Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 725/2002 vp Ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot Eduskunnan puhemiehelle Suomessa ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut henkilö voi jatkaa opintojaan ylempää korkeakoulututkintoa varten yliopistoissa. Kuitenkin ongelmaksi muodostuu monessa tapauksessa se, että yliopisto lukee opiskelijan hyväksi vain pienen määrän niistä opintoviikoista, jotka hän on suorittanut ammattikorkeakoulussa. Tämän lisäksi vaihtelu eri yliopistojen käytäntöjen välillä on merkittävän suuri. Tänä keväänä suoritetussa tutkimuksessa OECD:n asiantuntijat korostavat, että opetusministeriön pitäisi kiinnittää kiireellisesti huomiota siihen, miten edistetään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välistä yhteistyötä ja yhteisymmärrystä ammattikorkeakoulun opiskelijan hyväksi luettavien opintoviikkojen osalta. OECD:n mielestä ongelma johtuu osaksi siitä, ettei yliopistoissa ymmärretä riittävästi ammattikorkeakoulututkinnon luonnetta ja tasoa. Ammattikorkeakouluissa alkaa tänä syksynä jatkotutkintokokeilu, joka mahdollistaa ammattikorkeakoulussa tutkinnon suorittaneen henkilön jatko-opinnot korkeakoulutasolla. Kysymyksessä on kokeilulaki, joka perustuu poliittiseen kompromissiin. Suureksi ongelmaksi näyttää muodostuvan se, ettei jatkotutkinnolle ole löydetty sopivaa nimikettä. Omassa raportissaan OECD ehdottaa, että jatkotutkinnon suorittaneita kutsuttaisiin nimikkeellä "Professional master", joka suomeksi käännettynä on suunnilleen "Maisteri (ammattikorkeakoulu)". Mielenkiinnon lisäämiseksi jatkotutkinnon suorittamiseen olisikin välttämätöntä, että opetusministeriö pyrkisi mahdollisimman nopeasti vakiinnuttamaan nimikkeen ammattikorkeakoulussa jatkotutkinnon suorittaneelle henkilölle. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen niistä ongelmista, jotka liittyvät ammattikorkeakoulussa tutkinnon suorittaneen henkilön jatko-opintoihin, ja jos on, mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä edistääkseen yhteistyötä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä opiskelijan hyväksi luettavien opintoviikkojen osalta sekä ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon nimikkeen osalta? Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 2002 Mikko Elo /sd Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko Elon /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 725/2002 vp: Onko hallitus tietoinen niistä ongelmista, jotka liittyvät ammattikorkeakoulussa tutkinnon suorittaneen henkilön jatko-opintoihin, ja jos on, mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä edistääkseen yhteistyötä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä opiskelijan hyväksi luettavien opintoviikkojen osalta sekä ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon nimikkeen osalta? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Opetusministeriössä on pitkään kiinnitetty huomiota opiskelijoiden opintosuoritusten yhtäläiseen ja tarkoituksenmukaiseen hyväksilukemiseen heidän siirtyessään korkeakoulusektorilta toiselle eli ammattikorkeakoulusta yliopistoon tai päinvastoin. Tästä syystä voimassa olevaan, valtioneuvoston hyväksymään, vuosia koskevaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan on kirjattu seuraavaa: "Koulutusjärjestelmän joustavuuden ja opiskelijoiden oikeusturvan kannalta on aiempien opintojen riittävä ja oikeudenmukainen hyväksilukeminen keskeistä siirryttäessä korkeakoululaitoksen sektorilta toiselle. Hyväksilukeminen on korkeakoulujen tehtävä. Tavoitteeksi asetetaan, että siirryttäessä korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen korkeakoulusektorilta toiselle luetaan samalla alalla suoritetusta tutkinnosta hyväksi noin puolet suoritetun tutkinnon laajuudesta." Korkeakoululaitoksen duaalimallia vahvistava ammattikorkeakoulujen jatkotutkintokokeilu on käynnistynyt lain 645/2001 nojalla siten, että opetusministeriöltä kokeiluluvan saaneet jatkotutkintoon johtavat ensimmäiset