Korkealämpötilakemia
|
|
- Pertti Uotila
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Korkealämpötilakemia Öljyn palaminen To klo 8-10 SÄ114 Tavoite Tutustua nestemäisten polttoaineiden palamiseen - Öljy ja sen ominaisuudet - Öljyn Kuva: Kaisa Heikkinen. 1
2 Sisältö Nestemäiset polttoaineet - Öljy Öljyn palaminen - Sumutus - Haihtuvien höyrystyminen - Syttyminen - Öljypisaran palaminen - Sumun/pisararyhmän palaminen Öljyn palamisen päästöt Nestemäiset polttoaineet Polttoöljyjen keskimääräisiä alkuainepitoisuuksia. Kevyet Raskaat Merkittävin on öljy - Vajaa neljännes Suomen kokonaisenergiankulutuksesta Öljyn käyttöön a vaikuttavat sen ominaisuudet - Pintajännitys, ominaispaino, viskositeetti, lämmönjohtavuus, lämpöarvo, koostumus - Liikenteen ja kotitalouksien sovelluksissa vaaditaan helppoja öljyjä - Kevyet, juoksevat öljyt, jotka sumuuntuvat helposti - Suurissa poltto- ja teollisuuslaitoksissa kelpaavat vaikeatkin öljyt - Raskaat, viskoosit öljyt, jotka sumuuntuvat huonosti - Energian kannalta keskeinen ominaisuus on lämpöarvo - Kalorimetrinen eli ylempi lämpöarvo, q s - Tehollinen eli alempi lämpöarvo, q i - Jokaiselle öljylaadulle oma lämpöarvo - Voidaan esittää keskimääräinen arvo - w C, w H, w O ja w S ovat alkuaineiden massaosuudet öljyssä - Koostumus vaikuttaa viskositeettiin (kevyt, raskas) sekä päästöihin (SO X, NO X, noki, tuhka, jne.) 2
3 Nesteen sumutus/atomisaatio - Tuloksena pieniä pisaroita Pyrolyysi - Haihtuvien komponenttien haihtuminen kaasufaasiin - Jotkut öljyt koostuvat pelkästään haihtuvista komponenteista Haihtuneiden komponenttien palaminen - Jäljelle jää jäännösterva Jäännöstervan palaminen - Jäljelle jää tuhka (palamaton epäorgaaninen aines) Lähteet: Henrik Saxén: Esitys, POHTO, 2016 (kuva) Raiko, Saastamoinen, Hupa & Kurki-Suonio (toim.): Poltto ja palaminen Voidaan tarkastella yksittäisen pisaran tai pisararyhmän (öljysumu) palamista - Haihtumisen ja palamisen eteneminen Lähde: Ikegami et al.: Fuel 82(2003)
4 Palamisen tehostamiseksi nestemäiset polttoaineet on hajotettava pisaroiksi Sumutus/Atomisaatio - Pienempi pisarakoko kasvattaa pinta-alaa - Nopeutunut lämmön- ja aineensiirto pisaroiden ja kaasun välillä - Palamisen kannalta keskeistä minkälainen pisarakokojakauma sumutuksella saavutetaan - Sumutukseen vaikuttavat nesteen ja kaasun ominaisuudet sekä sumutussysteemi Sumutuksen vaiheet - Ohuen nestekalvon muodostuminen - Suuri nopeusero suhteessa kaasuun - Suurempi ero suurempi aallonpituus - Kasvava amplitudi rikkoo kalvon - Ensin pätkiksi - Lopulta pisaroiksi - Vastaava ilmiö myös iskumaisen ilmavirran seurauksena Lähteet: Henrik Saxén: Esitys, POHTO, 2016 (vasen kuva) Raiko, Saastamoinen, Hupa & Kurki-Suonio (toim.): Poltto ja palaminen (oikea kuva) Sumutuksen toteutustapoja - Paineöljyhajotteiset sumuttimet - Ilmahajotteiset sumuttimet - Höyryhajotteiset sumuttimet - Rotaatiosumuttimet 4
5 Pisarakokojakauma - Kokojakauman määrityksen perusteita - Pisarajoukko (d d/2 < d < d + d/2), josta tarkastellaan kokoluokkaan kuuluvien pisaroiden lukumäärän, tilavuuden tai massan muutosta ( N, V, m) - Tiettyä halkaisijaa pienempien pisaroiden lukumäärän, tilavuuden tai massan muutokset - Tarkka teoreettinen määritys mahdotonta - Eri sumutintyypeille omat empiiriset kaavat - a, b, ja ovat sumuttimelle ominaisia vakioita - Esitetty erilaisia esitystapoja (erikoistapauksia yleisestä mallista) Nukiyama-Tanasawa -yhtälö - Pisarakokojakaumayhtälön yleisen muodon = 2, = 1 Rosin-Rammler -yhtälö - Kehitetty kuvaamaan hiilipölypartikkelien kokojakaumaa - (1 V d ) kuvaa niiden pisaroiden tilavuusosuutta sumussa, joiden halkaisija on suurempi kuin d - d ja n ovat kokemusperäisiä vakioita - Runsaasti käytetty yksinkertaisuutensa vuoksi - Tarkkuus ei yhtä hyvä kuin neljän parametrin yhtälöissä Pisarasumun käyttäytymistä palamisessa voidaan kuvata pisaran keskikokoa käyttäen - Massakeskiarvoon perustuva halkaisija on yleisesti käytetty - Halkaisija, jonka molemmin puolin sijoittuu puolet pisaroiden kokonaismassasta - Keskikoko voidaan määrittää myös suhteessa tilavuuteen tai lukumäärään 5
