Espoon kaupunki Pöytäkirja 109. Rakennuslautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Rakennuslautakunta Sivu 1 / / / Uudelleenkäsittely oikaisuvaatimuksen johdosta, Uudisrakennuslupa-asia, , Riilahdentie ESPOO, Markkanen Olli ym. Päätöspäivämäärä Päätös annetaan julkipanon jälkeen Rakennuspaikka Riilahdentie 44 KAITAA Pinta-ala Kaava Kaavanmukainen käyttötarkoitus Kaavanmukainen rakennusoikeus Valmiiden rakennusten kerrosala ESPOO Asemakaava AO Erillispientalojen korttelialue k-m k-m 2 Hakija Toimenpide Markkanen Olli Niittykulmantie 5 as HELSINKI Ånäs Aina Elina Liisankatu 14 A HELSINKI Kaksi yksiasuntoista pientaloa (rak. 3,4), kaksi talousrakennusta (rak.5,6) sekä kahden maalämpökaivon poraaminen Pääsuunnittelija: Luopa Antti arkkitehti Luvan rakennus Rakennustunnus Kokonaisala Kerrosala Tilavuus Kerrosten lukumäärä Vaativuusluokka A Rakenteellinen paloturvallisuus Paloluokka P3 Lausunnot Kaupunkimittausyksikkö Puoltava Paikalla käynti /Valmistelija SA

2 Rakennuslautakunta Sivu 2 / 2 Hakemuksen liitteet Lisäselvitykset ja poikkeukset Pääpiirustukset 10 kpl Katukorkeusilmoitus Rakennuslupakartta Selvitys naapurien kuulemisesta 4 kpl, huomautuksia 3 kpl Valtakirja Kerrosalalaskelma Suunnittelijan kelpoisuus -selvitys Ympäristöselvitys (valokuvia) HSY Veden liitoslausunto Hakijan vastine naapurihuomautuksiin Maalämpökaivon etäisyydet Johtoselvitys Havainnekuva Selvitys rakennus- ja purkujätteen käsittelystä Energiaselvitys (E-luku 112, q50=4) Perustamistapaselvitys Pintavesisuunnitelma Tonttileikkauspiirustukset LUPAVALMISTELIJAN PÄÄTÖS Lupavalmistelija Sofia Amberla on myöntänyt luvan A kahdelle yksiasuntoiselle pientalolle, kahdelle talousrakennukselle sekä kahden maalämpökaivon poraamiselle. Lisäksi lupavalmistelija Sofia Amberla on myöntänyt aloitusoikeuden perustustöiden tekemistä varten ennen luvan A lainvoimaisuutta. Lupavalmistelijan päätökset ovat oheismateriaalina. OIKAISUVAATIMUS Naapuritontin omistajat (Helasmäki ja Kallio) ovat jättäneet kaksi erillistä oikaisuvaatimusta uudisrakennuslupaa koskien. Oikaisuvaatimus / Helasmäki : Oikaisuvaatimuksessa uudistetaan naapurikuulemisten yhteydessä annetut huomautukset ja esitetään, että rakennuslupaa ei tulisi esitetyssä muodossa myöntää, koska se on oikaisuvaatimuksen jättäjien mukaan maankäyttö- ja rakennuslain määräysten vastainen. Perusteluina oikaisuvaatimukselle esitetään mm. seuraavaa: - MRL 115 :ssä todetaan nimenomaan kellarikerroksen sijaitsevan kokonaan tai pääasiallisesti maan pinnan alapuolella, jota Espoon rakennusvalvonta on yleisesti noudattanut. - Oikaisuvaatimuksen tekijöiden omassa lupakäsittelyssä vaadittiin kellarin sijoittamista yli 50 % maan alle ja kellarin lattiatason pudottamista tason alapuolelle vedenpaineen kestävin rakentein, kellaritilojen huonekorkeuden laskemista sekä rakennuksen harjakorkeuden madaltamista.

