Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 50/2011 vp Koulujen kesälomakauden sijoittelu Eduskunnan puhemiehelle Suomalaisten vuosilomien viettäminen on muuttunut viime vuosikymmeninä. Vuosilomia pidetään enenevässä määrin joustavasti ympäri vuoden. Erityisesti lapsiperheille myös vuosilomalain tarkoittamaan lomakauteen sijoittuva kesäloma on tärkeä virkistymisen ja yhdessäolon kannalta. Sen sijoittumisen tulisi vastata perheiden omia tarpeita. Olennaista on, että kotimaan lomien sääolojen kannalta parhaimmat kuukaudet olisivat lämpimimmät kuukaudet, heinäkuu ja elokuu. Elokuu sopisi parhaiten myös kansainvälisten yhteyksien kasvavaan merkitykseen: osalla vanhemmista elokuu määräytyy lomakaudeksi työhön kuuluvan kansainvälisen kanssakäymisen perusteella, lisäksi elokuu on ulkomaisten (eurooppalaisten) lomakohteiden kannalta parasta aikaa. Elokuu on heinäkuun jälkeen suosituin työssäkäyvien lomakuukausi ja on perusteltua olettaa, että koulujen lomakausi vastaisi ihmisten omia valintoja, mikäli se sijoittuisi kesäkuun puolivälistä elokuun loppuun. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko ministeri tietoinen tarpeesta siirtää koulujen kesälomakautta ja mihin toimiin hallitus aikoo rehtyä perusopetusasetuksen (852/1998) 7 :n muuttamiseksi? Helsingissä 9 päivänä elokuuta 2011 Tytti Tuppurainen /sd Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Tytti Tuppuraisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 50/2011 vp: Onko ministeri tietoinen tarpeesta siirtää koulujen kesälomakautta ja mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä perusopetusasetuksen (852/1998) 7 :n muuttamiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Perusopetuslain (628/1998) 23 :ssä on säädetty perusopetuksen lukuvuoden pituudesta, joka on 190 työpäivää. Muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuva itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä vähennetään lukuvuoden pituudesta. Lukuvuosi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta. Opetus- ja kulttuuriministeriön luvalla työpäivien määrä voi erityisestä syystä olla säädettyä suurempi. Lukuvuoden koulutyö päätetään perusopetusasetuksen (852/1998) 7 :n mukaan viikon 22 viimeisenä arkipäivänä. Mikäli perusopetuslain 23 :n 3 momentin perusteella opetusta ei pakottavasta syystä ole voitu järjestää työpäiviksi määrättyinä päivinä eikä opetussuunnitelman mukaisia tavoitteita voida muutoin saavuttaa, on menetetyt työpäivät korvattava lisäämällä työpäiviä enintään kuudella päivällä. Perusopetuksessa oppilaan työmäärä saa olla enintään sellainen, että hänelle koulunkäyntiin, koulumatkoihin ja kotitehtäviin käytettävä aika huomioon ottaen jää riittävästi aikaa lepoon, virkistykseen ja harrastuksiin. Koulutuksen vuosisuunnittelussa on huomioitava perusopetusasetuksen mukaiset vuosi-, viikko- ja päivittäiset koulutyömäärärajoitukset. Nykyisin syys- ja kevätlukukausi ovat lähes yhtä pitkiä. Mikäli syyslukukausi lyhennettäisiin nykyisestä ja päivät sijoitettaisiin kesään, olisi kevätlukukausi kohtuuttoman raskas sekä oppilaille että opettajille. Koulun työ- ja loma-aikojen muutoksilla olisi huomattavia vaikutuksia koko koulutusjärjestelmän toimintaan ja rahoitukseen. Mikäli nykykäytännön tilalle valittaisiin jokin muu koulun työaikoja koskeva rytmitys, vaikeuttaisi se perusasteen ja toisen asteen yhteisvalinnan ja korkea-asteen valintakokeiden järjestämistä. Muutokset olisivat mahdollisia siten vain koko koulutusjärjestelmää koskevana, koska koulun työ- ja lomaajat koskettaisivat suoraan tai välillisesti kaikkia koulutusmuotoja. Koulun työ- ja loma-aikojen muutokset aiheuttaisivat myös huomattavia ongelmia kuntien peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmän sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän toiminnalle, koska laajat koulutusta koskevat tilasto- ja rahoitustiedonkeruiden aikatauluja jouduttaisiin muuttamaan. Muutokset vaikeuttaisivat sekä valtion että kuntien talouden ja toiminnan suunnittelua. Koulujen loma-aikojen siirrolla olisi vaikutusta sekä opettajien että muiden koulun henkilöstöryhmien työ- ja virkaehtosopimuksissa sovittuihin työehtoihin sekä käytännön opetuksen järjestämiseen kouluissa ja oppilaitoksissa, joissa on ns. yhteisiä opettajia. Muutoksista tulisi neuvotella ja sopia työmarkkinajärjestöjen kesken uudelleen. Myös työssä käyvien perheiden vanhempien loma-aikojen ja lasten pidennetyn kesäloma-ajan yhteensovittaminen olisi huomattavasti haasteellisempaa nykykäytäntöön verrattuna. Perheiden 2

