Korkealämpötilaprosessit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Korkealämpötilaprosessit"

Transkriptio

1 Korkealämpötilaprosessit Polttoprosessit: Arinat ja leijupedit klo 8-10 SÄ114 Tavoite Tutustua palamisilmiötä hyödyntäviin polttoprosesseihin - Arinapoltto - Leijupetipoltto - Käyttökohteet Oppia tunnistamaan arina- ja leijupetipolttoon vaikuttavat tekijät ja niissä huomioitavat asiat 1

2 Sisältö Arinapoltto - Jaottelu käyttökohteen, koon ja toteutustavan perusteella - Palaminen arinalla - Polttoaineet ja niiden keskeiset ominaisuudet - Ominaispiirteet - Päästöt - Sovelluskohteet Leijupetipoltto - Periaate - Rakenne - Kerrosleijupedit - Kiertoleijupedit - Sovelluskohteet Arinapoltto Arina - Aukollinen taso, joka erottaa tulipesän tuhkatilasta Arinapoltto on vanhin kiinteän materiaalin polttoon käytetyistä menetelmistä - Paikallaan pysyvän tai hitaasti liikkuvan polttoaineen poltto arinan päällä olevassa patjassa - Ilman puhallus arinan läpi - Loppuunpalaminen arinan yläpuolella - Lisäilmasuihkut Edellytyksiä syöttötekniikalle - Polttoaineen tasainen syöttö arinalle - Polttoilman tasainen jakaantuminen polttoainepatjaan Lähde: Esa Vakkilainen: Polttotekniikka-seminaari,

3 Arinapoltto Jaottelu käyttökohteen ja koon perusteella - Omakotitalokattilat kw - Kiinteistökattilat kw - Alue- ja kaukolämmityskattilat 0,4 20 MW - Teollisuuskattilat 1 80 MW - Yhdyskuntajätekattilat MW - Biomassalauhdelaitokset MW Jaottelu toteutustavan perusteella - Kiinteä tasoarina - Kiinteä viistoarina - Kaltevuus tyypillisesti esim Mekaaninen viistoarina - Osa arinaraudoista liikuteltavissa - Kaltevuus pienempi kuin kiinteissä arinoissa - Ketjuarina - Heittoarina - Valssiarina Arinapoltto Heittoarina Mekaaninen arina Valssiarina Ketjuarina 3

4 Arinapoltto Palaminen arinalla - Kosteuden poistuminen - Polttoaineissa % kosteutta - Suurin osa arinapinnasta kosteuden poistamiseen - Merkittävässä roolissa arinan mitoituksessa - Kosteuden nopea poistuminen edullista palamistuloksen kannalta - Pieni palakoko, esilämmitetty palamisilma, oikea tulipesän geometria - Pyrolyysi ja haihtuvien palaminen - Palavien kaasujen ja nestemäisten terva-aineiden muodostuminen - Aluksi endoterminen muuttuu eksotermiseksi - Vaiheen merkitykseen vaikuttaa haihtuvien määrä - Vaihtelee % - Palamistulokseen voidaan vaikuttaa tulipesän rakenteella sekä tehokkaalla sekoituksella - Kuumat säteilypinnat, diffuusioliekki - Jäännöshiilen palaminen - Kiinteä hiili palaa liekittömästi - Hidas, vaatii paljon arinapintaa - Jäljelle jää tuhka, joka poistetaan tulipesästä - Yksittäisessä polttoainekappaleessa vaiheet perättäisiä - Arinalla on samanaikaisesti eri vaiheissa olevia kappaleita Arinapoltto Tyypillisiä polttoaineita arinapoltossa - Erityisesti hiili, turve ja biopolttoaineet - Lisäksi puu, jätteet, lietteet, jne. Polttoaineiden keskeiset ominaisuudet arinapolton kannalta - Palakoko - Reaktiopinta-ala sitä suurempi mitä pienempi palakoko Nopeuttaa ja tehostaa palamista - Liian pieni palakoko Palamisilma ei tunkeudu patjaan & Partikkelit lähtevät kaasuvirtauksen mukaan - Kosteus - Vaikutus polttoaineen teholliseen lämpöarvoon - Jos kosteus > 60 % Palamista tuettava paremman lämpöarvon tukipolttoaineella - Haihtuvien määrä - Pieni haihtuvien määrä suuri jäännöshiilen määrä Vaikutus mitoitukseen - Tuhka ja sen sulamiskäyttäytyminen - Sulava tuhka syövyttää voimakkaasti tulipesämuurauksia - Puun tuhka alkaa sulaa n C:ssa - Turpeen tuhka alkaa sulaa n C:ssa - Hiilen tuhkalla leipoutuvuus taipumus paisua ja tarttua 4

5 Arinapolton ominaispiirteitä (1/2) Polttoaineen syöttö - Syöttötapa määräytyy arinatyypin perusteella - Koko arinan leveydelle tasaisena kerroksena - Primääri-ilman karkaaminen, jos panos ei ole tasaisesti levinnyt - Sekundääri-ilmaa ei saa päästä tulipesään hallitsemattomasti Ilman syöttö - Tyypillisesti kahdessa vaiheessa - Primääri-ilma arinan alta - Sekundääri-ilmalla poltetaan haihtuneet palavat kaasut Arina - Rakenne polttoaineen ja kattilan koon perusteella - Kiinteät taso- ja viistoarinat - Liikkuvat arinat mekaaniset, ketju- ja valssiarinat parantavat polttoaineen siirtymistä ja sekoittumista - Ilma tulisi saada jakautumaan tasaisesti, vaikka polttoainekerros olisi epätasainen - Pienet ilma- ja suuremmat vesijäähdytteisiä Arinapolton ominaispiirteitä (2/2) Tulipesä - Geometria polttoaineen ominaisuuksien perusteella - Tavoitteena tasainen ja korkea lämpötilataso - Ei cold-spotteja - Vastavirtaperiaate soveltuu hitaasti syttyville polttoaineille - Korkea kosteus, vähän haihtuvia - Myötävirtaperiaate soveltuu nopeasti syttyville ja pyrolysoituville polttoaineille Tuhkanpoisto - Pääasiassa arinan läpi tai sammutuskaukaloon - Arinan läpi putoava tuhka sisältää myös palamiskelpoista polttoainetta - Häviöt - Osa tuhkasta lähtee savukaasujen mukana lentoon - Riippuu tuhkahiukkasten koosta ja kaasun virtausnopeudesta 5

