Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 473/2003 vp Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto Eduskunnan puhemiehelle Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto on vasta kokeiluvaiheessa. Tästä huolimatta, siis esimerkiksi ennen kokeilun arvioinnin tuloksia, ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon tuottamasta kelpoisuudesta, sen tasosta ja nimikkeestä on käyty keskustelua jo pitkän aikaa. Marraskuussa 2000 silloinen opetusministeri Maija Rask piti yliopistojen johdon seminaarissa lähtökohtana sitä, että ammattikorkeakoulun jatkotutkinto tuottaa saman kelpoisuuden kuin ylempi korkeakoulututkinto. Helsingin ammattikorkeakoulun rehtorin parin vuoden takaisen näkemyksen mukaan (HS ) jatkotutkinnon "tasoa ei ole vielä määritelty" ja "tällä hetkellä se ei vastaa ylempää korkeakoulututkintoa eikä tuota maisterinimikettä". Toukokuussa 2002 pidetyillä ammattikorkeakoulupäivillä opetusministeri Rask uskoi, että ammattikorkeakoulun jatkotutkinto rinnastetaan ylempään korkeakoulututkintoon. Kirjallisiin kysymyksiini (KK 1246/2001 vp ja KK 491/2002 vp) antamissaan vastauksissa ministeri Rask kuitenkin totesi muun muassa, että opetusministeriössä ei ole valmisteilla muutosesitystä ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon rinnastamiseksi ylempään korkeakoulututkintoon. Vastauksessaan jälkimmäiseen kirjalliseen kysymykseeni ministeri Rask totesi myös, että jatkotutkinnon nimittämistä maisterin tutkinnoksi ei ole valmisteilla ministeriössä. Asiaan on ottanut kantaa myös muun muassa Tradenomiliitto, jonka esittämän näkemyksen mukaan ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon tuottama pätevyys on "rinnastettava ylempään korkeakoulututkintoon". Luonnoksessa seuraavaksi koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaksi todetaan muun muassa, että "ammattikorkeakoulun jatkotutkinnot vakinaistava hallituksen esitys annetaan eduskunnalle siten, että se voidaan saattaa voimaan heti kokeilukauden päättyessä" ( ). Samassa yhteydessä kaavaillaan selvitettäväksi "käytettävä tutkinnon nimi, joka jatkotutkintoa paremmin kuvaa tutkinnon luonnetta ja rinnastaa sen oikealla tavalla muihin korkeakoulututkintoihin". Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Koska ammattikorkeakoulun jatkotutkinto on jo päätetty vakinaistaa, niin kuinka todellinen on kokeilun arviointi, vai onko arviointi jo valmis, onko selvitys jatkotutkinnon uudeksi tutkintonimikkeeksi jo käynnissä, onko selvityksen etukäteistuloksia jo olemassa, ja jos on, niin millaisia ja onko selvityksessä itse asiassa jo päädytty johonkin, esimerkiksi maisterinnimikkeeseen, mikä on kehittämissuunnitelmaluonnoksessa mainittu "oikea tapa" rinnastaa ammattikorkeakoulun jatkotutkinto muihin korkeakoulututkintoihin: onko kyseisen tavan taustalla ajattelu, jonka mukaan ammattikorkeakoulun jatkotutkin- Versio 2.0

2 to pitäisi rinnastaa ylempään korkeakoulututkintoon, onko siis niin, että Suomessa valmistellaan korkeakoulujen tutkintojärjestelmää, jossa ammattikorkeakoulun jatkotutkinto rinnastuu ylempään korkeakoulututkintoon ja jossa ammattikorkeakoulun jatkotutkintoa kutsutaan maisterin tutkinnoksi, onko Suomessa yliopistoja niin vähän, että ylempään korkeakoulututkintoon rinnastettava koulutus on aloitettava ammattikorkeakouluissa ja jos kahden eri korkeakoulusektorin tutkinnot ammattikorkeakoulun jatkotutkinnot ammattikorkeakouluissa ja ylemmät korkeakoulututkinnot yliopistoissa ovat tavoitteiltaan ja sisällöiltään (esimerkiksi opinnäytteet) selkeästi erilaisia ja jos näiden eri sektorien pitäisi kirkastaa omaa profiiliaan, niin miten näin erilaiset tutkinnot voidaan rinnastaa kelpoisuudeltaan toisiinsa ilman, että tutkintojen sisällöt pitkällä aikavälillä harmonisoituvat? Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 2003 Marjukka Karttunen /kok 2

