Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 897/2002 vp Maatalouden ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen maksun viivästyminen Eduskunnan puhemiehelle Maataloustuet ovat viljelijöiden tulojen kannalta erittäin keskeisiä. Ongelmat tukien maksatuksessa aiheuttavat tarpeettomia ongelmia ja ahdistusta tiloilla. Vuoden 2002 ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen maksamisessa on ilmennyt ongelmia: mennessä kaikki viljelijät eivät vielä ole saaneet tukea tileillensä, vaikka osalle tuki maksettiin jo Ongelmia on ilmennyt etenkin ns. maatilavalvonnan kohteina olevilla tiloilla, vaikka viljelijät olisivat hoitaneet asiansa moitteettomasti. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan viivästykseen on ollut monta syyllistä. Viljelijöiden kannalta tärkeintä olisi kuitenkin taata tukien maksu aina ennakoidun aikataulun mukaisesti. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen maatalouden ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen maksuun liittyvistä ongelmista, mihin toimenpiteisin hallitus aikoo ryhtyä, ettei vastaavankaltainen viivästys enää ole mahdollinen ja aikooko hallitus ryhtyä toimiin viivästyskoron maksamiseksi viljelijöille? Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 2002 Liisa Hyssälä /kesk Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hyssälän /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 897/2002 vp: Onko hallitus tietoinen maatalouden ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen maksuun liittyvistä ongelmista, mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, ettei vastaavankaltainen viivästys enää ole mahdollinen ja aikooko hallitus ryhtyä toimiin viivästyskoron maksamiseksi viljelijöille? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa viljelijöille vuosittain toimitettavassa tukien hakuoppaassa tukivuoden maksatusten tavoiteaikataulun niin tarkasti kuin siinä vaiheessa on mahdollista ottaen huomioon asiaa koskevan lainsäädännön. EU-asetukset määräävät tukien maksatuksen alkamisajankohdat ja takarajat, joihin asti EU-rahoitusta on mahdollista käyttää. Lisäksi maksulupa voidaan antaa vasta, kun säädöksissä asetettu valvontavelvoite on saavutettu. Maatalouden ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen osalta kerrottiin hakuoppaassa, että kyseisten tukien maksatus aloitetaan syys-lokakuun vaihteessa Maksatuksen aloittamisaikataulua täsmennettiin elokuun lopulla, jolloin mm. lehdistössä kerrottiin maksatusten alkavan Maksatus käynnistyi paremmin kuin kertaakaan aiemmin EU-jäsenyyden aikana. Jo viime vuonna maksatusaikataulua viljelijöille onnistuttiin merkittävästi nopeuttamaan uuden tietojärjestelmän ansiosta. Kun viime vuonna ensimmäisenä mahdollisena päivänä tuen sai n. 90 prosenttia viljelijöistä, tänä vuonna vastaava prosenttiosuus oli 96,5. Vuonna 2000 ja sitä aikaisempina vuosina ei vielä ollut mahdollista ladata maksuaineistoja johonkin tiettyyn päivään yhtä tarkasti kuin nykyisin. Tällöin maksatusten aloittaminen vaihteli huomattavasti jopa kuntakohtaisesti eri puolilla maata. Tällä perusteella voidaan sanoa maksatuksessa olleen tänä vuonna hyvin vähän ongelmia ja hallinnon onnistuneen maksatusaikataulujen kehittämisessä. Keskusteltaessa maksatuksen viivästymisestä on pohdittava, mikä katsotaan viivästymiseksi. Joidenkin tukityyppien osalta on asetettu EUsäädöksissä takarajat, jota ennen tuet pitäisi maksaa. Joidenkin toisten tukityyppien osalta on kansallisen edun mukaista maksaa tuet johonkin tiettyyn päivään mennessä. Maa- ja metsätalousministeriö ei ole luvannut eikä voi luvata, että kaikki viljelijät saavat tukensa jonain tiettynä päivänä. Maksatuksista kerrottu päivämäärä ei ole ns. eräpäivä, vaan kyseessä on maksatusten aloittamispäivämäärä. Vaikka tuki maksetaan viljelijälle maksatusten aloittamisajankohdan jälkeen, ajankohta on säädösten mukainen. Jos maksatukset ehdottomasti haluttaisiin sitoa johonkin tiettyyn päivään, aiheuttaisi sellainen aikataulu suurimmalle osalle viljelijöitä huomattavan viivästymisen nykyiseen käytäntöön. Maa- ja metsätalousministeriö on katsonut, että maksatuksen mahdollisimman aikainen aloittaminen on ensisijainen tavoite, vaikka tällöin pieni osa viljelijöistä, pääsääntöisesti keskeneräisen valvonnan vuoksi, on maksukiellossa. Koronmaksuvelvoitetta pohdittiin hyvän hallinnon työryhmässä. Nykyinen lainsäädäntö ei valitettavasti tunne mahdollisuutta koronmak- 2