6 Arinapolton päästöt ja niiden hallinta Hiilimonoksidi (CO) ja hiilivedyt (C x H y ) - Seurausta epätäydellisestä palamisesta - Vaikuttavia tekijöitä: - Lämpötila, kaasujen sekoittuminen, viipymäaika - Palamisen hallinta vaikeaa vaikea mitata Rikkidioksidi (SO 2 ) - Merkittävä hiilen poltossa - Voi edellyttää savukaasujen puhdistusta Typen oksidit (NO x ) - Muodostuu lähinnä polttoaineen sisältämästä typestä - Korkeammissa lämpötiloissa myös polttoilman typestä Dioksiinit ja furaanit (PCDD/F) - Polttoaineen dioksiinit eivät hajoa poltossa - Voi muodostua org. klooriyhdisteitä sekä epäorg. klooria - Voidaan rajoittaa varmistamalla riittävä viipymäaika (2 s) riittävän korkeassa lämpötilassa ( C) mahdollisimman täydellinen palaminen Arinapolton sovellusalueita (1/2) Hiilen arinapoltto - Yleisimmin ketjuarina - Yleinen polttomenetelmä hiilelle kokoluokassa MW - Päästöjen rajoittaminen edellyttää savukaasupuhdistusta - On siirrytty käyttämään leijupolttoa Pienpoltto - Omakotitalo- ja kiinteistökattilat muutamista kymmenistä muutamiin satoihin kw - Kiinteät tasoarinat: keraaminen tai valurauta - Yläpaloperiaate - Koko polttoainepanoksen syöttö kerralla - Olosuhteet vaihtelevat palamisvaiheen mukaan - Taloudellinen käyttö vaatii energiavaraajan - Alapaloperiaate - Jatkuvatoiminen - Primääri-ilma polttoainekerroksen läpi - Sopii suoraan lämmitykseen 6

7 Arinapolton sovellusalueita (2/2) Yhdyskuntajäte - Esikäsittelynä erilaisten materiaalien erottelu - Yleisimmin liikkuva eli mekaaninen arina tavoitteena: - Jätteen siirto eteenpäin uunissa - Jätteen sekoittaminen - Arinan läpi puhallettavan ilman tasainen jako jätteen sekaan - Toimintaperiaate voi olla vasta- tai myötävirta - Täydellisen palamisen saavuttaminen erityisen tärkeää - Tiukat päästörajat - Dioksiinien ja furaanien poistumisen edellytykset - Ei saa esiintyä kylmiä alueita - Riittävät viipymäajat (ks. edellä) viimeisen syöttökohdan jälkeen - Haasteena palamisen säätö jätteen laadun vaihdellessa - Mitataan mm. tulipesän takaseinän lämpötilaa, savukaasun happipitoisuutta ja CO- ja C x H y -pitoisuuksia, jätekerroksen lämpötilaa, pohjatuhkan koostumusta, jne. - Pohjatuhkaa syntyy paljon - Suurin osa poistuu arinan läpi - Murskataan ja erotellaan magneettinen materiaali - Voidaan osittain hyödyntää esim. sementinvalmistuksessa - Savukaasut korrodoivampia kuin perinteisissä voimalaitoksissa (CO, HCl, metallisuolat, sulfaatit, jne.) Leijupetipoltto Taustaa - Tekniikkana käytössä 1920-luvulta lähtien - Ensimmäiset sovellukset öljyn krakkaukseen ja hiilen kaasutukseen - Yleistyi kemian- ja metallurgisessa teollisuudessa luvulla - Tyypillisesti erilaiset pasutus- ja konvertointiprosessit - Kaupalliset polttosovellukset 1970-luvulla - Nykyisin leijupetikattiloita käytetään useiden erilaisten kiinteiden polttoaineiden poltossa Etuja - Mahdollisuus heikompien polttoaineiden käyttöön hyvällä hyötysuhteella - Matala lämpöarvo, korkea kosteus - Pieni huollon tarve - Ympäristöystävällisyys - Pienet NO x -päästöt - Mahdollisuus rikkipäästöjen vähentämiseen taloudellisesti - Mahdollisuus erilaisten polttoaineiden käyttöön - Ei juurikaan tarvetta polttoaineen esikäsittelylle 7

8 Leijupetipoltto Periaate - Hienojakoista kiintoainetta leijutetaan ilmapuhalluksella - Palaminen tapahtuu leijupedissä, joka koostuu - kiinteästä petimateriaalista - syötettävästä polttoaineesta - puhallusilmasta - palamisessa syntyvistä savukaasuista - tarvittaessa kalkkikivestä - Polttoaine on kontaktissa kuuman leijutushiekan kanssa, jolloin aineen- ja lämmönsiirto on tehokasta - Vältettävä materiaalin osittaissulamista, joka johtaa paakkuuntumiseen ja leijuominaisuuksien häviämiseen - Poltossa lämpötila ei saa nousta tuhkan pehmenemislämpötilaan asti (käytännössä n C) Keskeiset käsitteet - Minimileijutusnopeus - Nopeus, jonka yläpuolella saavutetaan leijutila - Terminaalinopeus - Partikkelin vapaa putoamisnopeus Leijupetipoltto Uunin rakenne Arina - Tavoitteina - jakaa kaasuvirtaus tasaisesti (tai halutun jakauman mukaisesti) kiintoainepatjaan - estää leijutettavaa materiaalia vuotamasta arinan alapuolelle (myös uunin ollessa pois käytöstä) - Ei saa tukkeutua - Lämpötilan, korroosion ja eroosion kesto Pohjatuhkan poisto - Arinan alta sulkuventtiilin kautta tuhkansammuttimelle - Jäähdytetty ruuvikuljetin Perustyypit - Kerrosleijupedit - Kiinteä peti, kupliva peti, turbulenttinen peti - Kiertoleijupedit 8

