valotti asiaa vakuutusyhtiön näkökulmasta. vilkkuvaa valoa tuottava hälytin. Se tulee sijoittaa siten, että kuljettaja havaitsee hälytyksen ajaessaan. Järjestelmässä tulee olla myös katkovaa ääntä tuottava hälytin. Sammutusjärjestelmä on tarkastettava vähintään kerran vuodessa. Standardissa on sammutuslaitteiston määräaikaisen kunnossapitopöytäkirjan lomakemalli. Standardissa on myös linja-auton määräaikaisen paloturvallisuustarkastuksen lomakemalli sekä lomakkeen yksityiskohtainen täyttöohje. Standardissa on tärkeimmät paloturvallisuusohjeet konepalojen ehkäisemiseksi. Tutkimuspäällikkö Juha Valtonen Liikenneturvasta kertoi tilastojen valossa linja-autopaloista turvallisuusriskinä. Kahtena viime vuonna paloja on ollut jo toista sataa. Linja-autopaloissa on suuronnettomuuden vaara Vuonna 2012 oli Suomessa 64 linja-autopaloa. Linja-autopaloissa ei ole onneksi tapahtunut vakavia henkilövahinkoja. Linja-autopaloissa on kuitenkin suuronnettomuuden vaara, etenkin jos kyydissä on liikuntarajoitteisia matkustajia. Tutkimuspäällikkö Juha Valtonen Liikenneturvasta kertoi standardin SFS 5997 julkistamistilaisuudessa, että vuoden 2012 linja-autopaloissa joka toisessa oli matkustajia vaarassa. Kaikkiaan näissä autoissa oli 626 matkustajaa. Yhdessätoista palossa autossa oli vain kuljettaja. Sammutusjärjestelmien asentamista linja-autoihin suositeltiin jo 10 vuotta sitten julkaistussa Onnettomuustutkintakeskuksen raportissa. Sammutuslaitteistot eivät kuitenkaan ole yleisiä linja-autoissa Suomessa. Maassamme tilannetta heikentää linja-autokaluston hidas uusiutuminen. Ruotsissa sammutusjärjestelmät yleisiä Ruotsissa sammutusjärjestelmät ovat yleisiä linja-autoissa. Useilla ruotsalaisilla vakuutusyhtiöillä sammutusjärjestelmä on vakuutuksen myöntämisen edellytys. Turvallisuusasiantuntija Raimo Lehto Finanssialan Keskusliitosta kertoi standardin SFS 5997 julkistamistilaisuudessa, että standardi on laadittu Finanssialan Keskusliiton ohjeen pohjalta. Vakuutusyhtiöt ovat ottaneet ohjeen suojeluohjeeksi ja vieneet sen omaan suojeluohjeeseensa. Uusissa suojeluohjeissa voidaan nyt viitata suoraan standardiin SFS Standardin on laatinut Yleinen Teollisuusliitto YTL. Sitä myy Suomen Standardisoimisliitto SFS, puh , SFS-tiedotus

6 Paloilmoittimien CE-merkintä oli esillä SFS:n tilaisuudessa Jyrki Alanko SFS Paloilmoittimet, rakennustuoteasetus ja CE-merkintä - Mikä oikeastaan muuttui? oli aiheena SFS:n järjestämässä tiedotus- ja keskustelutilaisuudessa 10. joulukuuta. Siemens Tilaisuuden aluksi erityisasiantuntija Timo Pulkki Rakennustuoteteollisuus RTT:stä kertoi rakennustuoteasetuksesta, CE-merkinnästä ja suoritustasoilmoituksesta. Rakennustuotteiden CE-merkintä poikkeaa muiden tuotteiden CE-merkinnästä. Se on pakollinen kaikissa niissä talonrakentamisen sekä maa- ja vesirakentamisen rakennustuotteissa, joihin sovelletaan eurooppalaisia yhdenmukaistettuja tuotestandardeja. Kehityspäällikkö Sampo Jokinen ISS Palvelut Oy:stä valotti standardisarjaa SFS-EN 54 paloilmoittimien CE-merkinnän työkaluna. Toistakymmentä standardisarjan osaa liittyy rakennustuotteiden CE-merkintään. Sarjan useat osat on julkaistu suomeksi Komission mandaatti M 109 määrittelee yhdenmukaistettujen standardien sisältöä ja luettelee mahdolliset vaadittava suorituskyvyt. Yhdenmukaistetun standardin on vastattava mandaattiin. Standardiluonnokset tarkastetaan mandaatin M 109 suhteen. 6 SFS-tiedotus

7 Rakennustuoteasetus poistaa joitain epämääräisyyksiä. CE-merkintä on nyt selvästi pakollinen myös standardisarjan EN 54 osalta. CE-merkintä koskee myös ilmoituksensiirtolaitteita. Rakennustuoteasetus on kirjoitettu komponenteille. Luokiteltujen osien yhteensovittaminen on suunnittelijan tehtävä. Tulkinta kokonaisen valmiin järjestelmän kannalta on haastavaa. Apuna voidaan käyttää järjestelmiä käsittelevää osaa CEN/TS Standardisarja EN 54 antaa perustan paloilmoitinlaitteiden osien CE-merkinnälle. Toimivien kokonaisuuksien varmistamiseksi tarvitaan muuta sääntelyä. Markkinavalvonnan terveiset tilaisuuteen toi turvallisuusinsinööri Björn Laine Tukesilta. Paloilmoitinliikkeen näkökulman tilaisuuteen toi tuotepäällikkö Jyrki Laine Siemensiltä. Yhdenmukaistetut EN 54 sarjan standardit SFS-EN 54-2 Paloilmoittimet. Osa 2: Ilmoitinkeskukset SFS-EN 54-3 Paloilmoittimet. Osa 3: Korvin kuultavat palohälytyslaitteet SFS-EN 54-4 Paloilmoittimet. Osa 4: Teholähteet SFS-EN 54-5 Paloilmoittimet. Osa 5: Lämpöilmaisimet. Pisteilmaisimet SFS-EN 54-7 Paloilmoittimet. Osa 7: Savuilmaisimet. Pisteilmaisimet, jotka käyttävät sironnutta valoa, läpi kulkenutta valoa tai ionisaatiota SFS-EN Paloilmoittimet. Osa 10: Liekki-ilmaisimet. Pistemäiset anturit SFS-EN Paloilmoittimet. Osa 11: Palopainikkeet SFS-EN Paloilmoittimet. Osa 12: Savuilmaisimet. Optiset linjailmaisimet SFS-EN Paloilmoittimet. Osa 16: Äänihälytyksen hallinta- ja osoituslaitteet SFS-EN Paloilmoittimet. Osa 17: Oikosulkuerottimet SFS-EN Paloilmoittimet. Osa 18: Vaatimukset ja testausmenetelmät paloilmoitinjärjestelmän tiedonsiirron välitinlaitteille SFS-EN Paloilmoittimet. Osa 20: Näytteenottoilmaisimet SFS-EN Paloilmoittimet. Osa 21: Palo- ja vikailmoitusten välitinlaitteet SFS-EN Paloilmoittimet. Osa 23: Palohälytyslaitteet. Näkyvät hälyttimet SFS-EN Paloilmoittimet. Osa 24: Kuulutusjärjestelmien komponentit. Kaiuttimet SFS-EN Paloilmoittimet. Osa 25: Radiolinkkejä käyttävät komponentit SFS-tiedotus

