+**&,-(./0*1 2 3*&145)#

Transkriptio

1 !"#"$#%&'$#"(")((** +**&,-(./0*1 2 3*&145)# +*5,-",(*$#"(")()6,1.1(*7$ 1**5,1("&*,1#%&'-$.&'6'1('7 *58.1(*$8*$8)/&*1(*

2 Vieraita Turun pohjoispuolelta Taalintehtaan kotouttajat ja kotoutujat saivat viime viikolla vieraita Laitila Uusikaupunki Mynämäki-triosta. Matkanjohtajana toimi Mirva Salonen, joka vetää Leader Ravakan rahoittamaa Laitilan kaupungin Maahanmuuttajien kotouttamishanketta. Hankkeen päätavoitteina ovat maahanmuuttajien työllistymisen edistäminen Laitilan ja lähialueen mikro- ja pk-yrityksissä sekä yritysten työvoimapulan helpottaminen. Yli 40 henkilöä on vuoden aikana työllistynyt tämän yhteistyön kautta. Mirva Salonen on työskennellyt myös S2-kouluttajana ja kotoutumiskoulutusten koulutuspäällikkönä. Häneltä ilmestyi syksyn kirjamarkkinoille yhdessä Ella Saarisen kanssa kirjoitettu Avain suomeen 1, oppikirja suomen alkeiskursseille sekä itsenäiseen opiskeluun. Se sopii erityisesti kotoutumiskoulutuksen hitaan oppimispolun tarpeisiin. Mirva tuumaa, että Laitilassa lähdettiin väärästä päästä liikkeelle pakolaiskysymyksessä. Paikkakunnalla avattiin syksyllä 2015 vastaanottokeskus ilman ennakkoinformaatiota kenellekään, edes kunnallisjohdolle. Kun ajankohtaista ja oikeaa tietoa ei ollut tarjolla, ihmiset olivat ihmeissään ja epäluuloisia. Osa porukasta aktivoitui ja ryhtyi täysillä auttamaan. Sitten energiavarannot loppuivat tuen puuttuessa. Juuri eläkkeelle jäänyt entinen kaupunginjohtaja Jukka Alkio otti turvapaikanhakijat ihan sydämenasiakseen ja alkoi heti 2015 työstää hanketta alueelle, lupasi 40 kuntapaikkaa, hommasi jalkapallovuoroja jne. Koulut ottivat lapset heti vastaan. Monista syistä johtuen kotouttamishanke pääsi käyntiin vasta 2016 lokakuussa, joten olin jotenkin auttamattomasti myöhässä vähän kaiken suhteen. Vaikea siinä oli sitten ihmeitä tehdä, Mirva ruotii. Työperäisessä maahanmuutossa Laitilalla on pitkä historia. Jo ennen vastaanottokeskuksen tuloa kunnassa oli arviolta 300 ulkomaan kansalaista. He olivat pääosin Virosta ja Ukrainasta tulleita kausityöläisiä, joista monet ovat myös vakiintuneet pysyviksi asukkaiksi. Työperäinen maahanmuuttajuus on Mirvan mukaan Laitilassa ihan hyväksyttyä ja ehkä jopa toivottuakin. Mutta Laitilaan on vaikea kotiutua, paikkakunnalla syntyneet ja takaisin palanneetkin sen ovat todenneet. Vieläkin on vähän hämärän peitossa, mistä tuo johtuu. Uutta hanketta yritetään alueelle saada, sillä töitä kaikin puolin riittää.

