EKOTEHOKAS JÄTTEENPOLTTO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EKOTEHOKAS JÄTTEENPOLTTO"

Transkriptio

1 e n e r g i a Pasi Makkonen, asiakaspäällikkö VTT Kehitteillä sekapolttoon soveltuva pienen koon voimalaitos EKOTEHOKAS JÄTTEENPOLTTO tuottaa puhdasta energiaa lähellä Jätteiden mukana Suomessa haudataan vuosittain satoja miljoonia käyttökelpoisia kilowattitunteja energiaa. Jos koko tämä energiapotentiaali hyödynnettäisiin optimaalisella tavalla, säästäisimme tuhansia tynnyreitä tuontiöljyä ja kasoittain hiiltä. Perinteisesti jätteiden poltto on ollut tilavuuden pienentämiseen ja inertisointiin liittyvää toimintaa. Energian tuottaminen on ollut vasta kolmannella sijalla. VTT on aloittanut laajan tutkimuksen yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa ja valmistelee koelaitoksen rakentamista. Kuva 1. Jätepyramidi ja jakeiden käyttö eri energiantuottomuodoissa. 1. Kierrätyskelpoinen osuus (recyclable) 2. Korkea lämpöarvo: leijupoltto (high energy waste combustion in a CFB) 3. Matala lämpöarvo: kaasutus (intermediate energy waste, gasification) 4. Muu palava: arinapoltto (low energy waste, mass burning) 5. Hyöytykäyttö (inert landfill) nn Suomi on ollut jätteiden energiahyötykäytössä odottavalla kannalla. Vasta EU:n jätteenpolttodirektiivin 2000/76/EY myötä on syntynyt energiayritysten odottama varmuus vaadittavista toimenpiteistä, joilla voidaan taata riittävän tehokas ja puhdas poltto sekä varmistaa pitkäaikaisten investointien kannattavuus. Jälkeenpäin tulevien ja lisävaateita asettavien toimenpiteiden tarve on direktiiviin pohjautuvan jätteenpolttoasetuksen 362/2003 myötä vähentynyt: investori tietää tänään, millä investoinnilla ja käyttökustannuksilla jätteitä saa ja voi polttaa. Jätteiden energiasisältö ja energiahyödynnettävyys riippuu jätteen koostumuksesta ja tämä taas vuorostaan tuotetun jätteen alkuperästä. Optimaalinen hyödyntäminen edellyttää alkusyntyperän tuntemista ja tähän perustuvaa lajittelua. Kuvassa 1 on esitetty yksi näkemys jätteen termisen hyödyntämisen mahdollisuuksista. Kuva 2. Jätteenpolttoon soveltuvan arinakattilan pääkomponentit. Suoran arinapolton hyöytysuhde on hyvä Mikäli syntyvälle lämmölle on olemassa käyttöä joko kaukolämpönä tai teollisuusprosessien tarvitsemana lämpönä, jätteen suoran arinapolton hyötysuhde on hyvä tai jopa erittäin hyvä. Arinapolttohan perustuu polttoaineen hallittuun palamiseen mekaanisesti liikutettavan arinan päällä. Arinan liike vie palavaa polttoainepatjaa eri lämpötilavyöhykkeiden läpi, ja arinan läpi johdettava primääri-ilma toimii tehokkaasti palamisen hallinnassa. Aluksi polttoaine kuivuu, minkä jälkeen siitä alkaa pyrolyysireaktioiden kautta irrota tervoja ja kaasumaisia yhdisteitä, jotka palavat varsinaisessa palamisvyöhykkeessä. Palamisvyöhykkeen reaktioita hallitaan sekundääri- ja tertiääriilmojen avulla. Pyrolyysireaktioiden jälkeen arinalle jäänyt polttokelpoinen aines palaa arinan pinnalla. Arinan mitoitus määrää pohjatuhkaan jäävän palamattoman aineksen määrän. Osa palamisessa vapautuvasta lämmöstä otetaan talteen tulipesän seinäputkissa kiertävään veteen, johon muodostuva höyry erotetaan lieriössä. Tulipesästä poistuvissa savukaasuissa on vielä runsaasti lämpöenergiaa, jota hyödynnetään höyryyn sidotun energian lisäämiseen ennen höyryn johtamista höyryturbiiniin. Se osa savukaasun sisältämästä lämpöenergiasta, jota ei saada talteen höyryyn, käytetään syöttöveden ja palamisilman lämmittämiseen. Arinapolton merkittävimpänä etuna on soveltuvuus erilaisille, jopa lajittelemattomillekin jätejakeille. Polttoaineen esikäsittelyä ei siis tarvita. Arinan mekaanisen rakenteen kunnossapitäminen tuo mukanaan paljon tarpeita ja muodostaakin yhden merkittävimmistä käyttökustannuksista. Arinapoltto on eniten käytetty jätteiden energiahyödyntämismenetelmä. Leijupoltto on tehokkaimpia menetelmiä Mikäli painopistettä siirretään sähköntuotannon suuntaan, käytettävän tekniikan merkitys koros- 12 TEKNIIKKA ja KUNTA 7/2006