9 Leijupetipoltto Perustyypit Kerrosleijupetikattilat - Petimateriaalin keskimääräinen raekoko n. 1 mm - esim. hiekkaa tai kalkkikiveä - Polttoaineen syöttö leijukerroksen pinnalle - Konvektiivinen lämmönsiirto kaasun ja hiukkasten välillä - Nopea kuivuminen - Haihtuvien osien haihtuminen - Palo leijutilassa kaasun virratessa petimateriaalin läpi - Hiukkaset ja petimateriaali pysyvät leijukerroksessa - Savukaasut imetään kattilasta savukaasupuhaltimella - Kattilan paine hieman alle ilmanpaineen, jotta savukaasut eivät vuoda - Osa palamisessa vapautuvasta lämmöstä otetaan talteen tulipesän seinäputkissa kiertävään veteen - Tulipesästä poistuvan kaasun lämpöenergian talteenotto tulistimilla - Käyttö alle 100 MW sovelluksissa - Yleinen mm. biomassan ja turpeen poltossa pienissä laitoksissa - Yksinkertaisempi ja halvempi rakenne kuin kiertoleijupedissä - Soveltuu märille polttoaineille Leijupetipoltto Perustyypit Kiinteä peti - Kaasun nopeus on alhaisempi kuin minimileijutusnopeus - Alle 0,5 m/s - Kaasun ja kiintoaineen sekoittuminen pedissä on vähäistä Kupliva peti - Kaasun nopeus suurempi kuin minimileijutusnopeus m/s - Perinteinen leijupeti - Kupla-alue ja emulsioalue Turbulenttinen peti - Kaasun nopeus saavuttaa osittain hiukkasten terminaalinopeuden m/s - Kuplat häviävät ja osa petimateriaalista kulkeutuu kaasun mukana pois pedistä - Kaasu kulkeutuu tasaisesti jakautuneena leijupedin läpi 9

10 Leijupetipoltto Perustyypit Kiertoleijupeti - Kaasun nopeuden kasvaessa edelleen yhä suurempi osa kiintoaineesta kulkeutuu kaasun mukana m/s - Kaasun mukana poistuva kiintoaines palautetaan takaisin uuniin - Petimateriaalin keskimääräinen raekoko alle 0,5 mm - Polttoaineen syöttö sulkusyöttimen kautta erottimen palautuskanavaan - Lämmönsiirto konvektiolla, säteilyllä sekä partikkeleista johtumalla - Erinomainen sekoittuminen ja tasainen tulipesän lämpötila - Käyttö yli 50 MW sovelluksissa - Yleisempi suurissa (hiili)laitoksissa - Laajempi polttoainevalikoima kuin kerrosleijukattiloissa Leijupetipoltto - Perustyypit Tyyppillisiä raekokojakaumia kiintoaineille kiertoleijupedissä 10

11 Leijupetipoltto Leijutilakaavio - u* dimensioton leijutusnopeus - d p * dimensioton hiukkashalkaisija Leijupetipoltto Kiintoaineen jakautuminen pystysuunnassa erilaisille leijukerroksille 11

12 Leijupedin käyttökohteita Polttoprosessit - esim. hiilen tai jätteenpoltto Pasutusprosessit - Sulfidirikasteiden pasutus oksidiseksi tai sulfaattiseksi ennen liuotusprosessia ja hydrometallurgista käsittelyä - esim. sinkkisulfidirikasteen pasutus oksidiseksi - Rikkidioksidin tuotanto sulfidimateriaaleista rikkihapon tuotantoon - esim. rikkikiisun leijupetipasutus Lämpökäsittelyt - Mineraalin kiinteän tilan faasitransformaation aikaansaamiseksi - esim. spodumeenin lämpökäsittely ( ) ennen liuotusprosesseia - Hydroksidien ja karbonaattien hajotusprosessit - esim. alumiinihydroksidi alumiinioksidi Lähde: Yhteenveto Kiinteän polttoaineen poltossa voidaan käyttää poltinten lisäksi myös arina- tai leijupetipolttoa Arinauunien jaottelu toteutustavan perusteella - Kiinteät arinat - Taso tai viisto - Liikkuvat arinat - Mekaaniset arinat, ketjuarinat, heittoarinat, valssiarinat Leijupetiuunien jaottelu ajotavan perusteella - Kerrosleijupedit - Kiinteä peti, kupliva peti, turbulenttinen peti - Kiertoleijupedit 12

Jätteen rinnakkaispolton vuosiraportti

Jätteen rinnakkaispolton vuosiraportti Jätteen rinnakkaispolton vuosiraportti 2016 1 Johdanto Tämä raportti on jätteenpolttoasetuksen 151/2013 26 :n mukainen vuosittain laadittava selvitys Pankakoski Mill Oy:n kartonkitehtaan yhteydessä toimivan

Lisätiedot

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA Erikoistutkija Tuula Pellikka TUTKIMUKSEN TAUSTA Tavoitteena oli tutkia käytännön kenttäkokeiden avulla hevosenlannan ja kuivikkeen seoksen polton ilmaan vapautuvia

Lisätiedot

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu

Lisätiedot

KIINTEÄN POLTTOAINEIDEN KATTILOIDEN PÄÄSTÖMITTAUKSIA

KIINTEÄN POLTTOAINEIDEN KATTILOIDEN PÄÄSTÖMITTAUKSIA MITTAUSRAPORTTI 3.4.214 KIINTEÄN POLTTOAINEIDEN KATTILOIDEN PÄÄSTÖMITTAUKSIA Jarmo Lundgren LVI ja energiatekniikan insinööri Metalli ja LVI Lundgren Oy Metalli ja LVI lundgren Oy Autokatu 7 Jarmo Lundgren