8 ISO uudistus etenee Risto Pulkkanen SFS Seuratuin kohde kansainvälisessä standardisoinnissa tänään on maailman tunnetuimman standardin, ISO Laadunhallintajärjestelmät, vaatimukset, uudistus. Samaan aikaan uudistetaan myös toinen ISO standardiperheen standardi, ISO Laadunhallintajärjestelmät, perusteet ja sanasto. Rinnakkaisuudistuksella halutaan varmistaa, että nämä standardit tukevat toisiaan saumattomasti uudistusten jälkeenkin. Standardin ISO 9001 uudistusta todellista uudistamista - on vaadittu standardin käyttäjien suulla jo pitkään. Jo vuosia ennen uudistuspäätöstä. Uudistuksen linjakeskusteluissa Pekingissä, Laadunhallinnan komitean (ISO/TC 176) vuoden 2011 kokouksessa, keskusteltiin uudistuksen tavoitteista ja päädyttiin toteamukseen, että seuraava ISO uudistus tulee olemaan merkittävä. Tällöin julkilausuttiin, nyt virallisesti, että uudistetun standardin on oltava nykyaikaiseen yritysten ja organisaatioiden toimintaympäristöön tehty, useat seuraavat vuodet käyttäjiään hyödyntävä kokonaisuus. Uudistustyö on nyt aktiivisesti käynnissä. Työ alkoi virallisesti vuonna 2012 ja jatkuu, kunnes uusi standardi ISO 9001 sekä tätä tukeva standardi ISO 9000 julkaistaan syksyllä Kehittämistoimet Portossa - ISO 9001 uudistus ISOn tekninen komitea ISO/TC 176 kokoontui viime vuoden marraskuussa vuosikokoukseensa, tällä kertaa Portugalin Portoon, keskustelemaan laadunhallinnan kansainvälisen standardisoinnin ajankohtaisista teemoista. Porton kokouksen pääteema oli luonnollisesti standardi ISO 9001; sen i) uudistustoimenpiteiden tilannekatsaus, ii) konkreettiset kehittämistoimet sekä iii) seuraavat askeleet. Kiinnostuksesta ja uudistuksen odotusarvosta - ja yleisemminkin laadunhallinnan standardisoinnin maailmanlaajuisesta kiinnostuksesta - kertonee se, että Porton kokoukseen osallistui yli 60 kansakuntaa. Laadunhallintakomitean ISO/TC 176 alaryhmä SC 2 toimii kokonaisuudessaan uudistuksen toteuttajana. Tämän alaryhmän työryhmä SC2/WG24 Revision of ISO 9001 on vastuutettu uudistuksen veturiksi, jota muut ryhmät tukevat. WG24 keskittyi Portossa kehittämään eteenpäin syyskuussa kansainvälisessä äänestyksessä hyväksyttyä luonnosta ISO/CD 9001:2015. Riskilähtöinen lähestymistapa keskeinen periaate Riskilähtöinen lähestymistapa (Risk Based Thinking) on uudistettavan standardin keskeinen periaate. Sen huomiointi on mukana laadunhallinnan vaatimusten jokaisessa vaiheessa. Tästä (Risk-Based Thinking) keskusteltiin Portossa paljon; tulisiko riskilähtöinen tarkastelu käsitellä erikseen kaikissa niissä otsikoissa ja kohdissa, joihin käsite liittyy? (strategiset riskit, operatiiviset riskit, riskit suunnittelussa, toteuttamisessa jne.) Kokouskeskustelun lopputulema oli, että standardin hyödyntämisen kannalta ensiarvoisen tärkeää on ymmärtää kyseisen ajattelufilosofian kokonaisvaltainen läsnäolo standardin jokaisessa kohdassa. Riskitarkastelun keskeisyyden erityismainintaa ei toisteta erikseen. Termeistä paljon keskusteluja Keskustelua käytiin paljon keskeisten termien ja käsitteiden sisällöistä ja käytöstä; esimerkkinä mainittakoon pitkät keskustelut käsitteiden Quality Performance ja Quality Management System välisestä yhteydestä. Erityinen keskustelu käytiin kuitenkin termistä Product : - Uudistetussa standardissa halutaan korostaa palveluiden merkitystä ns. fyysisen tuotteiden rinnalla. Nykyisessä määritelmässä Product tuote - kattaa myös palvelut, mutta vastaisuudessa halutaan korostaa palveluiden merkitystä keskeisenä osana tämän päivän tuotetarjontaa. - Aiemmin syksyllä oli jo päätetty korvata Product termi termillä Goods and Services. Päätös ei kuitenkaan osoittautunut kestäväksi, sillä Porton kokoukseen tuotiin Kanadan yllätysehdotus; korvata jo päätetty termi Goods and Services termillä Products and Services. Kokouksen jälkeen avattiin näiden termien välinen valintaäänestys takarajanaan helmikuun loppu - joka päätöksellään sinetöi tämän tuotetermikeskustelun. Keskeisimmät muutokset Kokouksen jälkeen koottiin otsikoita uudistuksen tuomista keskeimmistä muutoksista verrattuna edelliseen, ISO 9001:2008 -versioon. Osa muutoksista on jo nähtävissä uusimmassa työluonnoksessa kuitenkin, on vielä joitain sellaisiakin, jotka eivät vielä luonnoksessa näy, tai näkyvät huonosti, osittain tai huomaamattomasti : Hallintajärjestelmästandardien yhteinen rakenne - Sisältörakenne, joka on yhteinen kaikissa ISOn hallintajärjestelmien (Management Systems) vaatimusstandardeissa - Yhteiset peruskäsitteet ja otsikot. 8 SFS-tiedotus

9 Stock.xchng Riskipohjainen ajattelu (Risk-Based-Thinking) - Kokonaisvaltainen riskien tarkastelu laadunhallinnan keskeisenä peruslähtökohtana. Uudet laatuperiaatteet (QMP s) - ISO 9000-sarjan peruspilarit, laatuperiaatteet on uudistettu, mikä huomioidaan ISO 9001 uudistuksessa. Laadunhallintajärjestelmän yhteys organisaation toimintaympäristöön - Laadunhallinta osana koko organisaation toimintaa ja tavoitteita; yhteys (strategiseen) suunnitteluun, seurantaan, sekä organisaation arvoasetelmaan ja toimintaympäristöön. Palveluiden korostaminen osana tuotetarjontaa - Palvelut nostetaan fyysisten tuotteiden rinnalle merkittäväksi osaksi tämän päivän tuotetarjontaa. Yksittäisiä termimuutoksia, mm - Product => Goods and Services tai Products and Services - Documents and Records => Documented Information - Outsourcing => External Provision. Asiakaslähtöisyys ja prosessilähtöisyys ovat edelleen standardin peruslähtökohdat! Muutoksia hyvän laadunhallinnan vaatimuksiin mm.: - Johtajuuden (Leadership) korostaminen - Muutoksen hallinta - Tietämyksen hallinta (Knowledge Management) - Organisaation strategiset suuntaviivat johdon katselmuksessa - Riskilähtöinen suunnittelu sisäisessä auditoinnissa, riskitarkastelu - Laatukäsikirja ei ole vaatimus! - Vähemmän vaadittavaa dokumentaatiota. Vähemmän vaatimuksia - Korostettu prosessivaatimus prosesseihin, jotka varmistavat tuotevaatimukset ja asiakastyytyväisyyden. Näiden, ja kaikkien muidenkin, luvattujen ja odotettujen muutostavoitteiden täyttymisen varmistus on se keskeisin työ, johon Suomen seurantaryhmä SFS/TK 105 Laadunhallinta tällä hetkellä keskittyy ja aktiivisesti osallistuu. Näin uudistus etenee Porton kokoustyöskentelyn jälkeen, vuoden 2013 lopussa, CD-versiosta päivitettiin ISO uudistustyöryhmän (SC2/ WG24) työdokumentti, jota lähdettiin työstämään ryhmän sisällä kuluvan vuoden alussa eteenpäin. Tämä uudistustyöryhmä kokoontuu maaliskuussa Pariisissa, jolloin huomioidaan työryhmän jäsenten dokumentista alkuvuonna annetut kommentit. Pariisin kokoustyöskentelyn pohjalta viimeistellään ja julkaistaan standardiuudistuksesta DIS-versio, joka lähetetään kansalliselle lausuntokierrokselle keväällä. Tämän luonnoksen (DIS) kansalliset kommentit huomioidaan ensi marraskuun ISO/TC 176 Plenaryssä. Tämän ja sihteerityöskentelyn jälkeen julkaistaan lopullinen äänestysversio (FDIS). Työ siis jatkuu siten, että uudistetut versiot sekä ISO 9001:stä, että ISO 9000:stä julkaistaan vuonna ISO uudistus etenee nyt vauhdilla. Vauhdikas eteneminen on sinänsä tavanomaista standardisoinnin WD- ja CD vaiheissa, mutta on silti hämmästyttävää havaita, kuinka paljon standardiluonnos vielä elää viime keväällä julkistettu CD versio ja se työversio, joka päivitettiin Porton kokoustyöskentelyn jälkeen ovat hyvin erilaisia! Seuranta Suomessa Suomen kansallinen seurantaryhmä SFS/TK105 Laadunhallinta seuraa positiivisella kriittisyydellä uudistusta, ja pyrkii aktiivisesti uudistustyöhön osallistumalla, resurssiensa puitteissa, vaikuttamaan uudistuksen sisältöön. Seurantaryhmämme kommentoi syksyllä uudistuksen tilaa toteamalla, että monet uudistustavoitteet ovat vielä saavuttamatta, joten uudistamistavoitteiden konkreettinen ilmeneminen tulevassa standardissa kaipaa vielä lisätyötä ja terästämistä! Tällä hetkellä odotamme katselmuksia, joissa selvitetään uudistuksen lähtökohtatavoitteiden täyttymistä uusimmassa työluonnoksessa. Työtä on tehty paljon, työ on yhä käynnissä, ja paljon tavoitteista on jo toteutunut. Kuitenkin, jotkin tavoitteista on vielä täyttymättä mutta uudistustyölle on vielä aikaa, joten standardin uudistuksen odotetaan vilpittömästi onnistuvan tavoitteissaan. Standardin ISO 9001:2015 odotetaan valmistuessaan vastaavan tämän päivän yritysten ja organisaatioiden toimintaympäristöä ja niiden nykyaikaisia toimintatapoja mikä oli uudistuksesta päätettäessä keskeisin uudistukseen johtava syy, työn tavoite ja odotusarvo uudelle standardille ISO 9001:2015. Lisätiedot: Risto Pulkkanen risto.pulkkanen@sfs.fi, SFS-tiedotus

