Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 271/2004 vp Rakennusmestarikoulutuksen uudelleen käynnistäminen Eduskunnan puhemiehelle Rakennusklusteri on kotimaan ja kansainvälisen toiminnan yhteisarvolla mitattuna maamme suurimpia. Rakennus- ja kiinteistöalan osuus bruttokansantuotteesta on noin 26 %, ja ala työllistää kaikkiaan noin henkeä. Rakennus- ja kiinteistöala on maamme vaurauden ja työllisyyden kannalta kiistattoman merkittävä. Rakennusmestarikoulutus alkoi Suomessa jo vuonna Tällä hetkellä rakennusmestarien ammattikuntaan kuuluu noin henkeä. Rakennusmestareita koulutettiin yli 125 vuotta, mutta perinteinen rakennusmestarin koulutus (rakennusalan teknikkokoulutus) korvattiin vuonna 1997 kokeiluluonteisesti rakennusmestari AMK -koulutusohjelmalla. Vuonna 2001 koulutus yllättäen päättyi, ja rakennusmestari AMK -tutkintonimike korvattiin rakennusinsinööri AMK -nimikkeellä. Nykyisellä insinöörikoulutuksella ei tuoteta rakennustyömaiden työnjohtotehtäviin erikoistuneita ja motivoituneita ammattilaisia. AMK-insinöörin tutkinnon suorittaneet sijoittuvat pääasiassa suunnittelu- ja toimistotehtäviin. Työelämästä on poistumassa vuoteen 2010 mennessä noin rakennusmestaria. Tätä aukkoa täyttämään olisi koulutusjärjestelmämme sisällettävä rakennusmestarikoulutusta, joka suuntautuisi vahvasti käytännön osaamiseen ja rakennustuotantoon. Jotta rakennusmestarikoulutus parhaiten palvelisi yhteiskuntamme ja työelämän tarpeita, tulisi rakennusmestarin 160 opintoviikon koulutuksen sisältää 120 opintoviikon teoriaosuuksien lisäksi pakollisena 40 opintoviikon ennakkoharjoittelun. Tämän opintokokonaisuuden rakennetta puoltaa se, ettei rakentamisen työmaatoteutus ole luonteeltaan yksinomaan työnjohtotehtävä. Rakentaminen on laaja kokonaisuus, joka vaatii fysiikan ja kemian hallintaa sekä mekaniikan ja lujuusopin tuntemusta. Nuorten motivaatiota hakeutua ammattikorkeakoulutukseen myös toisen asteen koulutuksen kautta olisi vahvistettava. Maamme koulutusjärjestelmän olisi taattava, että osaavia rakennusmestareita valmistuu riittävässä määrin. Näiden tavoitteiden saavuttamisessa tärkeänä apuvälineenä voisi olla kaksiportaisuuden käyttöönotto myös ammattikorkeakoulutusjärjestelmässä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto aikoo ryhtyä rakennusmestarikoulutuksen uudelleen käynnistämiseksi? Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 2004 Eero Reijonen /kesk Juhani Sjöblom /kok Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eero Reijosen /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 271/2004 vp: Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto aikoo ryhtyä rakennusmestarikoulutuksen uudelleen käynnistämiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Rakennusmestarikoulutus tuli osaksi ammattikorkeakoulujen tekniikan alan koulutusta vuonna 1997 rakennusalan teknikkokoulutuksen lakkaamisen yhteydessä. Aiempi rakennusalan opistoasteen koulutus nostettiin korkeakoulutasoiseksi tekniikan alan ammattikorkeakoulututkintoon johtavaksi koulutukseksi, jonka tutkintonimikkeenä oli rakennusmestari. Kokemukset rakennusmestarinimikkeen käytöstä eivät olleet myönteisiä. Koulutus ei ollut vetovoimaista ja se kärsi jatkuvasti hakijapulasta. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston vuonna 1999 asettaman koulutusohjelmaprojektin tuloksena tehtiin muutoksia ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmarakenteeseen ja tutkintonimikkeisiin. Muutokset tulivat voimaan vuodesta 2001 alkaen. Prosessin aikana saaduissa lausunnoissa esitettiin mm. rakennusalan opiskelijoiden taholta, että rakennusmestari (AMK) -tutkintonimike muutettaisiin insinööri (AMK) -tutkintonimikkeeksi. Perusteluina mainittiin erityisesti työnantajien tapa määritellä kelpoisuusehdot insinöörinimikkeen kautta. Huonon vetovoiman ja työmarkkinoille sijoittumiseen liittyvien ongelmien vuoksi rakennusmestari (AMK) poistettiin ammattikorkeakoulujen tutkintonimikkeistä koulutusohjelmarakenteen uudistustyön yhteydessä. Vuodesta 2001 alkaen rakennusalan koulutusohjelmista valmistuvien tutkintonimike on ollut insinööri (AMK). Tutkintonimikkeen muutos ei ole vaikuttanut koulutuksen sisältöön, vaan se on säilynyt ennallaan. Rakennusalan insinööritutkintoon johtavaa koulutusta on kehitetty ns. tuotantopainotteisena insinöörikoulutuksena. Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen rakenteeseen kuuluu muusta insinöörikoulutuksesta poiketen ylimääräinen 20 opintoviikon jakso työelämäintegroitua harjoittelua. Harjoittelun laajuus tuotantopainotteisessa insinöörikoulutuksessa on siten yhteensä 40 opintoviikkoa. Toteutus on käytännönläheisempi kuin muussa insinöörikoulutuksessa. Ammattikorkeakoulujärjestelmän luonteeseen kuuluu, että koulutukseen voidaan tulla ilman ennakkoharjoittelua ja että harjoittelu suoritetaan opintojen aikana. Valtioneuvoston joulukuussa 2003 hyväksymässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa on kiinnitetty erityistä huomiota tulevien työvoimatarpeiden mukaiseen koulutustarjonnan mitoittamiseen. Suunnitelman mukaan ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa rakennusalan koulutusta lisätään vuoteen 2008 mennessä niin nuorten koulutuksessa kuin aikuiskoulutuksessakin. Koulutusjärjestelmässä pyritään näin ollen turvaamaan rakennusalan asiantuntijoiden saatavuus myös jatkossa. Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen kehittämisen ja laajentamisen lisäksi valmisteilla on kehittämissuunnitelman mukaisesti mm. teknikkotyövoiman poistumasta aiheutuvan työvoimatarpeen tyydyttämiseksi kohdennettu erillisohjelma ammattikorkeakoulututkintoon johtavan tuotantopainotteisen koulutuksen ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen järjestämiseksi. 2

3 Ministerin vastaus KK 271/2004 vp Eero Reijonen /kesk ym. Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 2004 Opetusministeri Tuula Haatainen 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 271/2004 rd undertecknat av riksdagsledamot Eero Reijonen /cent m.fl.: Vilka åtgärder avser statsrådet vidta för att åter starta byggmästarutbildning? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Byggmästarutbildningen blev år 1997 en del av yrkeshögskolornas utbildning i teknik i samband med att teknikerutbildningen inom byggnadsbranschen upphörde. Den tidigare institutsutbildningen inom byggnadsbranschen höjdes till högskolenivå och blev en utbildning som leder till yrkeshögskoleexamen i teknik med examensbenämningen byggmästare. Erfarenheterna av benämningen byggmästare var inte positiva. Utbildningen lockade inte studerande och det rådde ständig brist på sökande. Ett utbildningsprogramprojekt som hade tillsatts av rådet för yrkeshögskolornas rektorer år 1999 resulterade i ändringar i utbildningsprogrammens struktur och i examensbenämningarna vid yrkeshögskolorna. Ändringarna trädde i kraft vid ingången av I de utlåtanden som gavs under processen föreslog bl.a. studerande inom byggnadsbranschen att examensbenämningen byggmästare (YH) ändras till ingenjör (YH). Detta motiverades särskilt med arbetsgivarnas praxis att ange behörighetsvillkoren via ingenjörsbenämningen. På grund av svag attraktionskraft och problem med placering på arbetsmarknaden slopades byggmästare (YH) ur yrkeshögskolornas examensbenämningar i samband med att strukturen på utbildningsprogrammen reviderades. Från början av år 2001 har examensbenämningen för dem som utexamineras från utbildningsprogrammen inom byggnadsbranschen varit ingenjör (YH). Den förändrade examensbenämningen har inte inverkat på utbildningens innehåll, som är oförändrat. Den utbildning som leder till ingenjörsexamen inom byggnadsbranschen har utvecklats som en s.k. produktionsinriktad ingenjörsutbildning. Till den produktionsinriktade ingenjörsutbildningen hör till skillnad från den övriga ingenjörsutbildningen en extra 20 studieveckors period med arbetslivsintegrerad praktik. Praktiken i den produktionsinriktade ingenjörsutbildningen är således sammanlagt 40 studieveckor. Genomförandet är mer praktiskt inriktat än i den övriga ingenjörsutbildningen. Till yrkeshögskolesystemets natur hör att de studerande kan påbörja utbildningen utan förhandspraktik och att praktiken genomförs under studierna. I den utvecklingsplan för utbildning och forskning som statsrådet godkände i december 2003 fästs särskild uppmärksamhet vid dimensioneringen av ett utbildningsutbud som överensstämmer med kommande arbetskraftsbehov. Enligt planen skall den utbildning inom byggnadsbranschen som leder till yrkeshögskoleexamen utökas före 2008 såväl i utbildningen för unga som i vuxenutbildningen. Inom utbildningssystemet är strävan således att trygga tillgången på sakkunniga inom byggnadsbranschen också i framtiden. Förutom att man utvecklar och breddar den produktionsinriktade ingenjörsutbildningen pågår också i enlighet utvecklingsplanen bl.a. ett särskilt program avsett att tillgodose det behov av arbetskraft som bl.a. förorsakas av att teknikerna som arbetskraft faller bort. Syftet med programmet är att ordna produktionsinriktad utbildning som leder till yrkeshögskoleexamen och utbildning som förbereder för specialyrkesexamen. 4

5 Ministerns svar KK 271/2004 vp Eero Reijonen /kesk ym. Helsingfors den 27 april 2004 Undervisningsminister Tuula Haatainen 5