Lisätiedot

Energiatutkimuskeskuksen palvelut kiertotalouden näkökulmasta Kiertotalous seminaari 21.4.2015. Teknologia- ja ympäristöala, Varkaus Jukka Huttunen

Energiatutkimuskeskuksen palvelut kiertotalouden näkökulmasta Kiertotalous seminaari 21.4.2015. Teknologia- ja ympäristöala, Varkaus Jukka Huttunen Energiatutkimuskeskuksen palvelut kiertotalouden näkökulmasta Kiertotalous seminaari 21.4.2015 Teknologia- ja ympäristöala, Varkaus Jukka Huttunen Varkauden kampus - energiatutkimuskeskusta luomassa Energiatutkimuskeskus

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU HARJOITUSTYÖOHJE SISÄLLYS SYMBOLILUETTELO 3 1 JOHDANTO 4 2 TYÖOHJE

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa

Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa OULUN YLIOPISTO Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa Matti Kuokkanen Kemian laitos Oulun yliopisto 11.4.2013 TAUSTAA Kuivauksen tarve Perinteisen kuivan raaka-aineen riittämättömyys, purun kuivaus

Lisätiedot

Unicon ReneFlex. Jätteestä energiaa

Unicon ReneFlex. Jätteestä energiaa Unicon ReneFlex Jätteestä energiaa KPA Uniconilla on vuosikymmenten kokemus energiahankkeista Tarjoamme vastuullisia energiaratkaisuja ja elinkaaripalveluita KPA Unicon on erikoistunut kattila- ja voimalaitosprojekteihin.

Lisätiedot

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILAN LÄMPÖ OY Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILA 2 ORIMATTILAN HEVOSKYLÄ Tuottaa n. 20 m³/vrk kuivikelantaa, joka sisältää

Lisätiedot

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

Kurkistus soodakattilan liekkeihin

Kurkistus soodakattilan liekkeihin Kurkistus soodakattilan liekkeihin Esa K. Vakkilainen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto 1 17.8.2014 Sisältö Soodakattila mikä se on Oulusta Kymiin Mustalipeä on uusiutuva polttoaine Lipeän palaminen

Lisätiedot

Puupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18)

Puupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18) www.biohousing.eu.com Kiinteän biopolttoaineen palaminen Saarijärvi 1.11.2007 Aimo Kolsi, VTT 1 Esityksen sisältö Yleisesti puusta polttoaineena Puupelletit Kiinteän biopolttoaineen palaminen Poltto-olosuhteiden

Lisätiedot

Tulisijan oikea sytytys ja lämmitys, kannattaako roskia polttaa sekä pienpolton päästöt, onko niistä haittaa?

Tulisijan oikea sytytys ja lämmitys, kannattaako roskia polttaa sekä pienpolton päästöt, onko niistä haittaa? Tulisijan oikea sytytys ja lämmitys, kannattaako roskia polttaa sekä pienpolton päästöt, onko niistä haittaa? Esityksen sisältö 1. Oikea tapa sytyttää?!? Mistä on kyse? 2. Hiukkaspäästöjen syntyminen 3.

Lisätiedot

Liite 1A UUDET PÄÄSTÖRAJA-ARVOT

Liite 1A UUDET PÄÄSTÖRAJA-ARVOT LUONNOS 6.9.2017 Liite 1A UUDET PÄÄSTÖRAJA-ARVOT Uudet energiantuotantoyksiköt noudattavat tämän liitteen 1A päästöraja-arvoja 20.12.2018 alkaen, olemassa olevat polttoaineteholtaan yli 5 megawatin energiantuotantoyksiköt

Lisätiedot

Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan

Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan Puhdas vesi ja ympäristö seminaari 8.12.2016 Juha-Pekka Lemponen, TKI -asiantuntija Hajautettu energiantuotanto biohiilipelleteillä Biomassan torrefiointi

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Forssa 2.3.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Leijupolttoteknologia: vihreää energiaa

Leijupolttoteknologia: vihreää energiaa 8.1.2003 1 (6) Jouni Hämäläinen/Pasi Makkonen Leijupolttoteknologia: vihreää energiaa Johdanto Leijupoltosta on tullut eräs tärkeimmistä menetelmistä tuottaa energiaa kiinteistä polttoaineista ympäristöystävällisesti.

Lisätiedot

Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille

Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Hans Hartmann Technology and Support Centre of Renewable Raw Materials TFZ Straubing, Saksa Markku Herranen ENAS Oy & Eija Alakangas,

Lisätiedot

Raportti JMa KOTKAN ENERGIA OY:N HOVINSAAREN VOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI 2016

Raportti JMa KOTKAN ENERGIA OY:N HOVINSAAREN VOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI 2016 KOTKAN ENERGIA OY:N HOVINSAAREN VOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI 216 Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Tuotanto... 3 3 Käyttötarkkailu... 4 3.1 Polttoaineen käyttö ja laatu... 4 3.2 Palaminen... 5 3.3

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Pienbiopolton päästöjen hallinta Suomessa

Pienbiopolton päästöjen hallinta Suomessa Joona Mikkonen Pienbiopolton päästöjen hallinta Suomessa Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Kone- ja tuotantotekniikka Insinöörityö 16.10.2013 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä Aika Joona

Lisätiedot

Puun pienpolton p hiukkaspäästöt

Puun pienpolton p hiukkaspäästöt PIENHIUKKAS JA AEROSOLITEKNIIKAN LABORATORIO Puun pienpolton p hiukkaspäästöt Jorma Jokiniemi, Jarkko Tissari, i Heikki Lamberg, Kti Kati Nuutinen, Jarno Ruusunen, Pentti Willman, Mika Ihalainen, Annika

Lisätiedot

Ekotehokas jätteenpoltto

Ekotehokas jätteenpoltto Ekotehokas jätteenpoltto Jätteiden mukana Suomessa haudataan vuosittain satoja miljoonia käyttökelpoisia kilowattitunteja energiaa. Mikäli koko tämä energiapotentiaali hyödynnettäisiin optimaalisella tavalla,