3 Rakennuslautakunta Sivu 3 / 3 - kuntalaisten tasapuolisen kohtelun vuoksi tulisi samat vaatimukset kohdistaa uudisrakennuslupaan , eli kellarikerros katsottava asuinkerrokseksi asianmukaisin muutoksin tai se on poistettava tai laadittava todellisen kellarin vaatimukset täyttäväksi, kellarin huonekorkeutta laskettava ja sen lattiatasoa myös huomattavasti. - uudisrakennustontille on sijoitettu purkutöistä johtuen ylimääräisiä maaaineksia, jotka nostattavat maan korkoa virheellisesti. - lattiakorot ovat liian korkealla ympäristöön nähden. Oikaisuvaatimus on toimitettu uudelleen pääosin samansisältöisenä kuin aiempikin, lisäyksenä kuitenkin mm. seuraavaa: - koska maanpäällisen kellarin sallimisesta ei ole nimenomaan määräystä aiemmassa kaavassa, vanhan rakennuslain mukainen oikeus rakentaa kellari on kumottu ja tilalle on tullut MRL:n määräykset Oikaisuvaatimus / Kallio Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan että noudatetaan yhdenmukaisuusperiaatetta ja uudisrakentamisen kellarin huonekorkeudeksi tulisi laskea 2,4 metriin ja asuinhuonetilan korkeutta 3,0 metriin. Oikaisuvaatimuksessa vedotaan myös mm. seuraaviin seikkoihin: - Ero uudisrakentamisen harjakorkeuden ( ) ja oikaisuvaatimuksen esittäjän oman harjakoron (+5.35) välillä on liian suuri. - Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen mukaista ympäristön huomioimista ei ole myönnetyssä luvassa huomioitu, vaan haettu rakentaminen aiheuttaisi toteutuessaan oikaisuvaatimuksen tekijälle huomattavia taloudellisia menetyksiä. - oikaisuvaatimuksen tekijä on tehnyt omaan taloonsa runsaasti korjauksia, jotka ovat tehneet 1970-luvun talosta hyväkuntoisen sen aikaisen rakennustyylin mukaisen talon. - Uudisrakennuskiinteistön tonttia on jo kertaalleen nostettu muualta tuoduilla maamassoilla ja kiinteistölle on jätetty vanhan rakennuksen purkujätettä, joka on peitetty soralla. Kyseinen purkujäte voi aiheuttaa terveydellistä haittaa, erityisesti koska oikaisuvaatimuksen tekijän kiinteistön käytössä on porakaivo ja sillä sijaitsee erilaisia marjapensaita sekä omenapuita ja lisäksi läheisyydessä sijaitsee Kaitalahden luonnonsuojelualue. Oikaisuvaatimukset ovat kokonaisuudessaan oheismateriaalina. HAKIJOIDEN VASTINE Hakijat ovat jättäneet oikaisuvaatimuksille vastineen, jossa todetaan yleisesti haetun uudisrakentamisluvan olevan yleis- ja asemakaavan sekä muiden viranomaismääräysten mm. tulvamääräysten mukainen. Perusteluina esitetään mm. seuraavaa: - Haettu kellarikerros täyttää toiminnoiltaan ja sijainniltaan MRL 115 :n määräykset, missä ei oteta kantaa siihen onko tontin jälkeinen maantaso vai luonnollinen maantaso. - Luonnollisen maantason määrittäminen tontille vaikeaa, koska tontilla on jo aiemmin sijainnut rakennuksia, joiden rakennuspaikkoja on jo vuosikymmeniä sitten muokattu täyttämällä tulvavaaran takia. - Espoon rakennusjärjestyksen 26 :ssä määrätään tulvasuojauksesta että rakennusta ei saa sijoittaa tulvavesirajan alapuolelle ja että rakennuksen alimman lattiatason tulee olla vähintään +3.0 metriä

