KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA. Oheisasiakirja. ehdotukseen neuvoston asetukseksi

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel SWD(2013) 256 final KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Oheisasiakirja ehdotukseen neuvoston asetukseksi ECSEL-yhteisyrityksestä {COM(2013) 501 final} {SWD(2013) 255 final} FI FI

2 KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Oheisasiakirja ehdotukseen neuvoston asetukseksi ECSEL-yhteisyrityksestä JOHDANTO Tässä asiakirjassa käsitellään vaikutusten arviointia, joka koskee SEUT-sopimuksen 187 artiklan mukaiseksi yhteisyritykseksi perustettua elektroniikkakomponenttien ja -järjestelmien alan yhteistä teknologia-aloitetta. Se liittyy unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaan Horisontti Seitsemännessä puiteohjelmassa perustettiin nanoelektroniikka-alan ENIAC-yhteisyritys ja sulautettujen tietotekniikkajärjestelmien alan ARTEMIS-yhteisyritys. Niiden tavoitteena oli lisätä ja tukea yksityisiä ja julkisia investointeja tutkimukseen ja innovointiin kahdella eurooppalaiselle teollisuudelle merkittävällä, toisiaan täydentävällä alalla. Tässä aloitteessa hyödynnetään ENIAC- ja ARTEMIS-yhteisyrityksessä saatuja kokemuksia, ja sen perustana ovat yksi, yksinkertaistettu rakenne, elektroniikkakomponenttien ja sulautettujen järjestelmien yhteisvaikutusta vahvistavat keskitetyt toimet ja täytäntöönpanosääntöjen merkittävä yksinkertaistaminen. Aloite on unionin elektroniikkakomponentteja ja -järjestelmiä koskevan eurooppalaisen strategian tukipilari. Käytetty menetelmä on vaikutusten ennakkoarviointia koskevien komission suuntaviivojen mukainen. 1. ONGELMAN MÄÄRITTELY 1.1 Tausta Elektroniikkakomponentit ja sulautetut järjestelmät ovat merkittävä teollisuudenala, jonka maailmanlaajuinen liikevaihto on yli miljardia euroa. Ne parantavat tuottavuutta talouden eri aloilla ja ovat tärkeässä asemassa vastattaessa yhteiskunnallisiin haasteisiin. Euroopalla on edessään kaksi elektroniikkakomponentteja ja -järjestelmiä koskevaa suurta haastetta. Toinen niistä on arvoketjun avaintekijöiden (esimerkiksi suunnittelu, valmistus ja sovittaminen valmiisiin tuotteisiin) hallinta. Ne ovat olennaisen tärkeitä varmistettaessa elektroniikasta saatava pysyvä arvonmuodostus Euroopassa, esimerkiksi monien muiden eurooppalaisten teollisuudenalojen kilpailukyky. Toinen haaste on EU:n innovointiketjuissa olevien suurten aukkojen paikkaaminen ja huippututkimuksen onnistuneempi muuntaminen kaupalliseksi menestykseksi. Näihin haasteisiin vastatessaan Euroopan on selviydyttävä kovasta kansainvälisestä kilpailusta, teollisuutensa markkinaosuuden pienentymisestä, tutkimuksen, kehityksen ja innovoinnin suurista kustannuksista ja teknologian nopeasta kehityksestä. Elektroniikkakomponenttiteollisuuden ja muun teollisuuden läheisellä suhteella on Euroopassa suuri merkitys. Elektroniikan tuotantoteollisuuden heikentymisen vuoksi loputkin arvoketjusta todennäköisesti vähitellen katoaa. Tämä ei vaikuta pelkästään teollisuuteen vaan myös työllisyyteen ja kasvuun suuressa osassa taloutta. FI 2 FI