10 Johtamisen standardit Hallintajärjestelmistä on lukuisia standardeja. Käytetyimmät ovat ISO 9001, ISO ja OHSAS Näistä ja muista hallintajärjestelmästandardeista on tietoja oheisessa taulukossa. Standardeista on alkuperäisjulkaisun tunnus, uusimman version ilmestymisvuosi, aihe, ensimmäisen version ilmestymisvuosi ja SFS-ICS-ryhmät, joihin standardi kuuluu. Taulukossa on mainittu myös sertifikaattien määrä Suomessa vuoden 2012 lopussa ISOn tilastojen mukaan ja tieto, onko hallintajärjestelmästandardien uusi rakenne käytössä. Standardi 1. versio SFS-ICS-ryhmä(t) Standardit, joiden perusteella voi sertifioida suluissa mainittu sertifikaattien määrä Suomessa 2012 ISO 9001:2008 laadunhallinta (2 403 ) 1987 SFS-ICS Laatujohtaminen ja laadunvarmistus ISO 14001:2004 ympäristöjärjestelmät (1 310) 1996 SFS-ICS Ympäristöasioiden hallinta OHSAS työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät 2000 SFS-ICS Muut SFS-julkaisut ISO/IEC 27001:2013 tietoturvallisuus (uusi rakenne) (28) 2000 SFS-ICS Tietotekniikka, yleistä, Merkistöt ja tietojen koodaus ISO 22000:2005 elintarviketurvallisuus (105) 2005 SFS-ICS Elintarviketeollisuuden prosessit ISO 28000:2007 toimitusketjun turvallisuuden hallinta 2007 SFS-ICS Muut laivanrakennukseen ja meriteknisiin rakenteisiin liittyvät standardit ISO 50001:2011 energia (6) 2011 SFS-ICS Energian- ja lämmönsiirtotekniikka, yleistä ISO 30301:2011 asiakirjat (uusi rakenne) 2011 SFS-ICS Informatiikka ISO 22301:2012 liiketoiminnan jatkuvuus (uusi rakenne) 2012 SFS-ICS Laatujohtaminen ja laadunvarmistus ISO 20121:2012 tapahtumien järjestäminen (uusi rakenne) 2012 SFS-ICS Laatujohtaminen ja laadunvarmistus, Ympäristö ja ympäristönsuojelu, yleistä ISO 39001:2012 liikenneturvallisuus (uusi rakenne) 2012 ICS Road transport ISO omaisuudenhallinta (uusi rakenne) 2014 ICS Company organization and management in general Standardit, joiden perusteella ei voi sertifioida ISO 31000:2009 riskienhallinta 2009 SFS-ICS Yrityksen organisaatio ja johtaminen ISO 26000:2010 yhteiskuntavastuu 2010 SFS-ICS Yrityksen organisaatio ja johtaminen ISO 21500:2012 projektinhallinta 2012 SFS-ICS Yrityksen organisaatio ja johtaminen CEN/TS :2013 innovaatiot 2013 SFS-ICS Yrityksen organisaatio ja johtaminen EN 12973:2000 arvonhallinta 2000 SFS-ICS Yrityksen organisaatio ja johtaminen Standardin ISO 9001 soveltamiseen liittyvät standardit ISO 13485:2003 terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet (104) 2001 SFS-ICS Laatujohtaminen ja laadunvarmistus, Lääkinnälliset laitteet EN 15224:2012 terveyspalvelut 2005 SFS-ICS Laatujohtaminen ja laadunvarmistus; Lääketiede ja lääkintätilat, yleistä ISO/TS 16949:2009 autonvalmistus (23) 2002 SFS-ICS Laatujohtaminen ja laadunvarmistus, Ajoneuvot. Yleistä EN 9100:2009 lentokoneteollisuus 2003 SFS-ICS Laatujohtaminen ja laadunvarmistus Audiointi ISO 19011:2011 auditointi 2002 SFS-ICS Yrityksen organisaatio ja johtaminen, Laatu, Ympäristöasioiden hallinta Tekeillä olevat standardit ISO vaatimustenmukaisuuden hallintajärjestelmät ISO työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät Standardien soveltamiseen liittyviä julkaisuja ISO How to use ISO/IEC for Small Businesses - Practical advice ISO 9001 pk-yrityksille. Kuinka toimia (SFS-käsikirja 807) Hallintajärjestelmästandardien yhdistetty käyttö (SFS-käsikirja 823) NPR 9026 Ohjeita standardin ISO käyttämistä koskevan omaehtoisen vakuutuksen laatimisesta 10 SFS-tiedotus

