Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 682/2010 vp Peruskoulujen lukuvuoden alkuajankohdan siirtäminen osana Sivistysmaakunta-hanketta Eduskunnan puhemiehelle Etelä-Savossa on alkamassa Sivistysmaakuntahanke, jossa julkisuudessa olleiden tietojen mukaan on tarkoitus selvittää ja toteuttaa maakunnassa kuntarajat ylittävää yhteistyötä kuntien sivistystoimen osalta. Hankkeessa ovat mukana muun muassa kunnat, Maakuntaliitto, Sitra ja Opetushallitus (Pieksämäen lehti ). Ensimmäisenä hankkeessa on tarkoitus yhtenäistää Etelä-Savon kuntien opetussuunnitelmat. Tavoitteena on lisäksi siirtää peruskoulujen syyslukukauden alkamispäivä syyskuun ensimmäiseen päivään. Yhtenä perusteena koulujen alkamispäivämäärän siirtämiseen on matkailusesongin pidentäminen ja sitä kautta yritysten tuottojen ja kannattavuuden parantaminen. Koulujen lukuvuosien pituus ja loppumisajankohdat on säädetty tällä hetkellä lailla ja asetuksilla. Lukuvuoden on loputtava viikon 22 viimeisenä arkipäivänä. Lukuvuoden alkua ei ole laissa määritelty, mutta lukuvuodessa on oltava 190 työpäivää, joten normaalisti koulutyö alkaa elokuun puolivälissä. Lukuvuoden aloituksen siirtäminen ei ole ongelmatonta oppilaiden, oppilaiden vanhempien ja koulun henkilökunnan kannalta. Oppilaille on taattava tarpeeksi lomaa lukuvuoden aikana. Heidän on oltava tasavertaisessa asemassa muissa maakunnissa asuvien kanssa yhteishaussa toiselle asteelle. Koulun henkilökunnan kannalta lukuvuoden muutos tarkoittaisi myös työehtosopimusten tarkistamista. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko peruskoulujen lukuvuoden siirto osana Sivistysmaakunta-hanketta mahdollista ja mitä kaikkea siirrossa tulee ottaa huomioon? Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 2010 Heli Järvinen /vihr Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Heli Järvisen /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 682/2010 vp: Onko peruskoulujen lukuvuoden siirto osana Sivistysmaakunta-hanketta mahdollista ja mitä kaikkea siirrossa tulee ottaa huomioon? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Perusopetuslain (628/1998) 23 :n mukaan perusopetuksen lukuvuodessa on 190 työpäivää. Lukuvuoden työpäivistä vähennetään kuitenkin muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuva itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä. Lukuvuosi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta. Asianomaisen ministeriön luvalla työpäivien määrä voi erityisestä syystä olla säädettyä suurempi. Perusopetusasetuksen (852/1998) 7 :n mukaan lukuvuoden koulutyö päätetään viikon 22 viimeisenä arkipäivänä. Jos perusopetuslain 23 :n 3 momentin perusteella joudutaan korvaamaan menetettyjä työpäiviä, koulutyö päätetään kuitenkin opetuksen järjestäjän päättämänä ajankohtana. Milloin opetusta ei pakottavasta syystä ole voitu järjestää työpäiviksi määrättyinä päivinä eikä opetussuunnitelman mukaisia tavoitteita voida muutoin saavuttaa, on menetetyt työpäivät korvattava lisäämällä työpäiviä enintään kuudella päivällä. Perusopetuksessa oppilaan työmäärä saa olla enintään sellainen, että hänelle koulunkäyntiin, koulumatkoihin ja kotitehtäviin käytettävä aika huomioon ottaen jää riittävästi aikaa lepoon, virkistykseen ja harrastuksiin. Koulutuksen vuosisuunnittelussa on huomioitava perusopetusasetuksen mukaiset vuosi-, viikko- ja päivittäiset koulutyömäärärajoitukset. Työssä käyvien perheiden vanhempien lomaaikojen ja lasten pidennetyn kesäloma-ajan yhteensovittaminen olisi huomattavasti haasteellisempaa nykykäytäntöön verrattuna. Mikäli koulu aloitettaisiin syyskuun alussa ja päätetään viikon 22 viimeisenä lauantaina, niin perusopetusikäisillä lapsilla kesäloma jatkuisi kahdella viikolla. Vastaavasti esimerkkilaskelmalla tehtynä vuodelle 2011 ja 2012 syyslomat ja talvilomat olisi jätettävä pitämättä ja koulu alkaisi välittömästi Uudenvuodenpäivän jälkeen 2.1. Syysloma-ajankohdat viikoilla 42 tai 43 katkaisevat pitkän syyslukukauden koulutyöskentelyn ja näin auttaa oppilaita ja koulun henkilöstöä