3 Eurooppalaisten sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä tuottavien yritysten näkymät ovat myönteisemmät, vaikka niilläkin on vastassaan haasteita. Niitä ovat esimerkiksi sovelluksia ja sisältöjä tuottavat tieto- ja viestintäteknologiayhteisöt, joita hallitsevat enimmäkseen unionin ulkopuoliset toimijat, ja yhä laajemmin verkostoituneet ja internetiin kytketyt sulautetut järjestelmät, jotka tuovat mukanaan toisaalta uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja toisaalta uusia toimijoita ja uhkia verkkoa hallitsevilta EU:n ulkopuolisilta tahoilta. Elektroniikkakomponenttien ja -järjestelmien yhdistettyjen markkinoiden vuotuinen kasvu oli viimeisten kymmenen vuoden aikana yli kuusi prosenttia, ja näkymät seuraaville kymmenelle vuodelle ovat samanlaiset. Alan kasvua kiihdyttää innovointi, sillä liikevaihdosta vähintään 15 prosenttia käytetään tutkimukseen ja kehittämiseen. Tutkimus- ja kehityskustannusten kasvun ja taloudelle tärkeän heijastusvaikutuksen vuoksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista tulee välttämättömiä. Teknologian ja tuotannon lisääntyvän monitahoisuuden hallitseminen on olennaista kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja edellyttää suuria, miljardien eurojen investointeja sekä tutkimukseen, kehittämikseen ja innovointiin että tuotanto- ja suunnittelulaitoksiin. Euroopassa sijoitukset ovat olleet riittämättömiä ja toimintatavat liian hajanaisia, mikä on johtanut eurooppalaisten valmistajien osuuden pienentymiseen puolijohdemarkkinoilla nykyiseen alle kymmeneen prosenttiin. Kullakin jäsenvaltiolla on omat painopisteensä teollisuuden tukemisessa, mutta alan tarvitseman tuen määrä ylittää niiden voimavarat. 1.2 Täytäntöönpanon ongelmakohdat ENIAC- ja ARTEMIS-yhteisyrityksen väliarvioinneissa korostettiin asioita, joihin on puututtava valmisteltaessa uutta yhteisyritystä, jotta sen merkitystä, tehokkuutta ja tuloksellisuutta sekä tutkimuksen laatua voitaisiin parantaa. Elektroniikkakomponentteja ja -järjestelmiä koskeva integroitu eurooppalainen strategia Toisessa väliarvioinnissa suositeltiin, että yhteisille teknologia-aloitteille laadittaisiin yhteinen eurooppalainen tutkimusstrategia. Strategian avulla vältyttäisiin päällekkäisiltä toimilta, voitaisiin kehittää kestävä elektroniikkakomponenttien ja -järjestelmien teollinen ekosysteemi sekä tarjota eurooppalaisille sidosryhmille tehokkaita keinoja, joiden avulla ne voivat pysyä mukana teknologian kehityksessä, päästä käyttämään kehittyneitä komponentteja ja lujittaa johtavaa asemaa elektroniikkajärjestelmissä tärkeimmillä toimialoilla. Tehokkaamman täytäntöönpanon oikeusperusta Väliarvioinneissa suositeltiin tulevien yhteisten teknologia-aloitteiden toteuttamista paremmin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien erityispiirteisiin soveltuvalla oikeusperustalla, joka on joustavampi ja jossa on pienemmät hallintokulut. Parempi hallinto ja strateginen suunnittelu Väliarvioinneissa todettiin, että hallintoneuvostossa käytetään liikaa aikaa toimenpiteiden seurantaan ja liian vähän aikaa strategisten kysymysten käsittelyyn. Hallinnollista rasitusta tulisi vähentää osallistujien saamiseksi korkean tason teollisuudesta. Vahvempi sitoutuminen ja sovittaminen jäsenvaltioiden ensisijaisiin tavoitteisiin Väliarvioinneissa suositeltiin, että jäsenvaltiot sitoutuisivat monivuotiseen rahoitusjärjestelmään. Näin voitaisiin laatia strategisia linjauksia ja sidosryhmät voisivat FI 3 FI