2 kuva Foster Wheeler Energia Oy:n omaisuutta. Kuva 3. Lomellinassa Italiassa rakenteilla oleva kiertoleijutekniikkaan (CFB) perustuva jätteenpolttovoimalaitos. tuu. Yksi tehokkaimmista menetelmistä on leijupoltto. Leijukerrospoltossa palamisreaktiot tapahtuvat pääosin paksussa, ilmavirran leijuttamassa hiekkapatjassa, jonka suuri terminen kapasiteetti stabiloi palotapahtumaa. Inerttinä leijumateriaalina käytetään joko polttoaineen omaa tuhkaa, hiekkaa tai jotakin muuta raemaista materiaalia. Kupliva leijupoltto perustuu hitaaseen kaasun virtausnopeuteen petimateriaalin läpi. Tällöin muodostuu kupliva leijukerros. Polttoaine syötetään tämän leijukerroksen pinnalle tai sisään, missä polttoaine kuivuu välittömästi. Polttoaineen sisältämät palavat komponentit palavat joko leijukerroksen sisällä, jolloin ne ylläpitävät petimateriaalin lämpötilaa, tai leijukerroksen yläpuolella, jolloin palamista voidaan tehokkaasti hallita palamisilman annostelulla ja suuntauksella. Kiertoleijupoltossa käytetään kuplivaa leijupolttoa suurempia kaasun virtausnopeuksia tulipesässä, jolloin merkittävä osa petimateriaalipartikkeleista kulkeutuu kaasujen mukana ulos tulipesästä. Suurin osa näistä partikkeleista palautetaan tulipesään erillisen partikkelierottimen avulla ja tästä paluukierrosta muodostuu niin sanottu ulkoinen kierto. Ulkoisen kierron ansiosta tulipesän lämmönsiirto tehostuu ja samalla tulipesän lämpötilaprofiili tasoittuu. Tästä on hyötyä erityisesti rikkipitoisten polttoaineiden poltossa, koska rikin sitominen kalkkikiven avulla on mahdollisimman tehokasta. Kiertoleijupoltto mahdollistaa viimeisten höyryntulistusvaiheiden viemisen erillisiin leijutulistimiin, joissa lämpö siirtyy leijutetusta petimateriaalista tulistinputkissa virtaavaan höyryyn. Leijutulistimien kaasuatmosfääri sisältää huomattavasti vähemmän korroosiota aiheuttavia komponentteja. Tästä syystä putkimateriaalin korroosio on vähäisempää ja höyry voidaankin kuumentaa merkittävästi kuumemmaksi kuin savukaasutulistimissa. Tällöin höyryturbiinilta saatava teho kasvaa ja jokaista poltettua jätetonnia kohti saadaan enemmän sähköä. Leijupolttolaitoksia on jätteenpolttokäytössä ainakin Italiassa, Espanjassa ja Ruotsissa. Kuvassa 2 on esitetty Italiaan rakennettava leijukattila. Lahden Energialla hyvä kaasutusratkaisu Kaasutus on parhaimmillaan Lahden Energian tyyppisissä ratkaisuissa, joissa kaasutin toimii polttoaineen esikäsittelylaitteena ja syntyvä kaasu poltetaan jo ennestään olemassa olevassa voimalaitoksessa. Näin voidaan vähentää hiilen tai maakaasun tarvetta ja täten osaltaan vähennetään tuontipolttoaineiden tarvetta. Tällaiselle ratkaisulle olisi muun muassa Saksassa runsaasti kysyntää, mutta tällä hetkellä voimassa oleva jätteenpolttodirektiivi käytännössä estää kyseisen ratkaisun. Direktiivin mukaisesti tulkittuna jätteen kaasutuksessa syntyvä kaasu luokitellaan jätteeksi, jolloin koko voimalaitos täytyy uudelleen luvittaa jätteenpolttolaitokseksi. Tämä taas ei ole taloudellisesti kannattavaa. Vielä ei ole olemassa ennakkopäätöstä siitä, miten paljon tai miten kaasua tulisi käsitellä, jotta se ei enää olisi jätepolttoainetta. Kaasun suodatukseen ja katalyyttiseen käsittelyyn liittyvää tutkimusta kuitenkin on tehty ja tehdään, ja tilanne jätteestä tuotetun kaasun luokittelusta saattaa lähiaikoina muuttua. Ratkaisu, jossa kaasutin ja kaasua polttava kattila kumpikin rakennetaan uusinvestointina, on myös mahdollinen. Kaasutus mahdollistaa suoran polton lisäksi myös kaasun käytön eri prosessien raaka-aineena. Yhtenä esimerkkinä näistä prosesseista on liikennepolttoaineiden tuotanto tuotekaasusta kemiallisten synteesien avulla. Sekapoltto loppunut lähes kaikkialla Ennen jätteenpolttoasetuksen voimaantuloa Suomessa oli runsaasti voimalaitoksia, joissa poltettiin lajiteltua energiajätettä hyvällä menestyksellä. Eri kaupungeilla ja jäteyrittäjillä oli tapana pyytää kotitalouksia lajittelemaan polttokelpoinen jäte TEKNIIKKA ja KUNTA 7/

