Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Rakennuslautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Rakennuslautakunta Sivu 1 / / Muutoslupa-asia, , Lukionahde ESPOO, Espoon kaupunki / Tekninen ja ympäristötoimi Päätöspäivämäärä Päätös annetaan julkipanon jälkeen Rakennuspaikka Lukionahde 1 Hakija Toimenpide VIHERLAAKSO Pinta-ala Kaava Kaavanmukainen käyttötarkoitus Kaavanmukainen rakennusoikeus Valmiiden rakennusten kerrosala ESPOO Asemakaava YLEISTEN RAKENNUSTEN TONTTI k-m k-m 2 Espoon kaupunki / Tekninen ja ympäristötoimi PL ESPOON KAUPUNKI Koulurakennuksen ( N) osittainen purku. Talousrakennuksen ( J) purku Pääsuunnittelija: Ollila Niko, arkkitehti Rakennuksen purkaminen Luvan Pysyvä rakennus rakennustunnus Kokonaisala Kerrosala Tilavuus Kerrosten lukumäärä J Lausunnot Hakemuksen liitteet Pääsuunnittelijan suunnittelutehtävän vaativuusluokka: Vaativa Espoon ympäristökeskus Naapurien kuuleminen, kpl Kaupunginmuseo Puoltava Pääpiirustukset, 1 kpl Sähköiset liitteet: Valtakirja Valokuvia purettavista kohteista

2 Rakennuslautakunta Sivu 2 / 2 Hankeselostus Haitta-ainekartoitus Suunnittelijoiden ilmoittamis- ja suostumuslomake Rakennushankeilmoitus RH1 Ilmoitus rakennuksen poistumasta RK9 Purettavien rakennusten kerrosala Rakennushistoriaselvitys Lisäselvitykset ja poikkeukset Haetaan lupaa koulurakennuksen ( N) osittaiseen purkamiseen ja talousrakennuksen ( J) purkamiseen. Rakennuskokonaisuudesta puretaan liikuntasalilaajennus vuodelta 1960 (ent. rak 3) sekä kirjasto-hallintolaajennus vuodelta 1972 (ent. rak 5). Lisäksi puretaan jätekatos vuodelta Viherlaakson koulukompleksi koostuu useasta eri aikaan rakennetuista koulurakennuksista. Vanhin, vuonna 1947 valmistunut arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema osio säilytetään ja peruskorjataan rakennusta suojellen. Vuonna 1955 valmistunut arkkitehti Juri Sillanderin laajennus peruskorjataan myöskin, samoin vuonna 2002 valmistunut arkkitehti Ilkka Niukkasen suunnittelema auditorio- ja keittiörakennus. Peruskorjauksille haetaan erillinen rakennuslupa. Nyt purettavat osiot ovat vuonna 1972 valmistunut, Ervin 1940-luvun ja Sillanderin 1950-luvun rakennuksia yhdistävä arkkitehti Tuija Pösön suunnittelema kirjasto-hallintosiipi, joka on valmistunut 1970-luvulla sekä vuonna 1960 valmistunut arkkitehti Juri Sillanderin suunnittelema voimistelusali, joka sijaitsee alarinteessä muiden rakennusten itäpuolella. Purettavien rakennusten tilalle suunnitellaan uudisrakennuksia, joille haetaan erilliset rakennusluvat. Kokonaisuuteen kuuluu myös vuonna 1963 valmistunut teknisen työn rakennus, joka toistaiseksi säilyy. Koulurakennukset ovat osittain käyttökiellossa sisäilmaongelmien vuoksi ja tontilla on vuonna 2014 rakennettu tilapäinen siirrettävä koulurakennus, jossa on tilaa 350 oppilaalle. Koulu saa olla paikallaan 5 vuotta. Purettava talousrakennus on jätekatos. ASEMAKAAVA JA RAKENNUSOIKEUS Alueella on voimassa asemakaava jossa tontti on YOkorttelialuetta. Tontin sallittu rakennusoikeus on kem2, jota on ylitetty 1580 kem2:llä. Tilapäisen koulun osuus on 3615 kem2. Purettavan 1970-luvulla rakennetun osion (rak 5) kokonais- ja kerrosala on 1420 m2 ja purettavan 1960-luvulla rakennetun osion (rak 3) kokonaisala on 1261 m2 ja kerrosala on 1233 kem2. Purettavan talousrakennuksen kokonaisja kerrosala on 20 m2. SELVITYKSET JA LAUSUNNOT Lupahakemuksen liitteenä on päivätty asbesti- ja haittaainekartoitus. Ympäristökeskus on päivätyssä sähköpostikannanotossaan antanut lisäohjeita purkutöiden suorittamisesta. Lähellä olevan asutuksen ja tilapäisen koulurakennuksen vuoksi purkutyössä on kiinnitettävä