3 Ministerin vastaus KK 473/2003 vp Marjukka Karttunen /kok Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjukka Karttusen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 473/2003 vp: Koska ammattikorkeakoulun jatkotutkinto on jo päätetty vakinaistaa, niin kuinka todellinen on kokeilun arviointi, vai onko arviointi jo valmis, onko selvitys jatkotutkinnon uudeksi tutkintonimikkeeksi jo käynnissä, onko selvityksen etukäteistuloksia jo olemassa, ja jos on, niin millaisia ja onko selvityksessä itse asiassa jo päädytty johonkin, esimerkiksi maisterinnimikkeeseen, mikä on kehittämissuunnitelmaluonnoksessa mainittu "oikea tapa" rinnastaa ammattikorkeakoulun jatkotutkinto muihin korkeakoulututkintoihin: onko kyseisen tavan taustalla ajattelu, jonka mukaan ammattikorkeakoulun jatkotutkinto pitäisi rinnastaa ylempään korkeakoulututkintoon, onko siis niin, että Suomessa valmistellaan korkeakoulujen tutkintojärjestelmää, jossa ammattikorkeakoulun jatkotutkinto rinnastuu ylempään korkeakoulututkintoon ja jossa ammattikorkeakoulun jatkotutkintoa kutsutaan maisterin tutkinnoksi, onko Suomessa yliopistoja niin vähän, että ylempään korkeakoulututkintoon rinnastettava koulutus on aloitettava ammattikorkeakouluissa ja jos kahden eri korkeakoulusektorin tutkinnot ammattikorkeakoulun jatkotutkinnot ammattikorkeakouluissa ja ylemmät korkeakoulututkinnot yliopistoissa ovat tavoitteiltaan ja sisällöiltään (esimerkiksi opinnäytteet) selkeästi erilaisia ja jos näiden eri sektorien pitäisi kirkastaa omaa profiiliaan, niin miten näin erilaiset tutkinnot voidaan rinnastaa kelpoisuudeltaan toisiinsa ilman, että tutkintojen sisällöt pitkällä aikavälillä harmonisoituvat? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Laki ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilusta (645/2001) on voimassa asti. Kokeiluluvan saaneet ammattikorkeakoulut ovat voineet käynnistää jatkotutkintoon johtavia koulutusohjelmia lähtien. Kokeilu toteutetaan yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon, tekniikan ja liikenteen sekä sosiaali- ja terveys- ja liikunta-alalla yhteensä seitsemässä koulutusohjelmassa. Kokeilua varten on suunnattu vuosittain yhteensä 300 ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutukseen osoitettua aloituspaikkaa. Kokeilu on käynnissä 24 ammattikorkeakoulussa. Eduskunta on korostanut arvioinnin ja seurannan roolia kokeilun eri vaiheissa. Laissa ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilusta (645/2001) todetaan, että opetusministeriö myöntää kokeiluluvat ammattikorkeakoulujen hakemuksesta ja Korkeakoulujen arviointineuvoston ehdotuksen perusteella. Laissa todetaan myös, että Korkeakoulujen arviointineuvosto arvioi kokeilut kokeilukauden aikana. Lainsäädännön mukaan kokeiluohjelman seurantaa ja koor- 3

4 Ministerin vastaus dinointia varten tuli asettaa työryhmä, jossa opetusministeriön lisäksi ovat edustettuina asianomaiset ammattikorkeakoulut, opettaja- ja opiskelijajärjestöt sekä työelämän osapuolet. Kokeilulupia koskevassa päätöksenteossa sekä kokeiluohjelman arvioinnin ja seurannan järjestämisessä on toimittu näiden periaatteiden mukaisesti. Korkeakoulujen arviointineuvosto suoritti ammattikorkeakoulujen kokeilulupahakemusten arvioinnin. Kaikki kokeiluun hyväksytyt jatkotutkinto-ohjelmat täyttivät asetetut laatukriteerit. Kokeiluohjelma on pyritty rakentamaan koulutusalakohtaisesti, alueellisesti ja kieliryhmittäin kokonaisuudeksi, joka tuottaa mahdollisimman monipuolisesti tietoa jatkotutkinnon asemaa ja jatkotutkintopolitiikkaa koskevan päätöksenteon pohjaksi. Korkeakoulujen arviointineuvosto on käynnistänyt ammattikorkeakoulun jatkotutkintokokeilun arvioinnin. Arviointi on organisoitu kaksiosaiseksi. Kokeilun lähtökohtien ja käynnistysvaiheen arviointi on käynnissä. Sen tulokset ovat käytettävissä vuoden 2004 alussa. Kokeilun tuloksia koskevan