3 erikseen, ja tämä jätejae yhdessä kaupan ja teollisuuden jätteiden kanssa vietiin näille sekapolttolaitoksille. Tämä lisäsi hieman laitosten käyttökustannuksia muun muassa lisääntyneenä likaantumisena, mutta samaan aikaan mahdollisti olemassa olevan kapasiteetin tehokkaan käytön. Jätteenpolttoasetuksen myötä sekapoltolle asetettiin samat vaatimukset kuin varsinaisille jätteenpolttolaitoksille. Näihin vaatimuksiin kuuluvat jatkuvat ilmapäästöjen seurannat ja säännölliset tarkistusmittaukset. Tämä lisäkustannus lopetti sekapolton lähes kaikkialla. Vain muutama voimalaitos oli halukas lisäkustannuksista huolimatta jatkamaan entiseen tapaan. Päästökammo perua vanhoilta ajoilta Jätteiden polttaminen koetaan tunneperäisesti ympäristölle erittäin haitallisena toimintana. Tämä uskomus perustuu vanhoihin kokemuksiin Kyläsaaren polttolaitoksen ajoilta: vielä 70-luvullahan päästöjen vähentäminen perustui laimentamiseen, eli jos haluttiin vähentää päästöjä, rakennettiin korkeampi savupiippu. Nykyaikainen jätteenpoltto perustuu jo lähtökohtaisesti parhaaseen saatavilla olevaan tekniikkaan (BAT = Best Available Technology). Palamisen valvonta on kehittynyt: erilaiset modernit säätö- ja prosessimittaukset kytkettynä kehittyneisiin laskentoihin mahdollistavat optimaaliset palamisolosuhteet ja täten tuottavat mahdollisimman alhaiset päästöt jo palamistapahtumassa. Tämän lisäksi päästöjen vähentäminen ei enää vain siirrä haitallisia päästöjä eri muotoon, vaan haitallisten aineiden pitoisuuksia voidaan aidosti alentaa. Erilaiset kemialliset reaktiot, aktiivisten prosessien ja suodattimien käyttö sekä parantuneet kemikaalit auttavat minimoimaan laitosten päästöjä. Jätteenpolttolaitoksille asetetut päästömääräykset ovat tiukemmat kuin muita polttoaineita polttaville voimalaitoksille. Kaasupäästöjen alentamiseen useita tekniikoita Voimalaitoksen piipusta näkyvänä savuna tuleva osuus on vesihöyryä. Tämän lisäksi savukaasu sisältää ilmasta peräisin olevaa typpeä ja happea sekä polttoaineen palamisessa syntyvää hiilidioksidia. Pieniä määriä typen eri oksideja, rikin oksideja, kiinteitä hiukkasia ja palamatonta hiiltä eri muodoissaan sisältyy kaasuun, mutta näiden yhdisteiden pitoisuudet ovat erittäin alhaisia. Taulukossa 1 on esitetty jätteenpolttodirektiivin mukaiset vaatimukset ja vertailu suurten voimalaitosten vastaaviin vaatimuksiin siltä osin, mitä asetuksessa on määritelty. Kaasumaisten päästöjen alentamiseen on olemassa kolme erilaista tekniikkaa: l märkämenetelmät l puolikuivat menetelmät ja l kuivat menetelmät. Märkämenetelmät perustuvat savukaasujen pesemiseen nestemäisillä yhdisteillä. Tässä prosessissa on yleensä kolme tai joskus jopa viisi vaihetta: l kiintoainehiukkasten erotus, koska ne voivat häiritä varsinaista pesuprosessia l alkalinen pesu, jossa poistetaan happamia yhdisteitä l hapan pesu, jossa poistetaan alkalisia yhdisteitä l kondensoituneiden kiintoainehiukkasten erotus ja l kaasujen kuivaus kondensoimalla eli jäähdyttämällä. Puolikuivissa menetelmissä savukaasuun lisätään ennen nestemäistä kemikaalia kiintoaineiden erotusta. Tämä kemikaali reagoi savukaasussa olevien komponenttien kanssa. Näiden reaktioiden tuotteet ovat kuivassa muodossa, jolloin ne voidaan poistaa kiintoainehiukkasten erotusprosessissa lentotuhkan mukana. Kuivissa menetelmissä savukaasun sekaan puhalletaan kiinteitä kemikaaleja, esimerkiksi aktiivihiiltä, joka reagoi kaasujen ja hiukkasten kanssa vasta suotimella. Tällöin kaikki käytettävät kemikaalit voivat olla kiinteässä muodossa alusta loppuun eikä nestemäisiä päästöjä synny lainkaan. Syntyvät kiintoaineet voi- 14 TEKNIIKKA ja KUNTA 7/2006