koulutusohjelmat on voitu käynnistää ammattikorkeakouluissa alkaen. Jatkotutkintoa suorittamaan voidaan valita henkilö, joka on suorittanut soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon. Tämän lisäksi hänellä on oltava vähintään kolmen vuoden työkokemus asianomaiselta alalta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Työkokemuksen on kerryttävä opiskelun alkuun mennessä. Koska ammattikorkeakoulukokeilu vakiintui maahamme asteittain, on ammattikorkeakoulututkintoja laajassa määrin suoritettu vasta viime vuosina. Tästä syystä tutkinnon suorittamisen jälkeen vaadittavan työkokemuksen kertyminen on kokeilun alussa ollut esteenä sille, että kaikki halukkaat opiskelijat olisi voitu hyväksyä ammattikorkeakoulun uusiin jatko-opintoihin. Tämä on kuitenkin sellainen seikka, joka paranee vuosittain kokeilun edetessä ja amk-tutkinnon suorittaneiden työkokemuksen karttuessa. Ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnon tuottama kelpoisuus, uuden tutkinnon taso ja nimike ovat opiskelijoiden kannalta erittäin keskeisiä asioita. Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto on korkeakoulututkinto. Sen asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä säädetään valtioneuvoston asetuksella (645/2001, 2 1 mom). Tarkempi rinnastus tutkintojen tasoon jätettiin kokeilu- 2

3 Ministerin vastaus KK 725/2002 vp Mikko Elo /sd lain vahvistamisen yhteydessä määrittelemättä, sillä eduskunnan sivistysvaliokunta lausui mietinnössään ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilusta mm. seuraavaa: "Valiokunnan mielestä jatkotutkinnon nimike ja rinnastus muihin tutkintoihin tulee tehdä perusteellisen harkinnan ja selvitysten jälkeen siinä vaiheessa, kun kokeilun perusteella tehdään johtopäätöksiä." Tästä sivistysvaliokunnan kannasta johtuu, että myös tutkintonimikkeeseen voidaan ottaa kantaa vasta, kun kokeiluja arvioidaan ja niistä tehdään johtopäätöksiä. Opetusministeriö on kuitenkin suositellut tässä vaiheessa, että jatkotutkinnoista käytetään niiden koulutusalojen nimikkeitä. Tutkintotodistuksessa tulee aina olla lisäksi maininta suoritetusta koulutusohjelmasta. Opetusministeriö suosittaa, että jatkokoulutuksesta ja tutkinnoista käytetään nimiä seuraavasti: Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto hallinnon ja kaupan alalla. Todistukseen: Tutkinto on suoritettu pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelmassa. Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto sosiaalija terveysalalla. Todistukseen: Tutkinto on suoritettu ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden hoidon koulutusohjelmassa. Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto sosiaalija terveysalalla. Todistukseen: Tutkinto on suoritettu terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn koulutusohjelmassa. Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto sosiaalija terveysalalla. Todistukseen: Tutkinto on suoritettu sosiaalialan koulutusohjelmassa. Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto tekniikan ja liikenteen alalla. Todistukseen: Tutkinto on suoritettu korjausja täydennysrakentamisen koulutusohjelmassa. Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto tekniikan ja liikenteen alalla (tai sosiaali- ja terveysalalla). Todistukseen: Tutkinto on suoritettu hyvinvointiteknologian koulutusohjelmassa. Opetusministeriö asetti kokeilulainsäädännössä (645/2001) määriteltyjen periaatteiden mukaisesti ammattikorkeakoulujen jatkotutkintokokeilun koordinaatio- ja seurantaryhmän. Sen toimikausi päättyy Koordinaatioja seurantaryhmän tehtävänä on yhteensovittaa kokeilun valtakunnallista ja alakohtaista toteutusta, seurata kokeilun koulutusohjelmien ja opiskelijamäärien kehitystä, raportoida kokeilun etenemisestä opetusministeriölle ja tehdä opetusministeriölle kokeilua koskevia ehdotuksia sekä organisoida kokeilua koskevaa seuranta- ja tutkimustoimintaa. Lisäksi koordinaatio- ja seurantaryhmä voi tehdä kokeilun aikana aloitteita kokeilun laajentamisesta erityisestä syystä uusiin yksiköihin tai muihin koulutusohjelmiin kokeiluun valituilla aloilla. Ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnon tuottama kelpoisuus, tutkinnon taso ja nimike ovat myös kysymyksiä, joita asetettu koordinaatio- ja seurantaryhmä työskentelyssään käsittelee. Opetusministeriön asettama korkeakoulutuksen kansainvälisen toiminnan strategiaa pohtinut työryhmä, jossa oli jäseniä niin yliopistoista kuin ammattikorkeakouluistakin, arvioi muistiossaan, että ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnoilla olisi oltava selkeästi määritelty asema kansallisessa tutkintojärjestelmässä, jotta ne olisivat kansainvälisesti kilpailukykyisiä. Suomalaisen ammattikorkeakoulujärjestelmän OECD-arviointi julkistettiin vuoden 2002 kesäkuussa. OECD-arvioitsijat esittivät jatkotutkinnon nimeksi "Professional Master" -termiä. Korkeakoulujen arviointineuvosto arvioi kokeilut kokeilukauden aikana. Tämä on todettu myös ammattikorkeakoulujen jatkotutkintoja koskevan kokeilulain 12.ssä. Korkeakoulujen arviointineuvostolta pyydetään arvio jatkotutkintokokeilusta vuosina Sen tulokset huomioon ottaen tehdään ratkaisut jatkotutkintopolitiikasta, ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä, sen tuottamasta kelpoisuudesta ja muista tarvittavista seikoista. 3

4 Ministerin vastaus Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 2002 Opetusministeri Maija Rask 4

5 Ministerns svar KK 725/2002 vp Mikko Elo /sd Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Mikko Elo /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS 725/2002 rd: Är regeringen medveten om de problem som ansluter sig till fortsatta studier för en person som har avlagt examen i en yrkeshögskola, och i så fall, vilka åtgärder avser regeringen vidta för att främja samarbetet mellan yrkeshögskolor och universitet i fråga om tillgodoräknande av studieveckor samt i fråga om benämningen på påbyggnadsexamina vid yrkeshögskolor? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Det har vid undervisningsministeriet länge fästs uppmärksamhet vid ett lika och ändamålsenligt tillgodoräknande av studieprestationer när studerande flyttar från en högskolesektor till en annan, dvs. från en yrkeshögskola till ett universitet eller tvärtom. Därför har det i den gällande utvecklingsplanen för utbildning och forskning , som statsrådet godkände , skrivits in följande: "Med tanke på smidigheten i utbildningssystemet och de studerandes rättsskydd är det viktigt att tidigare studier räknas till godo rättvist och i tillräcklig omfattning vid övergången från en sektor av högskoleväsendet till en annan. Tillgodoräknandet är en uppgift för högskolorna. Då studerande efter avlagd högskoleexamen går över från en högskolesektor till en annan är målet att ca hälften av den avlagda examen skall räknas till godo när området är detsamma." Försöket med påbyggnadsexamina vid yrkeshögskolor, vilket stärker dualmodellen inom högskoleväsendet, har inletts med stöd av lag 645/2001 så, att de första utbildningsprogrammen för en påbyggnadsexamen som undervisningsministeriet beviljat tillstånd för har kunnat starta i yrkeshögskolorna från och med den 1 augusti Som studerande för att avlägga en påbyggnadsexamen kan yrkeshögskolan anta personer som avlagt lämplig yrkeshögskoleexamen eller annan lämplig högskoleexamen. Därtill skall de som antas ha minst tre års arbetserfarenhet inom området efter avlagd examen. Arbetserfarenheten skall ha inhämtats innan studierna inleds. Eftersom försöket med yrkeshögskolor ledde till ordinarie verksamhet i successiv ordning, har yrkeshögskoleexamina först under de senaste åren avlagts i större utsträckning. Kravet på arbetserfarenhet efter avlagd examen var i början av försöket ett hinder för godkännande av alla hugade som önskade inleda de nya påbyggnadsstudierna vid en yrkeshögskola. Detta är likväl en omständighet som blir bättre år för år när försöket går vidare och de som avlagt en YH-examen hinner skaffa sig