loppuarvioinnin suorittaa kansainvälinen asiantuntijaryhmä. Tämän arvioinnin tulokset valmistuvat vuoden 2004 lopulla. Opetusministeriö on asettanut toukokuussa 2002 kokeilulle koordinaatio- ja seurantatyöryhmän, jossa ovat edustettuina kokeilulainsäädännössä mainitut tahot. Työryhmällä on päätoiminen projektipäällikkö. Työryhmä tuottaa systemaattisesti tietoa kokeilun etenemisestä ja sen eri osa-alueista. Kokeilusta saadaan myös runsaasti tutkimustietoa. Sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa monet lisensiaatti- ja tohtorikoulutuksen tutkijat ovat suunnanneet aiheensa jatkotutkintokokeilun tutkimukseen. Arviointi-, seuranta- ja tutkimustoiminta on siis järjestetty ja ajoitettu niin, että ammattikorkeakoulun jatkotutkintokokeilusta saadaan mahdollisimman monipuolista tietoa jatkotutkinnon asemaa ja jatkotutkintopolitiikkaa koskevan päätöksenteon pohjaksi. Kokeilun toimeenpanon arviointien tulokset sekä tutkimus- ja seurantatiedot huomioon ottaen kokeilun jälkeisiä järjestelyjä koskeva valmistelutyö organisoidaan opetusministeriössä niin, että hallitus voi antaa tarvittavat esitykset eduskunnalle vuoden 2004 loppuun mennessä. Kokeiltavana oleva ammattikorkeakoulun jatkotutkinto on profiililtaan työelämäläheinen ja aikuiskoulutustyyppinen korkeakoulututkinto. Se on tarkoitettu ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittaneille henkilölle, jotka ovat olleet työssä asianomaisella alalla tutkinnon suorittamisen jälkeen vähintään kolme vuotta. Jatkotutkinto on laajuudeltaan 40 tai 60 opintoviikkoa riippuen opiskelijan suorittaman korkeakoulututkinnon laajuudesta. Hallitusohjelman mukaan ammattikorkeakoulujen tutkintojen asemaa ja niiden tuottamaa kelpoisuutta korkeakoulututkintojen järjestelmässä selkiytetään. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman luonnoksen mukaan ammattikorkeakoulujen jatkotutkintokokeilun arvioinnin tulokset huomioon ottaen eduskunnalle annetaan hallituksen esitys ammattikorkeakoulujen tutkintojärjestelmän kehittämisestä siten, että uudet säädökset ovat voimassa jatkotutkintokokeilun loppuessa vuonna Kehittämissuunnitelman luonnos on ollut laajalla lausuntokierroksella, ja valtioneuvosto hyväksyy koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille kuluvan vuoden loppuun mennessä. Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon asemaa, nimeä ja tutkinnon tuottamaa kelpoisuutta on tarkoitus selvittää vasta, kun valmistellaan kokeilun arvioinnin tulokset huomioon ottavaa hallituksen esitystä jatkotutkintojen vakinaistamisesta. Nämä kysymykset eivät siis ole vielä valmistelun kohteina. Kokeilusta saatavien tulosten, arviointien ja seurannan lisäksi on ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon asemaa ja kelpoisuutta koskevassa päätöksenteossa otettava huomioon kansainvälisessä toimintaympäristössä tapahtuva kehitys. Tämän vuoksi opetusministeriö on asettanut selvityshenkilön laatimaan selvitystä ammattikorkeakoulujen asemasta eurooppalaisella korkeakoulutusalueella. Selvityshenkilön työ valmistuu vuoden 2004 helmikuun loppuun mennessä. 4

5 Ministerin vastaus KK 473/2003 vp Marjukka Karttunen /kok Kun ensimmäiset, vuonna 2002 aloittaneet jatkotutkinto-opiskelijat valmistuvat jo vuoden 2004 alussa, annetaan heille tutkintotodistus ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon suorittamisesta. Todistuksessa todetaan koulutusala ja jatkotutkinnon koulutusohjelma. Lisäksi todistukseen liitetään ote opiskelijan suorittamista opinnoista. Todistuksessa todetaan esimerkiksi, että henkilö on suorittanut ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon tekniikan ja liikenteen alalla, korjaus- ja täydennysrakentamisen jatkokoulutusohjelmassa. Lisäksi opiskelija saa todistuksestaan ns. diploma supplementin kansainvälisen käytännön mukaisesti. Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 2003 Opetusministeri Tuula Haatainen 5