4 Taulukko 1. Jatkuvatoimisesti mitattavat savukaasun komponentit jätteenpolttoasetuksen ja LCP-asetuksen mukaan. daan fraktioida eri jakeisiin, mikä mahdollistaa tehokkaan hyötykäytön. Nestemäisiä päästöjä syntyy savukaasua puhdistettaessa Nestemäisiä päästöjä syntyy kun savukaasua puhdistetaan märkämenetelmillä. Tällöin savukaasun sekaan syötettävien kemikaalien reagoimaton osuus ja savukaasusta eri reaktioiden kautta nestefaasiin siirtyneet komponentit pysyvät nestemäisessä muodossa. Nämä nestemäiset kemikaalit vaativat erityskäsittelyä, koska niiden sisältämät aineet ovat usein haitallisia. Tästä syystä puolikuivat ja kuivat menetelmät ovat uusissa jätteenpolttolaitoksissa saaneet paljon suosiota. Toisaalta esimerkiksi raskasmetallien sisältyminen liuosfaaseihin mahdollistaa metallien talteenoton, etenkin jos laitos on riittävän iso. Pohjatuhka maanrakennukseen Jätepolttoaine sisältää palamatonta ainesta, joka polttoprosessin jälkeen voidaan ottaa talteen eri osista prosessia. Pohjatuhkaksi kutsutaan ainesta, joka poistuu suoraan tulipesästä palamisprosessin jälkeen. Tämä osuus sisältää kivet, metallit ja muut palamattomat kappaleet. Savukaasujen mukana kulkeutuvaa ainesta kutsutaan lentotuhkaksi. Lentotuhkaa voidaan poistaa useammasta kohtaa kattilaa, mutta usein nämä jakeet yhdistetään ennen laitokselta poistamista. Pohjatuhka poikkeaa yleensä lentotuhkasta sekä partikkelikoon että koostumuksen osalta. Usein pohjatuhka kelpaa esikäsiteltynä esimerkiksi kaatopaikoille tai tuhkien läjitysalueiden maanrakennukseen. Joissakin tapauksissa pohjatuhkan sisältämät metallit kannattaa ottaa erikseen talteen. Lentotuhka puolestaan voi sisältää runsaasti raskasmetalleja, jotka tavallisesti poistuvat tulipesästä savukaasujen mukana kaasumaisina yhdisteinä ja savukaasujen jäähtyessä kondensoituvat tai reagoivat tuhkan muiden aineiden kanssa. Tästä syystä lentotuhka voi sisältää liukoisia raskasmetalleja ja niiden eri yhdisteitä. Kuvassa 4 on esitetty yksi esimerkki kaasumaisten ja kiinteiden aineiden päästöjen vähentämisestä Turku Energia Oy:n tapaan. Kyseessä on puolikuiva menetelmä. Ekotehokkaan jätteenpolton reunaehdot Ekotehokas jätteenpoltto edellyttää kokonaistarkastelua ja on mahdollista silloin, kun l jätepolttoaineen saatavuus on riittävä, l jätepolttoaineen laatu pysyy määritellyissä rajoissa, l kuljetusetäisyydet ovat kohtuullisia, TEKNIIKKA ja KUNTA 7/

5 kuvan omistaa Turku Energia Oy Kuva 4. Turku Energian jätteenpolttolaitos Orikedossa ja laitoksen savukaasujen puhdistus sekä kiintoaineen poisto. l energialle on ympärivuotinen käyttö, l käytettävä energiajärjestelmä on investointina kannattava, l laitoksen käyttökulut pysyvät kohtuullisina eikä l laitos kuormita ympäristöä enempää kuin on välttämätöntä. Ainakin nämä edellytykset tulee täyttää, jotta voidaan puhua ekotehokkaasta jätteiden hyödyntämisestä. Näitä reunaehtoja voidaan helpottaa, jos saatavilla on poltto- tai kaasutustekniikka, jossa voidaan soveltaa kaikkia paikallisesti saatavilla olevia energialähteitä. Jätettä ei enää hävitetä polttamalla, vaan sen energiasisältö hyödynnetään ja jalostuskelpoiset arvokkaat raaka-aineet otetaan uusiokäyttöön. Tämä edellyttää, että energialle on todellista hyötykäyttöä. Pelkkä sähköntuotanto jätteitä polttamalla ei ole järkevää, koska suurin osa energiasta joudutaan lauhduttamaan ilmaan tai veteen, eli energiaa menee hukkaan. Mikäli energialle on myös muuta käyttöä, kuten kaukolämpö, laitoksen energiatalous paranee merkittävästi. Ekotehokas jätteenpoltto perustuu jätteiden alkuperän ja koostumuksen tuntemiseen. Kun polttoaine tunnetaan, voidaan jätejakeita ohjata niille parhaiten soveltuviin käyttökohteisiin. Lisäksi palamisprosessia ohjataan entistäkin paremmin tehokkaan ja puhtaan palamisen mahdollistamiseksi. Tämä puolestaan auttaa minimoimaan päästöjä. Lämmön talteenoton haasteet, kuten likaantuminen ja materiaalien korroosio, ovat suurin este, jos halutaan saavuttaa korkea sähköntuotantohyötysuhde. Tästä syystä likaantumisen, nuohouksen ja lämmönsiirtimien materiaalien optimointi on ekotehokkaassa jätteenpoltossa itsestäänselvyys. Erilaiset päästöjen vähentämistekniikat ja niiden kustannustehokas käyttö kuuluvat olennaisena osana kokonaisuuteen. Ekotehokkaaseen jätteenpolttoon kuuluu myös polttoaineen lajittelu eri polttojakeisiin ja tuhkien jalostaminen sekä hyötykäyttö. Tuhkien hyötykäytössä myös arvokkaat metallit otetaan talteen ja hyödynnetään. Tulevaisuuden monipolttoainekattila Yksi mahdollisuus vastata em. haasteisiin on kehittää juuri sekapolttoon soveltuva pienen koon voimalaitos. Tällöin polttoaineen saatavuusehto on helpompi täyttää kuin suurvoimalassa, joka vaatii aina erikseen raskaan polttoaineinfrastruktuurin. Syntyvälle energialle löytyy helpommin paikallinen käyttäjä silloin, kun energiaa ei synny liikaa. Haasteeksi muotoutuvat investointikustannus, käyttökustannukset ja ympäristövaikutusten hallinta. Investointikustannuksen alentaminen vaatii modulaarisuutta ja monistettavuutta. Käyttökustannuksia voidaan pienentää laitoksen luotettavuuden parantamisella. Lisäksi automaatio voi tuoda kustannussäästöjä. Luotettavuuden ja automaation lisääminen tarkoittaa yleensä suurta investointia. Ollaan siis selkeästi optimointiongelman edessä. Vastatakseen tähän haasteeseen VTT on aloittanut laajan tutkimuksen yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa. Samaan aikaan VTT valmistelee koelaitoksen rakentamista yhdessä koti- ja ulkomaisten yritysten kanssa. Lisäksi aletaan tutkia jätteiden lajittelua, varastointia, kuljetusta, termistä käsittelyä ja uusiokäyttömahdollisuuksia. Tutkimuskokonaisuuteen sisällytetään myös jätteiden termisen käsittelyn kiinteiden päästöjen hallinta. n 16 TEKNIIKKA ja KUNTA 7/2006