6 palamisen sumutusta seuraavat vaiheet riippuvat - sumutuksella aikaansaadusta pisarakokojakaumasta - ominaisuuksista - Kevyet, hyvin haihtuvat ja höyrystyvät öljyt - Raskaat, tervamaiset, huonosti höyrystyvät öljyt Pieneen pisarakokoon sumutettu, herkästi höyrystyvä polttoaine palaa homogeenisesti kaasumaisen tapaan Suuren pisarakoon ja tiheyden omaava polttoaine höyrystyy huonommin - Harva pisaratiheys: Höyrystynyt polttoaine palaa pisaran läheisyydessä - Suuri pisaratiheys: Pisarat höyrystyvät alueella, jossa palamista ei tapahdu höyrystynyt polttoaine muodostaa oman erillisen reaktiovyöhykkeen, jossa palaminen on homogeenistä - Hyvin sakea pisaratiheys: Pisarasumun sisällä vain höyrystymistä Palaminen sumun reunoilla Höyrystymislämpötila nousee hiiliketjun pidentyessä. Aine H 2 N 2 O 2 C 5 H 12 C 6 H 14 C 7 H 16 C 8 H 18 C 9 H 20 C 6 H 4 CH 3 OH H 2 O Höyrystymislämpötila -252,8 C -195,8 C -183,0 C 36,1 C 69,0 C 98,4 C 125,7 C 150,8 C 80,1 C 65,0 C 100,0 C Haihtuvien aineiden höyrystyminen - Sumutuksen jälkeen pisaroiden haihtuvat komponentit haihtuvat nesteestä kaasufaasiin - Neste höyrystyy, kun sen höyrynpaine vallitsevassa lämpötilassa on suurempi kuin höyrystyvän komponentin osapaine kaasufaasissa Ajava voima höyrystymiselle - Höyrynpaineen saavuttaessa arvon 1 neste kiehuu normaalissa ilman paineessa Höyrystymislämpötila - Höyrynpaine kasvaa pisarakoon pienentyessä (hyvin pienillä pisaroilla) - p on pisaran höyrynpaine - p 0 on (bulkki)nesteen höyrynpaine - on pintajännitys - r on pisaran säde - V l on nesteen moolitilavuus - T on lämpötila - Pisarakoon pienentyminen kasvattaa ajavaa voimaa sekä reaktiopinta-alaa 6
7 Öljyn syttymistä voidaan tarkastella Q gen /Q red T asteikolle laaditun kuvaajan avulla - vrt. kaasumaisten polttoaineiden syttyminen ed. luennolta Tarvittava syttymisenergia - Tulipesästä poltinten eteen kierrätettävistä kuumista palamiskaasuista johtumalla sekä muurausten ja kaasun säteilystä Syttymis- ja itsesyttymislämpötilat - Raskailla polttoöljyillä syttymislämpötila n C - Itsesyttymislämpötila kuitenkin vasta 200 C:n yläpuolella - Hitaasti kuumennettaessa vasta alueella C - Raskaat hiilivedyt syttyvät kevyitä alhaisemmissa lämpötiloissa, koska ne hajoavat reagoiviksi radikaaleiksi helpommin kuin kevyet hiilivedyt Polttoaine-ilmaseos syttyy vain tietyllä pitoisuusalueella, jota rajaavat alempi ja ylempi syttymisraja - vrt. kaasumaiset polttoaineet ed. luento - Alla olevassa taulukossa i viittaa massavirran ja stökiömetrisen polttoainevirran suhdetta 7
8 Öljypisaran palaminen - Kevyet, herkästi höyrystyvät öljyt palavat höyrystyttyään kaasujen tavoin - Kuumaan tilaan päädyttyään pienet pisarat höyrystyvät, minkä jälkeen höyrystyneen komponentit syttyvät ja palavat - Yksittäisen kevytöljypisaran höyrystyminen noudattaa d 2 -lakia - Höyrystymisvakio (K) on pisaran halkaisijan neliön lineaarinen aikaderivaatta - Pisarasta höyrystyvä massavirta (dm l /dt) voidaan laskea Öljypisaran palaminen - Keskiraskaan ja raskaan polttoöljyn pisarat höyrystyvät hitaammin - Höyrystymisnopeus ei suoraan verrannollinen pisaran halkaisijan neliön aikaderivaattaan kuten kevyillä öljyillä - d 2 -lakia voidaan tietyin ehdoin soveltaa raskaillekin öljypisaroille - dm l /dt on pisarasta höyrystyvä polttoainevirta pinnalla - v on kaasun radiaalinopeus - Höyrystyminen ei ole täydellistä pisaraan jää jäännöskoksia, joka höyrystymisen jälkeen hapettuu heterogeenisellä pintareaktiolla - vrt. kiinteän pyrolyysistä jäävän jäännöshiilen palaminen - Raskaan öljypisaran höyrystymisvakio (K) - Virtaustilan vaikutus huomioidaan Nusseltin luvulla (Nu) - Aineensiirron vaikutus konvektiiviseen aineensiirtoon huomioidaan ns. keskimääräisen siirtoluvun (B) avulla - Nu* sijoitetaan Nu:n paikalle K:n lausekkeeseen 8
9 Öljysumun/pisararyhmän palamista tarkasteltaessa on huomioitava pisaroiden väliset vuorovaikutukset - Vaikuttavia tekijöitä: - Virtausolosuhteet, pisaroiden välinen etäisyys, ja kaasun ominaisuudet - S-parametri kuvaa olosuhteiden vaikutusta pisararyhmien palamiskäyttäytymiseen - L d on pisaroiden etäisyys, r s on pisaran säde - Erilaiset palamismuodot voidaan esittää pisaroiden lukumäärän (N) ja S-parametrin funktioina - G on ryhmäpalamisluku A1: Pisarat höyrystyvät ja palavat erikseen. A2: Pisarat höyrystyvät ryhmänä. Liekki muodostuu ryhmän reunalle ja pisaran ympärille. A3: Pisarat höyrystyvät ryhmänä. Höyry palaa pisararyhmän reunalla. A4: Kolme erillistä aluetta: Ei-höyrystyvät ja höyrystyvät pisarat sekä homog. liekkirintama. Öljysumun/pisararyhmän palaminen 9