arbetserfarenhet. Den behörighet som en påbyggnadsexamen vid yrkeshögskola ger samt nivån och benämningen på den nya examen är synnerligen centrala frågor med tanke på de studerande. En påbyggnadsexamen vid yrkeshögskola utgör en högskoleexamen. Dess ställning i högskolornas examenssystem regleras genom statsrådets förordning (2 1 mom, 645/2001). Någon närmare jämförande precisering av examensnivån gjordes inte i samband med att försökslagen stadfästes, eftersom riksdagens kulturutskott i sitt betänkande om försöket med påbyggnadsexamina vid yrkeshögskolorna bl.a. betonade att påbyggnadsexamens benämning och status i förhållande till andra examina bör övervägas efter 5

6 Ministerns svar grundlig utredning i det skede slutledningarna av försöket dras. Av kulturutskottets ståndpunkt följer att det inte heller är möjligt att ta ställning till examensbenämningarna förrän försöken utvärderas och slutsatser dras. Undervisningsministeriet har likväl i det här skedet rekommenderat att påbyggnadsexamina benämns efter respektive utbildningsområde. På examensbetyget skall alltid därtill det fullgjorda utbildningsprogrammet nämnas. Ministeriet rekommenderar att följande benämningar används om påbyggnadsutbildningen och examina: Påbyggnadsexamen vid yrkeshögskola, handel och administration. för företagsamhet och affärskompetens inom sektorn små och medelstora företag. Påbyggnadsexamen vid yrkeshögskola, hälsovård och det sociala området. för vård av åldrande patienter och långvårdspatienter. Påbyggnadsexamen vid yrkeshögskola, hälsovård och det sociala området. för hälsofrämjande och förebyggande arbete. Påbyggnadsexamen vid yrkeshögskola, hälsovård och det sociala området. för socialsektorn. Påbyggnadsexamen vid yrkeshögskola, teknik och kommunikation. för reparation och komplettering av byggnader. Påbyggnadsexamen vid yrkeshögskola, teknik och kommunikation (eller vid hälsovård och det sociala området). för välfärdsteknologi. Den 2 maj 2002 tillsatte undervisningsministeriet i enlighet med de principer som anges i försökslagstiftningen (645/2001) en samordningsoch uppföljningsgrupp för försöket med påbyggnadsexamina vid yrkeshögskolor. Gruppens mandat löper ut den 31 juli Samordningsoch uppföljningsgruppen skall koordinera det riksomfattande och branschvisa genomförandet av försöket, följa utvecklingen av utbildningsprogrammen och studerandeantalen inom försöket, rapportera hur försöket framskrider till undervisningsministeriet och komma med förslag gällande försöket till ministeriet och organisera uppföljnings- och forskningsverksamheten kring försöket. Under försöket kan gruppen av särskilda skäl även ta initiativ till utvidgningar till andra utbildningsprogram inom de områden som försöket omfattar. Den behörighet som en påbyggnadsexamen vid yrkeshögskola ger, examensnivån och -benämningarna är också frågor som den tillsatta samordnings- och uppföljningsgruppen behandlar. En av undervisningsministeriet tillsatt arbetsgrupp som dryftat strategin för den högre utbildningens internationella verksamhet och som haft medlemmar både från universiteten och yrkeshögskolorna, gjorde i sin promemoria bedömningen att yrkeshögskolornas påbyggnadsexamina bör ha en klart definierad ställning i det nationella examenssystemet så att den är internationellt konkurrenskraftig. I juni 2002 publicerades en OECD-utvärdering av det finländska yrkeshögskolesystemet. OECD-bedömarna föreslog termen "Professional Master" som benämning på påbyggnadsexamen. Rådet för utvärdering av högskolorna skall utvärdera försökena under försöksperioden. Detta anges även i 12 i lagen om försök med påbyggnadsexamina vid yrkeshögskolor. Utvärderingsrådet beds komma med en utvärdering av försöket med påbyggnadsexamina åren Utvärderingsresultaten skall bilda underlag för hur politiken kring påbyggnadsexamina, deras ställning i högskolornas examenssystem, den behörighet examen ger och andra nödvändiga frågor avgörs. Helsingfors den 27 september Undervisningsminister Maija Rask