11 Johdon konsultointipalvelustandardi tutuksi Jyrki Alanko SFS Johdon konsultointipalveluiden standardin SFS-EN käyttöönottoa käsiteltiin SFS:n tiloissa järjestetyssä koulutustilaisuudessa 28. lokakuuta. Hausin toimitusjohtaja Anneli Temmes sanoi standardin antavan selkänojaa tilaajille erityisesti julkisella sektorilla, jossa johdon konsultoinnin palvelujen tilaamisessa on ollut puutteita. Epätietoisuutta on ollut siitä mitä konsultilta voidaan vaatia ja mitä ei. Hankkeita on jätetty liikaa konsultin vastuulle. Puutteita on ollut johdossa ja organisoinnissa. Standardia voi Temmeksen mielestä hyödyntää monella tavalla. Tilaaja voi vaatia konsulteilta standardin mukaisia toimintatapoja. Standardi kokoaa hyvän johdon konsultoinnin perusasiat. Standardi auttaa kysymään ja vaatimaan vastauksia. Standardin yhteinen läpikäynti tilaajan ja konsultin kesken ennen hankkeen alkua on suositeltavaa. Standardi on työkalu hankkeen johtamisessa ja tulosten seurannassa. Tilaajalle standardi on myös hyvä konsultoinnin sanasto. Liikkeenjohdon konsultti Björn Their korosti, että standardi on neutraali viitekehys. Standardi on hyvä tarjouksen muistilista: näistä asioista kannattaa sopia. Liikkeenjohdon konsultti Jorma Kajanuksen mielestä standardin suomennos on erinomainen. Standardin vaatimusten mukaisesti toimiessa yritykselle tulee standardin vaatimuksista sisäänrakennettu toimintamalli. Standardi yhdenmukaistaa sanastoa ja käsitteitä. Standardi auttaa riskien hallinnan tietoisessa kehittämisessä. Toimialajohtaja Jari Salomaa FCG Konsultointi Oy:stä kertoi, että asiakkaiden vaatimukset laadun ja riskien hallinnan suhteen vaihtelevat tällä hetkellä suuresti. Standardin soveltaminen voi hänen mielestään kasvattaa myös asiakkaita sitoutumaan laadun varmistamiseen. Standardi SFS-EN voi tuoda lisäarvoa johdon konsultoinnin toiminnan jäsentämiseen, johtamiseen ja ennen kaikkea laadun varmistamiseen. Nähtäväksi jää, miten konsultointiyhtiöt pystyvät integroimaan laatunäkökulman vahvemmin osaksi kilpailuedun ja kyvyn kestävää rakentamista. Standardi toiminee hyvin mm. EFQM ja CAF arviointimallien kanssa. Standardia voidaan hyödyntää henkilöstön perehdyttämisessä, kouluttamisessa ja johtamisessa. Liikkeenjohdon konsultti Markku Räisänen Innotiimi Oy:stä korosti, että kansainvälisissä yhteyksissä yleiseurooppalaiset yhteisesti hyväksytyt toimintamallit avaavat uusia markkinoita ja asettavat palveluiden tarjoajat samalle viivalle. Asiantuntija Risto Pulkkanen SFS:stä perehdytti kuulijat standardien maailmaan. Standardi on yhteisesti sovittu, yhteinen toimintatapa toistuvaan toimintaan. Standardit ovat luonteeltaan suosituksia, mutta viranomaiset voivat edellyttää niiden käyttöä. Standardi on kirjallinen julkaisu ja standardisoinnista huolehtivan viranomaisen, järjestön tai muun tunnustetun elimen hyväksymä. Standardeja voi kuka tahansa hankkia ja käyttää. Standardien käyttö ja hyödyntäminen on maksutonta. Standardien hankinta sen sijaan on maksullista. Tuotestandardeissa määritellään vaatimukset, jotka tuotteen tai tuoteryhmän on täytettävä sopiakseen tarkoitukseensa. Vaatimukset voivat koskea mittoja, rakennetta, koostumista, kestävyyttä tai turvallisuutta. Toimintatapa- ja palvelustandardeissa määritellään vaatimukset, jotka toiminnan tai palvelun on täytettävä tarkoitukseen sopivuuden varmistamiseksi. Johtamisen standardit ovat toimintatapastandardeja. SFS-tiedotus

12 Asiakastyytyväisyyden varmistamiseen apua ISO-standardeista Risto Pulkkanen SFS Kansainvälinen standardisointijärjestö ISO on laatinut asiakastyytyväisyyttä käsittelevän standardisarjan, joka muodostuu neljästä erillisestä standardista. Näistä kolme on vahvistettu kansallisiksi SFS-standardeiksi ja käännetty suomeksi, ja myös neljäs pyritään lähiaikoina vahvistamaan ja kääntämään. Standardit kuuluvat ISO 9000 standardisarjaan ja ne kaikki ovat yhteensopivia laadunhallinnan keskeisten standardien kanssa. Suomeksi julkaistut standardit ovat: SFS-ISO Laadunhallinta. Asiakastyytyväisyys. Organisaation menettelyohjeita koskevaa ohjeistusta (Quality Management. Customer Satisfaction. Guidelines for Codes of Conduct for Organizations) SFS-ISO Laadunhallinta. Asiakastyytyväisyys. Suuntaviivat asiakasvalitusten käsittelyyn organisaatiossa (Quality Management. Customer Satisfaction. Guidelines for Complaints Handling in Organizations) SFS-ISO Laadunhallinta. Asiakastyytyväisyys. Suuntaviivat organisaation ulkoistamaan riidanratkaisuun. (Quality Management. Customer Satisfaction. Guidelines for Dispute Resolution External to Organizations) Neljäs tämän sarjan standardi on ISO Quality Management. Customer Satisfaction. Guidelines for Monitoring and Measuring, jota ei ole siis vielä vahvistettu ja käännetty suomeksi. Kaikki nämä asiakastyytyväisyysstandardit ovat yhteensopivat toistensa kanssa. Niitä voidaan käyttää joko yhdessä tai erikseen. Yhdessä käytettynä standardit voivat olla osa laajempaa yhtenäistä toimintamallia, jossa asiakastyytyväisyys pyritään varmistamaan asiakastyytyväisyyteen liittyvien menettelyohjeiden, asiakasvalitusten käsittelyn, riidanratkaisun sekä asiakastyytyväisyyden seurannan ja mittausten avulla. Nämä kansainväliset standardit ovat myös yhteensopivat laadunhallinnan keskeisten standardien ISO 9001 ja ISO 9004 kanssa ja ne tukevat osaltaan näiden standardien tavoitteita: ISO määrittelemällä vaikuttavan ja tehokkaan prosessin, jolla kehitetään ja toteutetaan asiakastyytyväisyyteen liittyvä menettelyohjeisto. ISO vaikuttavan ja tehokkaan asiakasvalitusten käsittelyprosessin käyttöönoton kautta. ISO määritellessään vaikuttavan ja tehokkaan riidanratkaisuprosessin. ISO määritellessään vaikuttavan ja tehokkaan asiakastyytyväisyyden seurannan ja mittaamisen. Ohjeet kuntoon Standardissa ISO esitetään ohjeistusta asiakastyytyväisyyteen liittyvien menettelyohjeiden suunnitteluun, toteuttamiseen, ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Menettelyohjeiden tarkoitus on vähentää ongelmien esiintymisen todennäköisyyttä ja poistaa valitusten ja riitojen aiheita. Asiakastyytyväisyyden varmistamisen menettelyohjeet koostuvat lupauksista ja niihin liittyvistä toimintatavoista, joilla voidaan vaikuttaa esimerkiksi tuotteen toimittamiseen, tuotepalautuksiin ja tuotteen ominaisuuksia koskeviin vaatimuksiin. Tämän standardin ohjeiden avulla organisaatio voi varmistaa, että säännöt ja lupaukset täyttävät asiakkaiden tarpeet ja odotukset, ja että menettelyohjeisto on tarkka ja paikkansapitävä. Sen käytön tarkoituksena on edistää hyviä kauppatapoja ja asiakkaiden luottamusta organisaatioon parantaa asiakkaiden ymmärrystä siitä, mitä organisaation tuotteilta ja sen suhtautumiselta asiakkaisiin voidaan odottaa, ja näin vähentää asiakasvalitusten ja väärinymmärrysten mahdollisuutta vähentää tarvetta uusille viranomaismääräyksille, jotka koskevat organisaation toimintaa asiakkaitaan kohtaan. Käsittelyprosessi hallintaan Standardi ISO antaa opastusta, kuinka suunnitellaan ja otetaan käyttöön vaikuttava ja tehokas asiakasvalitusten käsittelyprosessi. Standardin tarkoitus on hyödyttää erityisesti organisaatiota ja sen asiakkaita. Tämä kansainvälinen standardi käsittelee seuraavia asiakasvalitusten käsittelyn osa-alueita: a) asiakastyytyväisyyden parantaminen luomalla asiakaslähtöinen ympäristö, joka on avoin palautteelle (mukaan lukien valitukset), selvittämällä saadut asiakasvalitukset ja parantamalla organisaation kykyä parantaa tuotettaan ja asiakaspalveluaan b) johdon osallistuminen ja sitoutuminen huolehtimalla riittävästä resurssien hankinnasta ja jakamisesta sekä henkilöstön koulutuksesta c) asiakasvalitusten tarpeiden ja odotusten tunnistaminen ja huomioon ottaminen d) avoimen, vaikuttavan ja helpon asiakasvalitusjärjestelmän tarjoaminen asiakkaille e) asiakasvalitusten analysointi ja arviointi tuotteen ja asiakaspalvelun laadun parantamista varten f) asiakasvalitusten käsittelyprosessin auditointi g) asiakasvalitusten käsittelyprosessin vaikuttavuuden ja tehokkuuden katselmointi. Tässä kansainvälisessä standardissa kuvatun prosessin käyttöönoton tarkoituksena on - antaa asiakkaille yhteys avoimeen ja reagoivaan asiakasvalitusten käsittelyprosessiin parantaa organisaation kykyä selvittää asiakasvalitukset johdonmukaisella, systemaattisella ja reagoivalla tavalla, jotta sekä asiakas että organisaatio ovat tyytyväisiä parantaa organisaation kykyä tunnistaa kehityssuuntia ja eliminoida valitusten aiheita sekä parantaa organisaation toimintoja auttaa organisaatiota luomaan asiakaslähtöinen lähestymistapa valitusten ratkaisemiseen ja rohkaista henkilöstöä parantamaan taitojaan asiakkaiden kanssa työskentelyyn tarjota pohja asiakasvalitusten käsittelyprosessin, valitusten ratkaisemisen ja prosessiin tehtyjen parannusten jatkuvalle katselmoinnille ja analysoinnille. 12 SFS-tiedotus