4 suunnitella tulevaisuutta. Tulevaisuuden suunnittelu on tärkeää, kun otetaan huomioon investointien suuruus ja tarve jatkuvaan tutkimukseen pitkällä aikavälillä. Osallistumisehtojen yhdenmukaistaminen Väliarvioinneissa korostettiin tarvetta yhdenmukaistaa osallistuvien jäsenvaltioiden kansalliset menettelyt ja perusteet. Jäsenvaltioiden osallistumissäännöt, rahoitusprosentit ja menettelyt tulisi mahdollisuuksien mukaan yhdenmukaistaa ja tahdistaa. Yksinkertaistetut toimenpiteet, esimerkiksi parempi seuranta ja arviointi Väliarvioinneissa annettiin useita suosituksia siitä, miten toimenpiteitä voitaisiin yksinkertaistaa ja seurantaa ja arviointia parantaa. Erityisesti suositeltiin arviointi- ja valintamenettelyn tarkistamista, jotta hankesalkku sopisi paremmin yhteen yhteisen strategian kanssa. 2. TOISSIJAISUUSANALYYSI Tätä aloitetta ehdotetaan Horisontti puiteohjelman täytäntöönpanon yhteydessä: Seitsemännessä puiteohjelmassa perustettuja perussopimuksen 187 artiklan mukaisia yhteisyrityksiä, joilla voidaan myöntää lisätukea edellä mainituin ehdoin, ovat mm. innovatiivisia lääkkeitä koskeva yhteinen teknologia-aloite (IMI), yhteinen Clean Sky -teknologia-aloite, eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamishanke (SESAR), polttokennot ja vety -aloite (FCH), sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä koskeva yhteinen teknologia-aloite (ARTEMIS) ja nanoelektroniikan yhteinen teknologia-aloite (ENIAC). Kaksi viimeksi mainittua voidaan yhdistää yhdeksi aloitteeksi. On selvää, että minkään yksittäisen jäsenvaltion yritykset eivät voi vastata kaikkien tarvittavien elektroniikkakomponenttien ja -järjestelmien toimittamisesta niitä käyttäville teollisuudenaloille. Aloitteen yhteistyöluonteen ansiosta eri puolilta Eurooppaa tulevien kumppanien kanssa voidaan luoda konsortioita, jotta eurooppalaisesta ekosysteemistä saadaan parhaat puolet esiin ja hajanaisuutta voidaan vähentää. ARTEMIS- ja ENIAC-yhteisyritys tarjosivat erinomaisen mahdollisuuden tehdä yhteistyötä halki Euroopan, koota kriittistä massaa ja lisätä investointeja. Ensimmäisessä ja toisessa väliarvioinnissa suositeltiin lämpimästi samanlaisen aloitteen tekemistä Horisontti puiteohjelmassa. 3. TAVOITTEET Ollakseen kilpailukykyinen Euroopan on pysyttävä teknologian kehityksen eturintamassa ja pystyttävä hyödyntämään tuloksia nopeammin. Ehdotettu aloite on unionin elektroniikkateollisuusstrategian tukipilari. Elektroniikkateollisuusstrategian tarkoituksena on kääntää eurooppalaisen tuotannon markkinaosuuden suunta nousuun, luoda alalle seuraavan seitsemän vuoden aikana uutta työpaikkaa ja saada alan innovointiin ja tuotantoon yli 100 miljardin euron arvosta lisää yksityisiä investointeja 1. Ehdotuksen yksityiskohtaisina tavoitteina on edistää vahvan ja maailmanlaajuisesti kilpailukykyisen elektroniikkakomponentti- ja -järjestelmäteollisuuden kehittämistä unionissa varmistaa elektroniikkakomponenttien ja -järjestelmien saatavuus keskeisillä markkinoilla ja yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamisessa, jotta Eurooppa voitaisiin 1 Teollisuuden ilmoitus koskien ehdotettua kumppanuutta. FI 4 FI