3 Ministerin vastaus KK 897/2002 vp Liisa Hyssälä /kesk suun, eikä myöskään valtion budjetissa ole osoitettu kyseiseen tarkoitukseen varoja. Nykyinen lainsäädäntö antaa mahdollisuuden maksaa korkoa viljelijälle ainoastaan oikaisutapauksissa. EU-säädöksissä koron maksu on määritelty ainoastaan takaisinperintätilanteissa. Maa- ja metsätalousministeriön tarkoituksena on asettaa työryhmä maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annetun lain (1336/1992) kokonaisuudistusta varten. Koron maksun mahdollisuus selvitetään kyseisessä työryhmässä. Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 2002 Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Liisa Hyssälä /cent undertecknade skriftliga spörsmål SS 897/2002 rd: Är regeringen medveten om problemen i anslutning till utbetalningen av miljöstöd och kompensationsbidrag för jordbruket, vilka åtgärder ämnar regeringen vidta så att motsvarande dröjsmål inte längre kan uppstå och ämnar regeringen skrida till åtgärder för att betala dröjsmålsränta till jordbrukarna? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: I den stödansökningsguide som årligen skickas till jordbrukarna meddelar jord- och skogsbruksministeriet den eftersträvade tidtabellen för utbetalningarna under stödåret så exakt som det i detta skede är möjligt med beaktande av lagstiftningen som gäller denna fråga. I EU-förordningarna finns bestämmelser om tidpunkterna för när utbetalningarna av stöd inleds och tidsgränserna inom vilka det är möjligt att använda EU-finansiering. Dessutom kan betalningstillstånd utfärdas först då övervakningsskyldigheten enligt författningarna har fullgjorts. I ansökningsguiden sades i fråga om miljöstöd och kompensationsbidrag för jordbruket att utbetalningen av dessa stöd inleds vid månadsskiftet september-oktober Tidtabellen för inledandet av utbetalningen preciserades i slutet av augusti då det bl.a. i pressen meddelades att utbetalningarna inleds Utbetalningen kom i gång bättre än någonsin tidigare under tiden för EU-medlemskapet. Redan senaste år lyckades man tack vare det nya datasystemet åstadkomma en betydligt snabbare tidtabell för utbetalningarna till jordbrukarna. Då ca 90 procent av jordbrukarna fick stödet utbetalat på den första möjliga utbetalningsdagen förra året var motsvarande procentandel i år 96,5. År 2000 och tidigare var det ännu inte möjligt att ladda utbetalningsmaterial till någon bestämd dag lika exakt som nu är fallet. Inledandet av utbetalningarna kunde tidigare variera anmärkningsvärt i olika delar av landet, t.o.m. från kommun till kommun. På dessa grunder kan man alltså säga att utbetalningen i år har varit behäftad med ytterst få problem och att administrationen har lyckats med att utveckla tidtabellerna för utbetalningen. Då man diskuterar dröjsmål med utbetalningen måste man dryfta vad som betraktas som ett dröjsmål. I fråga om vissa stödtyper innehåller EU-rättsakterna tidsgränser före vilka stöden skall ha betalats ut. När det gäller vissa andra stödtyper ligger det i det nationella intresset att stöden betalas före ett bestämt datum. Jord- och skogsbruksministeriet har inte lovat och kan inte heller lova att alla jordbrukare får sina stöd utbetalade en viss dag. Det datum som uppgetts i fråga om utbetalningarna är inte någon s.k. förfallodag utan datumet då utbetalningarna inleds. Även om stödet betalas till jordbrukaren efter tidpunkten för inledandet av utbetalningarna är utbetalningstidpunkten i enlighet med författningarna. Om man ovillkorligen önskar binda utbetalningarna till något bestämt datum kommer en sådan tidtabell att medföra ett betydande dröjsmål för en stor del av jordbrukarna i jämförelse med 4

5 Ministerns svar KK 897/2002 vp Liisa Hyssälä /kesk nuvarande praxis. Jord- och skogsbruksministeriet har ansett att den primära målsättningen är att utbetalningarna inleds så tidigt som möjligt, även om det då råder betalningsförbud för en liten del av jordbrukarna, i regel till följd av oavslutad övervakning. Skyldigheten att betala dröjsmålsränta dryftades i arbetsgruppen för god förvaltningssed. Den nuvarande lagstiftningen ger tyvärr inte några möjligheter till betalning av ränta och inte heller har det anvisats medel i statsbudgeten för detta ändamål. Den nuvarande lagstiftningen gör det möjligt att betala ränta till jordbrukare endast i fall av rättelse. I EU:s rättsakter ingår bestämmelser om räntebetalning endast då det gäller fall av återkrav. Jord- och skogsbruksministeriet har för avsikt att tillsätta en arbetsgrupp för totalrevidering av lagen om förfarandet vid skötseln av stöduppgifter i fråga om landsbygdsnäringar (1336/1992). Möjligheten till betalning av ränta kommer att utredas av denna arbetsgrupp. Helsingfors den 12 november 2002 Jord- och skogsbruksminister Jari Koskinen 5