13 Riidanratkaisuprosessi tehokkaaksi Standardissa ISO annetaan organisaatiolle opastusta vaikuttavan ja tehokkaan riidanratkaisuprosessin suunnittelusta, toteuttamisesta, ylläpidosta ja kehittämisestä. Tehokasta riidanratkaisuprosessia tarvitaan niiden asiakasvalitusten varalta, joita organisaatio ei saa itse ratkaistua. Tätä kansainvälistä standardia voidaan soveltaa asiakasvalituksiin, jotka liittyvät asiakkaille tarkoitettuihin tai asiakkaiden tarvitsemiin organisaation tuotteisiin, asiakasvalitusten käsittelyprosessiin ja riidanratkaisuprosessiin sellaisten riitojen ratkaisuun, jotka liittyvät kotimaassa tapahtuvaan tai maiden rajat ylittävään liiketoimintaan, johon katsotaan sisältyvän myös sähköinen kaupankäynti. Tämä kansainvälinen standardissa käsitellään periaatteita, joiden mukaan määritellään, milloin ja miten organisaatiot voivat osallistua riidanratkaisuun palveluntarjoajia ja niiden palveluiden käyttöä koskevia periaatteita johdon osallistumista ja sitoutumista riidanratkaisuun ja riittävien resurssien hankintaan organisaatiossa oikeudenmukaisen, sopivan, avoimen ja helposti saavutettavan riidanratkaisun perusteita periaatteita, joiden mukaan organisaation osallistumista riidanratkaisuun hallitaan riidanratkaisuprosessin valvontaa, arviointia ja parantamista. Standardin tarkoitus on auttaa arvioitaessa organisaation riidanratkaisuprosessin vaikuttavuutta, tehokkuutta ja oikeudenmukaisuutta. Tämä standardin toteuttamisen tavoite on tarjota joustava riidanratkaisu, joka oikeusprosesseihin verrattuna on yleensä edullisempi, helpompi ja nopeampi, erityisesti maiden rajat ylittävissä riitatapauksissa tarjota esikuva, johon vertaamalla yksityishenkilöt ja organisaatiot voivat arvioida muiden organisaatioiden ja palveluntarjoajien väitteitä siitä, että ne toimivat vaikuttavasti, tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti parantaa organisaation kykyä tunnistaa ja poistaa riitojen aiheita parantaa tapaa, jolla asiakasvalituksia ja riitatapauksia käsitellään organisaatiossa parantaa organisaation mainetta tai estää sen maineen huononemisen lisätä luottamusta riitojen oikeudenmukaiseen ja johdonmukaiseen käsittelyyn maailmanlaajuisilla markkinoilla. Lisätietoja: Risto Pulkkanen, asiantuntija Suomen Standardisoimisliitto SFS Opastusta mittaamiseen Standardissa ISO annetaan organisaatiolle opastusta, kuinka määritellään ja toteutetaan prosessit asiakastyytyväisyyden seurantaan ja mittaamiseen. On todettu, että keskeinen elementti organisaation menestykselle on asiakkaan tyytyväisyys organisaatioon ja sen tuotteisiin. Tämän vuoksi asiakastyytyväisyyden seuranta ja mittaus on menestyvälle yritykselle välttämättömyys. Tietoa, joka seurannalla ja mittaamisella saadaan, voidaan käyttää hyödyksi, kun rakennetaan organisaation strategioita tai kehitetään sellaisia tuotteita ja prosesseja, jotka ovat aidosti asiakaslähtöisiä. Asiakastyytyväisyyden seuranta ja mittaamisen perimmäinen tarkoitus on varmistaa asiakkaan luottamus organisaatiota ja sen tuotteita kohtaan ja näin edelleen parantaa organisaation kilpailukykyä ja menestystä. SFS-standardeihin ja ISO-standardeihin voi tutustua SFS:n kirjastossa Helsingin Kampissa osoitteessa Malminkatu 34. Niitä myy SFS:n asiakaspalvelu. Lisätiedot SFS-tiedotus

14 Rodeo Standardi ISO 9001 katsastuslakiin Tasavallan presidentti vahvisti katsastuslain muutoksen (957/2013) perjantaina 13. joulukuuta Katsastuslain muutos tulee voimaan 1. heinäkuuta Lakimuutoksella halutaan helpottaa alalle tuloa. Määräaikais- ja valvontakatsastuksiin oikeuttavan katsastusluvan myöntämisen edellytyksenä on mm. standardin ISO 9001 noudattaminen. Viittaus standardiin ISO 9001 on kirjattu lakiin katsastusluvan myöntämisen yhtenä edellytyksenä seuraavasti hakijalla on laadunhallintajärjestelmien vaatimuksia koskevan standardin SFS-EN ISO 9001:2008 tai tätä uudemman kyseisen standardin mukaan akkreditoidun sertifiointielimen katsastuspaikkakohtaisesti sertifioima riittävän kattava laadunhallintajärjestelmä; laadunhallintajärjestelmässä on otettava huomioon katsastustoiminnalle säädetyt ja määrätyt vaatimukset. Katsastuslain muutoksella erotetaan raskaan ja kevyen kaluston katsastustoimiluvat toisistaan. Jatkossa esimerkiksi katsastustoimiluvan hankkiville autokorjaamoille on mahdollisuus suorittaa ajoneuvojen määräaikaiskatsastuksia. Tämä antaa auton omistajille mahdollisuuden hoitaa tarvittaessa huolto ja katsastus yhden luukun periaatteella. Jatkossa auton mahdollista jälkitarkastusta ei enää sidota alkuperäiseen katsastustoimipaikkaan. Korjaus- ja huoltotoiminnan sekä katsastuksen välillä tulee olla tiukka raja. Katsastaja ei saa katsastaa omia tai lähipiirinsä autoja eikä itsensä korjaamia ajoneuvoja. Katsastus on jatkossa organisoitava erilleen saman yrityksen muusta toiminnasta. Näillä toimilla varmistetaan katsastuksen riippumattomuus. Esimerkiksi autokorjaamo tai vahinkotarkastustoimintaa harjoittava yritys voi saada vain määräaikaiskatsastusluvan. Ajoneuvoihin liittyvä muu toiminta on kuitenkin organisoitava katsastustapahtumasta erilleen ja aina saatavilla tulee olla myös pelkkä katsastustoimenpide. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi myöntää katsastukseen oikeuttavat toimiluvat, jotka ovat voimassa toistaiseksi. Trafi valvoo sekä yksittäisen katsastusaseman että katsastajan toimintaa seuraamalla mm. hylkäysprosentteja. Trafi tekee valvontakäyntejä katsastuspaikoille ja voi ottaa hyväksytyn tai hylätyn auton uudelleen omaan tarkasteluunsa. (JA) Työterveys- ja työturvallisuusjohtamiseen kansainvälinen standardi Sari Sahlberg SFS Kansainvälinen standardisoimisjärjestö ISO on aloittanut työterveys- ja työturvallisuusasioiden johtamista käsittelevän standardin ISO valmistelun syksyllä Työ pohjautuu muun muassa standardiin OHSAS 18001:2007, jonka ISO tulee aikanaan korvaamaan. Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän avulla organisaatio voi hallita työterveyteen ja työturvallisuuteen (TTT) liittyviä riskejään ja parantaa TTT-toimintansa tasoa. Standardin kehittämisestä vastaa komitea ISO/PC 283 Occupational health and safety management systems, jonka puheenjohtajana toimii David Smith Isosta-Britanniasta. Työssä on mukana 43 maata osallistuvina jäseninä (P-jäsen) ja 15 maata tarkkailijajäseninä (O-jäsen). Yhteistyöjäsenenä standardin laa- dintaan osallistuu muun muassa kansainvälinen työjärjestö ILO. Standardisoimisliittoon on perustettu uusi seurantaryhmä SFS/ SR 219, joka toimii TTT-järjestelmien standardisoinnin kansallisena asiantuntijaryhmänä. Standardi ISO määrittelee vaatimukset työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmälle. Standardiin sisältyy myös opastava liite, joka auttaa vaatimusten tulkinnassa. Standardi laaditaan yhteensopivaksi muiden ISOn hallintajärjestelmästandardien (kuten ISO 9001 ja ISO 14001) kanssa. Standardin odotetaan valmistuvan vuonna Lisätietoja: Sari Sahlberg, SFS