5 pitää teknologian kehityksen eturintamassa, tutkimuksen ja tulosten hyödyntämisen välinen aukko voitaisiin paikata, innovointivalmiuksia voitaisiin vahvistaa ja unionin talous ja työllisyys saataisiin kasvamaan sovittaa strategiat jäsenvaltioiden kanssa yksityisten investointien saamiseksi ja luotettavan julkisen rahoituksen edistämiseksi välttämällä tarpeetonta toimien päällekkäisyyttä ja hajanaisuutta ja helpottamalla tutkimuksen ja innovoinnin alalla työskentelevien toimijoiden osallistumista ylläpitää ja kasvattaa Euroopan puolijohde- ja älykkäiden järjestelmien tuotantovalmiuksia esimerkiksi säilyttämällä johtava asema laitevalmistuksessa ja materiaalien työstämisessä varmistaa hallitseva asema suunnittelussa ja järjestelmätekniikassa, esimerkiksi sulautetussa tekniikassa tarjota kaikille sidosryhmille pääsy käyttämään huippuluokan infrastruktuuria elektroniikkakomponenttien ja sulautettujen ja älykkäiden järjestelmien suunnittelussa ja tuotannossa edistää sellaisten toimintaympäristöjen kehittämistä, joilla osallistetaan innovatiivisia pk-yrityksiä, vahvistetaan nykyisiä osaamiskeskittymiä ja kannustetaan perustamaan uusia osaamiskeskittymiä lupaavilla uusilla aloilla. Aloitteessa pyritään siksi i) luomaan julkisten ja yksityisten sijoitusten kriittinen massa unionin tasolla, ii) paikkaamaan tutkimuksen ja markkinoiden välinen aukko (nk. kuolemanlaakso) helpottamalla monialaista tutkimusta ja teknologian kehittämistä koko innovointiketjun pituudella ja kattamalla teknologisen valmiuden tasot 2 8, mukaan lukien pilottilinjat ja suuren mittakaavan sovelluskokeilut, ja iii) tuomaan yhteen arvo- ja innovointiketjujen toimijat, esimerkiksi käyttäjät ja pk-yritykset, jotta voidaan puuttua elektroniikkakomponenttien ja -järjestelmien suunnittelun ja tuotannon sisäsyntyiseen monimutkaisuuteen. 4. TOIMINTAVAIHTOEHDOT Elektroniikkakomponenttien ja -järjestelmien alan yhteisen teknologia-aloitteen täytäntöönpanoa varten on arvioitu viisi vaihtoehtoa: a) luotetaan ENIAC- ja ARTEMIS-aloitteisiin uudistamalla ja hyväksymällä niiden toimeksiannot Horisontti puiteohjelman yhteydessä b) ryhdytään suunniteltuihin toimiin ilman erityistä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta käyttäen peruskäytäntöjä, joita sovelletaan Horisontti puiteohjelmassa toteutettaviin yhteistyöhankkeisiin aloitetaan ENIAC- ja ARTEMIS-yhteisyrityksen korvaava yksi uusi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus, joka voisi olla c) sopimuspohjainen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus (ilman erityistä oikeussubjektia) d) kahdenvälinen institutionaalinen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus (erityinen oikeussubjekti ilman jäsenvaltioiden osallistumista) e) kolmenvälinen institutionaalinen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus (erityinen oikeussubjekti ja jäsenvaltioiden osallistuminen) FI 5 FI

6 Kaksi vaihtoehtoa on hylätty: ei toimia (lakkautetaan kaikki unionin tason julkinen tuki) ja nykyisten yhteisten teknologia-aloitteiden lopetus varhain (lakkautetaan ARTEMIS- ja ENIAC-yhteisyritys ennen niiden normaalia päättymistä vuonna 2017). 5. