Lannan poltto energiavaihtoehtona broileritilalla

Transkriptio

1 Teholanta-hankkeen loppuseminaari , Tampere Lannan poltto energiavaihtoehtona broileritilalla Reetta Palva, TTS Työtehoseura

2 Lähtökohdat Lannan poltto tilalla olemassa olevassa lämpökattilassa Ei esikäsittelyä Polttokokeiden tulosten perusteella realistinen lannan osuus Hiukkaspäästöt Tekninen toimivuus Lannan syöttöön välisiilo, kuljettimet ja automatiikka Tuhkan levitys kauemmille pelloille Fosforin käyttökelpoisuuden arvona 60 % (ymp.korvausjärjestelmässä 40 %)

3 Tuhkan ravinteiden käyttökelpoisuus Polton seossuhteet vaikuttavat pitoisuuksiin Hiili ja typpi haihtuvat palokaasujen mukana Hankkeessa mitattiin seuraavia pitoisuuksia. Fosfori kg/tn Kalium kg/tn Kalsium kg/tn Magnesium kg/tn Rikki 1-13 kg/tn Kupari g/tn Sinkki g/tn Fosforin käyttökelpoisuus tuhkassa laskee, mutta oli astiakokeessa kuitenkin 80% väkilannoitteen (superfosfaatti) tehosta Ainoastaan kaliumin ja natriumin käyttökelpoisuus tuhkassa on yleensä hyvä Luonnonvarakeskus

4 Esimerkkitila: Broileripaikkoja kpl, kuivikelantaa 1400 m 3 Lämmön kulutus 1460 MW Lämmön tuotanto metsähakkeella Hakkeen kulutus 2170 m 3 -> hakekustannus e Lämmön tuotanto 25 % lannalla Hakkeen kulutus -540 m 3 -> hakekustannus e Lannan määrä -360 m 3 Kustannussäästöjä n euroa ->levitys- ja siirtokustannukset e

5 Kustannukset Lannan ravinteiden menetykset Liukoinen typpi kokonaan -> kg -> 1041 e Fosforin käyttökelpoisuus 60 % -> 467 kg -> 794 euroa >1835 e Tuhka 17 tonnia, 30 kg P /ha (2 v tasaus) -> 707 kg /ha tuhkan siirto- ja levityskustannus Poltto (*Lannan syöttöjärjestelmän hankintakust.arv e ) Kustannuksia n e > 570 e Laitteiston* vuotuiskustannus 3200 e Lannan siirto polttoon 750 e (omaa työtä) Vuotuinen päästömittaus, arvio e > 4950 e

6 EUROA Metsähakkeen korvaaminen broilerinlannalla, 25% lämmitysenergiasta Hake Lannan levitys ja siirto Tuhkan levitys ja siirto Työ (lämmitys) Netto + n euroa Syöttöjärjestelmän osuus suuri -> jos on jo kaksi siiloa, kannattavuus parempi Lannan osuuden kasvattaminen parantaisi kannattavuutta, mutta päästöt kasvavat ja tarvitaan savukaasujen puhdistus Päästömittaus Ravinteiden menetys Lannan syöttöjärjestelmä -9000

7 Lannan polton ympäristövaikutuksista huomioitavia seikkoja Kuivikelantaa poltettaessa tulee huomioida myös kuivikkeena käytetyn turpeen ilmastovaikutus Poltossa menetetään lannan typpi ja tuhkassa fosfori niukkaliukoisessa muodossa Tuhkan varastoinnista ja levityksestä ei siten aiheudu typen päästöjä eikä siitä huuhtoudu fosforia yhtä herkästi ympäristöön kuin lannasta Mineraalilannoitteen tarve kasvaa Lannan määrä vähenee vähentää kuljetustarvetta Lannan orgaaninen aines menetetään poltossa Savukaasujen päästöihin vaikuttavat erityisesti polton ilmansyöttö, polttolämpötila sekä savukaasujen puhdistustekniikka Ilmansyötön vaiheistus pienemmät NOx-, N 2 O- ja CO-päästöt Lannan kuivatus täydellisempi palaminen pienemmät CO-päästöt Ympäristövaikutuksiin vaikuttaa myös, mitä polttoainetta lannalla korvataan

8 Johtopäätökset broilerinlannan poltosta Nykylainsäädännöllä ja nykytekniikalla mahdollisuudet lannan hyödyntämiseen vähäiset Potentiaalia lannassa olisi -> energiasisältö riittäisi lähes koko lämmöntarpeen kattamiseen Tekniikkaa on olemassa, leijupetikattilatekniikkaa käytetään tilatason laitoksissa ulkomailla Menetetään typpi ja orgaaninen aines -> ravinteiden kierrätyksen tavoite ei toteudu

9 Lisätietoa: Hankkeessa tuotettu opas: Lisähyötyä siipikarjanlannasta - keinoja lannankäytön tehostamiseen -> saatavilla Siipikarjaliiton sivuilla Hankkeen loppuraportti TTS:n julkaisusarjaan valmistuu tammikuun aikana -> myös Siipikarjaliiton sivuille

10 Kiitos! Yhteyshenkilöt Reetta Palva, TTS Työtehoseura Maarit Hellstedt, Sari Luostarinen, Tapio Salo, Erika Winqvist, Luke Suvi Lehtoranta, Juha Grönroos, SYKE Hanna Hamina, Siipikarjaliitto Kimmo Puolamäki, JAMK