6 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Herr talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Marjukka Karttunen /saml undertecknade skriftliga spörsmål SS 473/2003 rd: Eftersom det fattats beslut om att yrkeshögskolornas påbyggnadsexamina skall bli permanenta, så hur faktisk är försöksutvärderingen, eller är utvärderingen redan klar, pågår redan utredningen av en ny examensbenämning på denna examen, finns det redan preliminära resultat av utredningen, och i så fall vilka och har man redan i utredningen i själva verket redan stannat för någon benämning, t.ex. magister, vilket är "ett riktigt sätt" enligt vad som avses i utkastet till utvecklingsplan att jämställa en påbyggnadsexamen vid yrkeshögskola med andra högskoleexamina: finns det bakom detta sätt tankar på att påbyggnadsexamen vid yrkeshögskola borde jämställas med högre högskoleexamen, är det alltså så att man i Finland planerar ett examenssystem för högskolorna där påbyggnadsexamen vid yrkeshögskola jämställs med högre högskoleexamen och där påbyggnadsexamina vid yrkeshögskola kallas magisterexamen, finns det i Finland så få universitet att en utbildning som jämställs med högre högskoleexamen måste inledas i en yrkeshögskola och om examina inom två olika högskolesektorer påbyggnadsexamina vid yrkeshögskolorna och högre högskoleexamina vid universiteten till mål och innehåll (exempelvis lärdomsproven) är klart olika och om bägge sektorerna borde förtydliga sin egen profil, så hur kan så sinsemellan olika examina jämställas med varandra i fråga om behörighet utan att examensinnehållen på sikt harmonieras? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Lagen om försök med påbyggnadsexamina vid yrkeshögskolorna (645/2001) gäller fram till De yrkeshögskolor som fått försökstillstånd har kunnat starta utbildningsprogram för påbyggnadsexamina sedan Försöket genomförs på det samhällsvetenskapliga, företagsekonomiska och administrativa området, området teknik och kommunikation samt social-, hälso- och idrottsområdet, sammanlagt inom sju utbildningsprogram. Av yrkeshögskolornas nybörjarplatser för vuxenutbildning tilldelas försöket årligen sammanlagt 300 platser. Försöket pågår i 24 yrkeshögskolor. Riksdagen har framhållit utvärderingens och uppföljningens roll under försökets olika faser. I lagen om försök med påbyggnadsexamina vid yrkeshögskolorna (645/2001) konstateras att undervisningsministeriet beviljar försökstillstånd på ansökan av en yrkeshögskola och på förslag av Rådet för utvärdering av högskolorna. I lagen konstateras även att utvärderingsrådet utvärderar försöken under försöksperioden. För att följa och samordna försöken skulle undervisningsministeriet enligt lagstiftningen tillsätta en arbetsgrupp 6

7 Ministerns svar KK 473/2003 vp Marjukka Karttunen /kok där det förutom företrädare för undervisningsministeriet också fanns företrädare för yrkeshögskolorna i fråga, lärar- och studerandeorganisationerna samt arbetslivsparterna. Besluten om försökstillstånden har fattats och utvärderingen och uppföljningen av försöksprogrammen har ordnats i enlighet med dessa principer. Rådet för utvärdering av högskolorna utförde bedömningen av yrkeshögskolornas ansökningar om tillstånd till försök. Alla påbyggnadsexamensprogram som har godkänts till försöket fyller de uppställda kvalitetskriterierna. Ambitionen har varit att bygga upp försöksprogrammet utbildningsområde för utbildningsområde till en regionalt och språkmässigt sett avvägd helhet som ger så allsidig information som möjligt för besluten om vilken ställning påbyggnadsexamina skall ha och vilken politik kring dem som skall föras. Rådet för utvärdering av högskolorna har satt i gång utvärderingen av försöket med påbyggnadsexamina vid yrkeshögskolorna. Utvärderingen är organiserad i två delar. Utvärderingen