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Taloudellinen vaikutus käsittää kilpailukyvyn, kauppa- ja investointinäkökohdat aloitteen vipuvaikutus yksityisiin ja julkisiin rahastoihin, investointien ja kriittisen massan laajuus, yhteistyömahdollisuudet ja teknologian kehityksen ja markkinoiden välisen aukon paikkaus tutkimuksen ja innovoinnin yhteisvaikutus teollisten ja kansallisten painopisteiden kanssa, aloitteen mahdollisuudet edistää huippuosaamista, eurooppalaisen tutkimusalueen luomisen helpottaminen sidosryhmät teollisuus teknologian toimittajat ja käyttäjät kuten pk-yritykset, tutkimus- ja teknologiaorganisaatiot ja yliopistot, EU, jäsenvaltiot ja alueet sekä kansalaiset/kuluttajat, joiden on tarkoitus hyötyä aloitteesta. Yhteiskunnallisen vaikutuksen osalta tutkitaan työllisyyttä liittyen taloudelliseen vaikutukseen, sillä aloitteen kohteena olevat teollisuudenalat ovat teknisen alan huippuosaajien merkittävä suora työllistäjä valmiuksia tarttua yhteiskunnallisiin haasteisiin Euroopan kansalaisille tärkeillä alueilla (esimerkiksi liikenne, terveys, energia) elektroniikkakomponenttien ja -järjestelmien kehittäminen ja käyttöönotto on ehdottoman tärkeää niillä yhteiskunnallisilla alueilla. Ympäristövaikutus liittyy lähinnä energiankulutuksen vähentämiseen. Jos EU osallistuisi aloitteeseen 1,2 miljardilla eurolla, investointiohjelma kasvaisi noin 8 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä. Tämä olisi merkittävä osa teollisuuden ilmoittamista kokonaisinvestoinneista. EU:lle koituvat hallintokulut olisivat noin 2 prosenttia sen rahoitusosuudesta. 6. VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Seuraavassa esitellään kolme toisiinsa liittyvää tasoa, joilla vaihtoehtoja vertaillaan. Ensimmäinen taso sisältää viiden vaihtoehdon suhteelliset ansiot tehokkuudella, tuloksellisuudella ja yhtenäisyydellä mitattuna perusvaihtoehtoon a verrattuna. Tehokkuus Tuloksellis uus Vaihtoehto Vaihtoehto Vaihtoehto Vaihtoehto Tavoitteet b) c) d) e) 1.1 Kilpailukyvyn parantaminen Innovaatio- ja arvoketjun kattaminen Yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaaminen ja uusien - - = + markkinoiden luominen 3.1 Tuotannon säilyttäminen ja lisääminen EU:ssa Johtoasema laitteiden ja materiaalien tuotannossa = 4.1 Elektroniikkakomponenttien saatavuus - - = Johtava asema järjestelmätekniikassa - = Monitieteisen huippututkimuksen rakentaminen ja = = + + tekeminen 2.3 Resurssien käyttöönotto ja yhdistäminen Ohjelman tehokas täytäntöönpano + = Synergiat tulosten hyödyntämiseksi ja pk-yritysten kasvun FI 6 FI

7 Yhtenäisyys edistämiseksi 5.4 Vahvasti eurooppalaisiin hankkeisiin osallistumisen = helpottaminen 5.6 Sidosryhmien yhteistyö ja koordinointi - = Strategioiden yhteensovittaminen - = = Teknologisen valmiuden korkeiden tasojen tukeminen Strategisen tutkimus- ja innovointilinjauksen laatiminen - = Suunnittelu- ja tuotantoinfrastruktuurin saatavuus - = Osaamisen säilyttäminen = = = = Toinen taso sisältää ehdotuksessa Horisontti puiteohjelmaksi luetellut, yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksien yksilöimistä koskevat kriteerit: vaihtoehdot a ja e tarjoavat eniten toiminnan lisäarvoa unionin tasolla (yhtenäisin) vaihtoehdolla e on suurin vaikutus teollisuuden kilpailukykyyn, kestävään kasvuun ja sosioekonomisiin kysymyksiin (tehokkain) vaihtoehdot a ja e osoittavat vahvimmin kaikkien kumppanien pitkäaikaisen sitoutumisen yhteisen vision ja selkeästi määriteltyjen tavoitteiden pohjalta (tehokkain ja yhtenäisin) vaihtoehto e on vahvin tarvittavien resurssien suuruudessa ja kyvyssä houkutella uusia investointeja tutkimukseen