Ekotehokas jätteenpoltto

Ekotehokas jätteenpoltto Ekotehokas jätteenpoltto Jätteiden mukana Suomessa haudataan vuosittain satoja miljoonia käyttökelpoisia kilowattitunteja energiaa. Mikäli koko tämä energiapotentiaali hyödynnettäisiin optimaalisella tavalla,

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Energiatutkimuskeskuksen palvelut kiertotalouden näkökulmasta Kiertotalous seminaari 21.4.2015. Teknologia- ja ympäristöala, Varkaus Jukka Huttunen

Energiatutkimuskeskuksen palvelut kiertotalouden näkökulmasta Kiertotalous seminaari 21.4.2015. Teknologia- ja ympäristöala, Varkaus Jukka Huttunen Energiatutkimuskeskuksen palvelut kiertotalouden näkökulmasta Kiertotalous seminaari 21.4.2015 Teknologia- ja ympäristöala, Varkaus Jukka Huttunen Varkauden kampus - energiatutkimuskeskusta luomassa Energiatutkimuskeskus

Lisätiedot

Leijupolttoteknologia: vihreää energiaa

Leijupolttoteknologia: vihreää energiaa 8.1.2003 1 (6) Jouni Hämäläinen/Pasi Makkonen Leijupolttoteknologia: vihreää energiaa Johdanto Leijupoltosta on tullut eräs tärkeimmistä menetelmistä tuottaa energiaa kiinteistä polttoaineista ympäristöystävällisesti.

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU Tehtävänä on huolehtia Turun alueen perusenergian tuotannosta taloudellisesti ja tehokkaasti monipuolisella tuotantokapasiteetilla. TSE:n omistavat Fortum (49,5%), Turku Energia (39,5%), Raision kaupunki

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella Pääkaupunkiseudun jätehuolto- ja energiaratkaisut 1 hanke 2002-2007 YTV:n hallitus hyväksyi strategian 1/2002 Osa YTV:n jätehuoltostrategiaa Tavoitteena on syntyvän jätemäärän väheneminen vuoteen 2007

Lisätiedot

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008 P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto Euroopassa Jätemäärät Suomessa Valtakunnallinen Jätesuunnitelma YTV-alueen tilanne Valtioneuvosto hyväksynyt Valtakunnallisen

Lisätiedot

Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa. Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009

Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa. Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009 Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009 Metso: kestävien teknologioiden ja palveluiden kansainvälinen toimittaja Metso - Noin 29 000

Lisätiedot

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI Kirsi Koivunen, Pöyry JOHDANTO Suurten polttolaitosten uuden BREF:n luonnos julkaistiin

Lisätiedot

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki

Lisätiedot

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta LUT laboratorio- ato o ja mittauspalvelut ut Esimerkkinä energiatehokkuus -> keskeinen keino ilmastomuutoksen hallinnassa Euroopan sähkönkulutuksesta n. 15 % kuluu pumppusovelluksissa On arvioitu, että

Lisätiedot

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Aluksi vähän polttopuusta Klapikattilatyypit yläpalo alapalo Käänteispalo Yhdistelmä Vedonrajoitin Oikea ilmansäätö, hyötysuhde 2 PUUN KOOSTUMUS

Lisätiedot

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa EU-edunvalvontapäivä EU:n kiertotalouspaketti Komissiolta 2.7.2014 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa tiedonanto Direktiiviehdotukset mm. jätedirektiivin

Lisätiedot

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto

Lisätiedot

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015 Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen Eeva Lillman 12.11.2015 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Lahden kaupungin 100- prosenttisesti omistama Kolme voimalaitosta Lahdessa, yksi

Lisätiedot

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILAN LÄMPÖ OY Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILA 2 ORIMATTILAN HEVOSKYLÄ Tuottaa n. 20 m³/vrk kuivikelantaa, joka sisältää