3 Vastaanotto lähti yhteisöstä, ei viranomaisista Taalintehtaan pakolaiskoordinaattori Sini-Tuulia Numminen painottaa etukäteisinformaation tärkeyttä oli kyseessä sitten kiintiöpakolaisten vastaanottaminen tai mikä tahansa yhteisölle uusi tilanne. Alkutöikseni Taalintehtaalla tapasin palveluntuottajat ja eri tahot. Keskustelimme tuntemuksista ja odotuksista. Ilmassa oli epävarmuutta ja pelkoakin. Niinpä puhuimme muun muassa maahanmuutosta, pakolaisprosessista, kohtaamisesta ja tulkin käyttämisestä. Kävimme läpi ihan yksinkertaisia kysymyksiä: mitä tulijoille voi sanoa, mistä mahdollisesti loukkaannutaan. Pieniä arkipäiväisiä asioita, mutta oikeita huolia, jotka pitää sanoa ääneen. Siinä vaiheessa suuri yleisö oli aika hiljaa. Juupas eipäskeskustelua ei pahemmin käyty. Sini-Tuulia kiittelee mediaa loistavasta yhteistyöstä. Sain ääneni helposti kuuluviin mediassa ja tiedotin koko ajan uutta ilmaantuessa. Paljonko kiintiöpakolaisia tulee, mistä he tulevat, minkä ikäisiä he ovat, miten kyläläiset voivat auttaa. Positiivisen viestin läpisaaminen edesauttoi ilmapiiriä. Syntyi nopeasti fiilis tämä on hyvä juttu. Taalintehtaan valtuustosalissa pidettiin kaksi avointa tiedotustilaisuutta, jotka vetivät paikan tupaten täyteen. Kaikki eivät lähteneet aktiiviseen toimintaan mukaan, mutta tulivat kuuntelemaan, mikä oli hyvin tärkeää. Loimme verkostoja vapaaehtoisjärjestöjen ja -toimijoiden kesken. Oma roolini oli toimia oven avaajana, mahdollistaa yhteistyötä. Vastaanotto lähti yhteisöstä, ei viranomaisista. Sittemmin Sini-Tuulia on saanut palautetta: Tuntuu hyvältä, kun vastuu annettiin kylälle. Alkuun tulkkia käytettiin surutta. Infon määrä oli tulijoilleniin suuri, että osa asioista oli aina seuraavaan päivään mennessä unohtunut. Sitten kerrattiin. Niin monesti kuin oli tarvetta. Yleensä TE-toimisto tekee alkukartoitukset, mutta Sini- Tuulia hoiti ne itse. Näin hän tutustui kunnolla tulijoihin. Tuntee taustat, koulutuksen, toiveet ja tykkäämiset. Ensimmäiset kuusi viikkoa ovat todella intensiiviset. Kannattaa puhua ihmisten kanssa siinä taas yksinkertainen resepti. Isoissa kaupungeissa tällaiseen ei ole resursseja, mutta meillä näin on voitu tehdä.

4 /$'#8-)*)'0"&&"X-!+#*.."-00:-)7#87(<$.&7).'%*1>"%$.*$0"&-,*+#+0"1))$%"&-.+%%+%&"$%"-HC:HE:

5 Kotouttamisen valtakunnallisia haasteita Taalintehtaan näkökulmasta Kotouttamiskoulutuksen järjestäminen. Uhkakuvana on ollut kotouttamiskoulutuksen järjestäminen ulkopaikkakunnalla. Saamamme pilottimahdollisuuden vuoksi kotokoulutus on saatu järjestymään Taalintehtaalla. Mikäli se olisi järjestetty lähimmässä kaupungissa, ei suurella osalla kuntaamme tulleista maahanmuuttajista erityisesti naisilla ja pienten lasten vanhemmilla olisi ollut käytännössä mahdollista kotokoulutukseen osallistua. Haasteina olisivat olleet välimatkat ja julkisen liikenteen tila. Todennäköisesti muuttoliike omalta kylältä kaupunkiin olisi ollut runsasta ja nopeaa. Ilmeisesti kotouttamiskoulutuksen järjestämiseen on tulossa lakimuutos, joka siirtää koulutuksen järjestämisvastuun tai mahdollisuuden kunnille eli valoa on tunnelin päässä. Omassa kunnassamme järjestämme jatkokoulutusta ensimmäisen kurssin päättäneille, koska koemme sen velvollisuudeksemme ja myös paikkakunnalle kotouttavana toimenpiteenä. Kotoutumislaki asettaa tällä hetkellä paikkakunnat niiden sijainnista ja koosta riippuen jokseenkin eriarvoiseen asemaan. Tarvitaan joustavia ratkaisuja, jotta kaikki voivat hyödyntää kolmen vuoden kotoutumisajan hyväkseen asuinpaikasta riippumatta. Kiintiöpakolaisten sijoittamisen sattumanvaraisuus. Kaikkia osapuolia hyödyttäisi niin henkisesti kuin taloudellisestikin edes jonkinasteinen profilointi, jossa otettaisiin huomioon sekä maahanmuuttajan tausta että kunnan tarpeet/palvelut/mahdollisuudet. Näin mahdollisimman tehokkaasti saataisiin esimerkiksi osaaminen ja tarve kohtaamaan muun muassa elinkeinon suhteen. Kun ihmisellä olisi syitä jäädä paikkakunnalle, saavutettaisiin työn nopea kotouttava vaikutus ja maaseudun elinvoimaisuuden säilyminen. Esimerkkinä tähän meiltä perhe, jolla on vaikeasti ja pysyvästi sairas lapsi, joka tarvitsee yliopistosairaalatasoista hoitoa ja erikoistuneen sosiaalityön tukipalveluja. Perheellä ei ole ajokorttia ja meillä julkinen liikenne on minimaalista. Taalintehtaalle jääminen vaikuttaa mahdottomalta, mutta muuttoprosessi on kallis ja raskas ja heikossa asemassa olevaa perhettä rasittava tilanteessa, jossa yhteiskunta tukee muuttoa lähestulkoon ainoastaan opiskelupaikan tai työpaikan perusteella.