Lisätiedot

Poltto- ja kattilatekniikan perusteet

Poltto- ja kattilatekniikan perusteet Poltto- ja kattilatekniikan perusteet #1 Palaminen ja polttoaineet Esa K. Vakkilainen Polttoaineet Suomessa käytettäviä polttoaineita Puuperäiset polttoaineet Maakaasu Öljy Hiili Turve Biopolttoaineita

Lisätiedot

Kosteusmittausten haasteet

Kosteusmittausten haasteet Kosteusmittausten haasteet Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin, MIKES 21.9.2006 Martti Heinonen Tavoite Kosteusmittaukset ovat haastavia; niiden luotettavuuden arviointi ja parantaminen

Lisätiedot

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Aluksi vähän polttopuusta Klapikattilatyypit yläpalo alapalo Käänteispalo Yhdistelmä Vedonrajoitin Oikea ilmansäätö, hyötysuhde 2 PUUN KOOSTUMUS

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

ENERGIATUTKIMUSKESKUS

ENERGIATUTKIMUSKESKUS ENERGIATUTKIMUSKESKUS Varkaus kuuluu Suomen suurimpaan ja kansainvälisesti merkittävään energia-alan poltto- ja lämmönsiirtoteknologioihin keskittyvään klusteriin. Varkaudessa on energiateollisuuden laitoksia

Lisätiedot

Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas

Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Puupolttoaineen käyttö lämmityksessä Puupolttoaineita käytetään pientaloissa 6,1 milj.m 3 eli 9,1 milj.

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI Kirsi Koivunen, Pöyry JOHDANTO Suurten polttolaitosten uuden BREF:n luonnos julkaistiin

Lisätiedot

VOIMA. Swt& POHJOLAN Saate 1 (1) Ilmoitus koeluonteisesta toiminnasta Kaukaan Voima Oy:n Lappeenrannan voimalaitoksella. Ismo Orava 27.3.

VOIMA. Swt& POHJOLAN Saate 1 (1) Ilmoitus koeluonteisesta toiminnasta Kaukaan Voima Oy:n Lappeenrannan voimalaitoksella. Ismo Orava 27.3. V POHJOLAN Saate 1 (1) VOIMA Ismo Orava 27.3.217 Etelä-Suomen aluehallintovirasto PL 15 1311 HÄMEENLINNA kirjaamo.etela@avi.fi Ilmoitus koeluonteisesta toiminnasta Kaukaan Voima Oy:n Lappeenrannan voimalaitoksella

Lisätiedot

Lämpökeskuskokonaisuus

Lämpökeskuskokonaisuus Lämpökeskuskokonaisuus 1 Laitoksen varustelu Riittävän suuri varasto Varasto kuljetuskalustolle sopiva KPA-kattilan automaatio, ON/OFF vai logiikka Varakattila vai poltin kääntöluukkuun Varakattila huippu-

Lisätiedot

JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi 14.11.2013 Tomi Onttonen Karelia-AMK

JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi 14.11.2013 Tomi Onttonen Karelia-AMK 1 JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi Tomi Onttonen Karelia-AMK Sisältö 2 - Perustuu opinnäytetyöhöni - Aineisto kerätty hajautetut

Lisätiedot

CABB Oy polttolaitoksen toiminta Prosessin toiminta

CABB Oy polttolaitoksen toiminta Prosessin toiminta CABB Oy polttolaitoksen toiminta 2016 1. Prosessin toiminta CABB Oy:n polttolaitoksella poltetaan omassa toiminnassa syntyviä nestemäisiä ja kaasumaisia jätteitä. Nestemäiset jätteet ovat hienokemikaalitehtaan

Lisätiedot

POP-yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) - tilaisuus , SYKE, Helsinki

POP-yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) - tilaisuus , SYKE, Helsinki Tahattomasti syntyvien POPyhdisteiden päästöt Suomessa POP-yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) - tilaisuus 10.10.2017, SYKE, Helsinki

Lisätiedot

CABB Oy polttolaitos. 1. Prosessin toiminta

CABB Oy polttolaitos. 1. Prosessin toiminta CABB Oy polttolaitos 1. Prosessin toiminta CABB Oy:n polttolaitoksella poltetaan omassa toiminnassa syntyviä nestemäisiä ja kaasumaisia jätteitä. Nestemäiset jätteet ovat hienokemikaalitehtaan orgaanisia

Lisätiedot

TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus

TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN HYÖDYNT DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus Sisältö Ilmastomuutos, haaste ja muutosvoima Olemassaolevat

Lisätiedot

Todentaminen - tausta

Todentaminen - tausta ÅF-Enprima Oy Liikevaihto 38,3 milj. v. 2005 260 energia-alan asiantuntijaa Laatujärjestelmä sertifioitu, ISO9001:2000 Omistajana ruotsalainen ÅF- Process AB Käynnissä olevia toimeksiantoja 20 maassa 1

Lisätiedot

Matti Marjomaa LATVAENERGIAN HÖYRYKATTILALAITOKSEN HYÖTYSUHDE

Matti Marjomaa LATVAENERGIAN HÖYRYKATTILALAITOKSEN HYÖTYSUHDE Matti Marjomaa LATVAENERGIAN HÖYRYKATTILALAITOKSEN HYÖTYSUHDE LATVAENERGIAN HÖYRYKATTILALAITOKSEN HYÖTYSUHDE Matti Marjomaa Opinnäytetyö Syksy 2015 Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Oulun ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Energiatekniikan osasto

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Energiatekniikan osasto LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Energiatekniikan osasto JÄTTEIDEN ENERGIAKÄYTÖN NÄKYMÄT EUROOPASSA LEIJUKERROSPOLTON KANNALTA Diplomityön aihe on hyväksytty energiatekniikan osaston osastoneuvoston