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat

Lisätiedot

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Climbus Päätösseminaari 2009 9.-10 kesäkuuta Finlandia talo, Helsinki Marja Englund Fortum Power and Heat Oy 11 6 2009 1 Sisältö Hiilidioksidin talteenotto ja

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa

Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa OULUN YLIOPISTO Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa Matti Kuokkanen Kemian laitos Oulun yliopisto 11.4.2013 TAUSTAA Kuivauksen tarve Perinteisen kuivan raaka-aineen riittämättömyys, purun kuivaus

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi 14.11.2013 Tomi Onttonen Karelia-AMK

JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi 14.11.2013 Tomi Onttonen Karelia-AMK 1 JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi Tomi Onttonen Karelia-AMK Sisältö 2 - Perustuu opinnäytetyöhöni - Aineisto kerätty hajautetut

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Isojen ja pienten polttolaitosten päästövaatimukset

Isojen ja pienten polttolaitosten päästövaatimukset Isojen ja pienten polttolaitosten päästövaatimukset Teollisuuden polttonesteet - seminaari Tampere 9.-10.9.2015 Neuvotteleva virkamies Anneli Karjalainen Polttolaitosten päästöjen sääntely Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

JÄTE ON MUUTAKIN KUIN VAIN KASA ROSKIA

JÄTE ON MUUTAKIN KUIN VAIN KASA ROSKIA JÄTE ON MUUTAKIN KUIN VAIN KASA ROSKIA JÄTE ON VOIMAVARA Kolmesataa kiloa henkilöä kohden vuodessa. Se on jätemäärä, joka syntyy kotitalouksista jokaisen suomalainen heittäessä roskapussit roska-astioihin.

Lisätiedot

Kaupalliset pienen kokoluokan kaasutus CHP laitokset

Kaupalliset pienen kokoluokan kaasutus CHP laitokset Kaupalliset pienen kokoluokan kaasutus CHP laitokset VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus Ilkka Hiltunen, VTT 13.6.2013 2 Aktiiviset kehityshankkeet

Lisätiedot

Energiansäästö viljankuivauksessa

Energiansäästö viljankuivauksessa Energiansäästö viljankuivauksessa Antti-Teollisuus Oy Jukka Ahokas 30.11.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Agroteknologia Öljyä l/ha tai viljaa kg/ha Kuivaamistarve

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Vuosikirjanumero KHO:2009:51 Antopäivä 8.6.2009 Taltionumero 1433 Diaarinumero 2346/1/06

Vuosikirjanumero KHO:2009:51 Antopäivä 8.6.2009 Taltionumero 1433 Diaarinumero 2346/1/06 Vuosikirjanumero KHO:2009:51 Antopäivä 8.6.2009 Taltionumero 1433 Diaarinumero 2346/1/06 Uusi ennakkoratkaisupyyntö Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelle Direktiivi 2000/76/EY- Ympäristölupa Voimalaitos

Lisätiedot

Kosteusmittausten haasteet

Kosteusmittausten haasteet Kosteusmittausten haasteet Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin, MIKES 21.9.2006 Martti Heinonen Tavoite Kosteusmittaukset ovat haastavia; niiden luotettavuuden arviointi ja parantaminen

Lisätiedot

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitä uutta vuoteen 2020? 1. Uusia polttoaineita ja uusia polttoaineen

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Prof. Ulla Lassi, Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kokkola 24.2.2011 24.2.2011 1 HighBio-hanke Päärahoittaja: EU

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy GEOTEKSTIILIALLAS JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN Päivi Seppänen, Golder Associates Oy Käsittelymenetelmät ESITYKSEN RAKENNE Vedenpoistomenetelmät Puhdistusmenetelmät Sijoitusmenetelmät

Lisätiedot

BIOENERGIAHANKE 3.11.2011

BIOENERGIAHANKE 3.11.2011 FOREST POWER BIOENERGIAHANKE 3.11.2011 Toholammin Energia Oy Projektipäällikkö Juhani Asiainen TOHOLAMPI TÄNÄÄN Asukasluku: k 3 480 (1.1.2011) 1 Verotus: 20,00 Työttömyys: 49 4,9 % Palvelut: Hyvät peruspalvelut

Lisätiedot

TULIKIVI Green tuoteperhe. Onni Ovaskainen

TULIKIVI Green tuoteperhe. Onni Ovaskainen TULIKIVI Green tuoteperhe Onni Ovaskainen 5.6.2013 W10 Vesilämmitysjärjestelmä P10 Pellettijärjestelmä W10 P10 Vesilämmitysjärjestelmä W10 W10 vesilämmitysjärjestelmä: Missä energia kuluu 150 m 2 talossa?