6 Kotouttamisen valtakunnallisia haasteita Taalintehtaan näkökulmasta Palvelujen saatavuus. Maaseudulla yleisesti on ajettu palveluja alas ja harvassa on enää se paikka, jossa kylästä löytyisi sellaiset palvelut, joita ihmiset yleensä tarvitsevat, ja erityisesti heikommassa asemassa olevat: KELA, pankki, työvoimatoimisto. Meillä lähimmät näistä löytyvät 25 kilometrin, osa 75 kilometrin päästä. Sähköinen asiointi kielitaidottomana ja/tai luku- ja kirjoitustaidottomana on täysin mahdotonta. Näin asioiden hoitaminen jää työntekijän vastuulle ja asiakkaan ymmärrys yhteiskunnan toiminnasta, omien asioiden hoitamisesta ja niistä vastuun ottamisesta jää väkisin heikoksi. Eri viranomaistahojen liikkuvaa työtä asiakkaan luo pitää edistää digitalisaation avulla. Työvoimatoimiston edustaja on käynyt meidän kylällämme puolentoista vuoden aikana yhden kerran, joka on aivan liian vähän asiakkaiden tarpeisiin nähden. Työllistyminen ja sosiaaliturva. Tulevaisuuden työllistymistä ajatellen maahanmuuttajalle on ehdottoman tärkeää voida ottaa vastaan kaikkea mahdollista työtä. Useimmiten alkuun tämä tarkoittaa lyhyitä urakkaluonteisia tehtäviä. Sosiaaliturvalla erityisesti toimeentulotuki ja työmarkkinatuki elävälle se on tehty äärettömän vaikeaksi ja raskaaksi. Pahimmillaan ihminen, jolle on maksettu pieni summa palkkaa odottaa kuukausikaupalla sosiaalitukia, joita palkanmaksun vuoksi lasketaan ja sovitellaan uudestaan. Tämä ei kannusta työntekoon eikä se edellä kuvatun takia ole monelle edes mahdollista. Pienehkössä joustavasti organisoidussa kunnassa paikallisesti hoidettavissa olevat asiat on voitu ratkaista sujuvasti ja jopa luovasti. Haasteet, joita ei ole voitu ratkaista ja jotka hankaloittavat kotoutumisprosessia ja kotouttamista, ovatkin lähinnä valtakunnallisia. Sini-Tuulia Numminen Kotouttamiskoordinaattori

7 +**&,-(./(**- *5#.* D77.#*0"/$$)*%-5'1,"%&"$%"-!""#$%&'(&""##" )**1<$%""&&*1$-T+00$.'%-1"))""&-HI-/+*&&"-/"%("&-(*+.+&-1'5'.$/8&-)*1,""0"&&*0""%-)+%&**%:-D+1+##$.&": D7).7-,"-)7#077.:-4+.$'%-&""#$%&'(&""#"$.&'% K*&*)*+#+&+.#+*))"-)8/$-&+&+.&+0".."-D"#*%-D'+<+%-N00"&&$*5$.&**%-"/*$0$'%-*/$'%-58$/8%8:-T+*1'&-5*,"&-*#$/"&$%%*$..""%-,*-/"#$&.'0".."-*0$"-#$%,*,""%:-2++#&"/".&$-*."-('$.&8-/*$-.$$1&78-QN26NU"% &+##'$##"-"#)*$-&8##8-/$$)*##"-,"&)*)+1..$:-L5$.)'#$,*$&"-*%-)*#0'-.')8-7).$-8$&$7.#*0"9 6*%&"-5$(""-588.$-&"#/$)+%&**%:-!+#*.&"-)$$&'#&$$%-Z"^'[**)917(08..8:

8 !%&,11'$"-$(,&**$.&'6'&&. ))(,1#,58.$,&6.1(%%$6*55*1#))11*A$ DE+FD=+GF3H+I!"#"$#%&'$#"(")((**$?"%)')**1<$%""&&*1$-6"1,+&-?""5"%'% CBC-WHW-IWRH;-0"1,+&:(""5"%'%_)7#"&*$0$%&":J$ +**&,-(./0*1 G")*#"$.)**1<$%""&&*1$-D$%$9!++#$"-T+00$%'% CBC-OEC-`CaH;-.$%$9&++#$":%+00$%'%_)$0$&**%:J$ =)"6.-!%&'(",6,-(* 5% &*$0$$ 5"$)"##$.&" )'($&&80$.&8 '<+%&')$,8%8:!*&'+&"00' 7(&'$.&*$0$%&"","/'1)*&&+0$.&" 7(<'..8 Ha-0"")+%%"##$.'% )7#87(<$.&7).'%,"-IB-2'"<'19 17(08%.')8 %8$<'% )"+&&" %*$% R-ECC-)7#87(<$.&7).'%,"-%*$% `CC )7#8&*$0$)+%%"% )"%..": 6'$.&8 #$.88UJJJA#%&*(",6,-(*AK, A?!FSD9!AbDDcU