10 Öljyn palamisen päästöt Keskeisimmät päästöt öljyn palamisessa - Jäännöskoksia syntyy raskaan öljypisaran höyrystymisen aikana osa jäännöskoksista voi jäädä palamatta - Hienojakoista nokea voi erkautua hiilivedyistä, jos C/Osuhde on yli yhden - Esisekoitetuissa liekeissä kriittinen C/O-raja on alhaisempi - Riippuu liekkityypistä, lämpötilasta ja polttoaineesta - Voi sisältää myös vetyä ns. rasvainen noki - Typen oksideja muodostuu kolmella mekanismilla - Pääosa NO:ta (jonkin verran NO 2, muita vähemmän) - Polttoaine-, terminen ja nopea mekanismi - Muodostumista käsitellään tarkemmin viimeisellä luennolla - Rikin oksideja muodostuu, jos öljy sisältää rikkiä - Kaikki rikki päätyy kaasufaasiin rikkipäästöt ovat suoraan riippuvaisia S-pitoisuudesta - Pääasiassa SO 2 muutama prosentti SO 3 - Hiilimonoksidia sekä palamattomia kiintoaineita ja hiilivetyjä esiintyy savukaasuissa, jos ilmamäärä on ollut (paikallisesti) liian alhainen - Hiilivetypäästöt ovat seurausta paikallisesta happivajeesta sekä huonosta sekoittumisesta - Ongelmallisimpia ovat PAH-yhdisteet osa karsinogeenejä Yhteenveto Öljy on merkittävin nestemäisistä polttoaineista Öljyn palamiseen vaikuttavat sen ominaisuudet - Raskaat ja kevyet polttoöljyt Öljyn - Sumutus - Haihtuminen - Syttyminen - Pisaran palaminen - Keveillä öljyillä haihtuneiden komponenttien homogeeninen palaminen kuten kaasuilla - Raskailla öljyillä haihtuvien komponenttien lisäksi jäännöskoksin palaminen Kuva: Kaisa Heikkinen. 10
Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus
Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena
LisätiedotKorkealämpötilakemia
Korkealämpötilakemia Kaasun palaminen Ti 12.12.2017 klo 8-10 SÄ114 Tavoite Tutustua kaasumaisten palamiseen - Oppia erilaiset liekkityypit - Tutustua palamisreaktion mekanismiin ja kinetiikkaan Oppia mitä
LisätiedotMIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU
MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU HARJOITUSTYÖOHJE SISÄLLYS SYMBOLILUETTELO 3 1 JOHDANTO 4 2 TYÖOHJE
LisätiedotTEKNIIKKA. Dieselmoottorit jaetaan kahteen ryhmään: - Apukammiomoottoreihin - Suoraruiskutusmoottoreihin
TALOUDELLISUUS Dieselmoottori on vastaavaa ottomoottoria taloudellisempi vaihtoehto, koska tarvittava teho säädetään polttoaineen syöttömäärän avulla. Ottomoottorissa kuristetaan imuilman määrää kaasuläpän
LisätiedotKorkealämpötilakemia
Korkealämpötilakemia Johdanto palamiseen Ma 11.12.2017 klo 10-12 SÄ114 Tavoite Tutustua palamiseen ilmiönä - Edellytykset, vaiheet - Polttoilman happipitoisuuden vaikutus Kerrata, miten liekin lämpötila
Lisätiedot= 1 kg J kg 1 1 kg 8, J mol 1 K 1 373,15 K kg mol 1 1 kg Pa
766328A Termofysiikka Harjoitus no. 8, ratkaisut syyslukukausi 2014 1. 1 kg nestemäistä vettä muuttuu höyryksi lämpötilassa T 100 373,15 K ja paineessa P 1 atm 101325 Pa. Veden tiheys ρ 958 kg/m 3 ja moolimassa
LisätiedotN:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot
N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten
LisätiedotLämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.
Lämpöoppi Termodynaaminen systeemi Tilanmuuttujat (suureet) Lämpötila T (K) Absoluuttinen asteikko eli Kelvinasteikko! Paine p (Pa, bar) Tilavuus V (l, m 3, ) Ainemäärä n (mol) Eristetty systeemi Ei ole
LisätiedotPuun termiset aineominaisuudet pyrolyysissa
1 Puun termiset aineominaisuudet pyrolyysissa V Liekkipäivä Otaniemi, Espoo 14.1.2010 Ville Hankalin TTY / EPR 14.1.2010 2 Esityksen sisältö TTY:n projekti Biomassan pyrolyysin reaktiokinetiikan tutkimus
LisätiedotLiite 1A UUDET PÄÄSTÖRAJA-ARVOT
LUONNOS 6.9.2017 Liite 1A UUDET PÄÄSTÖRAJA-ARVOT Uudet energiantuotantoyksiköt noudattavat tämän liitteen 1A päästöraja-arvoja 20.12.2018 alkaen, olemassa olevat polttoaineteholtaan yli 5 megawatin energiantuotantoyksiköt
LisätiedotPolttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas
Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Puupolttoaineen käyttö lämmityksessä Puupolttoaineita käytetään pientaloissa 6,1 milj.m 3 eli 9,1 milj.
LisätiedotPuupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18)
www.biohousing.eu.com Kiinteän biopolttoaineen palaminen Saarijärvi 1.11.2007 Aimo Kolsi, VTT 1 Esityksen sisältö Yleisesti puusta polttoaineena Puupelletit Kiinteän biopolttoaineen palaminen Poltto-olosuhteiden
Lisätiedotenergiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta
LUT laboratorio- ato o ja mittauspalvelut ut Esimerkkinä energiatehokkuus -> keskeinen keino ilmastomuutoksen hallinnassa Euroopan sähkönkulutuksesta n. 15 % kuluu pumppusovelluksissa On arvioitu, että
LisätiedotPuhtaan kaasun fysikaalista tilaa määrittävät seuraavat 4 ominaisuutta, jotka tilanyhtälö sitoo toisiinsa: Paine p
KEMA221 2009 KERTAUSTA IDEAALIKAASU JA REAALIKAASU ATKINS LUKU 1 1 IDEAALIKAASU Ideaalikaasu Koostuu pistemäisistä hiukkasista Ei vuorovaikutuksia hiukkasten välillä Hiukkasten liike satunnaista Hiukkasten
LisätiedotKurkistus soodakattilan liekkeihin
Kurkistus soodakattilan liekkeihin Esa K. Vakkilainen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto 1 17.8.2014 Sisältö Soodakattila mikä se on Oulusta Kymiin Mustalipeä on uusiutuva polttoaine Lipeän palaminen
LisätiedotKertausluennot: Mahdollisuus pisteiden korotukseen ja rästisuorituksiin Keskiviikko klo 8-10
Kertausluennot: Mahdollisuus pisteiden korotukseen ja rästisuorituksiin Keskiviikko 25.10 klo 8-10 Jokaisesta oikein ratkaistusta tehtävästä voi saada yhden lisäpisteen. Tehtävä, joilla voi korottaa kotitehtävän
LisätiedotTyöpaketti TP2.1. polton ja termisen kaasutuksen demonstraatiot Kimmo Puolamäki, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Kimmo Puolamäki, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tavoitteet Haetaan polton optimiparametrit kuivikelannan ja hakkeen seokselle tutkimuslaboratorion 40 kw ja 500 kw kiinteän polttoaineen testikattiloilla
LisätiedotKULJETUSSUUREET Kuljetussuureilla tai -ominaisuuksilla tarkoitetaan kaasumaisen, nestemäisen tai kiinteän väliaineen kykyä siirtää ainetta, energiaa, tai jotain muuta fysikaalista ominaisuutta paikasta
LisätiedotBiodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa
Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa Tuotantomenetelmät Kasviöljyjen vaihtoesteröinti Kasviöljyjen hydrogenointi Fischer-Tropsch-synteesi Kasviöljyt Rasvan kemiallinen rakenne Lähde: Malkki, Rypsiöljyn
LisätiedotTeddy 7. harjoituksen malliratkaisu syksy 2011
Teddy 7. harjoituksen malliratkaisu syksy 2011 1. Systeemin käyttäytymistä faasirajalla kuvaa Clapeyronin yhtälönä tunnettu keskeinen relaatio dt = S m. (1 V m Koska faasitasapainossa reaktion Gibbsin
LisätiedotTermodynaamisten tasapainotarkastelujen tulokset esitetään usein kuvaajina, joissa:
Lämpötila (Celsius) Luento 9: Termodynaamisten tasapainojen graafinen esittäminen, osa 1 Tiistai 17.10. klo 8-10 Termodynaamiset tasapainopiirrokset Termodynaamisten tasapainotarkastelujen tulokset esitetään
LisätiedotL7 Kaasun adsorptio kiinteän aineen pinnalle
CHEM-C2230 Pintakemia L7 Kaasun adsorptio kiinteän aineen pinnalle Monika Österberg Barnes&Gentle, 2005, luku 8 Aikaisemmin käsitellyt Adsorptio kiinteälle pinnalle nesteessä Adsorptio nestepinnalle 1
LisätiedotKIINTEÄN POLTTOAINEIDEN KATTILOIDEN PÄÄSTÖMITTAUKSIA
MITTAUSRAPORTTI 3.4.214 KIINTEÄN POLTTOAINEIDEN KATTILOIDEN PÄÄSTÖMITTAUKSIA Jarmo Lundgren LVI ja energiatekniikan insinööri Metalli ja LVI Lundgren Oy Metalli ja LVI lundgren Oy Autokatu 7 Jarmo Lundgren
LisätiedotMamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus
Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus HÖYRYTEKNIIKKA 1. Vettä (0 C) höyrystetään 2 bar paineessa 120 C kylläiseksi höyryksi. Laske
LisätiedotL7 Kaasun adsorptio kiinteän aineen pinnalle
CHEM-C2230 Pintakemia L7 Kaasun adsorptio kiinteän aineen pinnalle Monika Österberg Barnes&Gentle, 2005, luku 8 Aikaisemmin käsitellyt Adsorptio kiinteälle pinnalle nesteessä Adsorptio nestepinnalle Oppimistavoitteet
LisätiedotPuun pienpolton p hiukkaspäästöt
PIENHIUKKAS JA AEROSOLITEKNIIKAN LABORATORIO Puun pienpolton p hiukkaspäästöt Jorma Jokiniemi, Jarkko Tissari, i Heikki Lamberg, Kti Kati Nuutinen, Jarno Ruusunen, Pentti Willman, Mika Ihalainen, Annika
LisätiedotENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!
ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! Luento 14.9.2015 / T. Paloposki / v. 03 Tämän päivän ohjelma: Aineen tilan kuvaaminen pt-piirroksella ja muilla piirroksilla, faasimuutokset Käsitteitä
LisätiedotREAKTIOT JA ENERGIA, KE3. Kaasut
Kaasut REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kaasu on yksi aineen olomuodosta. Kaasujen käyttäytymistä kokeellisesti tutkimalla on päädytty yksinkertaiseen malliin, ns. ideaalikaasuun. Määritelmä: Ideaalikaasu on yksinkertainen
Lisätiedotm h = Q l h 8380 J = J kg 1 0, kg Muodostuneen höyryn osuus alkuperäisestä vesimäärästä on m h m 0,200 kg = 0,
76638A Termofysiikka Harjoitus no. 9, ratkaisut syyslukukausi 014) 1. Vesimäärä, jonka massa m 00 g on ylikuumentunut mikroaaltouunissa lämpötilaan T 1 110 383,15 K paineessa P 1 atm 10135 Pa. Veden ominaislämpökapasiteetti
LisätiedotÖljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja
LisätiedotMikrokalorimetri - uusi materiaalien palamisominaisuuksien tutkimuslaite hankittu VTT:lle
Mikrokalorimetri - uusi materiaalien palamisominaisuuksien tutkimuslaite hankittu VTT:lle Johan Mangs & Anna Matala VTT Palotutkimuksen päivät 27.-28.8.2013 2 Mikrokalorimetri (Micro-scale Combustion Calorimeter
LisätiedotKuva 1. Nykyaikainen pommikalorimetri.
DEPARTMENT OF CHEMISTRY NESTEIDEN JA KIINTEIDEN AINEIDEN LÄMPÖARVOJEN MÄÄRITYS Matti Kuokkanen 1, Reetta Kolppanen 2 ja Toivo Kuokkanen 3 1 Oulun yliopisto, kemian laitos, PL 3000, FI-90014, Oulu, matti.kuokkanen@oulu.fi
LisätiedotLuku 15 KEMIALLISET REAKTIOT
Thermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, 2011 Luku 15 KEMIALLISET REAKTIOT Copyright The McGraw-Hill Companies, Inc. Permission required for
Lisätiedoty 2 h 2), (a) Näytä, että virtauksessa olevan fluidialkion tilavuus ei muutu.
Tehtävä 1 Tarkastellaan paineen ajamaa Poisseuille-virtausta kahden yhdensuuntaisen levyn välissä Levyjen välinen etäisyys on 2h Nopeusjakauma raossa on tällöin u(y) = 1 dp ( y 2 h 2), missä y = 0 on raon
LisätiedotTulisijan oikea sytytys ja lämmitys, kannattaako roskia polttaa sekä pienpolton päästöt, onko niistä haittaa?
Tulisijan oikea sytytys ja lämmitys, kannattaako roskia polttaa sekä pienpolton päästöt, onko niistä haittaa? Esityksen sisältö 1. Oikea tapa sytyttää?!? Mistä on kyse? 2. Hiukkaspäästöjen syntyminen 3.
LisätiedotT F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3
76628A Termofysiikka Harjoitus no. 1, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Muunnokset Fahrenheit- (T F ), Celsius- (T C ) ja Kelvin-asteikkojen (T K ) välillä: T F = 2 + 9 5 T C T C = 5 9 (T F 2) T K = 27,15
LisätiedotPALAMISPROSESSIN LÄMPÖSÄTEILYN TEHOKKUUDEN MUUTOS
TURUN PARI OY PALAMISPROSESSIN LÄMPÖSÄTEILYN TEHOKKUUDEN MUUTOS MUISTIO PARI POLTTOÖLJYJEN LISÄAINEEN KÄYTTÄJILLE Ville Valkama 4.8.2010 Sisältö Alkusanat... 3 Aistinvaraisesti havaittavia muutoksia...
LisätiedotPoltto- ja kattilatekniikan perusteet
Poltto- ja kattilatekniikan perusteet #1 Palaminen ja polttoaineet Esa K. Vakkilainen Polttoaineet Suomessa käytettäviä polttoaineita Puuperäiset polttoaineet Maakaasu Öljy Hiili Turve Biopolttoaineita
LisätiedotJätteen rinnakkaispolton vuosiraportti
Jätteen rinnakkaispolton vuosiraportti 2016 1 Johdanto Tämä raportti on jätteenpolttoasetuksen 151/2013 26 :n mukainen vuosittain laadittava selvitys Pankakoski Mill Oy:n kartonkitehtaan yhteydessä toimivan
LisätiedotKorkealämpötilakemia
Korkealämpötilakemia palaminen Ma 10.12.2018 klo 10-12 PR126A Ti 11.12.2018 klo 8-10 PR101 Tavoite Oppia kiinteiden polttoaineiden palamisen kannalta keskeisimmät ominaisuudet sekä jaottelun ja luokittelun
LisätiedotIlman suhteellinen kosteus saadaan, kun ilmassa olevan vesihöyryn osapaine jaetaan samaa lämpötilaa vastaavalla kylläisen vesihöyryn paineella:
ILMANKOSTEUS Ilmankosteus tarkoittaa ilmassa höyrynä olevaa vettä. Veden määrä voidaan ilmoittaa höyryn tiheyden avulla. Veden osatiheys tarkoittaa ilmassa olevan vesihöyryn massaa tilavuusyksikköä kohti.
LisätiedotTässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen
KEMA221 2009 PUHTAAN AINEEN FAASIMUUTOKSET ATKINS LUKU 4 1 PUHTAAN AINEEN FAASIMUUTOKSET Esimerkkejä faasimuutoksista? Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen Faasi = aineen
LisätiedotPellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela
Pellettikoe Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Johdanto Tässä kokeessa LAMKin ympäristötekniikan opiskelijat havainnollistivat miten puupellettien kosteuden muutos vaikuttaa
Lisätiedotvetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen
DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-5400 Risto Mikkonen 1.1.014 g:n määrittäminen olttokennon toiminta perustuu Gibbsin vapaan energian muutokseen. ( G = TS) Ideaalitapauksessa
LisätiedotTyössä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.
TYÖ 36b. ILMANKOSTEUS Tehtävä Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. Välineet Taustatietoja
LisätiedotTyössä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.