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Ma 11.11.2013 Lasaretti Oulu. Pien CHP:n mahdollisuudet ja haasteet

Ma 11.11.2013 Lasaretti Oulu. Pien CHP:n mahdollisuudet ja haasteet Ma 11.11.2013 Lasaretti Oulu Pien CHP:n mahdollisuudet ja haasteet VAHVUUDET HEIKKOUDET -Kotimaisen polttoaineen hyo dynta minen -Kallis investointi? -Alueellisuus -Vakiintumaton teknologia? -Riippumattomuus

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

RAKENNUSTARVIKELAUSUNTO EPSCement EC350M/EC350P/EC200K

RAKENNUSTARVIKELAUSUNTO EPSCement EC350M/EC350P/EC200K Sivu 1 / 5 Tuoteryhmä: Tuotteet: Lattiat: Käytetään lattioilla EPSCement EC350M EPSCement EC350P EPSCement EC200K Laadittu: 2014-12-16 Päivitetty: 2014-12-16 Yritystiedot: EPSCement AB 132 82 Gustavsberg

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Watrec Oy Energia- ja ympäristöklusterin kehittämishankkeen loppuseminaari Hotelli Keurusselkä 13.2.2014 Watrec Oy - suomalainen cleantech kasvuja vientiyritys

Lisätiedot

Poltto- ja kattilatekniikan perusteet

Poltto- ja kattilatekniikan perusteet Poltto- ja kattilatekniikan perusteet #1 Palaminen ja polttoaineet Esa K. Vakkilainen Polttoaineet Suomessa käytettäviä polttoaineita Puuperäiset polttoaineet Maakaasu Öljy Hiili Turve Biopolttoaineita

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 1. Jätehuolto, kierrätys ja ongelmajätteet 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 13 Sisältö 1.1 REF... 3 1.2 Läheisyysperiaate... 4 1.3 Metalli+ympäristö... 5 1.4 kaikki

Lisätiedot

HYÖTYVOIMALAN TARKKAILUSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ

HYÖTYVOIMALAN TARKKAILUSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ HYÖTYVOIMALAN TARKKAILUSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ 2 SISÄLLYS 1 TARKKAILUN PERUSTE... 3 2 KUVAUS VOIMALAITOKSESTA... 3 3 KÄYTTÖTARKKAILU... 4 3.1 Polttoaineen laaduntarkkailu... 4 3.2 Arinakattilan käyttö

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 110 A :SSÄ TARKOI- TETUSTA POLTTOAINETEHOLTAAN VÄHINTÄÄN 50 MEGAWATIN POLTTOLAI-

Lisätiedot

Laatuhakkeen polttokokeilu Kuivaniemellä 3.5. - 5.5.2011

Laatuhakkeen polttokokeilu Kuivaniemellä 3.5. - 5.5.2011 Laatuhakkeen polttokokeilu Kuivaniemellä 3.5. - 5.5.2011 Raportin laatija: Tero Paananen, Projektipäällikkö Uusiutuvan energian yrityskeskus hanke 1 JOHDANTO JA TYÖN TAUSTAT Polttokokeen suunnittelu aloitettiin

Lisätiedot

31.3.2011 Y.Muilu. Puukaasutekniikka energiantuotannossa

31.3.2011 Y.Muilu. Puukaasutekniikka energiantuotannossa Tekniikka ja liikenne Sosiaali-, terveys-, -musiikki ja liikunta Humanistinen ja kasvatusala Matkailu-, ravitsemis- ja talous Yhteiskuntatiede, liiketalous ja hallinto CENTRIA tutkimus us ja kehitys 1

Lisätiedot

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät

Lisätiedot

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Joensuun seudun jätteiden energiahyötykäyttö 24.10.2013, Joensuu Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Hanke käynnistyi syksyllä 2010 Hankkeen perustana: Tarve Itä-Suomen jätteenpolttolaitokselle

Lisätiedot

Aine-, energia- ja rahataseet prof. Olli Dahl

Aine-, energia- ja rahataseet prof. Olli Dahl Aine-, energia- ja rahataseet prof. Olli Dahl Puhtaat teknologiat tutkimusryhmä Sisältö Johdanto Aine- ja energiatase Reaaliset rahavirrat, yritystaso rahatase Esimerkkejä: Kemiallisen massan eli sellun

Lisätiedot

Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas

Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Puupolttoaineen käyttö lämmityksessä Puupolttoaineita käytetään pientaloissa 6,1 milj.m 3 eli 9,1 milj.

Lisätiedot

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Ekovoimalaitoksen tilannekatsaus ja tulevaisuuden näkymät 11.2.2014, KOKOEKO-seminaari Sisältö Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Miksi kiertopetitekniikka? Hankkeen tilannekatsaus

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä ReUSE seminar Ulla-Maija Mroueh VTT Technical Research Centre of Finland Rakennusosien uudelleenkäytön sääntely Miten jäte-

Lisätiedot

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä Jäteselviytyjät 2013 Tietokilpailu Koulun nimi Paikkakunta Luokka Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) 1. 2. 3. pisteet yhteensä / 90 pistettä 1. Ympyröi YKSI oikea vaihtoehto. 1. Miksi jätteitä

Lisätiedot

PIRKANMAAN KESKUSPUHDISTAMO SULKAVUORI ASUKASTILAISUUS 19.8.2015

PIRKANMAAN KESKUSPUHDISTAMO SULKAVUORI ASUKASTILAISUUS 19.8.2015 PIRKANMAAN KESKUSPUHDISTAMO SULKAVUORI PIRKANMAAN KESKUSPUHDISTAMO SISÄLTÖ 1. Luolapuhdistamo 1. Aikataulu 2. Mitoitus ja puhdistusarvot 3. Valitut prosessit ja lay-out luonnokset 4. Kustannusarvio 2.