15 Standardiaktivointia Kari Haajanen Turun ammattikorkeakoulu Oy Omien kokemuksieni mukaan standardit koetaan turhankin usein opiskelijoiden taholta kankeaksi ja tylsäksi ei niin kiinnostavaksi maailmaksi. Kuitenkin teollisuus ja tutkimus etenee asiakkaiden vaatimuksesta pitkälti standardien viitoittamaa polkua pitkin. Viime vuosina olen aktiivisesti liittänyt opetukseen mukaan standardeja, jotta näiden käyttö tulisi luontevaksi osaksi toimintaa ja työelämässä homma hoituisi joutuisasti. Koulutan Turun ammattikorkeakoulu Oy:ssä tulevaisuuden prosessi- ja materiaalitekniikan insinööriosaajia. Raportointi on yksi erittäin tärkeä osa laboratoriotoimintaa esimerkiksi lääketeollisuudessa, koska kirjaamisvirheet voivat olla kohtalokkaita loppukäyttäjille. Raportoinnin osalta homma lähtee meillä mm. standardin SFS 2487 läpikahlaamisella. Tuolta löytyvät faktat kuinka esimerkiksi asiakirja kuuluu asemoida. Aikaa säästyy loppupeleissä kun ei tarvitse keksiä pyörää uudestaan. CAD-piirtämisessä ja 3D-mallintamisessa käytämme kurssin alkupuolella hyväksi mm. -sivuston ohjeita sekä teknisen piirtämisen perusstandardeja, kuten SFS-ICS-ryhmän standardeja. Vauhtiin päästyämme teemme mm. vakiokappaleita eli CAD-kielellä blokkeja alan muiden standardin avulla. Laboratorion räjähdyssuojauslaskuihin löytyy apua mm. standardista SFS Tehtävä on kokonaisuudessaan jo haasteellinen ja tämän lisäksi tarvitaan paljon tietoa eri kemikaaleista sekä kiinteistön toiminnoista. Myös muissa kemiaan liittyvissä töissä hyväksikäytetään SFS-standardeja, esimerkiksi kun pystyte- tään uutta mittausmenetelmää laboratoriossa. Kun tällainen harjoitusprojekti saadaan läpikäytyä jo koulun penkillä, niin elävässä elämässä näiden haasteiden selättäminen onnistuu huomattavasti helpommin ja tehokkaammin. Turun ammattikorkeakoulussa on 10 SFS Online lisenssiä. SFS Online -palvelu on toiminut tarkoituksiimme loistavasti. Aina olemme palveluun päässeet ja saaneet homman tehtyä. Käytännössä toimimme siten, että tunnin aluksi jokainen opiskelija hakee itse tarvitsemansa standardin SFS Online -palvelun kautta ja tallentaa sen itselleen käytettäväksi. Kirjoittaja Kari Haajanen toimii laboratoriopäällikkönä ja tuntiopettajana Turun ammattikorkeakoulu Oy:ssä. SFS-tiedotus

16 Kenneth Hänninen SESKOn puheenjohtajaksi Timo Leppä SFS:n puheenjohtajaksi Kuvaaja Lauri Mannermaa Johtaja Kenneth Hänninen Energiateollisuus ry:stä on valittu SESKOn hallituksen puheenjohtajaksi yhdistyksen vaalikokouksessa seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi alkaen. SESKOn hallituksen jäsenenä hän on ollut vuodesta 2011 lähtien ja toiminut varapuheenjohtajana sekä hallituksessa että hallituksen työvaliokunnassa. Kenneth Hänninen on komitean SK SG puheenjohtaja ja komiteoiden CEN CLC ETSI/SGCG, SK 69 ja CLC TC 69X jäsen. Kimmo Saarinen SESKOn kunniapuheenjohtajaksi Sinikka Hieta-Wilkman SESKO Toimitusjohtaja Timo Leppä aloitti SFS:n puheenjohtajana vuoden 2014 alussa. Sini Pennanen SESKOn pitkäaikainen puheenjohtaja Kimmo Saarinen on kutsuttu yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi hänen ansioistaan SESKOn ja sähköteknisen standardisoinnin hyväksi. Hän vastaanotti kunniapuheenjohtajuuden SESKOn hallituksen joulukuun kokouksessa Samassa yhteydessä Saariselle luovutettiin myös Keskuskauppakamarin kultainen elämäntyömerkki. Kimmo Saarisen ansiot sähköteknisessä standardisoinnissa ja SESKOn johdossa ovat mittavat. Hän on vaikuttanut SESKOn hallinnon luottamustehtävissä aina 1980-luvun alusta saakka. SESKOn puheenjohtajana hän on toiminut kuusi kolmivuotiskautta. Kimmo Saarinen on merkittävällä henkilökohtaisella panoksellaan vaikuttanut niin Suomen kansallisen kuin kansainvälisenkin sähköteknisen standardisoinnin kehittämiseen neljällä vuosikymmenellä - niin teknisessä standardisoinnissa ja sertifiointitoiminnassa kuin hallinnon tasolla. Sähköteknisen standardisoinnin lisäksi Kimmo Saarinen on toiminut Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana 15 vuotta. Kansainvälisellä tasolla hän on vaikuttanut IEC:n hallituksen jäsenenä vuosina sekä eurooppalaisella tasolla CENELECissä ja sen edeltäjässä CECC:ssä monissa eri luottamustehtävissä vuodesta 1981 alkaen. Teknisen standardisoinnin alueella Kimmo Saarisen ansiot ovat poikkeuksellisen merkittävät, sillä hän on toiminut mm. IEC:n komiteoissa TC 40 ja 91 sekä niiden lukuisissa työryhmissä ja tiimeissä kaikissa mahdollisissa rooleissa: puheenjohtajana, sihteerinä, kokoonkutsujana ja jäsenenä. Hänellä on ollut vetovastuu elektroniikan komponentteja koskevan sertifiointijärjestelmän IECQ:n toiminnasta Suomessa. Vuonna 2009 IEC palkitsi hänet 1906 Awardilla. Kimmo Saarinen jatkaa vielä sähköteknisen standardisoinnin parissa Senior Adviserina, mm. IEC:n komitean TC 40 puheenjohtajana sekä vastaavan eurooppalaisen CENELECin komitean TC 40XA sihteerinä. Toimitusjohtaja Timo Leppä valittiin Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n puheenjohtajaksi 27. marraskuuta koolla olleessa SFS:n vaalikokouksessa. Leppä on Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja. Erovuorossa olleet hallituksen jäsenet valittiin jatkamaan tehtävässään. Valinnat tehtiin kolmivuotiskaudeksi Vaalikokous hyväksyi SFS:n vuoden 2014 toimintasuunnitelman. Vuoden 2014 suunnitelmissa on mm. toteuttaa lausuntopyyntöportaali SFS:n www-sivujen yhteyteen. Nykyisin sivuilla julkaistaan vain kerran kuussa pdf-tiedostona lista lausunnolla olevista standardeista. Portaali tulee olemaan huomattavasti käyttäjäystävällisempi. Vuonna 2014 SFS-verkkokauppa ja ONLINE-palvelu uudistetaan kokonaisuudessaan. SFS:n julkaisuja on voinut ladata verkkokaupasta jo vuodesta ONLINE-palvelu lisättiin kauppaan vuonna Verkkokauppaan on vuosien varrella tehty useita uudistuksia, mutta kokonaisuudistusta ei ole aiemmin tehty. SFS:n liikevaihdoksi vuodelle 2014 on budjetoitu 4,693 miljoonaa euroa ja liiketoiminnan muiksi tuloiksi 1,582 miljoonaa euroa. Standardeja arvioidaan julkaistavan kappaletta. Vuonna 2014 SFS täyttää 90 vuotta ja tätä juhlistetaan julkaisemalla liiton historiikki. (JA) SFS:n hallitus 2014 Toimitusjohtaja Timo Leppä, Kemianteollisuus ry (puheenjohtaja) Neuvotteleva virkamies Mikko Huuskonen, TEM (varapuheenjohtaja) Vice President R & D Pekka Hurskainen, UPM-Kymmene Oyj Teknologiajohtaja Ari Kiviniitty, Konecranes Oyj Johtaja Paavo Tammisto, ABB Oy Varatoimitusjohtaja Ari Tiukkanen, Metsä Wood Toimitusjohtaja Helena Vänskä, Öljyalan Keskusliitto Johtaja Ilkka Niemelä, Teknologiateollisuus ry 16 SFS-tiedotus