TYÖ 36b. ILMANKOSTEUS Tehtävä Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. Välineet Taustatietoja
LisätiedotSisältö. Työn lähtökohta ja tavoitteet Lyhyt kertaus prosessista Käytetyt menetelmät Työn kulku Tulokset Ongelmat ja jatkokehitys
Loppuraportti Sisältö Työn lähtökohta ja tavoitteet Lyhyt kertaus prosessista Käytetyt menetelmät Työn kulku Tulokset Ongelmat ja jatkokehitys Työn lähtökohta ja tavoitteet Voimalaitoskattiloiden tulipesässä
LisätiedotOhjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset
Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään
LisätiedotPHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2017
PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2017 Emppu Salonen Lasse Laurson Toni Mäkelä Touko Herranen Luento 2: kineettistä kaasuteoriaa Pe 24.2.2017 1 Aiheet tänään 1. Maxwellin ja Boltzmannin
LisätiedotFaasi: Aineen tila, jonka kemiallinen koostumus ja fysikaalinen ominaisuudet ovat homogeeniset koko näytteessä. P = näytteen faasien lukumäärä.
FAASIDIAGRAMMIT Määritelmiä Faasi: Aineen tila, jonka kemiallinen koostumus ja fysikaalinen ominaisuudet ovat homogeeniset koko näytteessä. P = näytteen faasien lukumäärä. Esimerkkejä: (a) suolaliuos (P=1),
LisätiedotNestepisaran höyrystymistutkimus I vaihe
Nestepisaran höyrystymistutkimus A. Peltola, ampereen teknillinen yliopisto, 14.1.2010 Dipoli, Otaniemi, Espoo (U) NESEPISARAN HÖYRYSYMISUKIMUS HAC FLAME Sisältö: Päämäärä Lähtötilanne Koereaktori Höyrystymislämpötila
LisätiedotGASEK HEAT & CHP. Pienen mittakavan energiaratkaisut alle 5 MW teholuokkaan
GASEK HEAT & CHP Pienen mittakavan energiaratkaisut alle 5 MW teholuokkaan Sisältö GASEK teknologiat GASEK Oy GASEK teknologiat GASEK kaasun tuotantoyksiköt MITÄ PUUKAASU ON? GASEK CHP ratkaisut GASEK
Lisätiedotwww.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita
www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita 1 Vähemmän päästöjä ja miellyttävää lämpöä tulisijasta 1. Käytä kuivaa polttopuuta 2. Hanki tutkittu, tehokas ja
LisätiedotKAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille]
KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] A) p 1, V 1, T 1 ovat paine tilavuus ja lämpötila tilassa 1 p 2, V 2, T 2 ovat paine tilavuus ja
LisätiedotVirtaus ruiskutusventtiilin reiästä
Jukka Kiijärvi Virtaus ruiskutusventtiilin reiästä Kaasu- ja polttomoottorin uudet tekniset mahdollisuudet Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari 2014-05-15 Otaniemi Teknillinen tiedekunta, sähkö-
LisätiedotMitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa
Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin 21.8.2006 Paula Juuti 2 Kaupattavien päästöjen määrittäminen Toistaiseksi CO2-päästömäärät perustuvat
LisätiedotPHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016
PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016 Emppu Salonen Prof. Peter Liljeroth Viikko 6: Faasimuutokset Maanantai 5.12. Kurssin aiheet 1. Lämpötila ja lämpö 2. Työ ja termodynamiikan 1. pääsääntö 3. Lämpövoimakoneet
LisätiedotMiten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita
Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita Eija Alakangas, VTT Biohousing & Quality Wood Älykäs Energiahuolto EU-ohjelma 1. Puu kuivuu. Vesihöyry vapautuu. 2. Kaasumaiset palavat ainekset vapautuvat
LisätiedotPHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA
PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA Kevät 2017 Emppu Salonen Lasse Laurson Touko Herranen Toni Mäkelä Luento 11: Faasitransitiot Ke 29.3.2017 1 AIHEET 1. 1. kertaluvun transitioiden (esim.
LisätiedotTodentaminen - tausta
ÅF-Enprima Oy Liikevaihto 38,3 milj. v. 2005 260 energia-alan asiantuntijaa Laatujärjestelmä sertifioitu, ISO9001:2000 Omistajana ruotsalainen ÅF- Process AB Käynnissä olevia toimeksiantoja 20 maassa 1
LisätiedotLämpöopin pääsäännöt
Lämpöopin pääsäännöt 0. Eristetyssä systeemissä lämpötilaerot tasoittuvat. Systeemin sisäenergia U kasvaa systeemin tuodun lämmön ja systeemiin tehdyn työn W verran: ΔU = + W 2. Eristetyn systeemin entropia
LisätiedotHevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä
Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Forssa 2.3.2017 Johdanto Uusiutuvan energian
LisätiedotKLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011
KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Aluksi vähän polttopuusta Klapikattilatyypit yläpalo alapalo Käänteispalo Yhdistelmä Vedonrajoitin Oikea ilmansäätö, hyötysuhde 2 PUUN KOOSTUMUS
LisätiedotPORIN SATAMA OY. Turvallisuustiedote Tahkoluodon lähialueen asukkaille
PORIN SATAMA OY Turvallisuustiedote Tahkoluodon lähialueen asukkaille Turvallisuustiedote Tahkoluodon lähialueen asukkaille Kemikaalilainsäädäntö edellyttää, että vaarallisia kemikaaleja varastoivat ja
LisätiedotLuku 13. Kertausta Hydrostaattinen paine Noste
Luku 13 Kertausta Hydrostaattinen paine Noste Uutta Jatkuvuusyhtälö Bernoullin laki Virtauksen mallintaminen Esitiedot Voiman ja energian käsitteet Liike-energia ja potentiaalienergia Itseopiskeluun jää
LisätiedotRATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt
Physica 9 1. painos 1(7) : 12.1 a) Lämpö on siirtyvää energiaa, joka siirtyy kappaleesta (systeemistä) toiseen lämpötilaeron vuoksi. b) Lämpöenergia on kappaleeseen (systeemiin) sitoutunutta energiaa.