Lisätiedot

Korkealämpötilakemia

Korkealämpötilakemia Korkealämpötilakemia Öljyn palaminen To 14.12.2017 klo 8-10 SÄ114 Tavoite Tutustua nestemäisten polttoaineiden palamiseen - Öljy ja sen ominaisuudet - Öljyn Kuva: Kaisa Heikkinen. 1 Sisältö Nestemäiset

Lisätiedot

SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen

SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen TAUSTA JA SISÄLTÖ Selvitys polttolaitosten savukaasupesureiden

Lisätiedot

EKOTEHOKAS JÄTTEENPOLTTO

EKOTEHOKAS JÄTTEENPOLTTO e n e r g i a Pasi Makkonen, asiakaspäällikkö VTT Kehitteillä sekapolttoon soveltuva pienen koon voimalaitos EKOTEHOKAS JÄTTEENPOLTTO tuottaa puhdasta energiaa lähellä 1 2 3 4 5 Jätteiden mukana Suomessa

Lisätiedot

Korkealämpötilakemia

Korkealämpötilakemia Korkealämpötilakemia Palamisen päästöt Ti 19.12.2017 klo 8-10 SÄ114 Tavoite Oppia tuntemaan keskeisimmät palamisessa syntyvät päästöt sekä keinot päästöihin vaikuttamiseksi - Hiilidioksidi - Rikin oksidit

Lisätiedot

Termisen energiahyötykäytön ilmapäästöt

Termisen energiahyötykäytön ilmapäästöt Kokoeko seminaari 16.2.2012, Kuopio Jätteiden energiahyötykäyttö Termisen energiahyötykäytön ilmapäästöt Tissari Jarkko 1, Sippula Olli 1, Jokiniemi, Jorma 1,2 1 University of Eastern Finland, Department

Lisätiedot

Lämpötekniikkaa hakkeelle ja puupelletille. Anssi Kokkonen

Lämpötekniikkaa hakkeelle ja puupelletille. Anssi Kokkonen Lämpötekniikkaa hakkeelle ja puupelletille Anssi Kokkonen 28.11.2016 Kaikki lähtee kunnon polttoaineesta! Pellettilämmityslaitteistot AvainEnergia Oy Länsikatu 15, 80110 Joensuu www.avainenergia.fi Polttoaineen

Lisätiedot

Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Sami Ronkainen

Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Sami Ronkainen Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Sami Ronkainen J. Nuosmaa Oy Energiatehokkaiden ja ympäristöystävällisten lämmitysjärjestelmien moniosaaja Lämmitysjärjestelmän räätälöinti ammattitaidolla Maailman

Lisätiedot

Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa

Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa Tuotantomenetelmät Kasviöljyjen vaihtoesteröinti Kasviöljyjen hydrogenointi Fischer-Tropsch-synteesi Kasviöljyt Rasvan kemiallinen rakenne Lähde: Malkki, Rypsiöljyn

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

Pellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela

Pellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Pellettikoe Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Johdanto Tässä kokeessa LAMKin ympäristötekniikan opiskelijat havainnollistivat miten puupellettien kosteuden muutos vaikuttaa

Lisätiedot

Puukattilat Puhdasta lämpöä

Puukattilat Puhdasta lämpöä www.jäspi.fi Puukattilat Puhdasta lämpöä Jäspi Econature 40 Jäspi YPV 40 Jäspi Stoker 40 Jäspi Ecopuu 25 Puukattila lämmitysjärjestelmänä Puulämmityksessä käytettävä puu (halko,klapi) on kotimainen, edullinen,

Lisätiedot

Kivihiili turvekattiloissa. Matti Nuutila Energiateollisuus ry Kaukolämmön tuotanto 11.2.2009

Kivihiili turvekattiloissa. Matti Nuutila Energiateollisuus ry Kaukolämmön tuotanto 11.2.2009 Kivihiili turvekattiloissa Matti Nuutila Energiateollisuus ry Kaukolämmön tuotanto Sisältö Turve / bio / kivihiili tilastoja Turve ja kivihiili polttoaineominaisuuksia Polttoteknisiä turve / kivihiili

Lisätiedot

:TEKES-hanke. 40121/04 Leijukerroksen kuplien ilmiöiden ja olosuhteiden kokeellinen ja laskennallinen tutkiminen

:TEKES-hanke. 40121/04 Leijukerroksen kuplien ilmiöiden ja olosuhteiden kokeellinen ja laskennallinen tutkiminen FB-kupla :TEKES-hanke 40121/04 Leijukerroksen kuplien ilmiöiden ja olosuhteiden kokeellinen ja laskennallinen tutkiminen Ryhmähankkeen osapuolet: Tampereen teknillinen yliopisto Osahanke: Biopolttoaineiden

Lisätiedot

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta LUT laboratorio- ato o ja mittauspalvelut ut Esimerkkinä energiatehokkuus -> keskeinen keino ilmastomuutoksen hallinnassa Euroopan sähkönkulutuksesta n. 15 % kuluu pumppusovelluksissa On arvioitu, että

Lisätiedot

Kaasualan neuvottelupäivät Päästöt kuriin nykyaikaisilla kaasupolttimilla. Tero Tulokas Varatoimitusjohtaja Oilon Group Oy

Kaasualan neuvottelupäivät Päästöt kuriin nykyaikaisilla kaasupolttimilla. Tero Tulokas Varatoimitusjohtaja Oilon Group Oy Kaasualan neuvottelupäivät 11.5.2017 Päästöt kuriin nykyaikaisilla kaasupolttimilla Tero Tulokas Varatoimitusjohtaja Oilon Group Oy Aiheet 1. Maakaasun polton päästövaatimukset Euroopassa ja muualla maailmassa

Lisätiedot

www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita

www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita 1 Vähemmän päästöjä ja miellyttävää lämpöä tulisijasta 1. Käytä kuivaa polttopuuta 2. Hanki tutkittu, tehokas ja

Lisätiedot

Kaupalliset pienen kokoluokan kaasutus CHP laitokset

Kaupalliset pienen kokoluokan kaasutus CHP laitokset Kaupalliset pienen kokoluokan kaasutus CHP laitokset VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus Ilkka Hiltunen, VTT 13.6.2013 2 Aktiiviset kehityshankkeet