paremmin jaksamaan työssään. Yhteen jaksoon pidettynä syyslukukausi olisi loppuvuodesta hyvin raskas. Mikäli osa opetushenkilökunnasta Etelä-Savon kunnissa on yhteisiä perusasteelle ja toiselle asteelle, niin näiden työaikasuunnittelu vaatisi erityissuunnittelua. Väistämättä tällä opetushenkilöstöllä opetustyöpäivien määrä vuoden aikana lisääntyisi. Opetushenkilökunnan virkasuhteisten työntekijöiden OVTES:n mukainen laskennallinen vuosilomakäytäntö on huomioitava kouluvuoden työjärjestelyjä huomioitaessa. Samoin muun työsuhteisen kouluhenkilökunnan työehdot on huomioitava tarkemmin, mikäli lukuvuoden aloitusta siirretään nykykäytännöistä myöhempään ajankohtaan. 2

3 Ministerin vastaus Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2010 Opetusministeri Henna Virkkunen 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 682/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Heli Järvinen /gröna: Är det möjligt att inom ramen för projektet Bildningslandskap flytta fram grundskolornas läsårsstart och vad bör beaktas vid framflyttningen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt 23 i lagen om grundläggande utbildning (628/1998) har läsåret i den grundläggande utbildningen 190 arbetsdagar. Läsårets arbetsdagar minskas dock med självständighetsdagen, trettondagen och första maj när dessa infaller på en annan vardag än lördag. Läsåret börjar den 1 augusti och avslutas den 31 juli. Med tillstånd av det ministerium som är behörigt kan antalet arbetsdagar av särskilda skäl överskrida det föreskrivna antalet. Enligt 7 i förordningen om grundläggande utbildning (852/1998) avslutas läsårets skolarbete den sista vardagen vecka 22. Om förlorade arbetsdagar med stöd av 23 3 mom. i lagen om grundläggande utbildning måste ersättas, avslutas dock skolarbetet vid den tidpunkt som utbildningsanordnaren bestämmer. När undervisning av tvingande skäl inte kan ordnas på dagar som har bestämts såsom arbetsdagar och målen i läroplanen inte annars kan nås, ska de förlorade arbetsdagarna ersättas genom att arbetstiden förlängs med högst sex dagar. I den grundläggande utbildningen får elevernas arbetsmängd inte vara större än att dessa med beaktande av den tid som används för skolgången, skolresorna och hemuppgifterna får tillräcklig tid för vila, rekreation och fritidsintressen. De begränsningar av mängden skolarbete per år, per vecka och per dag som anges i förordningen om grundläggande utbildning ska beaktas i årsplaneringen av utbildningen. Att kombinera semestertiderna för förvärvsarbetande föräldrar med ett förlängt sommarlov för barnen vore en betydligt större utmaning än nuvarande praxis. Om skolarbetet inleddes i början av september och avslutades den sista lördagen vecka 22, skulle sommarlovet för barn i grundskoleåldern förlängas med två veckor. Enligt en exempelberäkning gjord för åren 2011 och 2012, skulle man på motsvarande sätt inte kunna ha höstlov och sportlov, och skolarbetet skulle inledas omedelbart efter nyårsdagen 2.1. Höstlovet under vecka 42 eller vecka 43 ger ett avbrott i skolarbetet under den långa höstterminen och hjälper på så sätt eleverna och skolans personal att orka bättre med sitt arbete. En hösttermin som pågår i ett sträck utan avbrott skulle vara mycket tung under slutet av året. Ifall en del av undervisningspersonalen i kommunerna i Södra Savolax är gemensam för grundskolestadiet och andra stadiet skulle arbetstidsplaneringen för personerna i fråga kräva specialplanering. För dessa personer i undervisningspersonalen skulle antalet undervisningsdagar under året oundvikligen öka. När man funderar på arbetsarrangemangen under skolåret måste man beakta praxis för kalkylerad semester för undervisningspersonal i tjänsteförhållande enligt UKTA. Likaså måste anställningsvillkoren för övrig skolpersonal i arbetsavtalsförhållande beaktas mera ingående, om läsårsstarten flyttas fram till en senare tidpunkt än vad som nu är praxis. 4

5 Ministerns svar Helsingfors den 28 september 2010 Undervisningsminister Henna Virkkunen 5