ja innovointiin (tuloksellisin) vaihtoehdoissa c, d ja e kunkin kumppanin rooli voidaan määritellä selkeästi (tuloksellisin ja yhtenäisin). Kolmas taso koskee väliarvioinneissa määriteltyjä parannusvaihtoehtoja. Vaihtoehto Vaihtoehto Vaihtoehto Vaihtoehto b) c) d) e) Integroitu eurooppalainen strategia Mahdollisuus tehokkaampaan täytäntöönpanoon - = = + Parempi hallinto ja strateginen suunnittelu Vahvempi sitoutuminen ja sovittaminen jäsenvaltioiden ensisijaisiin = tavoitteisiin Osallistumisehtojen yhdenmukaistaminen = + + = Yksinkertaistetut toimenpiteet, esimerkiksi parempi seuranta ja arviointi = = + + Yhteenvetona voidaan todeta, että kriittisen massan ja suurten sijoitusvoittojen saavuttamisen kannalta paras vaihtoehto on e, kolmenvälinen institutionaalinen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus, eli kumppanuus, joka perustuu tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin etenemissuunnitelmaan ja jonka soveltamisala ulottuu komponenteista järjestelmiin. Kumppanuudessa yhdistetään resurssit, joilla tuetaan suurta määrää kuolemanlaakson ylittämiseen tarkoitettuja laajoja toimia sekä sovitetaan yhteen strategiat ja rahoitus (alueellisella, kansallisella ja unionin tasolla). Vaihtoehto e pannaan täytäntöön perustamalla uusi SEUT-sopimuksen 187 artiklan mukainen oikeussubjekti. Siitä tulisi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin varainhoitosääntöjen 209 artiklassa tarkoitetun julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksen mukaisesti, ja sille siirrettäisiin talousarvion toteuttamistehtäviä välillisessä hallinnoinnissa 58 artiklan 1 kohdan c alakohdan iv luetelmakohdan mukaisesti. Se ottaisi vastuulleen kaikki ARTEMIS- ja ENIAC-yhteisyrityksen oikeudet ja velvollisuudet. 7 ARVIOINTI JA SEURANTA Tarkoituksena on järjestää kolme arviointi- ja seurantatasoa. FI 7 FI

8 Aloitteen tasolla komissio suorittaa arvioinnin riippumattomien asiantuntijoiden avustuksella yhteisyrityksen elinkaaren puolivälissä ja sen lopussa. Arvioinneissa tarkastellaan strategisten tavoitteiden saavuttamisen edistymistä, täytäntöönpanon tuloksellisuutta/tehokkuutta ja yksityisten osakkaiden sitoutumista hankkeisiin ja niiden ulkopuolisiin toimiin. Komissio antaa nämä päätelmät tiedoksi neuvostolle ja Euroopan parlamentille. Hankkeiden tasolla perustetaan mekanismi, jolla mitataan kunkin hankkeen edistymistä ja laatua. Lisäksi tulosten käyttöä ja levittämistä valvotaan hankkeen elinkaaren aikana ja sen päätyttyä toisen väliarviointipaneelin suositusten mukaisesti. Yhteisen teknologia-aloitteen tavoitteiden saavuttamisen edistymistä seurataan vuosittain vaikutusten arvioinnissa määritettyjen keskeisten suorituskykyindikaattorien avulla. Riippumaton tarkastuselin tarkastaa yhteisyrityksen tilit vuosittain. Yhteisyrityksen toimintakykyä arvioidaan myös vuosittain pääjohtajan raportin pohjalta vaikutusten arvioinnissa määritettyjen seitsemän keskeisen suorituskykyindikaattorin avulla. Lisäksi laadullisessa seurannassa tarkastellaan muita tärkeitä tekijöitä, esimerkiksi menettelyjen avoimuutta ja läpinäkyvyyttä yhteisten teknologia-aloitteiden, muiden EU:n aloitteiden ja kansallisten ja alueellisten toimien välistä koordinointia eturistiriitojen välttämistä tilintarkastusta hyvän hallintotavan seurantaa. FI 8 FI