4 Rakennuslautakunta Sivu 4 / 4 keskivedenpintaa korkeammalle meren rannalle rakennettaessa. - Tontilla on ollut ennätystulvia v.2004 ja 2005, jolloin merivesi nousi silloisen paikalla sijainneen rakennuksen nurkalle. Rakennus on sittemmin purettu sen vaurioiduttua tulipalossa 2012, jonka syynä on todennäköisesti ollut aiempien tulvien vaurioittama hormi. Vanhan talon tuhoutumisessa voidaan havaita selkeä yhteys tontin liian matalan sijaintiin ja tulvariskin toteutumiseen. Liitteenä on Tulvakeskuksen tulvakarttapalvelun tonttikohtainen karttaliite, josta käy ilmi ko. tontin tulvariski. - Tulvariskin lisäksi tontilla on pohjaveden taso korkealla, jonka vuoksi perustusten kaivuuolosuhteet ovat erittäin haasteelliset. - Esitetyt harja- ja huonekorkeudet ovat kohtuullisia, eikä talojen kokoa ja harjakorkeuksia ole maksimoitu. Esitetyt harjakorkeudet ovat matalampia kuin viime vuosina toteutetut naapurirakennusten harjakorkeudet. - Asemakaava sallisi rakentamisen kahteenkin kerrokseen, nyt on haettu rakentamista vain yhteen kerrokseen ja osittaiseen maanpäälliseen kellariin. - Kalliot ovat aikoinaan hyväksyneet Helasmäen uudisrakentamisen ja sen nykyisen harjakorkeuden. Helasmäen ja Kallion yhteistontille on siis jo rakennettu suurempi ja korkeampi rakennus, kuin mitä luvalla on haettu. -Tontille ei ole jäänyt mitään sellaisia purkujätteitä, joista olisi vaaraa ympäristölle. Ennen purkutöiden toteuttamista on tehty haittaainekartoitus ja varmistettu että ongelmajätteet hoidetaan asianmukaisesti. Tontille on väliaikaisesti varastoitu tiili- ja betonimurskaa maantäyttötarkoituksiin, joihin on saatu asianmukaiset luvat. - Helasmäet eivät ole suoria tonttinaapureita vaan heille on syntynyt kuulemisoikeus hallinnanjakosopimuksen perusteella. He eivät oikaisupyynnössään varsinaisesti esitä mitä konkreettisia haittoja rakennusprojektista heille syntyy, vaan vaatimuksissa viitataan heidän omaan rakennusprojektiinsa kohdistuneita vastoinkäymisiä. - Naapurien kielteiset lausunnot ovat aiheuttaneet haittaa luvan käsittelyn viivästymisenä ja siten koko rakennusprojektin viivästymisenä suunnitellusta. - Naapurien kannanottojen perusteena on jopa 40 vuotta vanha rakennuskanta ja aiemmin vallinneet olosuhteet, jotka eivät ole enää ajankohtaisia koska ilmasto- ja tulvaolosuhteet ovat muuttuneet. Hakijan vastine on kokonaisuudessaan oheismateriaalissa. PÄÄTÖSEHDOTUKSEN PERUSTELUT Uudisrakennusluvan lupakäsittelyssä on tarkasteltu rakennuspaikan erityisolosuhteita, mm. tulvariskiä, ympäröivää rakennuskantaa ja sen toteutuneita harjakorkeuksia ja voimassa olevan asemakaavan mahdollistamaa rakentamista. Alueella on voimassa asemakaava "Riilahti II", hyväksytty ja muutettu Kaavassa ei ole maanpäällisen kellarin rakentamista erikseen kielletty. Koska asemakaava on hyväksytty ennen maankäyttöja rakennuslain voimaantuloa, noudatetaan rakennusoikeuden laskemisessa MRL 217 :ssä olevan siirtymäsäännöksen perusteella kerrosalaa koskevia aiemman lain eli rakennuslain säännöksiä. Haettu rakentaminen on asemakaavan mukaista. Lupakäsittelyn aikana on huomioitu luvasta annetut naapurihuomautukset ja suunnitelmia on