3 Rakennuslautakunta Sivu 3 / 3 erityistä huomiota pölyntorjuntaan. Betonirakenteita on kasteltava ennen purkua ja sen aikana, jotta työstä aiheutuva pölyäminen on mahdollisimman vähäistä. Em. ohjeiden noudattaminen on kirjattu lupaehdoksi. Ehtoina on meluilmoituksen tekeminen, purkujäteilmoituksen tekeminen huomioiden uudelleenkäyttöä sekä pölyntorjuntatoimenpiteiden esittäminen riittävää kastelua käyttäen. Kaupunginmuseolle on tiedotettu hankkeesta ja annetussa lausunnossa todetaan, että kaupunginmuseon näkemyksen mukaan 1960-luvulla valmistunut liikuntasali ja 1970-luvun yhdyssiipi eivät ole kokonaisuuden arvokkaimpia osia. Niiden purkamista voidaan pitää hyväksyttävänä laajennushankkeiden mahdollistamiseksi, etenkin, kun 1970-luvun osassa on tehty paljon muutoksia vuosikymmenten aikana. Lisäksi todetaan, että alueen voimassa oleva asemakaava on vahvistettu Siinä koulutontti on varustettu merkinnällä YO, opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Kulttuuriympäristön vaalimisen ja rakennus-suojelun näkökulmasta tämän ikäistä kaavaa voidaan pitää vanhentuneena. Jos alueen asemakaava tulisi tänä päivänä kaupunginmuseolle lausunnolle, museo esittäisi suojelumerkintöjä vanhimmille ja 1950-luvun siiville. Kohteen rakennuskompleksista on arkkitehtitoimisto Sirénin laatima suppea rakennushistoriallinen selvitys, missä on esitetty eri rakennusvaiheet piirustuksin ja valokuvin. Rakennushistoriallinen selvitys on lupahakemuksen liitteenä. Rakennusvalvontakeskus on tiedottanut hankkeesta naapureille, eikä heillä ole ollut huomautettavaa. MRL momentin mukainen katselmus ei ole tarpeen. Esittelijän päätösehdotus Ehdotuksen tekijä: Rakennusvalvontajohtaja Sirkku Malviala Lupa myönnetään. Rakennustyötä ei saa aloittaa ennen kuin on hyväksytty: purkutöiden työnjohtaja Rakennustyön edistymisen mukaan pyydettävä seuraavat katselmukset: loppukatselmus Muut ehdot: Ennen purkamista valmistelevien toimenpiteiden aloittamista on pidettävä aloituskokous. Aloituskokoukseen mennessä on esitettävä purkutyösuunnitelma, haitta-aineselvitys sekä suunnitelma purkutyömaan jätteiden ja haitta-aineiden poistamisesta, pölyn-, melun ja tärinäntorjuntatoimenpiteistä sekä mahdollisten

4 Rakennuslautakunta Sivu 4 / 4 kemikaalien varastoinnista Espoon kaupungin ympäristönsuojelumääräysten ja jätelainsäädännön mukaisesti. Purkutyön aikana on pidettävä purkutyön tarkastusasiakirjaa. Purkutyömaa on rajattava koko purkutyön ajan ja käytettävä riittäviä suoja-aitoja eri työvaiheiden turvallisuusvaatimusten mukaisesti. Purkukohteiden sijainnin takia on kiinnitettävä erityistä huomiota pölyntorjuntaan. Betonirakenteita on kasteltava ennen purkua ja sen aikana, jotta työstä aiheutuva pölyäminen on mahdollisimman vähäistä. Myös purkubetonikasat on pidettävä kosteina pölyämisen estämiseksi. Tarvittaessa pölyntorjuntaa on tehostettava esim. käyttämällä lumitykkiä riittävän laajan hienojakoisen vesiverhon muodostamiseksi purettavan rakennuksen päälle ja asutuksen puoleiselle eteläsivulle. Tarkennettu pölyntorjuntasuunnitelma on esitettävä aloituskokouksessa, samoin suunnitelma työmaaliikenteen järjestämisestä. Pölyntorjuntatoimenpiteet ei kuitenkaan saa aiheuttaa kosteusrasitusta ei-purettaville rakennusosioille. Niiden suojelemiseksi laadittu suunnitelma on esitettävä osana purkutyösuunnitelmaa. Töiden aloittamisesta on ilmoitettava rakennusvalvontakeskukselle. Työt on tämän luvan perusteella aloitettava ja suoritettava loppuun kolmen vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulemisesta. Työn loppuunsaattamista varten voidaan luvan voimassaoloaikaa pidentää. Pidennystä tulee hakea luvan voimassaoloaikana. Sovelletut oikeusohjeet Maankäyttö- ja rakennuslaki :t 127 ja 139 Valmistelijat / lisätiedot: Christel Schalin, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali - Asemapiirustus

5 Rakennuslautakunta Sivu 5 / 5 - Hankeselostus - Ilmakuva - Valokuvia purettavista rakennuksista Tiedoksi - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY

6 Rakennuslautakunta Sivu 6 / 6