Lisätiedot

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT Ympäristöystävällisen energian hyödyntämiseen asiakaskohtaisesti räätälöityjä korkean hyötysuhteen kokonaisratkaisuja sekä uus- että saneerauskohteisiin. Sarlinilta

Lisätiedot

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke KOHTI KIERTOTALOUTTA ketterästi ja kunnianhimoisesti Ekokemin liiketoiminta-alueet Mitä Ekokem tekee? 1 Kehitämme jätteitä vähentäviä ja hyödyntäviä ratkaisuja asiakkaidemme

Lisätiedot

PERUSTUVAT KONSEPTIT SÄHKÖKAUPAN

PERUSTUVAT KONSEPTIT SÄHKÖKAUPAN UUDET PUUN KAASUTUKSEEN PERUSTUVAT KONSEPTIT JA SÄHKÖKAUPAN TOTEUTTAMISMALLIT UUDET PUUNKAASUTUSKONSEPTIT ENERGIANTUOTANTOVAIHTOEHTOINA ERITYISPIIRTEET Suomessa kehitetyt uudet puun kaasutus- konseptit

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting SISÄLLYS Jätteen energiahyödyntämisen nykytila Kierrätystavoitteet ja kaatopaikkakielto

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Selvitys kierrätyspolttoainejakeiden ominaisuuksista ja soveltuvuudesta kaasutus-chplaitoksen. Jukka Korri

Selvitys kierrätyspolttoainejakeiden ominaisuuksista ja soveltuvuudesta kaasutus-chplaitoksen. Jukka Korri Selvitys kierrätyspolttoainejakeiden ominaisuuksista ja soveltuvuudesta kaasutus-chplaitoksen polttoaineeksi Jukka Korri Pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopisto, Fysiikan laitos 14.11.2011 Ohjaajat:

Lisätiedot

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Lisätiedot

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Hanna-Liisa Kangas ja Jussi Lintunen, & Pohjola, J., Hetemäki, L. & Uusivuori, J. Metsäenergian kehitysnäkymät

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Missio ja arvot. Missio

Missio ja arvot. Missio Pohjolan Voima Omakustannushintaan perustuva toimintamalli on tehokas tapa toteuttaa energiainvestointeja. Toimintamalli mahdollistaa sen, että hankkeisiin osallistuu suoraan ja välillisesti laaja joukko

Lisätiedot

KIINTEÄN POLTTOAINEIDEN KATTILOIDEN PÄÄSTÖMITTAUKSIA

KIINTEÄN POLTTOAINEIDEN KATTILOIDEN PÄÄSTÖMITTAUKSIA MITTAUSRAPORTTI 3.4.214 KIINTEÄN POLTTOAINEIDEN KATTILOIDEN PÄÄSTÖMITTAUKSIA Jarmo Lundgren LVI ja energiatekniikan insinööri Metalli ja LVI Lundgren Oy Metalli ja LVI lundgren Oy Autokatu 7 Jarmo Lundgren

Lisätiedot

KALKKIA SAVUKAASUJEN PUHDISTUKSEEN

KALKKIA SAVUKAASUJEN PUHDISTUKSEEN KALKKIA SAVUKAASUJEN PUHDISTUKSEEN Puhtaat savukaasut puhdas ilma SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena

Lisätiedot

T o i m i i k o ta l o s i l ä m m i t y s -

T o i m i i k o ta l o s i l ä m m i t y s - T o i m i i k o ta l o s i l ä m m i t y s - l a i t t e i s t o t u r v a l l i s e s t i, e n e r g i a t e h o k k a a s t i j a y m pä r i s t ö ä s ä ä s tä e n? Ky s y n u o h o o j a l t a s i!

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

Puula Forum 6.7.2012. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy

Puula Forum 6.7.2012. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy Puula Forum 6.7.2012 Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy Öljyn hintakehitys Kaikki tuotantosuot parhaan vesienkäsittelyn piiriin vuoden 2014 loppuun mennessä (BAT) 14.7.2012 BAT= best available technique

Lisätiedot

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy Tehokas lämmitys TARMOn lämpöilta taloyhtiöille Petri Jaarto 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy 1 Tekninen kunto Ohjaavana tekijänä tekninen käyttöikä KH 90 00403 Olosuhteilla ja kunnossapidolla suuri merkitys

Lisätiedot

Bioenergian lähteillä seminaari 12.11.2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulu. Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

Bioenergian lähteillä seminaari 12.11.2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulu. Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Bioenergian lähteillä seminaari 12.11.2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulu Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Oulun kaupungin liikelaitos Toiminta-alueella

Lisätiedot

MITTAUSPALVELUT. Päästö-, takuu- ja kunnonvalvonta-, melu ja tuulimittaukset

MITTAUSPALVELUT. Päästö-, takuu- ja kunnonvalvonta-, melu ja tuulimittaukset MITTAUSPALVELUT Päästö-, takuu- ja kunnonvalvonta-, melu ja tuulimittaukset 2 PÄÄSTÖMITTAUKSET Pöyry tarjoaa monipuoliset mittauspalvelut teollisuudelle ja energialaitoksille. Päästömittauspalvelumme on

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Liikenne ja ilmasto -seminaari 22.9.2009, Jyväskylä Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy www.biokaasufoorumi.fi 1 Biokaasuprosessin raaka-aineet Biohajoavat

Lisätiedot