3 Ministerin vastaus KK 50/2011 vp Tytti Tuppurainen /sd lastenhoidon kannalta muutoksella ei helpotettaisi oppilaiden ja heidän vanhempiensa työ- ja loma-aikojen yhteensovittamista, koska työ- ja loma-ajat perusopetuksessa olisivat yhtä pitkät kuin nykyisin. Vanhempien ja lasten lomien yhdistämiseen on nykykäytännön pohjalta vakiintunut ja kehittyneet tukimuodot siten, että tukimuodot vastaavat pienten lasten hoitotarvetta parhaalla mahdollisella tavalla. Kaikkien edellä kuvattujen vaikutusten kustannukset olisivat huomattavat. Opetus- ja kulttuuriministeriö katsoo, että voimassa olevat säännökset antavat koulutuksen järjestäjille jo nykyisellään riittävästi mahdollisuuksia rytmittää lukuvuoden työ- ja loma-aikoja. Nykyiset koulun työaikaa koskevat säännökset tukevat perusopetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista sekä luovat koulun toiminnalle edellytyksiä kasvatus- ja opetustehtävässä onnistumiselle. Opetukseen käytetty aika tuottaa myös kansainvälisesti vertaillen hyviä ja tasaisia oppimistuloksia. Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 2011 Opetusministeri Jukka Gustafsson 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 50/2011 rd undertecknat av riksdagsledamot Tytti Tuppurainen /sd: Är Ni, herr minister, medveten om behovet av att flytta tiden för skolornas sommarlov, och vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för en ändring av 7 i förordningen om den grundläggande utbildningen (852/1998)? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I 23 i lagen om den grundläggande utbildningen (628/1998) föreskrivs om läsårets längd, som inom den grundläggande utbildningen är 190 arbetsdagar. Läsårets dagar minskas dock med självständighetsdagen, trettondagen eller första maj när dessa infaller på en annan vardag än lördag. Läsåret börjar den 1 augusti och avslutas den 31 juli. Om undervisnings- och kulturministeriet ger sitt tillstånd kan arbetsdagarna av särskilda skäl vara fler än vad som bestäms. Läsårets skolarbete avslutas i enlighet med 7 i förordningen om den grundläggande utbildningen (852/1998) den sista vardagen vecka 22. I fall undervisning av tvingande skäl inte kunnat ordnas under de dagar som fastställts såsom arbetsdagar, och om målen i undervisningsplanen inte kan uppnås på annat sätt, ska med stöd av 23 3 mom. i lagen om den grundläggande utbildningen de arbetsdagar som gått förlorade ersättas genom att arbetstiden förlängs med högst sex dagar. I den grundläggande utbildningen får elevernas arbetsmängd inte vara större än att dessa med beaktande av den tid som används för skolgången, skolresorna och hemuppgifterna får tillräcklig tid för vila, rekreation och fritidsintressen. Skolans läroplan ska iaktta de begränsningar av omfattningen på den grundläggande utbildning som eleverna ges per dag, vecka och år som föreskrivs i förordningen om den grundläggande utbildningen. För närvarande är höst- och vårterminerna närapå lika långa. Ifall den nuvarande höstterminen förkortades och ersattes med motsvarande antal dagar på våren, skulle vårterminen bli orimligt tung för både elever och lärare. De föreslagna ändringarna i skolans arbetsoch lovtider skulle få avsevärda konsekvenser för hela utbildningssystemet och finansieringen av det. Ifall man valde att byta ut det nuvarande systemet mot en annan rytm på skolarbetet, skulle det ställa till med problem för den gemensamma ansökan inom den grundläggande utbildningen och högskolornas urvalsprov. Ändringarna är således endast möjliga ifall de gäller hela utbildningssystemet, eftersom tiderna för skolarbetet och -loven direkt eller indirekt påverkar alla utbildningsnivåer. Ändringarna av skolans arbetsoch lovtider skulle också medföra avsevärda problem för statsandelssystemet för kommunernas basservice samt finansieringen av undervisnings- och kulturverksamheten, eftersom det skulle bli nödvändigt att ändra på tidtabellerna för insamling av omfattande statistik- och finansieringsdata. De föreslagna ändringarna skulle påverka både den statliga och kommunala ekonomin samt planering av respektive verksamhet. En ändring av tiderna för skolloven skulle påverka de arbetsvillkor som ingår i arbetsoch tjänsteavtalen för såväl lärare som andra personalkategorier samt de praktiska undervisningsar- 4

5 Ministerns svar KK 50/2011 vp Tytti Tuppurainen /sd rangemangen i skolor och läroanstalter med s.k. gemensamma lärartjänster. Därtill skulle det bli nödvändigt för arbetsmarknadsorganisationerna att förhandla och avtala om dessa ändringar. I familjer där föräldrarna jobbar, skulle det dessutom bli betydligt svårare att sammanjämka semestrarna med barnens längre sommarlov, jämfört med nuvarande praxis. Beträffande omvårdnaden om barnen skulle ändringen inte göra det lättare att sammanjämka elevernas och föräldrarnas arbetstider och ledigheter med varandra, eftersom skolarbetet och loven inom den grundläggande utbildningen vore lika långa som nu. Med utgångspunkt i den praxis som etablerats ifråga om att anpassa föräldrarnas och barnens ledigheter till varandra, finns det stödformer som utvecklats så att de på bästa möjliga sätt svarar mot de mindre barnens behov av omvårdnad. Kostnaderna för samtliga ovan beskrivna konsekvenser vore avsevärda. Undervisnings- och kulturministeriet anser att gällande bestämmelser redan nu ger utbildningsanordnarna tillräckligt stora möjligheter att reglera växlingarna mellan skolarbete och lov under läsåret. De nuvarande bestämmelserna om skolarbetet bidrar till att målsättningarna för den grundläggande utbildningen uppnås och skapar förutsättningar för att skolan ska lyckas i sin fostrar- och undervisningsgärning. Den tid som läggs ner på undervisningen ger goda och jämna inlärningsresultat, vilket också visat sig i internationella jämförelser. Helsingfors den 7 september 2011 Undervisningsminister Jukka Gustafsson 5