av utgångspunkterna och startskedet pågår. Resultaten från den finns tillgängliga i början av Slututvärderingen som gäller försöksresultaten utförs av en internationell expertgrupp. Resultaten av denna utvärdering blir klara mot slutet av Undervisningsministeriet tillsatte i maj 2002 en samordnings- och uppföljningsgrupp för försöket, med företrädare för de instanser och organisationer som nämns i lagstiftningen. Arbetsgruppen har en projektchef i huvudsyssla. Arbetsgruppen tar systematiskt fram information om hur försöket framskrider och om de olika delområdena. Försöket ger även rikligt med information för forskning. Såväl i yrkeshögskolorna som i universiteten har många forskare inom licentiat- och doktorsutbildningen valt sitt ämne inom forskning om försöket med påbyggnadsexamina. Utvärderings-, uppföljnings- och forskningsverksamheten har alltså ordnats och tidsmässigt planerats så att försöket med påbyggnadsexamina vid yrkeshögskolor skall ge så allsidig information som möjligt som underlag för beslutsfattandet om examens ställning och examenspolitiken. Med hänsyn till resultaten av utvärderingarna av försöksutfallet och forsknings- och uppföljningsdata organiseras beredningsarbetet vid undervisningsministeriet gällande arrangemangen efter försöket så att regeringen kan göra behövliga framställningar till riksdagen före utgången av Den påbyggnadsexamen som nu utprövas är profilerad som en arbetslivsorienterad högskoleexamen av vuxenutbildningstyp. Den är avsedd för personer som har en yrkeshögskoleexamen eller annan lämplig högskolexamen och som efter sin examen har arbetat inom respektive bransch i minst tre år. En påbyggnadsexamen omfattar 40 eller 60 studieveckor beroende på omfattningen av den studerandes tidigare högskoleexamen. Enligt regeringsprogrammet skall yrkeshögskoleexaminas ställning i högskolornas examenssystem och den behörighet som examina medför göras klarare. Enligt utkastet till utvecklingsplan för utbildning och forskning avlåts, med beaktande av resultaten av utvärderingen av försöket med påbyggnadsexamina vid yrkeshögskolor, en regeringsproposition till riksdagen om utveckling av yrkeshögskolornas examenssystem så att de nya bestämmelserna gäller när försöksperioden löper ut i slutet av Utkastet till utvecklingsplan har genomgått en bred remissbehandling och statsrådet skall godkänna planen för utveckling av utbildning och forskning för åren före slutet av året. Påbyggnadsexamens ställning, namn och den behörighet examen ger utreds enligt planerna först då man med hänsyn till utvärderingsresultaten av försöket bereder en proposition om permanenta påbyggnadsexamina. Dessa frågor är således inte ännu föremål för beredning. Förutom de resultat som fås av försöken samt utvärderingarna och uppföljningen måste utvecklingen i den nationella och internationella omvärlden beaktas när besluten om påbyggnadsexamens ställning och den behörighet den ger fattas. Därför har undervisningsministeriet tillsatt en utredare som skall utarbeta en rapport om yrkeshögskolornas ställning inom det europeiska hög- 7

8 Ministerns svar skoleområdet. Rapporten skall vara klar före slutet av februari När de första studerandena, som inledde studierna för påbyggnadsexamen 2002, utexamineras redan 2004, ges de ett examensbevis över avlagd påbyggnadsexamen vid yrkeshögskola. I examensbeviset anges utbildningsområde och utbildningsprogram. Till beviset fogas även ett utdrag ur studerandens studieprestationer. I examensbeviset anges till exempel att den utexaminerade har avlagt påbyggnadsexamen vid yrkeshögskola inom teknik och kommunikation, utbildningsprogrammet reparations- och kompletteringsbyggande. Dessutom får den utexaminerade enligt internationell praxis ett s.k. diploma supplement över sitt examensbevis. Helsingfors den 17 november 2003 Undervisningsminister Tuula Haatainen 8