17 Sähköalan uutisia Hakukelpoinen sähkömerkkikaavioiden piirrosmerkkitietokanta IEC Sähkömerkkikaavioissa käytettävät piirrosmerkit -tietokannassa on nyt virallisten kielten (englanti ja ranska) lisäksi kaksi uutta kieltä; suomi ja japani. Nämä lisäkielet eivät ole standardin IEC normatiivista sisältöä, vaan opastavia lisätietoja piirrosmerkkitietokannan käyttäjille. SESKO ylläpitää tämän piirrosmerkkitietokannan suomenkielistä sisältöä. Valitun kielen hakusanoja käyttäen on tietokannasta mahdollista hakea käsitteiden piirrosmerkkejä. Kieliversiosta toiseen siirtyminen tapahtuu napsauttamalla käyttöliittymän oikean yläkulman kielivalintaan. Tietokannan sisällöstä voidaan tehdä tilannevedoksia pdf-tiedostoksi kaikille kieliversioille. Tietokannan käyttö vaatii tilaussopimuksen (kesto 12 kk). Sen voi tehdä SESKOn julkaisumyynnin kautta, p tai IECn verkkokaupassa Mukaan piirrosmerkkistandardeja kehittämään Suomi osallistuu aktiivisesti piirrosmerkkien kansainväliseen standardisointiin. SESKOn komitea SK 3 valmistelee Suomen piirrosmerkkiehdotukset ja äänestysvastaukset sekä kommentit muiden jäsenmaiden piirrosmerkkiehdotuksiin. Komitean jäsenyys mahdollistaa pääsyn standardien valmisteluun liittyviin dokumentteihin ja vaikuttamismahdollisuuden standardien sisältöön. Lisätietoja piirrosmerkkitietokannasta ja komiteasta SK 3 ks. sekä komitean sihteeriltä, Arto Sirviöltä, p , sähköposti arto.sirvio(at)sesko.fi Sähkömerkkikaavioiden piirrosmerkit (IEC 60617) ovat saatavissa tietokantana. Standardi riskien arviointimenetelmistä valmistunut SESKOn komitea SK 56 Luotettavuus on saanut valmiiksi ensimmäisen painoksen standardista SFS-EN Riskien hallinta. Riskien arviointimenetelmät Riskin arvioinnin tarkoitus on tuottaa näyttöön perustuvaa tietoa ja analyysejä, joihin perustuen voidaan tehdä päätöksiä siitä, miten käsitellään tiettyjä riskejä ja kuinka valitaan eri vaihtoehtojen välillä. Tämän tuoreen kansainvälisen standardin SFS-EN mukainen riskin arviointi on avuksi muissa riskienhallintatoimenpiteissä. Nyt julkaistu standardi tukee standardia SFS-ISO ja antaa ohjeita systemaattisen menetelmän valinnalle ja soveltamiselle riskin arvioinnissa siinä kuvatun riskienhallinnan puitteissa ja prosessin mukaisesti. Standardissa esitetään joukko käyttöön soveltuvia tekniikoita sekä erityisviittauksia muihin kansainvälisiin standardeihin, joissa käsitteet ja sovellustekniikat on kuvattu yksityiskohtaisemmin. Tätä standardia ei ole tarkoitus käyttää sertifioinnissa, määräysten antamisessa eikä sopimuksissa. Standardi ei anna erityiskriteerejä riskianalyysin tarpeellisuuden tunnistamiseksi eikä määritä riskianalyysimenetelmän tyyppiä, joka vaaditaan tietyssä sovellutuksessa.. Edellä mainittuja julkaisuja myy Suomen Standardisoimisliitto SFS ry, puh , sähköposti sales(at)sfs.fi tai verkkokauppa sales.sfs.fi. Lisätietoja SK 56 -alueen standardeista ja standardoinnista antaa SESKOssa Jari Karjalainen, p SFS-tiedotus

18 Standardeja esiteltiin Terveysteknologia tapahtumassa SFS oli mukana yhdessä SESKOn ja YTL:n kanssa ensimmäistä kertaa Lääkäripäivien yhteydessä Helsingissä tammikuussa järjestetyssä Terveysteknologia ammattitapahtumassa. Tapahtuma keräsi kolmen päivän aikana kävijää tutustumaan 79 näytteilleasettajan tuotteisiin ja palveluihin Messukeskuksessa. SFS:n osastolla esiteltiin standardin ISO 9001 käyttöä terveydenhuollossa käsittelevää standardia SFS-EN Juuri suomeksi ilmestynyt standardi SFS-EN ISO Lääketieteelliset laboratoriot. Laatua ja pätevyyttä koskevat vaatimukset herätti myös kiinnostusta. Osastolla saattoi tutustua terveydenhuollon laitteiden sterilointia käsittelevään SFS-käsikirjaan 134. Osastolta sai SESKOn ja SFS:n lehden näytekappaleita. Jaossa oli myös IEC:n julkaisun e-tech toukokuun 2013 numero, joka käsittelee laajasti sairaalasähkölaitteiden ja järjestelmien standardisointia. Sähkökäyttöisten terveydenhuolloin laitteiden tärkein standardisarja on IEC IEC:n ja ISOn yhteistyönä on standardisarjassa useita julkaisuja. Niiden numero on Numeron edessä on tunnus ISO tai IEC sen mukaan kumpi järjestö on julkaissut yhteisen standardin. Kävijät saattoivat osallistua kilpailuun, jossa palkintona oli sammutuspeite. Kävijöitä kiinnostivat standardit laidasta laitaan. Usein kyselijöitä opastettiin soittamaan SFS:n tietopalveluun. Osastolla jaettiin korttia SFS:n uudesta sähköisestä uutiskirjeestä Terveydenhuollon ja laboratorioalan standardit. Se tehdään yhteistyössä FiHTAn, SESKOn ja Yleisen Teollisuusliiton kanssa. Uutiskirje ilmestyy 3 4 kertaa vuodessa. Uutiskirjeen ensimmäinen numero ilmestyi Maksuttoman uutiskirjeen voi tilata SFS:n www-sivuilla kohdassa Ajankohtaista Uutiskirjeet olevalla lomakkeella. Uutiskirjeen tilanneet saavat uudet uutiskirjeet heti niiden ilmestyttyä sähköpostina. Kolmen seminaarilavan ohjelma keräsi paljon kiinnostuneita kuuntelijoita alueelle. Eurokansanedustaja Sirpa Pietikäinen piti tilaisuudessa esityksen otsikolla Terveysteknologiasta Suomen seuraava vientivaltti. Siinä hän mainitsi useaan otteeseen standardit. Suomen terveysteknologiavienti kasvoi vuonna 2012 peräti 23 % ollen 1,65 miljardia euroa. Ala edustaa jo 38 % Suomen korkean teknologian viennistä. Terveysteknologian vienti ylitti tuonnin 735 miljoonalla eurolla. Suomessa alalla toimii lähes 200 yritystä. Muutamat suuret yritykset muodostavat valtaosan tuotannosta. (JA) 18 SFS-tiedotus