Lisätiedot

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Savupiipun tehtävä on saada aikaan vetoa palamista varten ja kuljettaa pois tuotetut savukaasut. Siksi savupiippu ja siihen liittyvät järjestelyt ovat äärimmäisen

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO

TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Energia- ja Prosessitekniikan laitos MUURATUN TULISIJAN ILMANJAON OPTIMOINTI Heikki Hyytiäinen, Tulisydän Oy Reijo Karvinen, TTY Kai Savolainen, TTY Pertti Taskinen, TTY

Lisätiedot

Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta

Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta Tilaisuuden nimi MixBioPells seminaari - Peltobiomassoista pellettejä Tekijä Heikki Oravainen VTT Expert Services Oy Tavoitteet Tavoitteena oli tutkia mahdollisesti

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Laatuhakkeen polttokokeilu Kuivaniemellä 3.5. - 5.5.2011

Laatuhakkeen polttokokeilu Kuivaniemellä 3.5. - 5.5.2011 Laatuhakkeen polttokokeilu Kuivaniemellä 3.5. - 5.5.2011 Raportin laatija: Tero Paananen, Projektipäällikkö Uusiutuvan energian yrityskeskus hanke 1 JOHDANTO JA TYÖN TAUSTAT Polttokokeen suunnittelu aloitettiin

Lisätiedot

Riikinvoiman ajankohtaiset

Riikinvoiman ajankohtaiset Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman

Lisätiedot

Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet

Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet 151/2013 11 Liite 1 Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet Dioksiinien ja furaanien kokonaispitoisuuksien määrittämiseksi seuraavien dibentso-pdioksiinien ja dibentsofuraanien

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

TEKNIIKKA. Dieselmoottorit jaetaan kahteen ryhmään: - Apukammiomoottoreihin - Suoraruiskutusmoottoreihin

TEKNIIKKA. Dieselmoottorit jaetaan kahteen ryhmään: - Apukammiomoottoreihin - Suoraruiskutusmoottoreihin TALOUDELLISUUS Dieselmoottori on vastaavaa ottomoottoria taloudellisempi vaihtoehto, koska tarvittava teho säädetään polttoaineen syöttömäärän avulla. Ottomoottorissa kuristetaan imuilman määrää kaasuläpän

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma Arttu Lahtinen JÄTTEEN KAASUTUS JA ENERGIAKÄYTTÖ Tarkastajat: Professori, TkT Esa Vakkilainen Dosentti, TkT Juha

Lisätiedot

Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous

Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous Janne Kärki, VTT janne.karki@vtt.fi puh. 040 7510053 8.10.2013 Janne Kärki 1 Eri polttoteknologiat biomassalle Arinapoltto Kerrosleiju (BFB) Kiertoleiju

Lisätiedot

Energiansäästö viljankuivauksessa

Energiansäästö viljankuivauksessa Energiansäästö viljankuivauksessa Antti-Teollisuus Oy Jukka Ahokas 30.11.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Agroteknologia Öljyä l/ha tai viljaa kg/ha Kuivaamistarve

Lisätiedot

aimo.palovaara@lakkapaa.com

aimo.palovaara@lakkapaa.com BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

LÄMPÖLAITOKSEN PUUPOLTTOAINEEN TEHOSTAMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ - VAIKUTUS YRITYKSEN TALOUTEEN

LÄMPÖLAITOKSEN PUUPOLTTOAINEEN TEHOSTAMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ - VAIKUTUS YRITYKSEN TALOUTEEN LÄMPÖLAITOKSEN PUUPOLTTOAINEEN TEHOSTAMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ - VAIKUTUS YRITYKSEN TALOUTEEN LUENNOITSIJA: KIMMO PUOLAMÄKI ENERGIATEKNIIKAN INSINÖÖRI 23 VUOTTA ENERGIA-ALALLA TYÖHISTORIA JA TOIMET: TURUN ENERGIALAITOS,

Lisätiedot

Selvitys kierrätyspolttoainejakeiden ominaisuuksista ja soveltuvuudesta kaasutus-chplaitoksen. Jukka Korri

Selvitys kierrätyspolttoainejakeiden ominaisuuksista ja soveltuvuudesta kaasutus-chplaitoksen. Jukka Korri Selvitys kierrätyspolttoainejakeiden ominaisuuksista ja soveltuvuudesta kaasutus-chplaitoksen polttoaineeksi Jukka Korri Pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopisto, Fysiikan laitos 14.11.2011 Ohjaajat:

Lisätiedot

KOTKAN ENERGIA OY:N HYÖTYVOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI Raportti JMa

KOTKAN ENERGIA OY:N HYÖTYVOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI Raportti JMa KOTKAN ENERGIA OY:N HYÖTYVOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI 2016 Raportti Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Tuotanto... 3 2.1 Tuotantoprosessi... 3 3 Käyttötarkkailu... 4 3.1 Polttoainetarkkailu... 5 3.2

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

Energiatehokkuuden analysointi

Energiatehokkuuden analysointi Liite 2 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Energiatehokkuuden analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys

Lisätiedot

Lämpölaitostekniikkaa. Nurmes 1.2.2012 Esa Kinnunen Biomas-hanke

Lämpölaitostekniikkaa. Nurmes 1.2.2012 Esa Kinnunen Biomas-hanke Lämpölaitostekniikkaa Nurmes 1.2.2012 Esa Kinnunen Biomas-hanke 1 Laiteratkaisut ja polttotekniikka Uusi vai vanha? Kontti vai kiinteä? Stokerin toimintaperiaate Polttoaineen varastointi ja siirto varastosta

Lisätiedot

Ympäristöratkaisut Case Tornion Voima Oy. Results From Assets Environmental Excellence

Ympäristöratkaisut Case Tornion Voima Oy. Results From Assets Environmental Excellence Ympäristöratkaisut Case Tornion Voima Oy Results From Assets Environmental Excellence Sisältö Taustaa - Laitoksen esittely - Ympäristöluvan tarkkailuvaatimukset Päästöjen valvontaratkaisu - Päästölaskennat,

Lisätiedot

TULIKIVI Green tuoteperhe. Onni Ovaskainen

TULIKIVI Green tuoteperhe. Onni Ovaskainen TULIKIVI Green tuoteperhe Onni Ovaskainen 5.6.2013 W10 Vesilämmitysjärjestelmä P10 Pellettijärjestelmä W10 P10 Vesilämmitysjärjestelmä W10 W10 vesilämmitysjärjestelmä: Missä energia kuluu 150 m 2 talossa?