LisätiedotP = kv. (a) Kaasun lämpötila saadaan ideaalikaasun tilanyhtälön avulla, PV = nrt
766328A Termofysiikka Harjoitus no. 2, ratkaisut (syyslukukausi 204). Kun sylinterissä oleva n moolia ideaalikaasua laajenee reversiibelissä prosessissa kolminkertaiseen tilavuuteen 3,lämpötilamuuttuuprosessinaikanasiten,ettäyhtälö
LisätiedotHevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä
Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian
LisätiedotLuku 13 KAASUSEOKSET
Thermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, 2010 Luku 13 KAASUSEOKSET Copyright The McGraw-Hill Companies, Inc. Permission required for reproduction
LisätiedotTermodynamiikka. Fysiikka III 2007. Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki
Termodynamiikka Fysiikka III 2007 Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki Tilanyhtälö paine vakio tilavuus vakio Ideaalikaasun N p= kt pinta V Yleinen aineen p= f V T pinta (, ) Isotermit ja isobaarit Vakiolämpötilakäyrät
LisätiedotProsessi- ja ympäristötekniikan perusta
Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta Aihe 2: Materiaalitaseet Tavoite Tavoitteena on oppia tasetarkastelun käsite ja oppia tuntemaan, miten materiaalitaseita voidaan hyödyntää kokonaisprosessien sekä
LisätiedotJos olet käynyt kurssin aikaisemmin, merkitse vuosi jolloin kävit kurssin nimen alle.
1(4) Lappeenrannan teknillinen yliopisto School of Energy Systems LUT Energia Nimi, op.nro: BH20A0450 LÄMMÖNSIIRTO Tentti 13.9.2016 Osa 1 (4 tehtävää, maksimi 40 pistettä) Vastaa seuraaviin kysymyksiin
LisätiedotLahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh
Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu
LisätiedotKosteusmittausten haasteet
Kosteusmittausten haasteet Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin, MIKES 21.9.2006 Martti Heinonen Tavoite Kosteusmittaukset ovat haastavia; niiden luotettavuuden arviointi ja parantaminen
LisätiedotTAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO
TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Energia- ja Prosessitekniikan laitos MUURATUN TULISIJAN ILMANJAON OPTIMOINTI Heikki Hyytiäinen, Tulisydän Oy Reijo Karvinen, TTY Kai Savolainen, TTY Pertti Taskinen, TTY
LisätiedotSUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry
SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI Kirsi Koivunen, Pöyry JOHDANTO Suurten polttolaitosten uuden BREF:n luonnos julkaistiin
LisätiedotMolaariset ominaislämpökapasiteetit
Molaariset ominaislämpökapasiteetit Yleensä, kun systeemiin tuodaan lämpöä, sen lämpötila nousee. (Ei kuitenkaan aina, kannattaa muistaa, että työllä voi olla osuutta asiaan.) Lämmön ja lämpötilan muutoksen
LisätiedotBiohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan
Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan Puhdas vesi ja ympäristö seminaari 8.12.2016 Juha-Pekka Lemponen, TKI -asiantuntija Hajautettu energiantuotanto biohiilipelleteillä Biomassan torrefiointi
LisätiedotKorkealämpötilaprosessit
Korkealämpötilaprosessit Polttoprosessit: Polttimet 19.10.2017 klo 10-12 SÄ114 Tavoite Tutustua palamisilmiötä hyödyntäviin polttoprosesseihin - Polttimet erilaisille polttoaineille - Poltintekniikan hyödyntäminen
LisätiedotLiite F: laskuesimerkkejä
Liite F: laskuesimerkkejä 1 Lämpövirta astiasta Astiasta ympäristöön siirtyvää lämpövirtaa ei voida arvioida vain astian seinämien lämmönjohtavuuksilla sillä ilma seinämä ja maali seinämä -rajapinnoilla
LisätiedotPALOSEMINAARI 2019 PALOTURVALLISUUS JA STANDARDISOINTI TIIA RYYNÄNEN. Your industry, our focus
PALOSEMINAARI 2019 PALOTURVALLISUUS JA STANDARDISOINTI Your industry, our focus 6.2.2019 TIIA RYYNÄNEN Rakennustuotteiden palokäyttäytymisen luokitus Rakennustuotteiden palokäyttäytymistä koskevassa luokitusstandardissa
LisätiedotKANDIDAATIN TYÖ: LÄMMÖN- JA AINEENSIIRTO HIILIPARTIKKELIN PALAMISESSA
LAPPEENRANNA TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma KANDIDAATIN TYÖ: LÄMMÖN- JA AINEENSIIRTO HIILIPARTIKKELIN PALAMISESSA Lappeenrannassa 1.3.01 Elina Luttunen 0340015
LisätiedotKäyttämällä annettua kokoonpuristuvuuden määritelmää V V. = κv P P = P 0 = P. (b) Lämpölaajenemisesta johtuva säiliön tilavuuden muutos on
766328A ermofysiikka Harjoitus no. 3, ratkaisut (syyslukukausi 201) 1. (a) ilavuus V (, P ) riippuu lämpötilasta ja paineesta P. Sen differentiaali on ( ) ( ) V V dv (, P ) dp + d. P Käyttämällä annettua
LisätiedotEntistä parempaa valoa
vaikka Shell»valopetroli Entistä parempaa valoa»lamppuseuduilla» ollaan nyt tyytyväisiä, sillä enää ei tarvitse kärsiä huonosta valaistuksesta. Epäpuhtaan ja savuavan petrolin aika on ollut ja mennyt Shell»valopetroli
LisätiedotTehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin.