19 Eväät hyvään palvelunhallintajärjestelmään Inspectan pääarvioija Jyrki Lahnalahti esitteli palvelunhallintajärjestelmien vaatimusstandardin julkaisutilaisuudessa SFS:llä. Tilaisuuden esitysmateriaalit ja videotallenne ovat katseltavissa osoitteessa Standardin avulla voidaan arvioida ja ohjata palveluntuottajia tai kehittää omaa palveluntuotantoa. Sari Lamminaho Sari Lamminaho SFS SFS on julkaissut tietotekniikan palvelunhallintajärjestelmän vaatimusstandardin ensi kertaa suomeksi. Standardissa SFS-ISO/IEC Informaatioteknologia. Palvelunhallinta. Osa 1: Palvelunhallintajärjestelmää koskevat vaatimukset on hyviä käytäntöjä kaikille palveluntuottajille palveluiden luonteesta ja organisaation koosta ja tyypistä riippumatta. Vaikka kyseessä onkin tietotekniikan alan standardi ja laadintavaiheessa lähtökohtana ovat olleet it-palveluiden hallintajärjestelmät, on vaatimuksista tehty hyvin yleisluontoisia. Standardissa määritellään vaatimukset, jotka palveluntuottajan on täytettävä palvelunhallintajärjestelmän suunnittelussa, käytössä, seuraamisessa, ylläpidossa ja parantamisessa. Standardin avulla voidaan arvioida ja ohjata palveluntuottajia tai kehittää omaa palveluntuotantoa. Standardi sopii myös kolmansien osapuolien suorittamaan puolueettomaan sertifiointiin. Standardi on linjassa joulukuussa suomeksi julkaistun SFS- ISO/IEC Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmien vaatimusstandardin kanssa. Samoilla linjoilla on myös laatustandardi ISO 9001, joka onkin toiminut lähteenä monille vaatimuksille. Esimerkiksi johdon sitoutuminen, sisäinen auditointi ja prosessien jatkuva parantaminen ovat alueita, jotka ovat näissä standardeissa yhteneväisiä. Lähivuosina yhä useammat ISOn hallintajärjestelmästandardeista pyritään saamaan termeiltään, rakenteeltaan ja vaatimuksiltaan yhdenmukaiseksi. SFS-tiedotus

20 Rakennustuotteiden CE-merkintä DI Tuire Tommila METSTAsta kertoo, että pienjätevedenpuhdistamoiden CE-merkintä on tehtävä toistaiseksi standardin SFS-EN A1 mukaisesti. Pienjätevedenpuhdistamoita koskeva yhdenmukaistettu tuotestandardi SFS-EN A1 on kumottu standardilla SFS- EN A2 ( ), mutta sen viitetietoja ei ole julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Standardi SFS-EN A2 on tehty vastaamaan rakennustuotedirektiiviä, joka on korvattu voimaan tulleella rakennustuoteasetuksella. Tämän hetkisen tiedon mukaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ei tulla julkaisemaan niiden yhdenmukaistettujen standardien viitetietoja, jotka eivät ole uuden rakennustuoteasetuksen mukaisia. CE-merkintää ei voi siis kiinnittää SFS-EN A2 mukaisesti, vaan tähän on sovellettava kumottua standardia. Asia on käsittelyssä standardin laatineessa komiteassa CEN/ TC 165 Wastewater engineering. Johtaja Antti Koponen RTT:stä harmittelee, että Euroopan komissio ei ole julkaissut myöskään betonivalmisosia käsittelevän standardin EN 13225:2013 viitetietoja Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja tuskin tulee hänen mukaansa koskaan julkaisemaankaan. Siten uutta standardin versiota ei tulla käyttämään vaan edelleen toimitaan CE-merkinnässä vanhalla kumotulla versiolla EN 13225:2004+AC:2006. (JA) Standardit ja talous aiheena voitokkaassa kirjoituksessa Standardien käyttäjien kansainvälisen yhdistyksen IFANin julkistama kirjoituskilpailu on ratkennut. Pääpalkinto kilpailussa meni Elizabeth Stydomin kirjoitukselle Standardien rooli Zimbabwen talouden elvyttämisessä. Toisen palkinnon tässä vuodesta 1974 toimieen IFANin historian ensimmäisessä kirjoituskilpailussa sai Joe Bocchiaro tieto- ja teletekniikan konvergenssia käsitelleestä kirjoituksesta. Erilaisten laitteiden kytkemiseen toisiinsa on helpotusta tuonut HDMI-liitin. Kolmas palkittu työ käsittelee finanssialan standardia ISO Standardia käytetään kaikkialla maailmassa. Se perustuu XML-sanomiin. Sen toinen kirjoittaja Pierre Epaillard piti esityksen IFANin konferenssissa Lontoossa 15. lokakuuta Kilpailuun saatiin 14 kirjoitusta. Palkitut kirjoitukset ja joka kolmas vuosi pidettävän konferenssin esitykset ovat luettavissa IFANin www-sivuilta Konferenssissa kuultiiin mm. esitys ajankohtaisista asioista standardisoinnissa Kiinassa. ( JA) PSK 40 v. PSK Standardisointi juhli näyttävästi 40-vuotisjuhliaan 15. marraskuuta Vanhalla ylioppilastalolla. Tilaisuudessa oli runsaat 200 juhlavierasta. Juhlapuheen piti PSK:n hallituksen puheenjohtaja Juha Kemppi. PSK:n toiminnan perusta on hänen mukaansa yhteisöllisyys ja sen synnyttämä talkootyö. Ilman sitä PSK:ta ei hänen mielestään varmaankaan olisi olemassa. PSK:n aiemmat toiminnanjohtajat Urpo Mukala ja Vesa Halme kertoivat puheenvuoroissaan värikkäästi 10. syyskuuta 1973 perustetun yhdistyksen historian vaiheista. Juhlan klassisesta osuudesta vastasi kansainvälisesti tunnustettu oopperalaulaja Johanna Rusanen-Kartano säestäjänään pianisti Janne Hovi. PSK on teollisuuden ja sitä palvelevien yritysten yhteinen kehitysyksikkö. Yhdistyksen tavoitteena on tukea jäsenistönsä kotimaista sekä kansainvälistä liiketoimintaa standardisoinnilla ja koulutuksella. Yhdistyksen toiminnanjohtajana on Jari Viertävä. PSK on SFS:n jäsen. (JA) Oopperalaulaja Johanna Rusanen- Kartano esitti juhlassa mm. aarian O Babbino mio caro Giacomo Puccinin oopperasta Gianni Schicchi. Kuva Lauri Pietiläinen 20 SFS-tiedotus