5 Rakennuslautakunta Sivu 5 / 5 lupakäsittelyn aikana muutettu samojen naapureiden huomautusten johdosta, jotka ovat nyt jättäneet oikaisuvaatimuksen. Lupakäsittelyn aikana tontin täyttöjä naapureiden suuntaan on vähennetty ja siirretty kauemmas tonttirajoista. Asemakaavan mukaisuuden lisäksi haetun rakentamisen voidaan katsoa soveltuvan paikalle, koska uudisrakennusten korkeus jää alle naapurustossa viime aikoina toteutettujen uudisrakennusten harjakorkeuden, tämä koskee myös oikaisuvaatimuksen jättäneiden Helasmäkien omaa taloa, mikä on todettavissa luvan liitteeksi pyynnöstä laaditusta katujulkisivukuvasta. Suhteessa oikaisuvaatimuksen jättäneen Kallion 1970-luvun 1- kerroksisen rakennuksen korkeuteen haettu uudisrakentaminen on korkeaa. Asemakaavan mukaan rakentaminen olisi kuitenkin ollut mahdollista vielä korkeammalle, koska kaava antaa mahdollisuuden rakentaa kahteen kerrokseen ja lisäksi vielä maanpäälliseen kellariin. Luvassa on haettu rakentamista maltillisesti osin maanpäälliseen kellariin ja sen päälle sijoittuvaan yhteen kerrokseen. Ympäröivä uudisrakentaminen ja asemakaavan suomat mahdollisuudet huomioiden haettu kokonaisuus ei nouse harjakorkeudeltaan liian suureksi, joten sen vuoksi ei ole ollut syytä puuttua uudisrakentamiselle esitettyihin huonekorkeuksiin tai lattioiden korkoihin, joista alemman kerroksen lattiakorolle (+3.00) on hyvänä perusteluna tontin todellinen tulvariski. Hakemuksen voidaan katsoa täyttävän Maankäyttö- ja Rakennuslain 135 :n mukaiset rakennusluvan myöntämisen edellytykset asemakaavaalueella. Esittelijän päätösehdotus Ehdotuksen tekijä: Rakennusvalvontapäällikkö Veronica Rehn-Kivi Rakennuslautakunta päättää ottaa oikaisuvaatimuksen käsiteltäväkseen ja katsoo, ettei siinä ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden perusteella olisi syytä muuttaa tehtyä päätöstä. Lupa-arkkitehti Sofia Amberlan tekemä päätös lupaehtoineen pysytetään edellä esitetyin perustein. Rakennustyötä ei saa aloittaa ennen kuin on hyväksytty: vastaava työnjohtaja KVV-työnjohtaja IV-työnjohtaja Ennen kunkin työvaiheen aloittamista on rakennusvalvontaviranomaiselle esitettävä: rakennesuunnitelmat lujuuslaskelmat salaojasuunnitelma pintavesisuunnitelma vesi- ja viemärisuunnitelmat ilmanvaihtosuunnitelmat Suunnitelmien laatijoiden on esiteltävä yllä olevat suunnitelmansa seuraavasti: Esittelyä varten tarvitaan yksi (1) sarja paperisia

6 Rakennuslautakunta Sivu 6 / 6 suunnitelmia ja muita asiakirjoja. Rakennushankkeeseen ryhtyvän tai hänen valtuuttamansa vastuuhenkilön on huolehdittava siitä, että kaikista esittelyissä leimatuista suunnitelmista ja asiakirjoista on toimitettu vastaava versio rakennusvalvontaan sähköisen lupapalvelun kautta viimeistään ennen rakennuksen käyttöönottoa. Rakennustyön edistymisen mukaan pyydettävä seuraavat katselmukset: paikan merkitseminen pohjakatselmus salaojakatselmus perustuskatselmus sijaintikatselmus runkokatselmus savuhormikatselmus rakennekatselmus vesi- ja viemärilaitteiden katselmus ilmanvaihtolaitteiden katselmus pintavesikatselmus loppukatselmus Muut ehdot: Ennen rakentamista valmistelevien toimenpiteiden aloittamista on pidettävä aloituskokous, jossa on esitettävä työmaasuunnitelma. Rakennustyön aikana on pidettävä rakennustyön tarkastusasiakirjaa ja laadittava rakennuksen käyttöja huolto-ohje. Rakennustyömaa on rajattava koko rakennustyön ajan ja käytettävä riittäviä suoja-aitoja eri työvaiheiden turvallisuusvaatimusten mukaisesti. Hulevedet on johdettava pois siten, ettei siitä aiheudu haittaa naapureille, kadun käyttäjille tai kadun rakenteille. Ennen perustusten valua pääsuunnittelijan on tarkistettava rakennuksen korkeusasema ja sijainti. Jos korkeusasema ja/tai sijainti poikkeavat suunnitelmista tulee pääsuunnittelijan olla yhteydessä rakennusvalvontaan ennen töiden jatkamista. Vastaava työnjohtaja huolehtii siitä, että maalämpökaivon porausraportti toimitetaan teknisen keskuksen geotekniikkayksikköön.

7 Rakennuslautakunta Sivu 7 / 7 Sovelletut oikeusohjeet Maankäyttö- ja rakennuslaki :t 117, 135 ja 217 Valmistelijat / lisätiedot: Sofia Amberla, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Tiedoksi - Karttaote - Asemapiirustus - Rakennus 1 leikkaukset - Rakennus 2 leikkaukset - Tonttijulkisivut - Lupapäätös - Oikaisuvaatimus / Kallio - Oikaisuvaatimus / Helasmäki - Oikaisuvaatimus / Helasmäki lisäyksin - Oikaisuvaatimus / Helasmäki täydennetty Eila Kallio - Riika ja Raimo Helasmäki

8 Rakennuslautakunta Sivu 8 / 8