KERTAUSKOE, KE1, SYKSY 2013, VIE Tehtävä 1. Kirjoita kemiallisia kaavoja ja olomuodon symboleja käyttäen seuraavat olomuodon muutokset a) etanolin CH 3 CH 2 OH höyrystyminen b) salmiakin NH 4 Cl sublimoituminen
LisätiedotLIITE. asiakirjaan KOMISSION DELEGOITU ASETUS.../... annettu xxx,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.7.2015 C(2015) 4394 final ANNEX 1 LIITE asiakiran KOMISSION DELEGOITU ASETUS.../... annettu xxx, rakennustuotteiden paloteknisen käyttäytymisen luokittelusta Euroopan parlamentin
LisätiedotLIITTEET. ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.12.2013 COM(2013) 919 final ANNEXES 1 to 4 LIITTEET ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI tiettyjen keskisuurista polttolaitoksista ilmaan joutuvien epäpuhtauspäästöjen
LisätiedotPalofysiikka. T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari -toinen näytös 2.11.2005 Kalle Anttila
Palofysiikka T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari -toinen näytös 2.11.2005 Kalle Anttila Esityksen näkökulma Palofysiikan ja yritysturvallisuuden yhteys on helppo nähdä toimitilojen, henkilöstön ja
LisätiedotKaasualan neuvottelupäivät Päästöt kuriin nykyaikaisilla kaasupolttimilla. Tero Tulokas Varatoimitusjohtaja Oilon Group Oy
Kaasualan neuvottelupäivät 11.5.2017 Päästöt kuriin nykyaikaisilla kaasupolttimilla Tero Tulokas Varatoimitusjohtaja Oilon Group Oy Aiheet 1. Maakaasun polton päästövaatimukset Euroopassa ja muualla maailmassa
LisätiedotKaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 1. Näytteenotto 1 Näytteenottolinja
Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 1 Näytteenotto 1 Näytteenottolinja Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 2 Näytteenotto 2 Näytteenkäsittelytekniikat y Suositus: näytekaasu suoraan kuumana
LisätiedotTerveydelle vaarallisten kaasujen leviämisen mallinnus
Terveydelle vaarallisten kaasujen leviämisen mallinnus Suomen Riskianalyysiseuran 99. kokous Onnettomuuksien mallintaminen ja laitosten sijoittelu Risto Lautkaski, VTT 2 Rauman kloorionnettomuus 5.11.1947
Lisätiedot:TEKES-hanke. 40121/04 Leijukerroksen kuplien ilmiöiden ja olosuhteiden kokeellinen ja laskennallinen tutkiminen
FB-kupla :TEKES-hanke 40121/04 Leijukerroksen kuplien ilmiöiden ja olosuhteiden kokeellinen ja laskennallinen tutkiminen Ryhmähankkeen osapuolet: Tampereen teknillinen yliopisto Osahanke: Biopolttoaineiden
LisätiedotEsim: Mikä on tarvittava sylinterin halkaisija, jolla voidaan kannattaa 10 KN kuorma (F), kun käytettävissä on 100 bar paine (p).
3. Peruslait 3. PERUSLAIT Hydrauliikan peruslait voidaan jakaa hydrostaattiseen ja hydrodynaamiseen osaan. Hydrostatiikka käsittelee levossa olevia nesteitä ja hydrodynamiikka virtaavia nesteitä. Hydrauliikassa
LisätiedotUusi ejektoripohjainen hiilidioksidin talteenotto-menetelmä. BioCO 2 -projektin loppuseminaari elokuuta 2018, Jyväskylä.
Uusi ejektoripohjainen hiilidioksidin talteenotto-menetelmä BioCO 2 -projektin loppuseminaari - 30. elokuuta 2018, Jyväskylä Kristian Melin Esityksen sisältö Haasteet CO 2 erotuksessa Mitä uutta ejektorimenetelmässä
LisätiedotPellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY
Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta
LisätiedotOsio 1. Laskutehtävät
Osio 1. Laskutehtävät Nämä palautetaan osion1 palautuslaatikkoon. Aihe 1 Alkuaineiden suhteelliset osuudet yhdisteessä Tehtävä 1 (Alkuaineiden suhteelliset osuudet yhdisteessä) Tarvitset tehtävään atomipainotaulukkoa,
LisätiedotYdinfysiikkaa. Tapio Hansson
3.36pt Ydinfysiikkaa Tapio Hansson Ydin Ydin on atomin mittakaavassa äärimmäisen pieni. Sen koko on muutaman femtometrin luokkaa (10 15 m), kun taas koko atomin halkaisija on ångströmin luokkaa (10 10
LisätiedotFysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille
Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Hans Hartmann Technology and Support Centre of Renewable Raw Materials TFZ Straubing, Saksa Markku Herranen ENAS Oy & Eija Alakangas,
LisätiedotLämmityksen lämpökerroin: Jäähdytin ja lämmitin ovat itse asiassa sama laite, mutta niiden hyötytuote on eri, jäähdytyksessä QL ja lämmityksessä QH
Muita lämpökoneita Nämäkin vaativat työtä toimiakseen sillä termodynamiikan toinen pääsääntö Lämpökoneita ovat lämpövoimakoneiden lisäksi laitteet, jotka tekevät on Clausiuksen mukaan: Mikään laite ei
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2013) 919 final Annexes 1 to 4
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 23. joulukuuta 2013 (OR. en) 18170/13 ADD 1 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 20. joulukuuta 2013 Vastaanottaja: ENV 1236 ENER 601 IND 389 TRANS 694 ENT 357 SAN 557 PARLNAT
Lisätiedot