Lisätiedot

Lausunto aluehallintovirastolle Äänevoima Oy:n voimalaitoksen lupamääräysten tarkistamishakemuksesta

Lausunto aluehallintovirastolle Äänevoima Oy:n voimalaitoksen lupamääräysten tarkistamishakemuksesta Ympäristölautakunta 53 24.06.2015 Lausunto aluehallintovirastolle Äänevoima Oy:n voimalaitoksen lupamääräysten tarkistamishakemuksesta 366/11.01.00.01/2015 YMPL 53 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) 5-50 MW:n polttolaitoksissa Suomessa

Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) 5-50 MW:n polttolaitoksissa Suomessa S u o m e n y m p ä r i s t ö 649 YMPÄRISTÖN- SUOJELU Jukka Jalovaara, Juha Aho, Eljas Hietamäki ja Hille Hyytiä Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) 5-50 MW:n polttolaitoksissa Suomessa... SUOMEN

Lisätiedot

Hake- ja pellettikattilan mitoitus

Hake- ja pellettikattilan mitoitus Hake- ja pellettikattilan mitoitus Kiinteistön kokoluokka ratkaisee millaista vaihtoehtoa lähdetään hakemaan Pienkiinteistö, suurkiinteistö, aluelämpölaitos Hake- ja pellettikattilan mitoitus Perinteinen

Lisätiedot

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET

Lisätiedot

Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita

Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita Eija Alakangas, VTT Biohousing & Quality Wood Älykäs Energiahuolto EU-ohjelma 1. Puu kuivuu. Vesihöyry vapautuu. 2. Kaasumaiset palavat ainekset vapautuvat

Lisätiedot

1. Palamisen perusteet

1. Palamisen perusteet 1. Palamisen perusteet Palamisen tarkkailu on tärkeä tehtävä, joka ei tapahdu itsestään Pol6oaineen kosteus palamislämpö8la Pol6oaineen palakoko hienoaineen osuus Pol6oaineen kaasuuntuminen / siirtohäiriöt

Lisätiedot

GASEK HEAT & CHP. Pienen mittakavan energiaratkaisut alle 5 MW teholuokkaan

GASEK HEAT & CHP. Pienen mittakavan energiaratkaisut alle 5 MW teholuokkaan GASEK HEAT & CHP Pienen mittakavan energiaratkaisut alle 5 MW teholuokkaan Sisältö GASEK teknologiat GASEK Oy GASEK teknologiat GASEK kaasun tuotantoyksiköt MITÄ PUUKAASU ON? GASEK CHP ratkaisut GASEK

Lisätiedot

PUUHIILIUUNI METOS INKA P300, P600, P900

PUUHIILIUUNI METOS INKA P300, P600, P900 PUUHIILIUUNI METOS INKA P300, P600, P900 Asennus- ja käyttöohjeet (Rev. November 2012) 4149933, 4149936, 4149939 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä...3 2. Laitteen osat ja rakenne...3 2.1. Rakenne...4 3. Asennus...5

Lisätiedot

Lähilämpöä Teiskossa. 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa

Lähilämpöä Teiskossa. 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa Lähilämpöä Teiskossa 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa Puulämpöä Pirkanmaalle Pirkanmaan metsäkeskus hallinnoi Hankeaika 1.12.2007 30.11.2012 Keskeisin tavoite on lisätä puun käyttöä maatilojen

Lisätiedot

VAPON TURVEPELLETIN KÄYTTÖKOE KAUKOLÄMPÖ OY:LLÄ

VAPON TURVEPELLETIN KÄYTTÖKOE KAUKOLÄMPÖ OY:LLÄ Bioenergiakeskuksen julkaisusarja (BDC Publications) Nro 5 VAPON TURVEPELLETIN KÄYTTÖKOE KAUKOLÄMPÖ OY:LLÄ Johanna Siivola 2004 2 Vapon turvepelletin käyttökoe Saarijärven Kaukolämpö Oy:llä Johanna Siivola

Lisätiedot

Jätteenpolttotekniikat Suomessa Waste incineration technologies in Finland

Jätteenpolttotekniikat Suomessa Waste incineration technologies in Finland Lappeenrannan teknillinen yliopisto School of Energy Systems Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0201 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari Jätteenpolttotekniikat Suomessa Waste incineration technologies

Lisätiedot

Isojen ja pienten polttolaitosten päästövaatimukset

Isojen ja pienten polttolaitosten päästövaatimukset Isojen ja pienten polttolaitosten päästövaatimukset Teollisuuden polttonesteet - seminaari Tampere 9.-10.9.2015 Neuvotteleva virkamies Anneli Karjalainen Polttolaitosten päästöjen sääntely Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Tehdasvalmisteiset tulisijat - asetusvalmistelun tilanne ja standardit. Karoliina Meurman 11.11.2010 Pelastustoimen laitteiden ajankohtaispäivät

Tehdasvalmisteiset tulisijat - asetusvalmistelun tilanne ja standardit. Karoliina Meurman 11.11.2010 Pelastustoimen laitteiden ajankohtaispäivät Tehdasvalmisteiset tulisijat - asetusvalmistelun tilanne ja standardit Karoliina Meurman 11.11.2010 Pelastustoimen laitteiden ajankohtaispäivät Tukesin markkinavalvonta - tehdasvalmisteiset tulisijat -

Lisätiedot